Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Verotukseen liittyvät asiat vähän mietityttää. Sen mitä luin netistä, niin kauan ku ei myy mitään niin ei tarvitse miettiä ?
Alle tonnilla per vuosi voi myydä ilman veroseuraamuksia. Toisinaan ihan kannattavaa, etenkin osakemarkkinalla, myydä hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta ja ostaa takaisin vuodenvaihteen tienoilla.
 
Hotellirahasto on ollut raskaasti velkaantunut, eikä myyntihinta Lajusen mukaan riitä kattamaan rahaston velkoja. Rahasto ajautui talousvaikeuksiin nopeasti sen jälkeen, kun tappiollinen hotellitoiminta vuonna 2023 aloitettiin.
Sinne meni. Toki tämä oli tiedossa jo aiemmin, että kun kiinteistö menee myyntiin, eivät siitä saatavat varat riitä kattamaan velkoja. Saa nähdä, jäikö paljon velkoja? Samla Rahastot Oy on tuon hotellirahaston (kommandiittiyhtiö) vastuunalainen yhtiömies niin se vastaa silloin jäljelle jäävistä veloista.

Suurimmat sijoittajat olivat kaupparekisterin mukaan Ammattiliitto Pro 1 milj. euroa, Hemisphaerium Oy 1 milj. euroa, Hengityssairauksien tutkimussäätiö sr 1,3 milj. euroa, Löytö-Investorit Oy 1 milj. euroa, Nubes Invest Oy 1,1 milj. euroa, Oy Samppa Lajunen Ltd 400 000 EUR (huom eri yhtiö kuin vastuunalainen yhtiömies), Samla Toimitilat II Ky 10 milj. euroa. Muilta osin sijoitukset olivat 100 000 - 200 000 EUR per sijoittaja.

Seuraava myyntiin tuleva hotelli on eittämättä Ylvan omistama Grand Hansa, jolle rahoittajapankit antoivat syksyyn asti aikaa hoitaa velka-asiansa kuntoon.
 
Viimeksi muokattu:
Ja tuon kuukausisäästämisen voi lopettaa ihan milloin haluaa. Eli purkaa sopparin ja rahat sitten jää sulle sinne tilille. Voiko sitä joskus sit jatkaa, mihin oli jäänyt?
(Ehdot pdf luettu)
 
Kyllä voi lopettaa koska haluaa. Tauolle sitä ei taida saada joten joutuu säästökohteet naputtelemaan uusiksi jos haluaa jatkaa myöhemmin.

edit
oletan, että Nordnetin kk-säästmisestä oli kyse? en jaksanut selata edellisen sivun viestejä
 
Kyllä voi lopettaa koska haluaa. Tauolle sitä ei taida saada joten joutuu säästökohteet naputtelemaan uusiksi jos haluaa jatkaa myöhemmin.

edit
oletan, että Nordnetin kk-säästmisestä oli kyse? en jaksanut selata edellisen sivun viestejä
Jees, tuosta etf-kk säästämisestä kyse.
 
Ja tuon kuukausisäästämisen voi lopettaa ihan milloin haluaa. Eli purkaa sopparin ja rahat sitten jää sulle sinne tilille. Voiko sitä joskus sit jatkaa, mihin oli jäänyt?
(Ehdot pdf luettu)

Tähänkin vastattu Nordnetin sivuilla. Kannattaa lukea ne kaikki kysymykset ja vastaukset.

 
Sellainen kysymys vielä, että voiko/kannattaako indeksi rahastojen rahoja vaihtaa suoraan tuohon yhteen etf:ään, johon nyt tein sopimuksen? Jos, voi niin olisiko hirmua fiksua kaikkien rahojen olla "yhdessä korissa"?
Ymmärrän, jos joku ei halua suoranaisia "sijoitusneuvoja" täällä antaa..
 
Sellainen kysymys vielä, että voiko/kannattaako indeksi rahastojen rahoja vaihtaa suoraan tuohon yhteen etf:ään, johon nyt tein sopimuksen? Jos, voi niin olisiko hirmua fiksua kaikkien rahojen olla "yhdessä korissa"?
Ymmärrän, jos joku ei halua suoranaisia "sijoitusneuvoja" täällä antaa..
Jos tarkoitat "suoraan vaihtamisella" sitä, että vaihdolla ei ole veroseuraamuksia, niin se ei ole mahdollista, elleivät sijoitukset ole sijoitusvakuutuskuoren sisällä. Muussa tapauksessa on aina kyse erillistä myynti- ja ostotapahtumista.
 
Hmm, minnekkäs on hävinnyt Nordealta Eurooppa Passiivinen B tuotto? Tai ei se hävinnyt ole, mutta kuukausisäästöä sille ei voi laittaa tai sitä ei ainakaan haulla löydy.

Alkuun ostin tuota manuaalisesti kuukausittain, mutta sitten pistin se menemään automaatilla kuukausittain, mutta olenkin laittanut menemään kuukausisäästön Eurooppa Passiivinen B kasvuun. Pari ostoa siis näkyy helmikuussa tuotossa, mutta sen jälkeen on vaihtunut kasvuun ostot.

edit. ChatGPT auttoikin tässä.
 
Viimeksi muokattu:
Sellainen kysymys vielä, että voiko/kannattaako indeksi rahastojen rahoja vaihtaa suoraan tuohon yhteen etf:ään, johon nyt tein sopimuksen? Jos, voi niin olisiko hirmua fiksua kaikkien rahojen olla "yhdessä korissa"?
Ymmärrän, jos joku ei halua suoranaisia "sijoitusneuvoja" täällä antaa..

Riippuu vähän minkälaisia ovat nämä rahastot. Jos on ostettu niitä rahastuslaitosten omia (Nordea, OP, S-pankki, Aleksandria ja vastaavat) ja pankkineidin suosittelemia, joissa hallinnointikulut voivat olla 1,5%, niin ehkä kannattaa.
Voit myös antaa niiden olla. Meneehän nykyiset ja kaikki tulevat sijoitukset pieni kuluiseen ETF-rahastoon, joka sijoittaa laaja-alaisesti.
Tuo SPYI ei kyllä ole yhden korin sijoitus. Jos sillä menee huonosti, niin maailma palaa.
 
Seuraava myyntiin tuleva hotelli on eittämättä Ylvan omistama Grand Hansa, jolle rahoittajapankit antoivat syksyyn asti aikaa hoitaa velka-asiansa kuntoon.
Kiinteistöalan lehti Green Street News uutisoi alkuvuonna, että HYYn omistama Ylva etsii ostajaa koko Kaivotalo-korttelille, jonka arvo olisi yli 200 miljoonaa euroa.
Vanha ylioppilastalo on tarkoitus jättää korttelista itselle, mutta kaikki muu menisi myyntiin. Jos tuo kokonaisuutena myydään, niin ulkomaille menee. Tuon hotellin takia tuota eivät suomalaiset eläkeyhtiöt osta.
Onhan tämä todella traagista. Pistää surulliseksi, että se valtava omaisuus, historiallista suomalaista omaisuutta, jota 150 vuotta ehti kertyä, on pitkälti kadonnut. Sitä ei saa koskaan enää takaisin. Vähän kuin tuhlaajapoika, joka sai ison perinnön ja kadotti sen kansainvälisten kiinteistösijoittajien taskuun.
Ylläoleva kommentti on Hyy:n edustajiston jäsenen Binga Tupamäen.

Hyy:n kiinteistöimperiumin "tuho" on Suomen tasolla varmaankin paras esimerkki siitä harhakuvitelmasta, että nollassa tai miinuksella olevat korot olisivat olleet uusi normaali.
 
Hyy:n kiinteistöimperiumin "tuho" on Suomen tasolla varmaankin paras esimerkki siitä harhakuvitelmasta, että nollassa tai miinuksella olevat korot olisivat olleet uusi normaali.
Parhaasta päästä - joskin hotellibusineksen tapauksessa vähintään yhtä merkittävä, ellei tärkeämpikin syy on myös Helsingin turismin tukijalkojen romahtaminen Venäjän hyökkäyssodan jäljiltä. Ei tule rikkaita venäläisiä rälläämään ja kiinalaiset + kaikki aasian transitmatkaajat ovat liki kadonneet kun Venäjän ilmatila meni finskiltä säppiin.

Korkojen kanssa selviäisivät kyllä varmaankin kohtuudella, mutta myös tulopuoli romahti.
 
Hauskaa, että syyttävät joitain kansainvälisiä kiinteistösiijoittajia, vaikka ovat itse hassanneet rahat.
Se hotelli oli järjetön ja rahaa suorastaan polttivat niissä rempoissa. Oli myös melkoisen ylimielistä asennetta vanhoja vuokralaisia kohtaan. Potkittiin kaikki yrittäjät pihalle, kun piti tulla maailmankuulu hotelli miljonääreineen. Mielettömän suuri kiinteistöomaisuus Helsingin keskustassa ja siitä isot vuokratuotot. Kuin olisivat omistaneet Sammon. Vain käsi piti pitää rahahanan alla.
Nythän niitä taloja ei voi myydä edes erikseen, kun se hotelli rönsyää joka puolella. Sijoittajatkin haistaa veren meressä, vähän kuin Stokkan tapauksessa. Voivat vielä menettää kaiken, jos joutuvat pilkka hintaan myymään ja rahat riittävät vain velkoihin.
Kun mennään miljoonissa, lopulta sadoissa, niin se rahantaju häviää ja ei oikein osaa hahmottaa, mitä tämän pitäisi tuottaa, jotta investoinnit voisi maksaa pois. Kun raha ei vielä ole omaa, eikä minkäänlaista vastuuta ole sen käytöstä, niin tässä on tulos.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on ollut Nordnetissa valuuttatilejä aktiivisessa käytössä vajaat kymmenen vuotta. Olen avannut ne silloin niin kuin ohjeistettiin. Eilen lähettivät viestin että nyt vaaditaan luottosopimus ja on yksi viikko aikaa tehdä sellainen tai valuuttatilit suljetaan.

Tämä firma kyllä loistaa surkealla asiakaspalvelulla vuodesta toiseen.
 
Mulla on ollut Nordnetissa valuuttatilejä aktiivisessa käytössä vajaat kymmenen vuotta. Olen avannut ne silloin niin kuin ohjeistettiin. Eilen lähettivät viestin että nyt vaaditaan luottosopimus ja on yksi viikko aikaa tehdä sellainen tai valuuttatilit suljetaan.

Tämä firma kyllä loistaa surkealla asiakaspalvelulla vuodesta toiseen.
Joo minulla oli täsmälleen sama tilanne, valuuttatilit olivat olleet "aina". Alkukesästä vai keväällä tuli sitten tuommoinen samanlainen viesti, tein mitä viestissä käskettiin ja kerkesin jo unohtamaan koko jutun. Nyt sitten viime viikolla tuli viesti että valuuttatilihakemus hyväksytty, piti vähän aikaa ihan muistella että mikä juttu tämä olikaan.

No pyrin nyt muutenkin tekemään enempi ostoja OP:n kautta, katsotaan miten homma siellä toimii.

EDIT: tarkennus, aika juoksee, siis sain tuon viestin tammikuussa jo ja nyt viime viikolla tuli hyväksyntä. On kyllä aikamoista touhua :D
 
Mulla on ollut Nordnetissa valuuttatilejä aktiivisessa käytössä vajaat kymmenen vuotta. Olen avannut ne silloin niin kuin ohjeistettiin. Eilen lähettivät viestin että nyt vaaditaan luottosopimus ja on yksi viikko aikaa tehdä sellainen tai valuuttatilit suljetaan.

Tämä firma kyllä loistaa surkealla asiakaspalvelulla vuodesta toiseen.

Jännä että vasta nyt sait tuon. Isolle osalle tuli alkuvuonna tuo sama, ja DL oli jo helmikuun alkupuolella, mutta valtavien ruuhkien takia omani hyväksyttiin joskus maaliskuussa.

No, ei sen lomakkeen täyttämiseen kovin kauan mennyt.
 
Jännä että vasta nyt sait tuon. Isolle osalle tuli alkuvuonna tuo sama, ja DL oli jo helmikuun alkupuolella, mutta valtavien ruuhkien takia omani hyväksyttiin joskus maaliskuussa.

No, ei sen lomakkeen täyttämiseen kovin kauan mennyt.

Ärsyttää vaan tuo tyyli kun käskytetään asiakkaita kiirehtimään heistä lähteneestä muutoksesta. Hakemuksen täytön jälkeen tuli että käsittelyssä on ruuhkaa. Pidettiinkö tilit auki kun deadline ylittyi heidän käsitellessä hakemusta?
 
Ärsyttää vaan tuo tyyli kun käskytetään asiakkaita kiirehtimään heistä lähteneestä muutoksesta. Hakemuksen täytön jälkeen tuli että käsittelyssä on ruuhkaa. Pidettiinkö tilit auki kun deadline ylittyi heidän käsitellessä hakemusta?
Ainakin itsellä toimi ihan normaalisti ja tosiaan kerkesin tuossa jo unohtaa koko asian.
 
Ärsyttää vaan tuo tyyli kun käskytetään asiakkaita kiirehtimään heistä lähteneestä muutoksesta. Hakemuksen täytön jälkeen tuli että käsittelyssä on ruuhkaa. Pidettiinkö tilit auki kun deadline ylittyi heidän käsitellessä hakemusta?

Juu, ei sitä tiliä siinä suljeta kun viivästyksen syy oli tosiaan Nordnetin. Mutta varmistan vielä, eli sulle ei siis ole tätä ennen tullut tuosta mitään ilmoitusta? Mulle tuli tästä muistutusviesti ainakin 16.1.2025.
 
Juu, ei sitä tiliä siinä suljeta kun viivästyksen syy oli tosiaan Nordnetin. Mutta varmistan vielä, eli sulle ei siis ole tätä ennen tullut tuosta mitään ilmoitusta? Mulle tuli tästä muistutusviesti ainakin 16.1.2025.
Ei ole. Ainoastaan yleisiä "talletustilin korko laskee" yms.
 
Ei ole. Ainoastaan yleisiä "talletustilin korko laskee" yms.
Onpas kyllä outoa, että joko DL on ollut eri asiakkailla eri, tai sitten osa asiakkaista on syystä tai toisesta jäänyt tavoittamatta kokonaan alkuvuonna. Mikähän lie syy tuolle.
 
Onpas kyllä outoa, että joko DL on ollut eri asiakkailla eri, tai sitten osa asiakkaista on syystä tai toisesta jäänyt tavoittamatta kokonaan alkuvuonna. Mikähän lie syy tuolle.
DL oli jo alkuvuonna eri. Täällä oli keskustelua aiheesta jo 1-2 kk aiemmin kuin itse sain viestin. Olisivatkohan jossain vaiheessa keskeyttäneet uusien viestien lähettämisen, kun hakemusten käsittely ruuhkautui niin pahoin alkuvuonna.
 
Seligson on julkaissut uusimman kvartaalikatsauksensa, joka tarjoaa jälleen syvällisiä näkemyksiä markkinoiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä: https://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_2-2025.pdf. Tällä kertaa valokeilassa on erityisesti osakemarkkinoiden maantieteellisen hajauttamisen tärkeys ja tarjoamat mahdollisuudet.

Katsauksessa Seligsonin asiantuntijat Jarkko Aho, Victor Snellman ja Henri Huovinen pureutuvat siihen, miksi sijoitusten hajauttaminen eri maantieteellisille alueille on entistäkin kriittisempää epävakaassa globaalissa talousympäristössä. He avaavat muun muassa eri markkinoiden kehitystä, toisistaan poikkeavia talouskasvun ajureita ja poliittisten riskien vaikutuksia.

Tämä on aihe, joka puhuttelee monia sijoittajia, myös minua. Herääkin kysymys: pyritkö hajauttamaan osakerahastojasi globaalin markkinan mukaan, vai otatko mieluummin näkemystä eri osakeindeksien välillä?

Omalla kohdallani olen huomannut, että aina kun olen aiempina vuosina yrittänyt ottaa omaa näkemystä ja painottaa tiettyjä alueita tai indeksejä, olen pidemmällä aikavälillä hävinnyt globaaleille osakeindekseille. Kokemus on opettanut, että markkinoiden ennustaminen on minulle äärimmäisen vaikeaa.

Tämän vuoksi pyrin nykyään pitämään rahastosäästöni suurin piirtein osakemarkkinan mukaisesti hajautettuna. Tämä lähestymistapa tuntuu ainakin omalla kohdallani toimivan paremmin ja vähentävän turhaa spekulaatiota.
 
Viimeksi muokattu:
Herääkin kysymys: pyritkö hajauttamaan osakerahastojasi globaalin markkinan mukaan, vai otatko mieluummin näkemystä eri osakeindeksien välillä?

Olen 12 vuotta sijoittanut indeksi ETF joita olen valinnut erikseen USA, Eurooppa, kehittyvät ja mausteeksi pieniä siivuja toimialarahastoja sekä minimivolatiliteettia tms. muoti-ilmiöitä. Ylipainotusta on ollut koko ajan kehittyviin ja Eurooppaan. Jo yli 10 vuotta sitten tuntui väistämättömältä että jenkkiteknojen arvostustasot ei ole "kestävällä tasolla".
Yhteenvetona vituiksi on siis mennyt.
 
Olen 12 vuotta sijoittanut indeksi ETF joita olen valinnut erikseen USA, Eurooppa, kehittyvät ja mausteeksi pieniä siivuja toimialarahastoja sekä minimivolatiliteettia tms. muoti-ilmiöitä. Ylipainotusta on ollut koko ajan kehittyviin ja Eurooppaan. Jo yli 10 vuotta sitten tuntui väistämättömältä että jenkkiteknojen arvostustasot ei ole "kestävällä tasolla".
Yhteenvetona vituiksi on siis mennyt.

Varmaankin tarkoitat, että tuotot olisivat toisenlaisella painotuksella olleet suuremmat?
Ja kun ennustajia ei olla, niin siihen me kaikki pystymme.
 
Seligson on julkaissut uusimman kvartaalikatsauksensa, joka tarjoaa jälleen syvällisiä näkemyksiä markkinoiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä: https://www.seligson.fi/resource/seligson_rahastot_2-2025.pdf. Tällä kertaa valokeilassa on erityisesti osakemarkkinoiden maantieteellisen hajauttamisen tärkeys ja tarjoamat mahdollisuudet.

Katsauksessa Seligsonin asiantuntijat Jarkko Aho, Victor Snellman ja Henri Huovinen pureutuvat siihen, miksi sijoitusten hajauttaminen eri maantieteellisille alueille on entistäkin kriittisempää epävakaassa globaalissa talousympäristössä. He avaavat muun muassa eri markkinoiden kehitystä, toisistaan poikkeavia talouskasvun ajureita ja poliittisten riskien vaikutuksia.

Tämä on aihe, joka puhuttelee monia sijoittajia, myös minua. Herääkin kysymys: pyritkö hajauttamaan osakerahastojasi globaalin markkinan mukaan, vai otatko mieluummin näkemystä eri osakeindeksien välillä?

Omalla kohdallani olen huomannut, että aina kun olen aiempina vuosina yrittänyt ottaa omaa näkemystä ja painottaa tiettyjä alueita tai indeksejä, olen pidemmällä aikavälillä hävinnyt globaaleille osakeindekseille. Kokemus on opettanut, että markkinoiden ennustaminen on minulle äärimmäisen vaikeaa.

Tämän vuoksi pyrin nykyään pitämään rahastosäästöni suurin piirtein osakemarkkinan mukaisesti hajautettuna. Tämä lähestymistapa tuntuu ainakin omalla kohdallani toimivan paremmin ja vähentävän turhaa spekulaatiota.
Olen huomannut että oma tietotaso ei riitä näkemyksen ottamiseen jotta pystyisin hajauttamaan muuten kuin maailmanlaajuisesti normaalin painotuksen mukaan. Menisi mutu-sijoittamiseksi, käytännössä pelkäksi arvailuksi.

Jotain näkemystä otan yksittäisistä osakkeista, kaikki yksittäiset sijoitukset menevät Helsingin pörssiin. Niistä yhtiöistä on saatavilla riittävästi tietoa (suomeksi) jotta uskallan sijoittaa. Pääosa sijoituksista kuitenkin rahastoihin.
 
Itse olen lähtenyt mukaan näihin kasvaviin teemoihin ostamalla temaattisia etf-rahastoja. Onhan ne harmillisen kalliita, mutta pääsee mukaan kunnon hajautuksella (teeman sisällä) kaikenlaiseen, kuten avaruus, puolustus, ydinvoima, tekoäly yms.
 
Onhan ne harmillisen kalliita, mutta pääsee mukaan kunnon hajautuksella (teeman sisällä) kaikenlaiseen, kuten avaruus, puolustus, ydinvoima, tekoäly yms.

Temaattiset on kivoja, mutta niiden sisältö täytyy ennen sijoittamista perata pohjamutia myöten. Usein tulee yllätyksiä teeman nimen ja sijoitusten todellisen sisällön välillä. Monesti MCAP dominoi. Sekin on ihan ok kunhan tiedostaa mihin rahat menee.
 
Kellään tietoa tai kokemusta jos saa OP:n arvo-osuustilille osinkoja vieraassa valuutassa, meneekö siitä tuo 0,3 % valuutanvaihtokulu mikä menee ostettaessa ja myydessä vieraassa valuutassa noteerattua osaketta?
Kansainvälisten osakkeiden valuutanvaihtokulu on 0,3 prosenttia kauppasummasta (Ruotsi, Tanska, Norja, USA, Sveitsi ja Kanada).
 
Kellään tietoa tai kokemusta jos saa OP:n arvo-osuustilille osinkoja vieraassa valuutassa, meneekö siitä tuo 0,3 % valuutanvaihtokulu mikä menee ostettaessa ja myydessä vieraassa valuutassa noteerattua osaketta?
Minä olen saanut USD osinkoja OP:ssa ja kuitin mukaan ei ole peritty valuutanvaihtokulua. Katsoin 12.6. tulleen osingon kuitin, niin siinä oli käytetty sen päivän USD/EUR kurssia ja tilille tuli sen muutoksen verran.
 
Moniko täällä kannattaa puskurirahaston kerryttämistä? Eli siis hätävarakassan keräämistä johonkin korkoa maksavalle tilille.

Olen tätä pohtinut ja myös alkanut vähän keräämään, mutta mietin vaan että ajaisiko luottokortti saman asian? Luottokorteissa on mulla yhteensä 9000€ raja. Lisäksi OP:n indeksirahastoissa joku kymppitonni ja samoin nordnetin salkku about saman verran.
Korttien luottoa käytän korottomasti eli maksan sen laskun kokonaisuudessaan pois ja parhaimmillaanhan näin saa maksuaikaa yli kuukauden. Kyllähän siinä ajassa kerkeää sijoituksistakin nappaamaan tarvittavat jos ei tuloja satu olemaan.

Pohdin siis sitä että löisikö vaan kaiken ylimääräsen sijotuksiin korkotilien sijaan? Useinhan tuota korkotiliä perustellaan sillä että sijoitusrahastojen/osakkeiden yms arvo voi olla mitä vaan sillon kun sitä rahaa tarvitsee. Mutta tässä on nyt itsellä kohtuullisen hyvät työllisyysnäkymät ja jos työt menisi alta niin ansiosidonnaistahan silloin saa mikä on toki aika paljon vähemmän kuin palkkatulot mutta ei sitä silti ihan nollille joudu, menot tietysti yrittää silloin suhteuttaa tulojen mukaan jos pidempää työttömyyttä on tiedossa.

Pohdintoja puskurivarasta? edit: niin piti mainita vielä että ei se korkotilin korko enää ole collectorilla (missä minun rahojani on tällä hetkellä) kuin 2,75%. Taitaa vielä tuostakin laskea
 
Moniko täällä kannattaa puskurirahaston kerryttämistä? Eli siis hätävarakassan keräämistä johonkin korkoa maksavalle tilille.

Olen tätä pohtinut ja myös alkanut vähän keräämään, mutta mietin vaan että ajaisiko luottokortti saman asian? Luottokorteissa on mulla yhteensä 9000€ raja. Lisäksi OP:n indeksirahastoissa joku kymppitonni ja samoin nordnetin salkku about saman verran.
Korttien luottoa käytän korottomasti eli maksan sen laskun kokonaisuudessaan pois ja parhaimmillaanhan näin saa maksuaikaa yli kuukauden. Kyllähän siinä ajassa kerkeää sijoituksistakin nappaamaan tarvittavat jos ei tuloja satu olemaan.

Pohdin siis sitä että löisikö vaan kaiken ylimääräsen sijotuksiin korkotilien sijaan? Useinhan tuota korkotiliä perustellaan sillä että sijoitusrahastojen/osakkeiden yms arvo voi olla mitä vaan sillon kun sitä rahaa tarvitsee. Mutta tässä on nyt itsellä kohtuullisen hyvät työllisyysnäkymät ja jos työt menisi alta niin ansiosidonnaistahan silloin saa mikä on toki aika paljon vähemmän kuin palkkatulot mutta ei sitä silti ihan nollille joudu, menot tietysti yrittää silloin suhteuttaa tulojen mukaan jos pidempää työttömyyttä on tiedossa.

Pohdintoja puskurivarasta? edit: niin piti mainita vielä että ei se korkotilin korko enää ole collectorilla (missä minun rahojani on tällä hetkellä) kuin 2,75%. Taitaa vielä tuostakin laskea
Omakotitalon omistajana olen pitänyt puskurirahastona 5kk nettotuloja. Loput on sitten sijoituksissa. Eli kun äkillinen rahantarve ilmenee niin ei tarvitse alkaa myymään pörssistä mitään.
 
Pohdintoja puskurivarasta? edit: niin piti mainita vielä että ei se korkotilin korko enää ole collectorilla (missä minun rahojani on tällä hetkellä) kuin 2,75%. Taitaa vielä tuostakin laskea
Katsoisin historiallisien karhumarkkinoiden kestoa ja olisiko siellä jotain opittavaa. Jotain rahanomaista olisi mun mielestä hyvä olla pidemmällekin ajalle. Muutaman kuukauden puskuri kun on käytetty niin karhumarkkina voi olla vielä hyvinkin terhakasti päällä ja jatkua vuosiakin. Jonkinlainen pelisuunnitelma historiallisesti toteutuneiden worst case skenaarioden pohjalta voi helpottaa kun(ei jos) alkaa rytisemään tulevaisuudessa
 
Katsoisin historiallisien karhumarkkinoiden kestoa ja olisiko siellä jotain opittavaa. Jotain rahanomaista olisi mun mielestä hyvä olla pidemmällekin ajalle. Muutaman kuukauden puskuri kun on käytetty niin karhumarkkina voi olla vielä hyvinkin terhakasti päällä ja jatkua vuosiakin.
Jos puskuria pitää vaan siihen että pyykinpesukone tai auto hajoaa, niin ei siinä mitään karhumarkkinoita koiteta ajoittaa.

Time in the market beats timing the market tjsp.

Keskimääräisellä sijoitusportfoliolla on parempi olla vaan 100% all-in aina tai sinne markkinalle ei saa survottua yhtään mitään.
 
Olen tätä pohtinut ja myös alkanut vähän keräämään, mutta mietin vaan että ajaisiko luottokortti saman asian?

Mä miettisin asiaa sen kannalta, että mitä tilanteita varten sitä puskuria kasvattaa ja paljonko sitä sitten pitäisi olla että tämä pahin uhkaskenaario saadaan hoidettua kunnialla? Kodinkoneitten hajoaminen? Työttömyys? Äkillinen sairastuminen? Auton leviäminen? Uuden näyttiksen päivittäminen heti kun siltä tuntuu? Kurssiromahduksen odottelua jonka jälkeen all-in? Moni käyttää nyrkkisääntönä N kuukauden menojen määrää.

Luottokortilla saa tosiaan korotonta sen 30-45pv ja korolla pidempään. 9k luottoraja kattaa kaikki kodinkoneet sun muut akuutit asiat paitsi uuden auton tai asunnon hankinnan. Ja lähes kaikki pörssisijoitukset ovat likvidiä omaisuutta, josta saa rahat käteen muutamassa päivässä tyypillisesti. Musta on täysin älyvapaata pelätä, että kurssit olisivat ATL:ssa juuri sitten kun se pesukone hajoaa. Voi olla, mutta helvetin epätodennäköistä ja vaikka olisikin niin maailma ei siihen loppuisi.

Eli omasta mielestäni massiivisessa käteiskassassa ei ole oikein mitään järkeä. Pienessä puskurissa on järkeä. Sosiaaliturvan olemassaoloa ei kannata tässä unohtaa.
 
Viimeksi muokattu:
Moniko täällä kannattaa puskurirahaston kerryttämistä? Eli siis hätävarakassan keräämistä johonkin korkoa maksavalle tilille.

Olen tätä pohtinut ja myös alkanut vähän keräämään, mutta mietin vaan että ajaisiko luottokortti saman asian? Luottokorteissa on mulla yhteensä 9000€ raja. Lisäksi OP:n indeksirahastoissa joku kymppitonni ja samoin nordnetin salkku about saman verran.
Korttien luottoa käytän korottomasti eli maksan sen laskun kokonaisuudessaan pois ja parhaimmillaanhan näin saa maksuaikaa yli kuukauden. Kyllähän siinä ajassa kerkeää sijoituksistakin nappaamaan tarvittavat jos ei tuloja satu olemaan.

Pohdin siis sitä että löisikö vaan kaiken ylimääräsen sijotuksiin korkotilien sijaan? Useinhan tuota korkotiliä perustellaan sillä että sijoitusrahastojen/osakkeiden yms arvo voi olla mitä vaan sillon kun sitä rahaa tarvitsee. Mutta tässä on nyt itsellä kohtuullisen hyvät työllisyysnäkymät ja jos työt menisi alta niin ansiosidonnaistahan silloin saa mikä on toki aika paljon vähemmän kuin palkkatulot mutta ei sitä silti ihan nollille joudu, menot tietysti yrittää silloin suhteuttaa tulojen mukaan jos pidempää työttömyyttä on tiedossa.

Pohdintoja puskurivarasta? edit: niin piti mainita vielä että ei se korkotilin korko enää ole collectorilla (missä minun rahojani on tällä hetkellä) kuin 2,75%. Taitaa vielä tuostakin laskea

Tämä varmasti riippuu kunkin riskipreferensseistä, mutta itsellä karkeasti näin:
- 25% nettovuositulot käteisenä/fyysisenä, jos itänaapuri tulee rajan yli ja digitaalinen raha poissa pelistä
- ⁠100% nettovuositulot suomalaisilla säästö-/käyttötileillä, jos oranssi mies päättää kansallistaa ulkolaisten jenkkisijoitukset
- ⁠~500% nettovuositulot sijoituksissa ja ylimääräiset tulot lisäävät tätä pottia

Vaikka kaikki sijoitukset menisivät, niin elämä jatkuisi muutaman vuoden ilman ongelmia :)
 
Voihan sen puskurin kerryttää juurikin sijoituksiin, näkisin että tuo 2,75% korko on aika pientä pörssiin verrattuna. Riski tietysti että kun pitäisi likvitoida niin kurssit on alhaalla.
 
Helpointahan se on vain järjestää elämisen kustannukset niin että vaikka jäisi työttömäksi on varmaa maksaa eläminen ja asuminen. Ei mahdottomia säästöjä tai puskureita välttämätä tarvita.
 
Moniko täällä kannattaa puskurirahaston kerryttämistä? Eli siis hätävarakassan keräämistä johonkin korkoa maksavalle tilille.

Olen tätä pohtinut ja myös alkanut vähän keräämään, mutta mietin vaan että ajaisiko luottokortti saman asian? Luottokorteissa on mulla yhteensä 9000€ raja. Lisäksi OP:n indeksirahastoissa joku kymppitonni ja samoin nordnetin salkku about saman verran.
Korttien luottoa käytän korottomasti eli maksan sen laskun kokonaisuudessaan pois ja parhaimmillaanhan näin saa maksuaikaa yli kuukauden. Kyllähän siinä ajassa kerkeää sijoituksistakin nappaamaan tarvittavat jos ei tuloja satu olemaan.

Pohdin siis sitä että löisikö vaan kaiken ylimääräsen sijotuksiin korkotilien sijaan? Useinhan tuota korkotiliä perustellaan sillä että sijoitusrahastojen/osakkeiden yms arvo voi olla mitä vaan sillon kun sitä rahaa tarvitsee. Mutta tässä on nyt itsellä kohtuullisen hyvät työllisyysnäkymät ja jos työt menisi alta niin ansiosidonnaistahan silloin saa mikä on toki aika paljon vähemmän kuin palkkatulot mutta ei sitä silti ihan nollille joudu, menot tietysti yrittää silloin suhteuttaa tulojen mukaan jos pidempää työttömyyttä on tiedossa.

Pohdintoja puskurivarasta? edit: niin piti mainita vielä että ei se korkotilin korko enää ole collectorilla (missä minun rahojani on tällä hetkellä) kuin 2,75%. Taitaa vielä tuostakin laskea

Teen itse aivan samalla tavalla kuin sinä. En pidä mitään puskuria (pl tilillä olevat 0-2k eur) vaan hoidan kaikki ostokset luottokorteilla (taitaa olla neljästä eri laitoksesta kortti, yht. 28k eur) ja maksan ne aina eräpäivänä nollille. Kaikki ylimääräiset lyödään pörssiin tuottamaan.

On minulla yksi rahasto, jossa on muutama tuhat euroa, jos sattuisi johonkin tarvitsemaan ylimääräistä. Ne taitaa saada jossain 2-3 pankkipäivässä ulos.

Olen kokenut, että noilla luottokorteilla pystyy hoitamaan ne ikävät yllätykset tai vähintäänkin pystyy ostamaan lisäaikaa.
 
Teen itse aivan samalla tavalla kuin sinä. En pidä mitään puskuria (pl tilillä olevat 0-2k eur) vaan hoidan kaikki ostokset luottokorteilla (taitaa olla neljästä eri laitoksesta kortti, yht. 28k eur) ja maksan ne aina eräpäivänä nollille. Kaikki ylimääräiset lyödään pörssiin tuottamaan.

On minulla yksi rahasto, jossa on muutama tuhat euroa, jos sattuisi johonkin tarvitsemaan ylimääräistä. Ne taitaa saada jossain 2-3 pankkipäivässä ulos.

Olen kokenut, että noilla luottokorteilla pystyy hoitamaan ne ikävät yllätykset tai vähintäänkin pystyy ostamaan lisäaikaa.
Siis mihin muuhun sijoitat, jos vain tuosta yhdestä rahastosta saa rahat päivissä ulos?

Kyllä kaikista pörssisijoituksista saa rahat yhtä nopeaan.
 
Itsellä vähän liikaa aina ollut käteistä. No nyt kertyneillä on ajatus maksaa elokuussa asuntolaina 55te pois. Sitten meneekin tilit liki tyhjiin.. no jääpähän pitkälle toista to nia enemmän kuussa käteen. Luovuttiin yhdestä autostakin kuun alussa ja se vielä n. 500e/kk säästää myös.

Eli aika nopeaan taitaa taas alkaa käteistä kertymään…
 
Ihmiset jotka eivät pysty pitämään vaikkapa tuhatta euroa kassakaapissa eivät ole hyviä rahan kanssa piste. Riihikuiva käteinen on sitä kunnon puskurirahastoa, tonni on ihan hyvä summa. Joku varastaa vaikkapa identiteettisi ja kaikki kortit menee lukkoon. Melko varmasti silloin saat vielä käteistä konttorista jos tilillä on katetta, mutta vielä parempi jos kate löytyy omasta kaapista.

Tietenkin oman kuluprofiilin mukaan puskurit. Jos tonni menee päivässä niin puskuria kymppitonni.
 
Itse olen ajatellut Storebrand Global maailmanrahaston eräänlaisena puskurina itselleni. Lykkään sinne nykyään lähes kaikki sijoitukseni, jos en muutakaan keksi, ja vastaavasti jos nyt sattuisi tulemaan äkillinen isompi rahantarve niin myisin sieltä pois. Näin tein viimeksi kun tarvitsin esim. asunnovaihdon yhteydessä vähän ylimääräistä käteistä.
 
Ihmiset jotka eivät pysty pitämään vaikkapa tuhatta euroa kassakaapissa eivät ole hyviä rahan kanssa piste. Riihikuiva käteinen on sitä kunnon puskurirahastoa, tonni on ihan hyvä summa. Joku varastaa vaikkapa identiteettisi ja kaikki kortit menee lukkoon. Melko varmasti silloin saat vielä käteistä konttorista jos tilillä on katetta, mutta vielä parempi jos kate löytyy omasta kaapista.

Tietenkin oman kuluprofiilin mukaan puskurit. Jos tonni menee päivässä niin puskuria kymppitonni.
Meinasitko nyt ihan käteistä patjan alla? Just laskin kolikot niin vajaa 18e näytti olevan. En oo käteistä käyttänyt useampaan vuoteen. Tileillä taas sitten useampi tonni (itseasiassa 10t puskuria). Tiedä miksi valitsin 10, oli hyvä tasaluku. Sijoituksissa loput.
Koen tosin olevani ihan hyvä rahan kanssa, ehkä vähän liikaa vuodessa mieliteko ostoksia, mutta muuten. Identitettiivarkauksien ja kaikkien korttien lukkiutumisessa otan riskin kyllä.
 
Näitä juttuja lukiessa tulee kyllä itselle aika hölmö olo tämän "turvallisuushakuisuuden" ja riskin kanssa.
Omista likvideistä varoista noin 35% on rahastoissa ja loput käytännössä säästötilillä. Täytyisi varmaan joskus ottaa itse niskasta kiinni kun ymmärränhän minä että hölmöä on tavallaan makuuttaa rahaa, mutta oma sijoittaminen on aina ollut tyylillä että ei haittaa vaikka kaikki rahastot menisi nollille, tilillä on kuitenkin se "oikea" säästö. Varmaan joku maltillinen rahasto olisi oikea osoite noille lopuille rahoille.

Lama-ajan nuorena tulee väkisin vain mieleen aina ne itkuvirret siitä kun monelta meni kaikki.
 
Täytyisi varmaan joskus ottaa itse niskasta kiinni kun ymmärränhän minä että hölmöä on tavallaan makuuttaa rahaa, mutta oma sijoittaminen on aina ollut tyylillä että ei haittaa vaikka kaikki rahastot menisi nollille, tilillä on kuitenkin se "oikea" säästö.
En usko näkeväni sitä päivää kun sijoitukseni näyttäisi pyöreää nollaa. Silloin olisi maailmassa takuulla jotain isompia ongelmia. Aika hyvin tuosta oranssin miehen sekoiluistakin selvittiin mutta olisi se tietysti ollut ikävää jos olisi ollut pakko realisoida juuri silloin.
 
Mä olen ajatellut hätävaran useampaan tasoon. Rahana/luottokortilla kyky reagoida äkillisiin asioihin heti. Seuraava taso vähemmän heiluvissa asseteissa joista saa rahat ulos "minimaalisilla" tappioilla vaikka tulisi historiallinen 3v mittainen karhumarkkina. Kolmas taso isomman riskin sijoitukset jotka voivat heilua paljonkin, mutta tällä ei ole väliä koska uskon niiden kannattavuuteen pitkällä 10v, 20v+ aikavälillä. Riskisimmät asiat salkussa ai, robotiikka, teknologia. Ei dot com kupla internettiä ja internet palveluita/kauppoja pysyvästi tuhonnut eikä 2008 sub-prime asuntoja.. Toki jos on tulppaaneita salkussa(meemiosakkeet, osa kryptovaluutoista jne.) niin ne voi oikeasti mennä lähelle nollaa.

Yksi mitä tehnyt niin parhaiten tuottaneista myynyt siivua pois vuosittain. Jälkikäteen ajatellen typerää kun kurssit ovat jatkaneet nousua, toisaalta nukkuu yöt paremmin kun hajautus paranee. Toinen millä voi lohduttautua, että onneksi ei ole tullut esimerkiksi myytyä kaikkea nvidiaa 5v sitten vaan pientä voittojen kototutusta vuosittain.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 892
Viestejä
5 055 082
Jäsenet
80 996
Uusin jäsen
Anto

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom