Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Inflaatiota myös siellä yritetään kontrolloida niillä korkeilla koroilla. Ei siellä talous hyvässä hapessa ole muuta kuin Venäjän omissa fake numeroissa :)

Siitä olen kyllä jokseenkin samaa mieltä, että kyllähän se siltä näyttää, että esim. inflaatio noita keskuspankkeja kontrolloi, kun käytännössä aina sen yhteydessä (korko)vasara heiluu, kun työkalupakissa ei oikein muuta ole. Tavoite kuitenkin on jonkinlainen kontrolli talouden tilasta eikä toisinpäin.
Niin "tavoite". Tavoitteita voi olla, mutta vaikka kuinka kovasti yrittäisi niin tavoitteet ei välttämättä toteudu.

Sama on myös Venäjällä. Jos siellä markkinat ei kestäis noita korkoja (eli käytännön korot olisi alemmat) niin kyllä sielläkin keskuspankki ne ohjauskorot laskisi myös. Siihen ei edes feikkinumerot auta.

Ja kannattaa huomata, että ne korot pitää suhteuttaa siihen markkinaan mitä ne koskee. 20% korko Venäjällä ja 5% korko jenkeissä ei välttämättä tarkoita että Venäjällä menisi 4 kertaa paremmin vaikka tuo korko olisikin siellä ihan ok ja jenkeille 5% olisi liikaa. Jenkkien korot sikäli vielä hieman eri asia kun dollaria käytetään joka puolella maailmaa ja ainakin lähes kaikki maat omistaa ja käy kauppaa jenkkien bondeilla. Venäjän rupla ja Venäjän bondit on aivan mikroskooppisia tohon nähden.
 
Viimeksi muokattu:
Tässä on nyt kahden vaiheilla pitäiskö tuohon SPYI:in pukata kuukausisäästön puitteissa useampi tonni maanantaina sisään vaiko eikö.

Ei kyllä hirveästi tekisi mieli jenkkilään sijoittaa mutta eihän näistä pitäisi välittää, raha ei valitse puolia.
 
Niin "tavoite". Tavoitteita voi olla, mutta vaikka kuinka kovasti yrittäisi niin tavoitteet ei välttämättä toteudu.
Tarkoitatko, että ne viitekorot voisi jättää nostamatta, jos niillä ei kerran saa mitään kontrollia tilanteeseen? Turkissahan tätä esimerkiksi kokeiltiin eikä siellä ole hirveän hyvin toiminut.

Sama on myös Venäjällä. Jos siellä markkinat ei kestäis noita korkoja (eli käytännön korot olisi alemmat) niin kyllä sielläkin keskuspankki ne ohjauskorot laskisi myös. Siihen ei edes feikkinumerot auta.
No miksi niitä ei lasketa, jos viitekoroilla ei ole mitään kontrollivaikutusta?

Ja kannattaa huomata, että ne korot pitää suhteuttaa siihen markkinaan mitä ne koskee. 20% korko Venäjällä ja 5% korko jenkeissä ei välttämättä tarkoita että Venäjällä menisi 4 kertaa paremmin vaikka tuo korko olisikin siellä ihan ok ja jenkeille 5% olisi liikaa.
Sanoisin kuitenkin, että jenkkilällä meni tässä pitkään todella hyvin about nollakoroilla, onko taloustilanne nyt kyseisellä markkinalla merkittävästi parempi, kun korot ovat selvästi korkeammat? Tai Venäjällä, missä ennen sotaa oli myöskin vielä selvemmin matalammat korot?
 
Tässä on nyt kahden vaiheilla pitäiskö tuohon SPYI:in pukata kuukausisäästön puitteissa useampi tonni maanantaina sisään vaiko eikö.

Ei kyllä hirveästi tekisi mieli jenkkilään sijoittaa mutta eihän näistä pitäisi välittää, raha ei valitse puolia.
Varmaan isomman vaikutuksen saa aikaan miettimällä mitä krääsää ja laitteita ostaa kuin mitä osakkeita ostaa. Jättää kiina, hikipaja, pepsit ja mcdonaldsit yms. tuotteet ostamatta jos haluaa puhdasta omaatuntoa.
 
Tarkoitatko, että ne viitekorot voisi jättää nostamatta, jos niillä ei kerran saa mitään kontrollia tilanteeseen? Turkissahan tätä esimerkiksi kokeiltiin eikä siellä ole hirveän hyvin toiminut.


No miksi niitä ei lasketa, jos viitekoroilla ei ole mitään kontrollivaikutusta?
Kyllä. Koko viitekoron ja fedin voisi vaikka poistaa. Markkinat noita korkoja loppukädessä ohjaa.

Turkissa se ongelma oli ihan jossain muussa. Aika sama mitä siellä keskupankki teki niin ei se olisi tilannetta voinut korjata.

Sanoisin kuitenkin, että jenkkilällä meni tässä pitkään todella hyvin about nollakoroilla, onko taloustilanne nyt kyseisellä markkinalla merkittävästi parempi, kun korot ovat selvästi korkeammat? Tai Venäjällä, missä ennen sotaa oli myöskin vielä selvemmin matalammat korot?
Syy miksi siellä oli nollakorot kun taloudessa meni huonosti tai ainakin näkemys oli, että menee huonosti. Ei ne muuten olisi nollaan ylipäätään mennyt. Nollakorot tietysti elvyttää taloutta. Sen voimallahan se talous kääntyi kasvuun ja sen takia lopulta sitten korotkin nousi. Sitten kun korot lähtee laskuun niin se meinaa sitä että menee huonosti. Jos korot jatkaa tällä tasolla tai nousevat niin se meinaa että kasvu jatkuu.

Venäjällä ihan sama tässäkin asiassa.
 
Kyllä. Koko viitekoron ja fedin voisi vaikka poistaa. Markkinat noita korkoja loppukädessä ohjaa.
Mielenkiintoinen hypoteesi. Tällä hetkellä markkinakorotkin pohjautuvat pitkälti viitekorkoihin, joten niidenkin osalta tulee ohjaavaa vaikutusta.

Turkissa se ongelma oli ihan jossain muussa. Aika sama mitä siellä keskupankki teki niin ei se olisi tilannetta voinut korjata.
Taloustieteiljät taitavat olla tuosta eri mieltä.

Syy miksi siellä oli nollakorot kun taloudessa meni huonosti tai ainakin näkemys oli, että menee huonosti. Ei ne muuten olisi nollaan ylipäätään mennyt. Nollakorot tietysti elvyttää taloutta. Sen voimallahan se talous kääntyi kasvuun ja sen takia lopulta sitten korotkin nousi. Sitten kun korot lähtee laskuun niin se meinaa sitä että menee huonosti. Jos korot jatkaa tällä tasolla tai nousevat niin se meinaa että kasvu jatkuu.

Venäjällä ihan sama tässäkin asiassa.
Ei siellä taloudessa huonosti mennyt nollakorkojen aikaan, tasaista kasvua. Mutta korkoja ei ollut tarvetta nostaa, kun ei ollut merkkejä talouden ylikuumenemisesta kuten inflaatiota. Korkoja alettiin nostamaan vasta siinä vaiheessa, kun oli tarpeen ehkäistä ylikuumenemista. Se on totta, että viitekorkoja laskemalla voi taloutta elvyttää ja nostamalla hillitä - siis koittaa tehdä sitä kontrollointia ;)
 
Kyllä. Koko viitekoron ja fedin voisi vaikka poistaa. Markkinat noita korkoja loppukädessä ohjaa.
En kyllä ole tutustunut FEDin toimintaan, mutta esim. Euroopan keskuspankin ohjauskorot kyllä vaikuttavat merkittävästi markkinakorkoihin. Ohjauskorko määrää rahan hinnan keskuspankilta liikepankille ja toisinpäin. Eli jos liikepankki lainaa rahaa keskuspankilta tai tallettaa sinne varoja, se maksaa tai saa kyseisen viitekoron verran korkoa. Eli ohjauskorot luovat sen perustan minimille (millä liikepankki lainaa omalle asiakkaalleen) tai maksimille (mitä liikepankki maksaa talletuksesta omalle asiakkaalleen korkoa).

Jos esim. keskuspankin yön yli talletuskorko on vaikka 3%, niin miksi pankki lainaisi rahaa kenellekään 0%, kun siitä saa enemmän keskuspankilta.
 
Näinhän se timanttienkin kanssa, mutta niin ne vain ajat muuttuu. Timanttien arvo romahtanut viimeisinä vuosina, lähinnä vanhusten juttu + teolliset timantit. Kultaa tietenkin vaikea korvata muulla materiaalilla teollisuudessa, mutta ehkä kultakorut ei ole enää juttu kovin pitkään. Spekuloijat spekuloi kullan kanssa ihan kuten bitcoinillakin. Mä en enää näe kultaa sellaisena turvasatamana kuin se on perinteisesti ollut.

Kullassa on se ero timantteihin, että se on alkuaine eikä sitä siten voi valmistaa semmoisissa määrissä että sillä olisi jotain merkitystä. Kullan käyttö koruissa ei myöskään mitenkään selitä sen arvoa, vaan suurempi syy on keskuspankit ja muut jemmarit.
 
Laitoin TLT:ta siivun myyntiin. Myyntirahat kolahtaa tilille maanantaina. Ens viikolla SPYI ja VOO ostosta sisään. TLT:ta ollut pitkään tarkoitus keventää ja nyt alkaa tuntumaan siltä että ei tämä ehkä huonoin mahdollinen kohta ole SPYI ja VOO ostokselle, tuskin tosin paraskaan. En osaa ajoittaa niin laput silmille ja tällä mennään.
 
  • Tykkää
Reactions: eGe
Mielenkiintoinen hypoteesi. Tällä hetkellä markkinakorotkin pohjautuvat pitkälti viitekorkoihin, joten niidenkin osalta tulee ohjaavaa vaikutusta.
Ei vaan viitekorko pohjautuu pitkälti markkinakorkoon.

Taloustieteiljät taitavat olla tuosta eri mieltä.
Mielipiteitä voi olla, mutta ei tuota voi oikein todistaa muuta kuin sillä että olisi vertailuna sama tilanne, mutta keskuspankki olisi toiminut toisin. Tälläistä vertailua ei voi oikein tehdä. Mutta itse rohkenisin tässä olla "taloustieteilijöiden" kanssa eri mieltä ja väittää että eiköhän lopputulos olisi ollut silti sama.

Ei siellä taloudessa huonosti mennyt nollakorkojen aikaan, tasaista kasvua. Mutta korkoja ei ollut tarvetta nostaa, kun ei ollut merkkejä talouden ylikuumenemisesta kuten inflaatiota. Korkoja alettiin nostamaan vasta siinä vaiheessa, kun oli tarpeen ehkäistä ylikuumenemista. Se on totta, että viitekorkoja laskemalla voi taloutta elvyttää ja nostamalla hillitä - siis koittaa tehdä sitä kontrollointia ;)
Tuota päätöstä nostaa tai laskea korkoja ei kuitenkaan tehnyt keskuspankit vaan markkinat.

Se perinteinenhän on seurata jenkkien 2 vuoden bondia niin fedin korot seuraa aika hyvin sitä

1743770546892.png
 
Kullassa on se ero timantteihin, että se on alkuaine eikä sitä siten voi valmistaa semmoisissa määrissä että sillä olisi jotain merkitystä. Kullan käyttö koruissa ei myöskään mitenkään selitä sen arvoa, vaan suurempi syy on keskuspankit ja muut jemmarit.
Jätit toisen puolen mun argumenttia unholaan. Mitä jos jengi ei enää arvosta kullasta tehtyjä koruja? Nuoret ei ole niin kiiltävän perään kuin vanhukset. Voi hyvin olla että kohta lööpitellään "millenials... not buying gold jewlery". Tämä sitten voi johtaa siihen että nuorempi porukka myös alkaa ajattelemaan kullan arvoa sijoituselementtinä toisella tapaa joka säteilee kullan arvoon.

 
Esim. inflaation ja fedin korkojen kanssa ei ole samanlaista korrelaatiota (sori, yhtäkkiä ei löytynyt kuin 10v kaavio).
Tässäkin edellisessä tilanteessa inflaatio lähti jo laskemaan kun fed oli vielä nostelemassa korkoja.

1743770917432.png
 
Jätit toisen puolen mun argumenttia unholaan. Mitä jos jengi ei enää arvosta kullasta tehtyjä koruja? Nuoret ei ole niin kiiltävän perään kuin vanhukset. Voi hyvin olla että kohta lööpitellään "millenials... not buying gold jewlery". Tämä sitten voi johtaa siihen että nuorempi porukka myös alkaa ajattelemaan kullan arvoa sijoituselementtinä toisella tapaa joka säteilee kullan arvoon.

Kulta on ollut arvokas valuutta viimeiset 3000-vuotta joten en pidättelis hengitystä että ihan heti arvo romahtaa.
 
Kulta on ollut arvokas valuutta viimeiset 3000-vuotta joten en pidättelis hengitystä että ihan heti arvo romahtaa.
Mä olen alkanut ajattelemaan kultaa samankaltaisena hyödykkeenä kuin taulut tms. Onhan niillä arvonsa, mutta se arvo voi olla ostajan silmässä eikä niinkään universaalisena totuuten. Tapaus timantit ja niiden myynnin väheneminen.

Toki kullalla on omat käyttönsä korujen ulkopuolella raakamateriaalina, mutta niin se on kurparilla tai alumiinillakin.
 
Mä olen alkanut ajattelemaan kultaa samankaltaisena hyödykkeenä kuin taulut tms. Onhan niillä arvonsa, mutta se arvo voi olla ostajan silmässä eikä niinkään universaalisena totuuten. Tapaus timantit ja niiden myynnin väheneminen.

Toki kullalla on omat käyttönsä korujen ulkopuolella raakamateriaalina, mutta niin se on kurparilla tai alumiinillakin.
Timanttien arvoa säädellään markkinoille laskemisella.
 
Ei vaan viitekorko pohjautuu pitkälti markkinakorkoon.
Kyllä se vain toistepäin menee, vaikka kuinka yrität toistaa. Tuolle on käytännön syitä, koska noita viitekorkoja käytetään monessa paikassa suoraan tai referenssinä lainoille ja talletuksille. Markkinakorot taas pyrkivät ennustamaan viitekoron muutoksia.

Mielipiteitä voi olla, mutta ei tuota voi oikein todistaa muuta kuin sillä että olisi vertailuna sama tilanne, mutta keskuspankki olisi toiminut toisin. Tälläistä vertailua ei voi oikein tehdä. Mutta itse rohkenisin tässä olla "taloustieteilijöiden" kanssa eri mieltä ja väittää että eiköhän lopputulos olisi ollut silti sama.
Toisinpäin toiminnasta inflaation noustessa on paljonkin todisteita, että se ei lähde samalla lailla käsistä. Mutta en lähde kenenkään aivopesua yrittämään :)

Tuota päätöstä nostaa tai laskea korkoja ei kuitenkaan tehnyt keskuspankit vaan markkinat.

Se perinteinenhän on seurata jenkkien 2 vuoden bondia niin fedin korot seuraa aika hyvin sitä

1743770546892.png
Tuosta näkee myös juuri sen, että yield yrittää ennustaa viitekoron tasoa, mutta ei siinä aina onnistu. Välillä tulee varaslähtöä ylös tai alas. Välillä onnistuu aika hyvin ennakoimaan. Sama hommahan se on meidän kotoisten euriborien kanssa, koittavat ennustaa EKP:n korkopäätöksiä.

Kyllä se FED ne viitekorot päättää. Vai onko sulla laittaa joku virallinen päätös Mr Markkinalta, jossa määrätään jenkkien virallinen viitekorko, mitä sitten noudatetaan?
 
Esim. inflaation ja fedin korkojen kanssa ei ole samanlaista korrelaatiota (sori, yhtäkkiä ei löytynyt kuin 10v kaavio).
Tässäkin edellisessä tilanteessa inflaatio lähti jo laskemaan kun fed oli vielä nostelemassa korkoja.

1743770917432.png
FED mittaa talouden ns. lämpötilaa useammalla mittarilla, mistä vain yksi on inflaatio, vaikka merkittävä osatekijä onkin. Siellä on myös työllisyyttä, avoimia työpaikkoja yms.
 
Kyllä se vain toistepäin menee
Ei mene, vaikka kuinka yrittäisit toistaa.
Tuosta näkee myös juuri sen, että yield yrittää ennustaa viitekoron tasoa, mutta ei siinä aina onnistu. Välillä tulee varaslähtöä ylös tai alas. Välillä onnistuu aika hyvin ennakoimaan. Sama hommahan se on meidän kotoisten euriborien kanssa, koittavat ennustaa EKP:n korkopäätöksiä.
Punainen viiva on fedin korko ja kuten näkyy niin se on lähes aina jäljessä ja yrittää mennä sinistä kohti. Jonkun yksittäisen kohdan voi tietty löytää missä fed on hetkellisesti edellä, mutta ei tuo 2 vuotinen ole sillä tavalla absoluuttinen mitä fedin pitäisi seurata vaikka käytännössä seuraavat.

Toki voi ajatella että markkinat ovat erittäin hyviä ennustamaan mitä Fed tekee, aika helvetin hyvä toi onnistumisprosentti ja tarkkuus. Mutta ehkä se yksinkertaisempi selitys on, että markkinat menee johonkin suuntaan ja Fed toimii sen mukaan.
 
Timanttien arvoa säädellään markkinoille laskemisella.
Tämä nyt menee jankkaamiseksi niin jätän tähän. Aikaisemmassa postauksessa oli linkki siihen miten milleniaalit ja muut nuoremmat ei enää edes osta timantteja. Kullan arvo on katsojan silmässä jos/kun puhutaan koruista. Ei se ole niin sanottua, että kultakello tms. on nuoremmalle väestölle juttu. Hinta on sen mitä ostaja on valmis maksamaan, ostajat voi kadota hautausmaalle.
 
Ei mene, vaikka kuinka yrittäisit toistaa.

Punainen viiva on fedin korko ja kuten näkyy niin se on lähes aina jäljessä ja yrittää mennä sinistä kohti. Jonkun yksittäisen kohdan voi tietty löytää missä fed on hetkellisesti edellä, mutta ei tuo 2 vuotinen ole sillä tavalla absoluuttinen mitä fedin pitäisi seurata vaikka käytännössä seuraavat.

Toki voi ajatella että markkinat ovat erittäin hyviä ennustamaan mitä Fed tekee, aika helvetin hyvä toi onnistumisprosentti ja tarkkuus. Mutta ehkä se yksinkertaisempi selitys on, että markkinat menee johonkin suuntaan ja Fed toimii sen mukaan.
Ei se ole meikäläiseltä pois, jos et tiedä miten päin ne menee :) Mielipiteenvapaus jne. faktat vain on toisin.
 
Ei se ole meikäläiseltä pois, jos et tiedä miten päin ne menee :) Mielipiteenvapaus jne. faktat vain on toisin.
Sama myös toisinpäin. Mun puolesta saat uskoa ihan mihin vaan, mutta faktat on kuitenkin faktoja ja ne ei välitä mielipiteistä.
 
Tämä nyt menee jankkaamiseksi niin jätän tähän. Aikaisemmassa postauksessa oli linkki siihen miten milleniaalit ja muut nuoremmat ei enää edes osta timantteja. Kullan arvo on katsojan silmässä jos/kun puhutaan koruista. Ei se ole niin sanottua, että kultakello tms. on nuoremmalle väestölle juttu. Hinta on sen mitä ostaja on valmis maksamaan, ostajat voi kadota hautausmaalle.
Minkä tahansa tuotteen arvo on se mikä siitä maksetaan. Oli sitten kyse taulusta, kullasta tai vaikka autosta. Timanttien myynti on laskenut koska synteettiset ovat tulleet markkinoille, mutta niiden arvo laskee kuin lehmän häntä ja veikkaan että muutaman vuoden päästä niitä ei välttämättä osta enää kukaan koska arvo alkaa olemaan nolla jolloin aitoja kiviä aletaan taas arvostamaan koska jonkinlaisena sijoituksena nekin toimivat. Veikkaan että synteettiset ovat vaan pieni markkinahäirikkö jonkin aikaa.
 
Sama myös toisinpäin. Mun puolesta saat uskoa ihan mihin vaan, mutta faktat on kuitenkin faktoja ja ne ei välitä mielipiteistä.
Oliko sulla muuten se Mr Markkinan virallinen viitekorkopäätös jossain faktana, jäin sitä vielä kaipaamaan? ;)
 
Veikkaan että synteettiset ovat vaan pieni markkinahäirikkö jonkin aikaa.
Olen eri mieltä. Se on niin paljon ympäristöystävällisempi ja eettisempi kuin aito ja näyttää ihan samalta kuin aito (veri)timantti. Hinnat kyllä todennäköisesti laskevat kun valmistus kehittyy.
 
Olen eri mieltä. Se on niin paljon ympäristöystävällisempi ja eettisempi kuin aito ja näyttää ihan samalta kuin aito (veri)timantti. Hinnat kyllä todennäköisesti laskevat kun valmistus kehittyy.
Kyllä, mutta ostaako kukaan synteettistä kun sillä ei ole käytännössä enää mitään arvoa? Timantti on tähän asti ollut haluttu koska yleensä säilyttää vähintään arvonsa, mutta toisin on synteettisten kanssa. Miksi esitellä korua joka ei ole minkään arvoinen? Sama kuin ostaa kemikaliosta jotain halpakrääsää.
 
Jätit toisen puolen mun argumenttia unholaan. Mitä jos jengi ei enää arvosta kullasta tehtyjä koruja? Nuoret ei ole niin kiiltävän perään kuin vanhukset. Voi hyvin olla että kohta lööpitellään "millenials... not buying gold jewlery". Tämä sitten voi johtaa siihen että nuorempi porukka myös alkaa ajattelemaan kullan arvoa sijoituselementtinä toisella tapaa joka säteilee kullan arvoon.


No mutta kun kullan pääasiallinen käyttökohde ei ole korut, vaan sen jemmaaminen keskuspankeissa ja sijoittajien varastoissa, ja tämän takia korukäytön hiipumisen ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi siihen sijoituskohteena. Käytännössä se tosiaan on vähän kuin fyysinen bitcoin. Se on sitten eri asia onko siihen järkevää sijoittaa, veikkaisin että ei nykyisellä arvolla.


Minkä tahansa tuotteen arvo on se mikä siitä maksetaan. Oli sitten kyse taulusta, kullasta tai vaikka autosta. Timanttien myynti on laskenut koska synteettiset ovat tulleet markkinoille, mutta niiden arvo laskee kuin lehmän häntä ja veikkaan että muutaman vuoden päästä niitä ei välttämättä osta enää kukaan koska arvo alkaa olemaan nolla jolloin aitoja kiviä aletaan taas arvostamaan koska jonkinlaisena sijoituksena nekin toimivat. Veikkaan että synteettiset ovat vaan pieni markkinahäirikkö jonkin aikaa.
Olen eri mieltä. Se on niin paljon ympäristöystävällisempi ja eettisempi kuin aito ja näyttää ihan samalta kuin aito (veri)timantti. Hinnat kyllä todennäköisesti laskevat kun valmistus kehittyy.

Ne ei pelkästään näytä samalta kuin "aidot", vaan oikeasti ovat samaa materiaalia. Ero on vain siinä, onko se kaivettu maasta vai tehty laboratoriossa.
 
No mutta kun kullan pääasiallinen käyttökohde ei ole korut, vaan sen jemmaaminen keskuspankeissa ja sijoittajien varastoissa, ja tämän takia korukäytön hiipumisen ei pitäisi vaikuttaa merkittävästi siihen sijoituskohteena. Käytännössä se tosiaan on vähän kuin fyysinen bitcoin. Se on sitten eri asia onko siihen järkevää sijoittaa, veikkaisin että ei nykyisellä arvolla.





Ne ei pelkästään näytä samalta kuin "aidot", vaan oikeasti ovat samaa materiaalia. Ero on vain siinä, onko se kaivettu maasta vai tehty laboratoriossa.
Kyllä, ovat samaa materiaalia mutta ne on edelleen synteettisiä eli ihmisen valmistamia toisin kuin luonnontimantit. Ei se timantti itse materiaalina ole se juttu, vaan nimenomaan se uniikkius ja arvo (jota tosin säädellään) mikä luonnontimantilla on.
 
Kyllä, ovat samaa materiaalia mutta ne on edelleen synteettisiä eli ihmisen valmistamia toisin kuin luonnontimantit. Ei se timantti itse materiaalina ole se juttu, vaan nimenomaan se uniikkius ja arvo (jota tosin säädellään) mikä luonnontimantilla on.

Eiköhän tämä johda vain siihen, että luonnontimanteiltakin katoaa se uniikkius ja arvo koska ne ovat oikeasti sama asia kuin synteettiset, vain vaikeammalla tavalla hankittuna.
 
Jotkut harvinaiset nimetyt kivet erikseen ja varsinkin osana jotain historiallisesti arvokasta esinettä.

Mutta en tajua mitä uniikkia ja erityistä on jossain esim karaatin kokoisessa luonnontimantissa vs synteettisesti valmistettu. Olettaen että ulkonäkö ja kemiallinen koostumus ovat identtisiä. Niitä samanlaisia pikkutimantteja on maailma täynnä, ei mitään uniikkia siinä vaikka hintaa tonni tai pari onkin ollut.
 
Eiköhän tämä johda vain siihen, että luonnontimanteiltakin katoaa se uniikkius ja arvo koska ne ovat oikeasti sama asia kuin synteettiset, vain vaikeammalla tavalla hankittuna.
Ei, koska ne ovat suhteellisen harvinaisia mitä isompaan mennään. Olkoonkin että niiden markkinoita säädellään, mutta isot luonnontimantit ovat silti suhteellisen harvinaisia.
 
Jotkut harvinaiset nimetyt kivet erikseen ja varsinkin osana jotain historiallisesti arvokasta esinettä.

Mutta en tajua mitä uniikkia ja erityistä on jossain esim karaatin kokoisessa luonnontimantissa vs synteettisesti valmistettu. Olettaen että ulkonäkö ja kemiallinen koostumus ovat identtisiä. Niitä samanlaisia pikkutimantteja on maailma täynnä, ei mitään uniikkia siinä vaikka hintaa tonni tai pari onkin ollut.
Uniikkia on se että ne on luonnon muovaamia vuosimiljoonien aikana ja jokainen timantti on uniikki joka on vain sinulla. Labratimantit on käytännössä kaikki samanlaatuisia massatuotettuja.
Vähän kuin miksi omistaa aito Rembrantin maalaus kun kopiotakin saa senkuin printaa. Joskus arvo perustuu siihen uniikkiuteen ja siihen että saat sertifikaatin jolla todistetaan sun kivi ainutlaatuiseksi maailmassa.
 
Ne ei pelkästään näytä samalta kuin "aidot", vaan oikeasti ovat samaa materiaalia. Ero on vain siinä, onko se kaivettu maasta vai tehty laboratoriossa.
Katsoin tästä dokkarin ja aidot ovat myös värikkäämpiä. Gemmologi (tai mikä lie oikea termi) kyllä tunnistaa eron. Ei nyt tietenkään ihan sama ole kuin aito ja feikki Rolex.
 
Katsoin tästä dokkarin ja aidot ovat myös värikkäämpiä. Gemmologi (tai mikä lie oikea termi) kyllä tunnistaa eron. Ei nyt tietenkään ihan sama ole kuin aito ja feikki Rolex.
Ei itseasiassa tunnista. Ja se on ongelma. Gemmologi ei pysty erottamaan niitä muuten kuin spekuloimalla puhtautta tai jos kiven uumaan on laseroitu että on labra. Nykyään on koneita jotka erottaa labrat aidoista mutta silmällä et sitä näe.
Sekoitat varmaan moissaniittiin jonka erottaa harjaantunut silmä timantista.
 
Ei itseasiassa tunnista. Ja se on ongelma. Gemmologi ei pysty erottamaan niitä muuten kuin spekuloimalla puhtautta tai jos kiven uumaan on laseroitu että on labra. Nykyään on koneita jotka erottaa labrat aidoista mutta silmällä et sitä näe.
Sekoitat varmaan moissaniittiin jonka erottaa harjaantunut silmä timantista.
 
Ei ole pudonnut edes 20%. JOS bear markkinaksi vaihtuu niin tämä on vasta alkusoittoja. Eikä ole PE luvulla halpaa nähnytkään.
Joo itse kyllä toivoisin että tässä pihisisi viimeisetkin ilmat pois nykyisestä AI:n pumppaamasta arvostuskuplasta. Sen jälkeen yrityksiä ja osakkeita voisi ruveta taas arvioimaan fundamenttien ja oikeiden talouslukujen pohjalta.
 
Sitten kun sp500 laskee alle 4250 tason niin nostan kk-säästämisen takaisin normaalille tasolle.

Nyt menee pieni summa enää tasaisesti kuukausittain, kerään kässiä. Mitään en ole myynyt, enkä myy.
 
Ei ole pudonnut edes 20%. JOS bear markkinaksi vaihtuu niin tämä on vasta alkusoittoja. Eikä ole PE luvulla halpaa nähnytkään.
Sitten kun Trumpin sekoilut alkavat näkyä firmojen tuloksissa, niin S&P > 5000 tuntuu lottovoitolta.

Itse uskon, että kohta Trumpetti ilmoittaa tehneensä läjän diilejä, joten tulleista voidaan luopua. Todellisuudessa mitään diilejä ei tehdä.

Mutta markkina tulee olemaan sekaisin koko 4 vuoden kauden. Päiväpelaajille varmaan hyviä aikoja.
 
Joo itse kyllä toivoisin että tässä pihisisi viimeisetkin ilmat pois nykyisestä AI:n pumppaamasta arvostuskuplasta. Sen jälkeen yrityksiä ja osakkeita voisi ruveta taas arvioimaan fundamenttien ja oikeiden talouslukujen pohjalta.

Eihän korkea pörssikurssi estä arvioimasta yrityksiä "fundamenttien ja oikeiden talouslukujen pohjalta". Vai mitä mahdoit tarkoittaa. Vai meinasitko että arvostus (eli pörssikurssi) perustuisi vähemmän korkeisiin tai jopa epärealistisiin odotuksiin? Eipä niin tule koskaan käymään. Hyvät firmat joiden bisneksen uskotaan kasvavan pitkälle tulevaisuuteen tulevat aina tuntumaan jossain kalliilta. Kunnes hype ja kasvuodotukset laantuvat ja tulee toinen toimala, jossa sama toistuu. Ja ne jotka ovat tunnuslukujen valossa halpoja, ovat sellaisia joiden päällä on paljon harmaita pilviä. Riski on lähes aina läsne jossain muodossa.

Trumpin kohdalla pelkään että talouskasvu ihan oikeasti supistuu globaalisti. Diilimies on niin sekaisin, hukassa ja poukkoileva, että se teke kaikenlaisista investoinneista korkeampiriskisiä. Hän ei houkuttele investointeja vaan hän nostaa niiden toteutuskynnystä.
 
Opec päätti tänään yllättäen lisätä tuotantoa ja öljyn hinta tippui alimmalle tasolleen 5 vuoteen. Ihan mukava käänne inflaatiota ja omaa yritystoimintaakin ajatellen mutta USA:n öljyntuotannon katteet tippui saman tien merkittävästi ja uusia kaivoja ei kannata nykyhinnoin porata. Mielenkiintoisia aikoja.
 
Liikaa rallia, sijoitusvakuutuksesta heitetty ylimääräiset jenkkipainot vakuutustilille. Ilmottakaa sitten kun uskaltaa taas laittaa kiinni johonkin.
 
Kontraan tätä meni sitten syteen tai saveen. Aika ostaa kun jengi paniikkimyy ja veri virtaa kadulla
Olis vaan millä ostaa :) Vielä jos 15% laskee koko salkku, niin on vuoden 2024 kehitys myös pyyhitty. Kuukausisäästöt saa kyllä halvemmalla, jos tätä kauankin kestää.

Edit: Äh, onhan tuota IB:n leveragea vielä jäljellä verrattuna pahimpiin aikoihin. Jos varovasti lisäilisi jo jotain.
 
Viimeksi muokattu:
Ihme paniikkia taas porukalla kun kurssit laskevat muutaman prosentin :cigarbeye:
1743784861669.png


Sitten kun katsotaan vähän pidemmällä aikavälillä niin pikku dippi kyseessä:

1743784964379.png

Rahaahan ei ole ostaa mutta siksipä ostankin lainarahalla. Toisaalta olen hyvin tyytyväinen että yli puolet varoista on pörssin ulkopuolella sijoitettuna.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 726
Viestejä
5 049 460
Jäsenet
80 975
Uusin jäsen
konstadaonly

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom