Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Myin jo pois tuon crypto-etf:n ja sillä päästiin sijalle 6, parhaat sijoitukset listassa. Ihan hyvä tuotto. Kultaa on etf:n muodossa useampia, yksi Ishares ja yksi Junior Gold. Siinäkin kannattanee pysyä mukana toistaiseksi, mutta nopeastihan tälläiset volatiteettiset etf kääntyilee. Viime aikoina ovat mielenkiintoa itselleni antaneet vety, Kiina, Taiwan, puolijohteet, AI, pilvipalvelut näin alkuun. Tänään myin tosiaan tuon crypton ja ostin kaksi etf-rahastoa, iShares MSCI China A UCITS ETF riskitasolla 4 ja iShares Gold Producers UCITS ETF USD (Acc) riskitasolla 5.

Jos lotosta puhutaan, niin todellinen riski-etf on mielestäni omistamani VanEck Rare Earth and Strategic Metals UCITS ETF A USD Acc, joka on riskitasolla 6 ja en kyllä osaa yhtään ennustaa, että mihin suuntaan lähdetään.
 
Myin jo pois tuon crypto-etf:n ja sillä päästiin sijalle 6, parhaat sijoitukset listassa. Ihan hyvä tuotto. Kultaa on etf:n muodossa useampia, yksi Ishares ja yksi Junior Gold. Siinäkin kannattanee pysyä mukana toistaiseksi, mutta nopeastihan tälläiset volatiteettiset etf kääntyilee. Viime aikoina ovat mielenkiintoa itselleni antaneet vety, Kiina, Taiwan, puolijohteet, AI, pilvipalvelut näin alkuun. Tänään myin tosiaan tuon crypton ja ostin kaksi etf-rahastoa, iShares MSCI China A UCITS ETF riskitasolla 4 ja iShares Gold Producers UCITS ETF USD (Acc) riskitasolla 5.

Jos lotosta puhutaan, niin todellinen riski-etf on mielestäni omistamani VanEck Rare Earth and Strategic Metals UCITS ETF A USD Acc, joka on riskitasolla 6 ja en kyllä osaa yhtään ennustaa, että mihin suuntaan lähdetään.
Itse hiukan vierastan paperikultaa, toki, ETC:tä esimerkiksi saa pienissä summissa niin ei tarvitse heti työntää rahaa yhteen unssiin tms jonka hinta on kuitenkin sen reilu kolme tonnia.
Ostin itse viimeaikoina muutaman unssin hopeaa sekä kultaa Sveitsiin PAMP:in kautta vaulttiin, jolloin pääsi kiertämään myös tuon hopean ALV ongelman kun ne on Sveitsin freeportissa.

Ostin huvikseen junamatkalla alkukesästä ETC:tä (PPFB) ja se on ihan kivasti +25% plussalla, toki arvometallien hinta riippuu täysin markkinatilanteesta, mutta kaipa se on ihan hyvä että portfoliosta 10% olisi jossain tuollaisessa kiinni.

Cryptoja en kyllä itse ainakaan ETF:inä ostaisi, kuitenkin aika diversiteetin saa portfolioon pikkusummilla ihan itsekin jos jaksaa säätää.
 
Äkkirikastumista jos haluaa, pitää nimenomaan olla noiden hypejuttujen hermolla. Tosin äkkiköyhtymiseen on ihan yhtä hyvät saumat kuin äkkirikastumiseenkin. Riskiä kasvattamalla saa tuottopotentiaalia. Lotossakin euron panoksella voi voittaa miljoonia.
Mietipä, kun unohtaisi tällaiset rahastonhoitajia rikastuttavat pitkäaikaissäästämiset, ja alkaisikin ostamaan kuukaisisäästön sijaan samalla rahalla lottoa? /sarkasmi
 
Kermankuorinta alkaa vasta siinä vaiheessa kun infraa ei tarvi rakentaa lisää,... ja siinä kohtaa puolijohdefirmat syöksyvät
Mutta kun näin se toimii vain monopolimarkkinassa jossa hinnoitteluvoima on rajaton. Jos ei ole monopolia, niin kilpailu painaa katteet alas ja kerman kuorinta ei ehkä onnistukaan niin hyvin?
--

Tietysti voi ajatella että athropicilla on monopoli anthropicin malliin, mutta jos OpenAI:n privaattimalli on kilpailukykyinen laadultaan, niin miksi jengi maksaisi kummankaan mallista mielivaltaisen paljon sen sijaan että kilpailuttaisi noita tarjoajia keskenään kunnes katteet on painettu alas?
 
Mutta kun näin se toimii vain monopolimarkkinassa jossa hinnoitteluvoima on rajaton. Jos ei ole monopolia, niin kilpailu painaa katteet alas ja kerman kuorinta ei ehkä onnistukaan niin hyvin?
--

Tietysti voi ajatella että athropicilla on monopoli anthropicin malliin, mutta jos OpenAI:n privaattimalli on kilpailukykyinen laadultaan, niin miksi jengi maksaisi kummankaan mallista mielivaltaisen paljon sen sijaan että kilpailuttaisi noita tarjoajia keskenään kunnes katteet on painettu alas?
Tällä hetkellä menee kymmeniä miljardeja konesalien rakentamiseen per vuosi per toimija. En usko, että konesalien rakentamisvimma jatkuu maailmanloppuun asti vaikka tällä hetkellä siltä näyttäisi(esim tuo 2027-2032 oracle openai diili). Kun ei mene kymmeniä miljardeja vuosi konesalien rakentamiseen on helpompi tehdä pienempää tappiota tai jopa voittoa. OpenAI on sanonut, että heillä olisi parempia malleja mutta ei konesalikapasiteettia niiden tuotteistamiseen.

Mun mielestä on avoin kysymys käykö niin, että cost per token kilpailu ajaa toimijat ahtaalle vai syntyykö kilpailuetua paremmasta agentista/mallista/palvelusta jolla marginaalin voi pitää terveenä. Mun kokemus on se, että esim. koodaushommissa anthropicin paras malli on niin paljon parempi kuin muut ja mallien osaaminen niin vajavaista ettei kannata maksaa kuin parhaasta jos haluaa oikeasti saada asioita tehokkaasti aikaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä sijoitusviikolla eniten yllätti teslan raketointi. Lieköhän jatkaa vanhaa kaavaa, että uusiin huippuihin ja sieltä massiivinen romahdus? Teslan osake tykännyt heilua reilusti.

IPO:t tuntuu olevan lisääntymään päin. Näistä ei tosin taida olla samanlaista iloa kuin aikaisemmin kun yritykset säilyvät yksityisinä pidempään, parhaat tuotot otettu kauan ennen listautumista pois. Rahat kasvuun yksityiseltä puolelta ei listautumisen kautta. Yahoo financessa kiva artikkeli IPO tilanteesta: https://finance.yahoo.com/news/ipo-...hs-and-tech-is-leading-the-way-155742294.html

1757738246419.png
 
Itselläni on puolustus-etf rahastoista sekä Future of Defence, riski 4, että Europe Defence, riski 5. Tekoäly kehui, että täydentävät hyvin toisiaan. Tiedä siitä, mutta ajattelin pitää molemmat.
 
Huomasin, että minulla on aika Jenkki painotteinen salkku.. Niin voisi Eurooppaan päin katsella.

Mitäs mieltä tästä ETF:stä, olisko hyvä?

Tai yks olis puolusteollisuuteen, tämä ETF https://www.nordnet.fi/etf/lista/wisdom-tree-europe-defence-ucits-eudf-xeta
Itse en näistä mitään tiedä, mutta huomasin että esim Nordnet on aika samanlainen?

Kiinnostaisi tietää että mikä mielestäsi tekee tuosta EFT tuotteesta paremman?
 
Jokos on massikeisareilla kultaa isot pinkat kotosalla?
En ole fyysistä ostellut, mutta hyvä tuote myös treidaamiseen; hinta seilaa lyhyellä aikavälillä sen verran, että voittoa mahdollista tehdä. Ja jos osto sattuukin väärään aikaan, niin pitää pidempään omistuksessa, koska pitkässä juoksussa hinta kiipeää koko ajan ylöspäin.
 
En ole fyysistä ostellut, mutta hyvä tuote myös treidaamiseen; hinta seilaa lyhyellä aikavälillä sen verran, että voittoa mahdollista tehdä. Ja jos osto sattuukin väärään aikaan, niin pitää pidempään omistuksessa, koska pitkässä juoksussa hinta kiipeää koko ajan ylöspäin.
mikä sijoitustuote tällaiseen sopii parhaiten?
 
Vaikea tietää mikä tuo kullan tilanne oikeasti on kun sitä ruokakauppakin myy isoja määriä. Valtava kupla ja tuulipuvut kahisee?
  • One popular place to buy is Costco, which sells over $200 million a month in precious metals.

Toisissa uutisissa nvidia saa lunta tupaan. Kiina päättänyt, että nvidia on monopoli. Liittyy 2019 mellanox ostoon minkä kiina hyväksyi kunhan nvidia ei syrji kiinalaisia toimijoita.
 
Kullan tilanne on eniten kysymysmerkki noissa ETC:eissä jotka on sidottu britteihin yms.
Ajan kysymys milloin eri maat jotka säilyttävät kultaansa siellä alkavat ottamaan ns. omiaan takaisin jolloin selvinnee paljon sitä kultaa siellä oikeasti on. Ymmärtääkseni jenkit ovat jo alkaneet siirtää valtion kultavarantoja takaisin, en tiedä mikä status asian suhteen toki on.
 
Itse nyt painan vain menemään. Isolla prosentti osuudella nettotuloista. Onko sillä kauheasti väliä mitä, jos vain valkkaa jotain noista suosituimmista ETF:istä, jotka soveltuvat kuukausisäästämiseen?
 
Onko mielipiteitä että olisiko pörssiyrityksille kvartaaliraportoinnin sijasta puolivuosittaisraportointi parempi? Minusta tuntuu, että puolivuosittain olisi parempi kun vähemmän vaivaa ja vähemmän aikaa missä yritys ei voi kommunikoida kun kvartaaliraportin luonti kesken. Heijastuu myös työntekijöihin/avainhenkilöihin joilla voi olla osakkeenmyyntikieltoa blackout periodin aikana(yleisempää amerikassa kuin suomessa) Ehkä puolivuosittaistalous olisi fiksumpi kuin kvartaalitalous? Kuitenkin säilyy tulosvaroitusvelvollisuus jos on tullut isoja muutoksia ohjeistukseen. Ehkä tulosvaroitussääntöjä voisi tarkastella tiukemmaksi(jos tarvetta) samalla kun muutetaan raportointi puolivuosittaiseksi.
The Securities and Exchange Commission said in a statement it is pursuing a proposal to “further eliminate unnecessary regulatory burdens on companies.”
 
Viimeksi muokattu:
Onko mielipiteitä että olisiko pörssiyrityksille kvartaaliraportoinnin sijasta puolivuosittaisraportointi parempi? Minusta tuntuu, että puolivuosittain olisi parempi kun vähemmän vaivaa ja vähemmän aikaa missä yritys ei voi kommunikoida kun kvartaaliraportin luonti kesken. Heijastuu myös työntekijöihin/avainhenkilöihin joilla voi olla osakkeenmyyntikieltoa blackout periodin aikana(yleisempää amerikassa kuin suomessa) Ehkä puolivuosittaistalous olisi fiksumpi kuin kvartaalitalous? Kuitenkin säilyy tulosvaroitusvelvollisuus jos on tullut isoja muutoksia ohjeistukseen. Ehkä tulosvaroitussääntöjä voisi tarkastella tiukemmaksi(jos tarvetta) samalla kun muutetaan raportointi puolivuosittaiseksi.

Itse en ole ikinä pitänyt jenkkien ”kvartaalijohtamisesta”. Ihan helvetin lyhytnäköistä toimintaa jota olen vierestä joskus seurannut.
 
Itse en ole ikinä pitänyt jenkkien ”kvartaalijohtamisesta”. Ihan helvetin lyhytnäköistä toimintaa jota olen vierestä joskus seurannut.

Mä en näe oikein mitään yhteyttä kvartaaliraportoinnin ja lyhytnäköisen johtamisen välillä. Maailma on pullollaan kvartaaliraportointia harrastavia yrityksiä, joilla on vuosien optio-ohjelmia ja jopa vuosikymmenien investointiohjelmia. Eli raportointitahti ei mene käsi kädessä sen kanssa miten johtoa kannustetaan tai miten bisnestä kehitetään. Samasta syystä en usko, että kvartaaliraportoinnin muuttaminen muuttaisi mitään kovin oleellista tuossa suhteessa. Voi olla poikkeuksia, mutta ei tuo kyllä mikään trendi ole. Toisaalta vaikka raportoitaisiin kerran 5 vuodessa, voi palkitseminen tapahtua lyhyempien tavoitteiden mukaan jos niin halutaan.

Ja toisaalta todella harvoin törmää mihinkään "myytiin meidän kaikki tehtaat niin saatiin omistajille iso lisäosinkko!" -sekoiluun.

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.
 
Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.
Tuossa on huonoa se imho, että ainakin nvidian tapauksessa käytännössä on 1kk joka 3kk jaksosta blackout aikaa(4kk/vuosi) missä johto ei kommentoi yrityksen asioita kun on kvartaaliraportin kasaaminen keskessä. Yleensä tuon saman blackout periodin sisällä on myös sisäpiiriläisille/työntekijöille osakkeidenmyyntikielto ellei ole kyse ennalta sovitusta osakkeidenmyyntiohjelmasta.

En koe sijoittajana että saisin jotain merkittävää etua 3kk välein tapahtuvasta raportoinnista versus raportit 6kk välein. Ts. mulle kelpais 6kk raportointiväli. Toisella tapaa sanoen, jos ei ole jotain merkittävää hyötyä kvartaaleittain tapahtuvasta raportoinnista niin vaikka hyöty olisi pieni niin imho. järkevää siirtyä 6kk raportointiväliin. Tulosvaroitussääntöjä viilaamalla posari/negari saane pienet hyödyt irti mitä on kvartaali versus 6kk välein tapahtuvassa raportoinnissa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa on huonoa se imho, että ainakin nvidian tapauksessa käytännössä on 1kk joka 3kk jaksosta blackout aikaa missä johto ei kommentoi yrityksen asioita kun on kvartaaliraportin kasaaminen keskessä. Yleensä tuon saman blackout periodin sisällä on myös sisäpiiriläisille/työntekijöille osakkeidenmyyntikielto ellei ole kyse ennalta sovitusta osakkeidenmyyntiohjelmasta.

En koe sijoittajana että saisin jotain merkittävää etua 3kk välein tapahtuvasta raportoinnista versus raportit 6kk välein. Ts. mulle kelpais 6kk raportointiväli.

Itse taas haluan mieluummin reguloidun neljännesosarin kuin johdon väritettyjä kommentteja. Mutta jos ongelma on vain blackout, niin eikö silloinkin parempi ratkaisu olisi lyhentää sitä tai keventää sitä eikä poistaa raportointia?

Ai tää olikin taas joku Trumpetin päähänpisto, jossa tiedon pimittäminen on hyvä asia. Enpä kannata tuotakaan hänen "uudistustaan".
 
Itse taas haluan mieluummin reguloidun neljännesosarin kuin johdon väritettyjä kommentteja. Mutta jos ongelma on vain blackout, niin eikö silloinkin parempi ratkaisu olisi lyhentää sitä tai keventää sitä eikä poistaa raportointia?

Ai tää olikin taas joku Trumpetin päähänpisto, jossa tiedon pimittäminen on hyvä asia. Enpä kannata tuotakaan hänen "uudistustaan".
Jätin trumpin ulos tuosta, koska sen mainitseminen väistämättä ja heti johtaa keskustelun värilasien takaa tapahtuville raiteille. Sama kuin musk/tesla mahdoton keskustella ilman värilaseja.

Mitä hyötyjä saat kvartaaliraporteista versus raportointi 6kk välein? Onko jotain konkreettisia esimerkkejä?
 
Mitä hyötyjä saat kvartaaliraporteista versus raportointi 6kk välein? Onko jotain konkreettisia esimerkkejä?

Tiheämmin tietoa yrityksen taloudesta ja yrityksen arvoon vaikuttavista asioista. Täytyy toivoa, ettei Trumpin läpinäkyvyyden heikentäminen toteutuisi ja jos toteutuu, niin ei leviäisi Suomeen. Sormet ja kädet ristiin. Onneksi iso osa jää vain puheen tasolle ja ne torpataan järjen äänellä.
 
Viimeksi muokattu:
Enneminkin raportointitahtia voisi nykyaikana minusta tihentää. Nykyään ATK aikana luulisi olevan mahdollista luoda raportit vaikka kerran kuussa tai useamminkin verrattuna entisaikaan kun kirjanpitäjien piti fyysisiä papereita pyöritellä ja laskea.

Sitten noita hiljaisia aikojakin voisi lyhentää kun ulkopuoliset olisivat paremmin kartalla firman taloudellisestä tilanteesta => sisäpiiriläiset saisivat vähemmän hyötyä => tarvitsisi olla vähemmän hiljaista aikaa.
 
Enneminkin raportointitahtia voisi nykyaikana minusta tihentää. Nykyään ATK aikana luulisi olevan mahdollista luoda raportit vaikka kerran kuussa tai useamminkin verrattuna entisaikaan kun kirjanpitäjien piti fyysisiä papereita pyöritellä ja laskea.

Sitten noita hiljaisia aikojakin voisi lyhentää kun ulkopuoliset olisivat paremmin kartalla firman taloudellisestä tilanteesta => sisäpiiriläiset saisivat vähemmän hyötyä => tarvitsisi olla vähemmän hiljaista aikaa.
Jos pitäisi lyhentää niin imho. vois olla tyyliin 2xvuodessa GAAP yms. hyväksytyt viralliset numerot(nykyisin kvartaaleittain nämä). Välikuukausille non gaap numerot jotka voivat olla hieman pielessä ja eivät vannottu oikeiksi/virallisesti tilintarkastettuja. Jos välikuukausien numerot eroavat liian paljon virallisista 6kk numeroista niin tutkitaan miksi ja mahdollista rankaisua.

Kohina muuttuu sitä isommaksi ongelmaksi mitä lyhyemmillä aikaväleillä dataa samplataan. Teslassa näkee hyvin miten jo nykyiset 1 kvartaalin numerot voivat johtaa ihan vääriin johtopäätöksiin yrityksen tilasta. Samalla tää hullu yritys optimoi kvartaaleja esim. kvartaalittaisilla varastojen tyhjennysmyynneillä ja kvartaalin lopun toimituspinnistelyillä joissa on fanitkin olleet usein mukana auttelemassa.
 
Mä en näe oikein mitään yhteyttä kvartaaliraportoinnin ja lyhytnäköisen johtamisen välillä. Maailma on pullollaan kvartaaliraportointia harrastavia yrityksiä, joilla on vuosien optio-ohjelmia ja jopa vuosikymmenien investointiohjelmia. Eli raportointitahti ei mene käsi kädessä sen kanssa miten johtoa kannustetaan tai miten bisnestä kehitetään. Samasta syystä en usko, että kvartaaliraportoinnin muuttaminen muuttaisi mitään kovin oleellista tuossa suhteessa. Voi olla poikkeuksia, mutta ei tuo kyllä mikään trendi ole. Toisaalta vaikka raportoitaisiin kerran 5 vuodessa, voi palkitseminen tapahtua lyhyempien tavoitteiden mukaan jos niin halutaan.

Ja toisaalta todella harvoin törmää mihinkään "myytiin meidän kaikki tehtaat niin saatiin omistajille iso lisäosinkko!" -sekoiluun.

Mä en pidä 3kk välein tapahtuvaa raportointia kohtuuttoman tiheänä. Jos taakka on yrityksille kohtuuton, niin kyllä sitä raportointia voi keventää ilman harventamistakin.
Jep huonoa johtamista se toki on, siitä olen samaa mieltä.
Parin jenkki firman kokemuksella se vaan on ollut sitä, että aina on ollut ne kvartaalitavoitteet jossa aina koitetaan kvartaalin lopuilla nipistää ne numerot paremmiksi.
Tulee matkustuskiellot, investoinnit minimiin yms. Niillä ei kuitenkaan hyödytetä mitään muuta kuin numerot ovat marginaalisesti parempia. Eurooppalaisilla firmoilla tätä en ole nähnyt vaan yleensä ne ”nipistykset” kohdistuvat vuoden loppuun.
Tämä on siis vain oma kokemus jenkkien mentaliteetista, ei se välttämättä siihen raportointiin liity, mutta omasta mielestä se luo hyvät edellytykset tuommoiseen pelleilyyn.
 
kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Tietoa voisi jakaa paljon kevyemmälläkin prosessilla ulospäin vaikka virallinen kvartaaliraportointi muutettaisiin kaksi kertaa vuodessa raportoinniksi. Ei sekään mitään haittaisi, että sec/laki vaatisi vähintään kaksi raporttia vuodessa ja eri pörssit voisivat kisata sillä, että hypoteettisesti vaikka NYSEn säännöt olisivat 4x vuodessa raportointi ja nasdaq lain minimi 2x vuodessa. Kapitalismi sitten hoitaa sen, että mitä pörssiä sijoittajat ja yrittäjät suosivat. Raportointi yli minimin jos markkina sen kokee järkeväksi.
 
Viimeksi muokattu:
kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.
Mikä se ongelma tässä tarkalleen ottaen on, sekö että prosessiin kuluu resursseja?

Joka tapauksessahan yhtiöiden toimitusjohtajat voivat valehdella yhtiön suunnitelmista ja niiden edistymisen tilasta julkisuuteen (Elon Musk tyyliin) ohi näiden virallisten kanavien, joten tuntuisi oudolta keventää näitä virallisen raportoinnin vaatimuksia yhtään enempää.
 
kannattaa sekin huomioida, että ei numeroita vain julkaista kvartaalin lopussa. Niiden keräämiseen ja oikeellisuuden varmistamiseen liittyy paljon asioita. Isommilla yrityksillä yleensä noin 1kk prosessi. Voi laskea montako päivää kvartaalin loppumisen jälkeen kvartaalitiedot julkaistaan. Jos numerot eivät pidä paikkaansa niin firma ja papereihin nimet laittaneet ovat isoissa ongelmissa. Samalla kun näitä numeroita kerätään niin mitään et voi kommunikoida ulospäin kun asiat ovat salaisia kunnes kvartaaliraportti julkaistaan.

Tietoa voisi jakaa paljon kevyemmälläkin prosessilla ulospäin vaikka virallinen kvartaaliraportointi muutettaisiin kaksi kertaa vuodessa raportoinniksi. Ei sekään mitään haittaisi, että sec/laki vaatisi vähintään kaksi raporttia vuodessa ja eri pörssit voisivat kisata sillä, että hypoteettisesti vaikka NYSEn säännöt olisivat 4x vuodessa raportointi ja nasdaq lain minimi 2x vuodessa. Kapitalismi sitten hoitaa sen, että mitä pörssiä sijoittajat ja yrittäjät suosivat. Raportointi yli minimin jos markkina sen kokee järkeväksi.
Raportointivelvollisuudet ovat omistajien turvaksi. Jos firma ja sen omistajat kokevat raportoinnin liian työlääksi, niin senkun vievät firman ulos pörssistä. Minä otan kiitos vaan kyllä rapsani 3kk välein ettei tarvitse lentää puolta vuotta kerrallaan sokeana sisäpiiriltä vuotavien huhujen avulla.

edit: Tai voihan sitä liputtaa firman ulos sieltä Nysestä johonkin banaanisaarten pörssiin jossa raportointivelvollisuudet ovat firman näkemyksen mukaiset.

Firmojen ja suuromistajien kannattaa muistaa, että tuhansien miljardien market cap muodostuu siitä että ihmiset ja instituutiot haluavat ostaa osaketta. Jos firman liiketoiminta muutetaan black-boxiksi, saattavat rahoistaan välittävien ostajien ostohalut kadota ja esim. suurten eläkerahastojen mahikset investoida katoavat kun niiden omat / lakitekniset säännöt kieltävät isot panostukset.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta teknoarvostuskuplasta kun on spekuloitu, tuossa ihan hyvä lyhyt artikkeli eiliseltä . Minusta Marianne on ihan yleispätevä makroekonomisti. Eli raha virtaa, investoidaan isosti ja yhtiöt kannattavia. Loppukaneetissa samaa pohdintaa, että kuittaako tulevaisuuden tuotto tämän päivän isot investoinnit.

 
Tuosta teknoarvostuskuplasta kun on spekuloitu, tuossa ihan hyvä lyhyt artikkeli eiliseltä . Minusta Marianne on ihan yleispätevä makroekonomisti. Eli raha virtaa, investoidaan isosti ja yhtiöt kannattavia. Loppukaneetissa samaa pohdintaa, että kuittaako tulevaisuuden tuotto tämän päivän isot investoinnit.

Aika pintapuolinen, mutta silti hyvä. Olisi kaivannut sen, että mikä firmojen eps-lukema ja kannattavuus olisi jos AI-konesali investointi painetaan lähelle nollaa. Senkin olisi voinut huomioida, että vaikka AI-boom ei kokonaisuutenaan poksahtaisi niin sen sisältä voi etenkin puolijohteisiin, energiaan yms. liittyen löytyä syklejä. Hyperskaalaajat jossain kohtaa sulattelevat nykyisiä ostoksia ja nvidia ei käy kaupaksi. Tähän sulatteluun liittyen se eps kun konesali-investoinnit menevät ylös ja alas puolijohdesyklin mukana.
 
Tämä ehkä vähän sivuaa Pankit-ketjun aihealuetta mutta onko miten paljon kuluissa ja käytännöissä eroa Nordean ja Nordentin välillä jos pääsääntöisesti on tarkoitus kuukausisäästää ETF:iin (tai rahastoon) ja pari kertaa vuodessa ostaa suomalaisia osakkeita parilla tonnilla?

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.
 
Tämä ehkä vähän sivuaa Pankit-ketjun aihealuetta mutta onko miten paljon kuluissa ja käytännöissä eroa Nordean ja Nordentin välillä jos pääsääntöisesti on tarkoitus kuukausisäästää ETF:iin (tai rahastoon) ja pari kertaa vuodessa ostaa suomalaisia osakkeita parilla tonnilla?

Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.
No ainakin suorissa osakkeissa Nordea on pienillä summilla halvempi kuin Nordet koska palkkio on 1% luokkaa niin jo muutaman euron hankinnat on kannattavia. Nordnetillä käsittääkseni on kiinteä summa ja onko päälle vielä provikka joten pikkusummilla ei kannata ostaa.
Korjatkaa jos väärässä.
 
Tuli asuntolainan kilpailutuksessa puheeksi ehdotus, että jos siirettäisiin tarpeeksi varallisuutta Nordeaan, jotta Premium-asiakkuuden ehdot täyttyvät, saataisiin silloin heiltä parempi marginaali. Tämä vaatisi käytännössä, että siirettäisiin Nordnetistä sijoituksia Nordeaan. Suomalaiset osakkeet saisi ilmaiseksi siirettyä mutta ulkomaalaisista osakkeista olisi kulut 70€ ja per ETF-rahasto pitää maksaa myös 70€, joten tästä johtuen kulut nousisivat yli kilpailevien pankkien tarjoamien järjestelypalkkioiden vaikka oma pankki pysysi samana. En tiedä olisiko järkeä siirtää vain sen verran Nordeaan, jotta 80k€ raja ylittyy, mutta onko järkeä nauttia ja kärsiä molempien Nordean ja Nordentin hyvistä ja huonoista puolista.

Mä kannatan useampaa välittäjää. Mullakin Nordeassa sen verran että Premium-ehdot täyttyvät, muutoin omaisuus sitten Nordnetissä ja IB:ssä. Siitä on ennen kaikkea hyötyä että on useampi välittäjä. Muutama ajatus bulletteina:
  • Siirron lisäksi kannattaa miettiä myyntiä + ostamista, jos verotus tekee siitä halvemman.
  • Ei tosiaan tarvinne siirtää kaikkea, jos riittää että Premium-asiakkuus täyttyy. Toisaalta, Premiumin hyöty aika pieni vs. asuntolaina-asiakas. Perushinta esim. on kummassakin 0e/kk. Premiumilla saatat joskus saada parempaa palvelua.
  • Nordean etu 1% kulukatto pohjoismaisissa osakkeissa ja ETF:issä, huono puoli ettei valuuttatilejä, UI heikompi kuin NN, ei ongelmia hankintahintojen syöttämisessä - saattaa koskea osakkeiden siirtoa eli et saa oikeaa hankintahintaa sinne kirveelläkään
  • Nordnetin etu 2,5e/kk ETF-kk-säästö ja toimiva käyttöliittymä, hankintahinnat voi muuttaa koska vain oikeiksi, ylihintaiset minimipalkkiot, varsinkin USA, Private Bankingilla (200k minimivarallisuus palvelussa) saa paremmat minimihinnat käyttöön
  • Nordea tuskin voi velvoittaa mitään sen jälkeen kun olet lainan saanut. Sitten voit vaikka siirtää osakkeet takaisin muualle.
 
Tekoälyn markkina-arvosta sen verran että nyt se on kuitenkin omasta mielestäni aika rautasidonnaista. Nvidian arvo on oikeasti tekoälyä, konesalidiili nosti Oraclen hintaa. Mutta minkä verran AI on oikeasti näkynyt sitä softaa tekevien hinnoissa? Esim. Meta on aika vähän näkynyt missään AI kuvioissa ja silti Metan hinta on AI boomin aikana kehittynyt siinä missä MS tai Alphabetkin.

Cursorin kehittäjän viimeisin markkina-arvon arvio on 10 miljardin paikkeilla, ja se on kai eniten rahaa tekevässä päässä AI:ta. 10 miljardia on kova hinta startupille, mutta ei hirveästi boomin myydyimmästä tuotteesta?
 
Tekoälyn markkina-arvosta sen verran että nyt se on kuitenkin omasta mielestäni aika rautasidonnaista. Nvidian arvo on oikeasti tekoälyä, konesalidiili nosti Oraclen hintaa. Mutta minkä verran AI on oikeasti näkynyt sitä softaa tekevien hinnoissa? Esim. Meta on aika vähän näkynyt missään AI kuvioissa ja silti Metan hinta on AI boomin aikana kehittynyt siinä missä MS tai Alphabetkin.
OpenAI:n liikevaihdon kasvu antaa jonkinlaisen suuntaviitan AI:n käytöstä. OpenAI:lla 700 miljoonaa aktiivista käyttäjää. Mitä jos käyttäjämäärä tuplaantuu, mitä jos keskiarvona per käyttäjä saadaan 5e/kk enemmän, mitä jos per token hinta tipahtaa 1/10 osaan nvidian vera-rubin + cpx systeemin avulla ennen kuin mietitään edes softaoptimointeja? Uusin codex mistä keskustelua+lähde koodiavustinketjussa tiputti osassa pyynnöistä käytettyjen tokenien määrää 90%.
"Revenue this year will grow over 3X. So about $13 billion in revenue from about $4 billion last year. So it's tripling on a very big base as well," OpenAI CFO Sarah Friar told me at the Goldman Sachs Communacopia conference on Tuesday.
https://finance.yahoo.com/news/open...n-triple-our-revenue-this-year-213816957.html

Voi ajatella että ei keksitä käyttöä ai:lle ja meta&co investoinnit tuottavat nollan, voi ajatella myös toisin. Voi olla, että meta&co oli nyt historiallisen halpaa kun katsoo 20v päästä taaksepäin.

Analogiana joskus ehkä näytti siltä, että rautatien rakentajat on paras bisnes(nvidia). Kun rautatiet oli rakennettu bisnes katosi ja paras bisnes olikin jotain muuta kuin rautatien(konesalien) rakentamista. Konesaliprojektit ovat niin isoja, että meillä on hyvä käsitys jonnekin 2030+ asti siitä mitä openai, meta&co aikovat sijoittaa. Nvidiaan lienee laskettu sisään jo se mitä odotetaan tapahtuvan seuraavan 5v aikana. Upsidea aika vähän kun tuskin voi yllättää ohi odotusten konesalin avulla. Jos nvidia yllättää pitäisi tapahtua jotain eeppistä robotiikan, itseajavien autojen tms. kanssa.

OpenAI:n statistiikassa suomalaiset eivät mahtuneet työikäisen väestön määrään suhteutettuna openai:ta käyttävien top20 listalle. Suomalaiset eivät taida olla edelläkävijöitä ai:n kanssa, ehkä värittää tätäkin ketjua sama teema. Listalla oli viro, ruotsi, georgia, malta,... Tästä keskustelua+lähde tekoäly ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
287 148
Viestejä
4 924 001
Jäsenet
79 322
Uusin jäsen
GigaHyrrä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom