Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[renee]

Niiden suhteen kannattaa olle kuitenkin realisti.

1. Aurinkovoima ei tuota mitään yöllä.
2. Aurinkovoima ei tuota käytännössä mitään talvella. Esim tässä viimeisen viikon aikana tuotanto on ollut jo hyvinkin pientä VS kesä ja kutistuu kokoajan, VAIKKA olisi aurinkoinenkin päivä. Talvella ei jokatapauksessa marraskuu - helmikuu välillä tuota oikeastaan juuri mitään, eli ei auta meidän talvituotanto ongelmaamme mitenkään.
3. Tuulivoimaa taas voi oikein hyvällä syyllä kutsua tuurivoimaksi koska siinä voi olla esim parin viikon katkos, jolloin ei keskimäärin tuota oikeastaan juuri mitään (alle 5%). Muutenkin tuurivoima on melkoisen surkea tapaus: Periaatteessa (katsottu fingtidistä) kuluneen vuoden (3.11.2024-2.11.2025 välillä "Tuulivoiman tuotanto" on keskimäärin 2514MWh/h ja "kokonaiskapasiteetti" keskimäärin 8582MWh/h eli vain 29,3%. Ja tuotto on tajutonta sykkyrää n 0-7000MWh/h välillä kokoajan..
------------------
Jos täällä aiotaan harrastaa datakeskusleikkejä ja vihreä vety pelleilyjä, niin kokoajan saatavissa olevaa voimaa pitäisi olla jo rakennettu lisää.

Jos halutaan leikkiä tuurivoimalla, niin siihen tarvittaisiin kapasiteetin joku kolminkertaistaminen reippaalla akkuvarmistuksilla ja kaasuturbiineilla / dieselgenuilla.

Datakeskukset alkavat olla kirosana kaikkialla maailmassa, koska ilmeiset syyt. Suomessa nykyinen hallitus on niin pakkoraossa, että epätoivoisesti haalivat pikaista talouden pöhinää (vaalikausi), mitä datakeskukset eittämättä tuovat. Mutta vain hetkeksi. Voi kunpa saataisiin vaikka Googlen tuotekehitysyksikkö datakeskuksen sijaan kuluttamaan saman verran sähköä

 

[MOS6510]

Tuulivoimaan liittyen ohessa scatterplot vuoden 2024 tuulivoimatuotannosta tunneittain vs. kyseisen tunnin sähkönkulutus. Värikoodi kertoo minkä kuukauden tunnista on kyse. Sähköjärjestelmän kannalta hankalimmat tunnit löytyvät vasemmasta yläkulmasta: Sähkön tarve on suuri. mutta tuulivoiman tuotanto on olematonta. Noina aikoina sähkön riittävyys on vaarassa.

Datakeskukset tulevat nostamaan peruskulutusta ylöspäin käytännössä niin, että tässä graafissa vasemman asteikon luvut kasvavat ja sähkön riittävyys (ja korkea hinta) on ongelma yhä suuremmalla määrällä tunteja. Toisaalta kuten keskusteltu, se kaupunkien CHP-tuotanto laskee joka vuosi. Eli tässä graafissa silloin kun sähkönkulutus on muutoinkin suuri, on kaupunkien CHP-sähköntuotantoa yhä vähemmän saatavilla täyttämään sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa - olemme siis yhä enemmän sään armoilla.

 

[JCSH]

Jos täällä aiotaan harrastaa datakeskusleikkejä ja vihreä vety pelleilyjä, niin kokoajan saatavissa olevaa voimaa pitäisi olla jo rakennettu lisää.

Datakeskuksia ja vetyteollisuutta ei kannata laittaa samaan nippuun. Datakeskusten sähkötarve on käytännössä vakaata ja jatkuvaa mutta vetyteollisuuden juju on juurikin siinä, että se pystyy mukautumaan siihen sähkön hintaan.

Esimerkkinä vaikkapa nuo SSAB:n projektit, joissa vedyn säilöminen on osa suunnitelmaa, joka mahdollistaa tuotannon säätämisen sähkön hinnan mukaan.
Kun sähkö on halpaa, sitä vetyä tuotetaan yli tarpeen ja ylimääräinen osa laitetaan säilöön. Kun sähkön hinta on kallista, prosessit pyörivät varastoidulla vedyllä.

Taaskin Blastr:n suunnitelma on säilöä sitä pelkistettyä rautasientä. Eli kun sähkö on halpaa, pelkistysprosessia ajetaan yli tarpeen. Kun sähkön hinta on kallista, käytetään varastoitua rautasientä loppuprosessissa.

Toki molemmissa tapauksissa ne valokaariuunit syövät sähköä jatkuvasti, mutta se vedyntuotannon kuluttama sähkö mukautuu tarjonnan perusteella.

 

[Griffin]

Datakeskuksia ja vetyteollisuutta ei kannata laittaa samaan nippuun. Datakeskusten sähkötarve on käytännössä vakaata ja jatkuvaa mutta vetyteollisuuden juju on juurikin siinä, että se pystyy mukautumaan siihen sähkön hintaan.

Esimerkkinä vaikkapa nuo SSAB:n projektit, joissa vedyn säilöminen on osa suunnitelmaa, joka mahdollistaa tuotannon säätämisen sähkön hinnan mukaan.
Kun sähkö on halpaa, sitä vetyä tuotetaan yli tarpeen ja ylimääräinen osa laitetaan säilöön. Kun sähkön hinta on kallista, prosessit pyörivät varastoidulla vedyllä.

Taaskin Blastr:n suunnitelma on säilöä sitä pelkistettyä rautasientä. Eli kun sähkö on halpaa, pelkistysprosessia ajetaan yli tarpeen. Kun sähkön hinta on kallista, käytetään varastoitua rautasientä loppuprosessissa.

Toki molemmissa tapauksissa ne valokaariuunit syövät sähköä jatkuvasti, mutta se vedyntuotannon kuluttama sähkö mukautuu tarjonnan perusteella.

Käytännössä ainankin vielä viimevuoden puolella totesivat, jotta vetyleikit ei kannata, jos ei voi ajella täysillä. JA samoin datakeskuksen kulutusta voitaisiin säädellä suurestikin, mutta sekään ei kannata, vaan mahdollisimman täysillä mennään jatkuvasti.

Nuo pitäisi pakottaa säätelyyn, esim sähkverolla/siirtomaksulla tms , pörssihinnan mukaan.. Hinnan pitäisi noilla nousta todella jyrkästi, niin silloin halukkuutta säätelyyn olisi..

 

[MOS6510]

Käytännössä ainankin vielä viimevuoden puolella totesivat, jotta vetyleikit ei kannata, jos ei voi ajella täysillä. JA samoin datakeskuksen kulutusta voitaisiin säädellä suurestikin, mutta sekään ei kannata, vaan mahdollisimman täysillä mennään jatkuvasti.

Nuo pitäisi pakottaa säätelyyn, esim sähkverolla/siirtomaksulla tms , pörssihinnan mukaan.. Hinnan pitäisi noilla nousta todella jyrkästi, niin silloin halukkuutta säätelyyn olisi..

Datakeskusten kulutusta ei todellakaan voida säädellä juurikaan, koska:
a) Asiakkaat eivät tällaista siedä
b) Se datakeskuksen sisältämä teknologia on niin kallista, että sitä ei todellakaan ajeta vajaakuormalla sähkön hinnan ohjaamana

Teoriassa datakeskuksen diesel-generaattoreita voisi käyttää sähkön hinnan ollessa korkea, mutta en ole ainakaan Suomessa kuullut näin koskaan tehtävän. USA:ssa on rakennettu joissakin paikoissa sähköntuotantoa konesalin viereen.

 

[JCSH]

Käytännössä ainankin vielä viimevuoden puolella totesivat, jotta vetyleikit ei kannata, jos ei voi ajella täysillä.

Kuka totesi? SSAB? Blastr?

Kannattavuus riippuu siitä, että millä hinnalla myyvät tuotteensa, kuinka paljon ylimääräistä varastointi ja elektrolysaattoreiden lisäkapasiteetti maksaa ja kuinka paljon halvemmalla saavat sähkönsä jos mukauttavat sähkönkulutuksen noiden lisäinvestointien mahdollistamalla tavalla.

Kaikki nuo ovat aika yksityiskohtaisia asioita, joihin vastaukset löytyy sieltä SSAB:lta tai Blastr:lta. Joten jos ne eivät ole noin sanoneet, niin on aika hemmetin paha ulkopuolelta väittää, että ei olisi kannattavaa.

 

[MOS6510]

Kuka totesi? SSAB? Blastr?

Kannattavuus riippuu siitä, että millä hinnalla myyvät tuotteensa, kuinka paljon ylimääräistä varastointi ja elektrolysaattoreiden lisäkapasiteetti maksaa ja kuinka paljon halvemmalla saavat sähkönsä jos mukauttavat sähkönkulutuksen noiden lisäinvestointien mahdollistamalla tavalla.

Kaikki nuo ovat aika yksityiskohtaisia asioita, joihin vastaukset löytyy sieltä SSAB:lta tai Blastr:lta. Joten jos ne eivät ole noin sanoneet, niin on aika hemmetin paha ulkopuolelta väittää, että ei olisi kannattavaa.

Blastr-tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelman tietojen perusteella vedyn tuotantoon aiotaan käyttää energiaa 6000-8000 GWh vuodessa. Vetyn tuotantokapasiteetti on 170 000 Nm³/h vuodessa ja dokumentin mukaan vedyntuotanto on jatkuvaa 24/7. Tämä vaatisi noin 700-900 MW elektrolyyseritehoa (yksi suurimmista asennuksista mitä missään maassa on koskaan tehty). Koska tehtaan maksimiottoteho verkosta on noin 1700 MW ja noin puolet sähköstä menee elektrolyyseriin, voi päätellä, ettei ylimääräistä elektrolyyseritehoa (jota tarvittaisiin tuotannon vaihteluun) ole aikomus rakentaa. Koska 1 GW elektrolyyseriteho maksaa tällä hetkellä noin 1-2 miljardia, niin en yhtään ihmettele. Hmmm. teenkö kiinteän sähkösopimuksen vai käytänkö ylimääräisen miljardin, jotta saan aikaan saman määrän vetyä?

Noista tiedoista päätellen ei sitä vedyntuotantoa todellakaan aiota mukauttaa mitenkään - vuosihuoltoja lukuunottamatta vedetään maksimiteholla koko ajan.

Lähde: Blastr Green Steel Oy, Vihreä terästehdas, Inkoo

 

[JCSH]

Blastr-tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelman tietojen perusteella vedyn tuotantoon aiotaan käyttää energiaa 6000-8000 GWh vuodessa. Vetyn tuotantokapasiteetti on 170 000 Nm³/h vuodessa ja dokumentin mukaan vedyntuotanto on jatkuvaa 24/7. Tämä vaatisi noin 700-900 MW elektrolyyseritehoa (yksi suurimmista asennuksista mitä missään maassa on koskaan tehty). Koska tehtaan maksimiottoteho verkosta on noin 1700 MW ja noin puolet sähköstä menee elektrolyyseriin, voi päätellä, ettei ylimääräistä elektrolyyseritehoa (jota tarvittaisiin tuotannon vaihteluun) ole aikomus rakentaa. Koska 1 GW elektrolyyseriteho maksaa tällä hetkellä noin 1-2 miljardia, niin en yhtään ihmettele. Hmmm. teenkö kiinteän sähkösopimuksen vai käytänkö ylimääräisen miljardin, jotta saan aikaan saman määrän vetyä?

Noista tiedoista päätellen ei sitä vedyntuotantoa todellakaan aiota mukauttaa mitenkään - vuosihuoltoja lukuunottamatta vedetään maksimiteholla koko ajan.

Lähde: Blastr Green Steel Oy, Vihreä terästehdas, Inkoo

Se, että ne mitoittaa luvat täydelle teholle ei tarkoita, että ne aina ajaisivat sitä sillä täydellä teholla. Juuri oli lehdessä (olikohan Tekniikka & Talous, voin tarkistaa kun pääsen kotiin), jossa Blastr avasi suunnitelmiaan ja tarkoituksena on pitää 1-2 viikon puskuria, jotta voivat sovittaa tuotantoa sähkön hinnan mukaan.

Lisäksi tuo massiivinen sähkönkulutus tekee siitä lisäelektrolyyseritehosta aika nopeasti kannattavaa. Jos sähkönkulutus on vaikkapa sen 5 TWh vuodessa, niin jokainen 10e / MWh lisää sähkönhintaan tarkoittaa 50 miljoonaa euroa lisää vuodessa kuluja. Eli jos vaihtoehdot on maksaa vuodessa 200 miljoonaa euroa sähköistä tai 300 miljoonaa euroa (puhumattakaan siitä, jos aletaan huitelemaan siellä jossain 80e / MWh paikkeilla), niin se muutaman sadan miljoonan edestä lisää elektrolyyseritehoa kyllä maksaa itsensä takaisin todella nopeasti.

 

[MOS6510]

Poisto. Väärä luku.

 

[JCSH]

Niin, edelleenkin jos tuotantokapasiteetti on 170 000 Nm³/h vuodessa ja aikovat käyttää sähköä (pelkästään elektrolyysereille) 6000-8000 GWh, niin noiden lukujen pohjalta niitä elekrolyysereitä aiotaan ajaa maksimiteholla noin 90% vuodesta. Lisäksi edelleenkään dokumenteissa kuvattu tehtaan maksimi ottoteho verkosta (1700 MW) ei mahdollista suurempaa elektrolyyseriasennusta kuin sen noin 900 MW.

Niin edelleenkin, se, että ne mitoittaa tuon hakemuksessa maksimiteholle (tai lähes) ei tarkoita, että niiden aikomus on ajaa sitä kokoajan tuolla maksimiteholla.
Vaan ne voivat ilmoittaa sen maksimitehon ja sitten säätää sitä tuotantoa sen mukaan, mikä on kannattavinta.
Jos vaihtoehtona on ajaa täydellä teholla jatkuvasti ja maksaa siitä sähköstä vaikkapa 80e / MWh kiinteänä hintana tai sitten vaihdella sitä tuotantoa sähkön hinnan perusteella ja maksaa siitä sähköstä vaikkapa 40e / MWh, niin tuossa puhutaan jo pelkästään vuositasolla 200 miljoonan euron erosta.

 

[MOS6510]

Se, että ne mitoittaa luvat täydelle teholle ei tarkoita, että ne aina ajaisivat sitä sillä täydellä teholla. Juuri oli lehdessä (olikohan Tekniikka & Talous, voin tarkistaa kun pääsen kotiin), jossa Blastr avasi suunnitelmiaan ja tarkoituksena on pitää 1-2 viikon puskuria, jotta voivat sovittaa tuotantoa sähkön hinnan mukaan.

Lisäksi tuo massiivinen sähkönkulutus tekee siitä lisäelektrolyyseritehosta aika nopeasti kannattavaa. Jos sähkönkulutus on vaikkapa sen 5 TWh vuodessa, niin jokainen 10e / MWh lisää sähkönhintaan tarkoittaa 50 miljoonaa euroa lisää vuodessa kuluja. Eli jos vaihtoehdot on maksaa vuodessa 200 miljoonaa euroa sähköistä tai 300 miljoonaa euroa (puhumattakaan siitä, jos aletaan huitelemaan siellä jossain 80e / MWh paikkeilla), niin se muutaman sadan miljoonan edestä lisää elektrolyyseritehoa kyllä maksaa itsensä takaisin todella nopeasti.

Arviointiselostuksessa on kaikki tiedot mitä tarvitaan tämän arvioimiseksi.

Mitään varsinaista vetyvarastoa ei ole suunnitteilla: "Vedynvalmistuksen päätuote, vetykaasu, syötetään putkilinjaa pitkin suorapelkistyslaitokselle rautasinen pelkistyskaasuksi. Ensisijaisesti vetyputki toimii lyhytaikaisen vedyn puskurivastona, erillisiä vetyvarastoja ei ole tässä vaiheessa suunnitteilla". Pelkkä vetyputki ei ole sellainen varasto, että elektrolyysereitä voisi lepuuttaa vaikkapa pari viikkoa kun ei tuule. Eli vetyä on käytännössä tarkoitus tehdä lennossa juuri tarvetta vastaava määrä. Putkisto antaa hieman aikaa pieniin käyttökatkoihin tai häiriöihin, jotta tehdasta ei tarvitse ajaa heti alas. Mutta ei tässä mitään; vielä tarkempia lukuja on tarjolla:

Kohta 2, sivu 58: "Vedyn valmistuksen tuotantokapasiteetti on maksimissaan noin 155000 Nm3/h"
Kohta 3.4: Vedyn vuosituotanto 111500 tonnia eli 1 240 000 000 Nm3 vetyä

Em. luvuilla on elektrolyyserin käytävä 92% käyttökertoimella jotta kohdassa 3.4 mainittu määrä vetyä syntyy vuoden aikana.

Eli yhteenvetona: Blastr aikoo ajaa elektrolyysereitä 92% ajasta nupit kaakossa ja ei todellakaan suunnittele mitään hintaa seuraavia joustoja. MOT. Epäselväksi jää mistä Blastr aikoo nykyisessä tilanteessa repiä 1400-1700 MW jatkuvaa tehoa terästehtaalle Suomen sähköverkosta pl. (yleensä) kesään osuvat huoltokatkot.

 

[JCSH]

Arviointiselostuksessa on kaikki tiedot mitä tarvitaan tämän arvioimiseksi.

Mitään varsinaista vetyvarastoa ei ole suunnitteilla: "Vedynvalmistuksen päätuote, vetykaasu, syötetään putkilinjaa pitkin suorapelkistyslaitokselle rautasinen pelkistyskaasuksi. Ensisijaisesti vetyputki toimii lyhytaikaisen vedyn puskurivastona, erillisiä vetyvarastoja ei ole tässä vaiheessa suunnitteilla". Pelkkä vetyputki ei ole sellainen varasto, että elektrolyysereitä voisi lepuuttaa vaikkapa pari viikkoa kun ei tuule. Eli vetyä on käytännössä tarkoitus tehdä lennossa juuri tarvetta vastaava määrä. Putkisto antaa hieman aikaa pieniin käyttökatkoihin tai häiriöihin, jotta tehdasta ei tarvitse ajaa heti alas. Mutta ei tässä mitään; vielä tarkempia lukuja on tarjolla:

Kohta 2, sivu 58: "Vedyn valmistuksen tuotantokapasiteetti on maksimissaan noin 155000 Nm3/h"
Kohta 3.4: Vedyn vuosituotanto 111500 tonnia eli 1 240 000 000 Nm3 vetyä

Em. luvuilla on elektrolyyserin käytävä 92% käyttökertoimella jotta kohdassa 3.4 mainittu määrä vetyä syntyy vuoden aikana.

Eli yhteenvetona: Blastr aikoo ajaa elektrolyysereitä 92% ajasta nupit kaakossa ja ei todellakaan suunnittele mitään hintaa seuraavia joustoja. MOT. Epäselväksi jää mistä Blastr aikoo nykyisessä tilanteessa repiä 1400-1700 MW jatkuvaa tehoa terästehtaalle Suomen sähköverkosta pl. (yleensä) kesään osuvat huoltokatkot.

En sanonut, että Blastr aikoisi varastoida vetyä. Sanoin, että Blastr:n suunnitelmana on säilöä pelkistettyä rautasientä. Eli sitä vetyä vaativan prosessin lopputuotetta.

Tekniikka & Talous 10.10.2025, artikkeli Blastr:n suunnitelmista sivut 10-11:
"Kysyntäjousto tärkeä osa sähkönhankintaa. Tehtaan tuotantoa voidaan rajoittaa, kun sähköstä on niukkuutta sähkömarkkinoilla ja hinta korkealla. Laitos voi käydä vajaateholla tarvittaessa viikon, jopa kaksi. Silloin se käyttää varaston rautasientä."

Eli Blastr todellakin suunnittelee hintaa seuraavia joustoja. MOT.

 

[kapiteeli]

Hetkellisesti voi olla tiukkaa, mutta jos sähkön hinnassa ja saatavuudessa nähdään pysyvämpiä muutoksia, systeemi kyllä korjaa itsensä ennemmin tai myöhemmin. Systeemissä on se hyvä puoli, että tiukkana aikana on suuri rahallinen kannustin tuottaa lisää sähköä ja toisaalta myös vähentää sähkön kulutusta. Niiden tiukkojen hetkien vain pitäisi ensin konkretisoitua, jotta Exceleihin saadaan numeroita murskattavaksi, mutta jos hilloa on tarjolla, joku hillon nappaa. Oli se sitten tekniikkana mitä hyvänsä.

 

[samsungaaja]

Hetkellisesti voi olla tiukkaa, mutta jos sähkön hinnassa ja saatavuudessa nähdään pysyvämpiä muutoksia, systeemi kyllä korjaa itsensä ennemmin tai myöhemmin. Systeemissä on se hyvä puoli, että tiukkana aikana on suuri rahallinen kannustin tuottaa lisää sähköä ja toisaalta myös vähentää sähkön kulutusta. Niiden tiukkojen hetkien vain pitäisi ensin konkretisoitua, jotta Exceleihin saadaan numeroita murskattavaksi, mutta jos hilloa on tarjolla, joku hillon nappaa. Oli se sitten tekniikkana mitä hyvänsä.

Jaa-a, mahtaako tuo hetki kestää hieman pidempäänkin jos pahempaan sähköpulaan päädytään. Ei sitä lisävoimaa kai ihan hetkessä pystyyn polkaista kuitenkaan vaikka miten tuotanto olisi sen hetkisillä hinnoilla kannattavaa. Tuntuu kyllä hullulta jos joidenkin kiertävien sähkökatkojen pitää toteutua ennen kuin kääritään hihat lisätuotannon suhteen. Luottamus päättäjiemme kauaskatseisuuteen ei ole suuren suuri jos näitä datakeskuksia nyt haalitaan tänne ollessamme siirtoyhteyksien ja tuurivoiman armoilla.. Mielenkiintoista kyllä meneekö priorisointi sitten niin että noiden keskusten sähkön imurointia ei rajoiteta tiukassa paikassa vaan (ai-, youtube- ja tiktok)kuluttajilta katkaistaan sähköt..

 

[vemkki]

Jaa-a, mahtaako tuo hetki kestää hieman pidempäänkin jos pahempaan sähköpulaan päädytään. Ei sitä lisävoimaa kai ihan hetkessä pystyyn polkaista kuitenkaan vaikka miten tuotanto olisi sen hetkisillä hinnoilla kannattavaa. Tuntuu kyllä hullulta jos joidenkin kiertävien sähkökatkojen pitää toteutua ennen kuin kääritään hihat lisätuotannon suhteen. Luottamus päättäjiemme kauaskatseisuuteen ei ole suuren suuri jos näitä datakeskuksia nyt haalitaan tänne ollessamme siirtoyhteyksien ja tuurivoiman armoilla.. Mielenkiintoista kyllä meneekö priorisointi sitten niin että noiden keskusten sähkön imurointia ei rajoiteta tiukassa paikassa vaan (ai-, youtube- ja tiktok)kuluttajilta katkaistaan sähköt..

Ei tule kiertäviä sähkökatkoja, sillä aika moni laitos menee alas ja sinulla sammuu pakastin jos kWh-hinta nousee neljään euroon. Kiinnostavaa on vain se, että miten kauan pitää tulla korkeita hintapiikkejä, ennen kuin siitä alkaa seurata investointeja kalliisiin säätövoimaratkaisuihin, jotka eivät ole mielekkäitä nykyisillä sähkön hinnoilla.

 

[Miksuu]

Ei tule kiertäviä sähkökatkoja, sillä aika moni laitos menee alas ja sinulla sammuu pakastin jos kWh-hinta nousee neljään euroon. Kiinnostavaa on vain se, että miten kauan pitää tulla korkeita hintapiikkejä, ennen kuin siitä alkaa seurata investointeja kalliisiin säätövoimaratkaisuihin, jotka eivät ole mielekkäitä nykyisillä sähkön hinnoilla.

koska tajuat että pienet piikit ei ole merkittävässä osassa, esim kk keskihintaan?? näät vaan piikit ja kiukuttelet.. hiljaa ko halpaa...

 

[vemkki]

koska tajuat että pienet piikit ei ole merkittävässä osassa, esim kk keskihintaan?? näät vaan piikit ja kiukuttelet.. hiljaa ko halpaa...

Tämä oli vähän tällainen "koska aiot lakata hakkaamasta vaimoasi"-kommentti.

 

[Miksuu]

Tämä oli vähän tällainen "koska aiot lakata hakkaamasta vaimoasi"-kommentti.

menee oftopikkiin mutta sulla oli kauheaste annettavaa sähköenrgian ja tuotannon taustatekijöihin?
mä sentään niihinkin komentoin ettei piikit ole kamalia.. ja yleinen taso on melko alhaalla...

 

[vemkki]

menee oftopikkiin mutta sulla oli kauheaste annettavaa sähköenrgian ja tuotannon taustatekijöihin?
mä sentään niihinkin komentoin ettei piikit ole kamalia.. ja yleinen taso on melko alhaalla...

No eipä sinullakaan näytä olevan pahemmin annettavaa keskusteluun. Kyse oli siitä, että kun pukkaa datakeskuksia ja vihreän teräksen tuotantoa, jotka nostavat peruskulutusta, ja samaan aikaan perustuotantoa ei tule lisää, niin millä mekanismilla tulee tuotantoa paikkaamaan niitä tilanteita, kun sähköntuotantoa ei uusiutuvien vaihtelun takia ole välttämättä tarpeeksi.

 

[JaniKari]

Pahoin pelkään että vasta kiertävät sähkökatkokset saavat teollisuuden oikeasti miettimään jouston ja lisä voimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia. Siihen asti ollaan hintasuojausten takana ja joustetaan kulutusta vain vähän malliksi. Onneksi nuo hintasuojaukset ei suojele sähkökatkoja.

 

[pulatunnus]

Niiden suhteen kannattaa olle kuitenkin realisti.

1. Aurinkovoima ei tuota mitään yöllä.
2. Aurinkovoima ei tuota käytännössä mitään talvella. Esim tässä viimeisen viikon aikana tuotanto on ollut jo hyvinkin pientä VS kesä ja kutistuu kokoajan, VAIKKA olisi aurinkoinenkin päivä. Talvella ei jokatapauksessa marraskuu - helmikuu välillä tuota oikeastaan juuri mitään, eli ei auta meidän talvituotanto ongelmaamme mitenkään.
3. Tuulivoimaa taas voi oikein hyvällä syyllä kutsua tuurivoimaksi koska siinä voi olla esim parin viikon katkos, jolloin ei keskimäärin tuota oikeastaan juuri mitään (alle 5%). Muutenkin tuurivoima on melkoisen surkea tapaus: Periaatteessa (katsottu fingtidistä) kuluneen vuoden (3.11.2024-2.11.2025 välillä "Tuulivoiman tuotanto" on keskimäärin 2514MWh/h ja "kokonaiskapasiteetti" keskimäärin 8582MWh/h eli vain 29,3%. Ja tuotto on tajutonta sykkyrää n 0-7000MWh/h välillä kokoajan..
------------------
Jos täällä aiotaan harrastaa datakeskusleikkejä ja vihreä vety pelleilyjä, niin kokoajan saatavissa olevaa voimaa pitäisi olla jo rakennettu lisää.

Jos halutaan leikkiä tuurivoimalla, niin siihen tarvittaisiin kapasiteetin joku kolminkertaistaminen reippaalla akkuvarmistuksilla ja kaasuturbiineilla / dieselgenuilla.

Isot kulutus kohteet etenee tuotannon mukana.
Tuulivoima edullisena sopii erinomaisesti kulutukseen joka seuraa hintaa.

Datakeskusten kulutusta ei todellakaan voida säädellä juurikaan, koska:
a) Asiakkaat eivät tällaista siedä
b) Se datakeskuksen sisältämä teknologia on niin kallista, että sitä ei todellakaan ajeta vajaakuormalla sähkön hinnan ohjaamana

Teoriassa datakeskuksen diesel-generaattoreita voisi käyttää sähkön hinnan ollessa korkea, mutta en ole ainakaan Suomessa kuullut näin koskaan tehtävän. USA:ssa on rakennettu joissakin paikoissa sähköntuotantoa konesalin viereen.

a) Riippuu palvelusta, eli nykyin on ja jatkossakin tarpeita mitkä seuraa hetkellisiä kustannuksia.
b) Juu ja ei.
c) Datakeskukset missä on sitä varavoimaa turvaamassa toiminta sähkökatkosten varalta niin niissä sillä ajamisen kustannukse ei ole pääoma vaan enemmänkin se muuttuvat kustannukset vs sähkönhinta. Ja isot datakeskus investointeja seuraa tuotanto.

 

[pulatunnus]

No eipä sinullakaan näytä olevan pahemmin annettavaa keskusteluun. Kyse oli siitä, että kun pukkaa datakeskuksia ja vihreän teräksen tuotantoa, jotka nostavat peruskulutusta, ja samaan aikaan perustuotantoa ei tule lisää, niin millä mekanismilla tulee tuotantoa paikkaamaan niitä tilanteita, kun sähköntuotantoa ei uusiutuvien vaihtelun takia ole välttämättä tarpeeksi.

No vihreän vety teollisuus , mukaan lukien se vetyteräs teollsuutta seuraa se tuonnon rakentaminen ja se vetyteollisuus seuraa sähkönhintaa. Vetyteräs teollisuudella on se peruskulutuskin, mutta niin on sillä nykyiselläkin. Se Luujankin hanke nimenomaan nojaa halpaa sähköön ja kulutus seuraa sähkönhintaa.

Vihreänvedyn hinta on erittäin sähkönhintakriittistä.

Eikä nuo ole ainota kulutuksia jotka seuraa hintaa. Se että on paljon kulutusta tasaa hintoja ja se taasen tekee mm tuuli, aurinko, perusvoimasta ym kannattavempaa.

Pahoin pelkään että vasta kiertävät sähkökatkokset vasta saavat teollisuuden oikeasti miettimään jouston ja lisä voimaloiden rakentamisen mahdollisuuksia. Siihen asti ollaan hintasuojausten takana ja joustetaan kulutusta vain vähän malliksi. Onneksi nuo hintasuojaukset ei suojele sähkökatkoja.

Me ollaan selvitty putinin aiheuttamista yllättävästä äkkinäisestä tilanteesta ilman kiertäviä katkoja, niin suunnitellut pitkänajan hankkeiden riskit ovat paljon pienempiä. Riskit ovat enemmänkin ne vanhat, jotain yllättävää tapahtuu. Tosin suokasiin ja poikkeustilanteeseen varautuminen ei ole ainakaan vähentynyt. Ja jos tuotantoa tippuu yllättäen niin osa teollisesta kuormasta voi olla noepita järjestelmä suojia ja taasen jotkin data keskukset voi tulla perässä pidempiakaisesti irtautua.

Ja teollisuus jo nykyäänkin seuraa sähkönhintaa, ei se kaikilla ole sellaista että joka tai, vaan osalla on enemmän säätövaraa.

Ja jos ja kun teräs teollisuus siirtyy vihreään vetyyn, liikenne sähköön niin ne tekee siitä fosiili varaenergiasta halvempaa, vs se etteivät siirtyisi.

 

[Griffin]

No vihreän vety teollisuus , mukaan lukien se vetyteräs teollsuutta seuraa se tuonnon rakentaminen ja se vetyteollisuus seuraa sähkönhintaa. Vetyteräs teollisuudella on se peruskulutuskin, mutta niin on sillä nykyiselläkin. Se Luujankin hanke nimenomaan nojaa halpaa sähköön ja kulutus seuraa sähkönhintaa.

Vihreänvedyn hinta on erittäin sähkönhintakriittistä.

Eikä nuo ole ainota kulutuksia jotka seuraa hintaa. Se että on paljon kulutusta tasaa hintoja ja se taasen tekee mm tuuli, aurinko, perusvoimasta ym kannattavempaa.


Me ollaan selvitty putinin aiheuttamista yllättävästä äkkinäisestä tilanteesta ilman kiertäviä katkoja, niin suunnitellut pitkänajan hankkeiden riskit ovat paljon pienempiä. Riskit ovat enemmänkin ne vanhat, jotain yllättävää tapahtuu. Tosin suokasiin ja poikkeustilanteeseen varautuminen ei ole ainakaan vähentynyt. Ja jos tuotantoa tippuu yllättäen niin osa teollisesta kuormasta voi olla noepita järjestelmä suojia ja taasen jotkin data keskukset voi tulla perässä pidempiakaisesti irtautua.

Ja teollisuus jo nykyäänkin seuraa sähkönhintaa, ei se kaikilla ole sellaista että joka tai, vaan osalla on enemmän säätövaraa.

Ja jos ja kun teräs teollisuus siirtyy vihreään vetyyn, liikenne sähköön niin ne tekee siitä fosiili varaenergiasta halvempaa, vs se etteivät siirtyisi.

Kun teollisuuslaitos on rakennettu, sitä ei kannata pistää säästöille, ennenkun energian hinta ylittää ainankin Saksan energianhinnan (40 snt/ kwh). Odotettavassa on siis rajua energianhinnan nousua, varsinkin, jos noille annetaan umpityperästi rajoittamattomat veroedut.

Ja sillä ei ole mitään merkitystä, jos joskus selvittiin putinin vittuilusta, jos mokaillaan tarpeeksi /niinkuin nyt vahvasti vaikuttaa, niin saadaan kyllä ihan helposti aikaan vielä pahempi tilanne..

 

[JaniKari]

Me ollaan selvitty putinin aiheuttamista yllättävästä äkkinäisestä tilanteesta ilman kiertäviä katkoja, niin suunnitellut pitkänajan hankkeiden riskit ovat paljon pienempiä. Riskit ovat enemmänkin ne vanhat, jotain yllättävää tapahtuu. Tosin suokasiin ja poikkeustilanteeseen varautuminen ei ole ainakaan vähentynyt. Ja jos tuotantoa tippuu yllättäen niin osa teollisesta kuormasta voi olla noepita järjestelmä suojia ja taasen jotkin data keskukset voi tulla perässä pidempiakaisesti irtautua.

Ja teollisuus jo nykyäänkin seuraa sähkönhintaa, ei se kaikilla ole sellaista että joka tai, vaan osalla on enemmän säätövaraa.

Ja jos ja kun teräs teollisuus siirtyy vihreään vetyyn, liikenne sähköön niin ne tekee siitä fosiili varaenergiasta halvempaa, vs se etteivät siirtyisi.

Putinin perseilystä selvittiin ilman sähkökatkoja OL3 onnekkaalla valmistumisella. Nyt ongelmaa on rakennettu pitkää ja hartaasti. Tuotantovarmaa kapasiteettia on ajettu systemaattisesti alas ja tilalle on tuotu vaihtelevaa tuotantoa. Tämä yhdistettynä sähkön kulutuksen kasvuun näyttää huonolta yhdistelmältä. Onneksi akkutekniikka näyttää kehittyvän huimaa vauhtia juuri nyt. Uskosi teollisuuden vastullisesta huipputehon takaamisesta kuulostaa sadulta. Uskoo ken haluaa. Onneksi meillä talvet on lauhentuneet mutta sähkökatkojen riskit on todellisia.

 

[pulatunnus]

Kun teollisuuslaitos on rakennettu, sitä ei kannata pistää säästöille, ennenkun energian hinta ylittää ainankin Saksan energianhinnan (40 snt/ kwh). Odotettavassa on siis rajua energianhinnan nousua, varsinkin, jos noille annetaan umpityperästi rajoittamattomat veroedut.

- Isot hankkeiden rinnalle etenee niiden tarvitsevat energia hankkeet.
- Ne vetylaitokset rakennetaan hintaa seuraavaksi, jos keskihinnat pomsahtaa nyky rahassa 40 senttiin, niin se johtuu jostain muusta. Ja silloin jo kannattaa jo pienentää tuotantoa ja takoa rahaa sähköä myymällä.

Vetyteollisuutta ei kannata rangaistusverottaa, eli jos muuta kulutusta verotetaan niin vetyteollisuudella antaa siihen nähden veroatua. Mutta verovipua voi käyttää sitten että etu vain tuotantoa verten rakenenttun kulutuksen osalta.

Putinin perseilystä selvittiin ilman sähkökatkoja OL3 onnekkaalla valmistumisella. Nyt ongelmaa on rakennettu pitkää ja hartaasti. Tuotantovarmaa kapasiteettia on ajettu systemaattisesti alas ....

OL3 toki helpotti senjälkeistä tilannetta , mutta selvittää ennen sen käyttöön ottoa ja selvittiin sen käyttöön oton alku haasteista. Se että pitkällä aikavälillä ennustettavuuta ja suuniteltua on ihan muuta.

 

[JaniKari]

- Isot hankkeiden rinnalle etenee niiden tarvitsevat energia hankkeet.
- Ne vetylaitokset rakennetaan hintaa seuraavaksi, jos keskihinnat pomsahtaa nyky rahassa 40 senttiin, niin se johtuu jostain muusta. Ja silloin jo kannattaa jo pienentää tuotantoa ja takoa rahaa sähköä myymällä.

Vetyteollisuutta ei kannata rangaistusverottaa, eli jos muuta kulutusta verotetaan niin vetyteollisuudella antaa siihen nähden veroatua. Mutta verovipua voi käyttää sitten että etu vain tuotantoa verten rakenenttun kulutuksen osalta.



OL3 toki helpotti senjälkeistä tilannetta , mutta selvittää ennen sen käyttöön ottoa ja selvittiin sen käyttöön oton alku haasteista. Se että pitkällä aikavälillä ennustettavuuta ja suuniteltua on ihan muuta.

Putinin perseilyn jälkeen on jatkettu fosssiiliste voimaloiden sulkemisia eli riskit jatkavat kasvamista.

Kerrotko mitä voimalaitoksia nämä vety- ja data tehtaat on rakentamassa? Olen vain kuullut geneerisiä heittoja tuulivoimaloista.

 

[JCSH]

Kun teollisuuslaitos on rakennettu, sitä ei kannata pistää säästöille, ennenkun energian hinta ylittää ainankin Saksan energianhinnan (40 snt/ kwh). Odotettavassa on siis rajua energianhinnan nousua, varsinkin, jos noille annetaan umpityperästi rajoittamattomat veroedut.

Se teollisuuslaitos kannattaa laittaa säästöille siinä vaiheessa kun se kannattaa laittaa säästöille. Ei tuohon ole mitään hatusta kiskottua rajaa tyyliin 40snt / kWh, vaan se raja riippuu täysin siitä kyseisestä teollisuuslaitoksesta. Mitä hintaa se saa tuotteistaan, paljon sen tuottaminen maksaa ja kuinka suuri osa siitä hinnasta tulee siitä sähkön hinnasta.

Lisäksi kun puhutaan noista vihreän vedyn tehtaista, niin ei se tarkoita, että se koko laitos laitetaan seis.
Vaan ne laittaa tauolle sen sähköintensiivisimmän osan, eli vedyn tuotannon, ja sitten loput tehtaasta jatkaa toimintaa varastoihin nojaten.

 

[pulatunnus]

Putinin perseilyn jälkeen on jatkettu fosssiiliste voimaloiden sulkemisia eli riskit jatkavat kasvamista.

Tuotanto on myös rakennettu, OL3 valmistu ja hintaa seuraavaa kulutusta tullut.
Pohjoisen linja valmistu juuri, no ei ihan kokonaan valmis

Kerrotko mitä voimalaitoksia nämä vety- ja data tehtaat on rakentamassa? Olen vain kuullut geneerisiä heittoja tuulivoimaloista.

Vihreävety tarvitsee sen päästöttömän tuotannon, ja halpaa sähköä, eli tuulivoimaa.

On tietenkin se miina että jos tuulipuistojen luvitus ottaa takapakkia, niin se sitten hidastaa rakentamista. Siirtolinjoja tukevotettu kansallisesti, mutta siellä lisääkin tulossa jos puistohankkeita vahvistuu lisää. Nämä meenee vähän käsikädessä.

 

[JaniKari]

- Isot hankkeiden rinnalle etenee niiden tarvitsevat energia hankkeet.
- Ne vetylaitokset rakennetaan hintaa seuraavaksi, jos keskihinnat pomsahtaa nyky rahassa 40 senttiin, niin se johtuu jostain muusta. Ja silloin jo kannattaa jo pienentää tuotantoa ja takoa rahaa sähköä myymällä.

Vetyteollisuutta ei kannata rangaistusverottaa, eli jos muuta kulutusta verotetaan niin vetyteollisuudella antaa siihen nähden veroatua. Mutta verovipua voi käyttää sitten että etu vain tuotantoa verten rakenenttun kulutuksen osalta.



OL3 toki helpotti senjälkeistä tilannetta , mutta selvittää ennen sen käyttöön ottoa ja selvittiin sen käyttöön oton alku haasteista. Se että pitkällä aikavälillä ennustettavuuta ja suuniteltua on ihan muuta.

Putinin perseilyn jälkeen on jatkettu fosssiiliste voimaloiden sulkemisia eli riskit jatkavat kasvamista.

Kerrotko mitä voimalaitoksia nämä vety- ja data tehtaat on rakentamassa? Olen vain kuullut geneerisiä heittoja tuulivoimaloista.

 

[pulatunnus]

Putinin perseilyn jälkeen on jatkettu fosssiiliste voimaloiden sulkemisia eli riskit jatkavat kasvamista.

Niidenkilpailukyky ja tarve loppunut, ja sen jälkeen tuotantoa tullut lisää.

Kerrotko mitä voimalaitoksia nämä vety- ja data tehtaat on rakentamassa? Olen vain kuullut geneerisiä heittoja tuulivoimaloista.

Ei niiden tarvitse tehdä omia puistoja, vaan tehdä hankkeen kanssa sopimus.

Joku inkoon hanke on vielä lähtökuopissa, ei se etene rakentamiseen ennenkuin on tarpeeksi vahvoja aijesopimuksia asiakkaista, sähköstä, rahoituksesta, ja aloituskin vaiheittain. Asiakkaistakin vasta ensimmäisiä millä ei vielä mitään aloiteta.

Raahe pidemmällä , mutta sekin seuraa Luulajaa ja miten sieltä lähtee kysyntää, ja prosessi lentoon.

Näinä aikona kysyntä, tai sen aikataulu sumuista, asiakkaat ei uskalla ottaa etukenoa, eikä hankkeet, ja on toki mahdollista että tulee kiire.

Hämmästyn jos inkoo "myöhästyy" vain vuosia, en hämmysty jos kuihtuu kokonaan. Raahen uskon tai ainakin toivon että oikeaikaisesti etenee.

On niitä muitakin vety hankkeita, e-polttoaine tuotanto, se taasen voi nosta pienemmin portain. Jossain ollut myös vety vientiä manittu, mutta en nyt siihen okein usko, Suomessa kannattaa jalostaa pidemmälle, meillä hiilivetyjen valmistamiseen uskoakseni vahvuuksia, että kannattaa tällä tehdä, vs viedä vetyä.

 

[Griffin]

Se teollisuuslaitos kannattaa laittaa säästöille siinä vaiheessa kun se kannattaa laittaa säästöille. Ei tuohon ole mitään hatusta kiskottua rajaa tyyliin 40snt / kWh, vaan se raja riippuu täysin siitä kyseisestä teollisuuslaitoksesta. Mitä hintaa se saa tuotteistaan, paljon sen tuottaminen maksaa ja kuinka suuri osa siitä hinnasta tulee siitä sähkön hinnasta.

Lisäksi kun puhutaan noista vihreän vedyn tehtaista, niin ei se tarkoita, että se koko laitos laitetaan seis.
Vaan ne laittaa tauolle sen sähköintensiivisimmän osan, eli vedyn tuotannon, ja sitten loput tehtaasta jatkaa toimintaa varastoihin nojaten.

Säästöille kannattaa laittaa, kun muualla saman asian teko on halvempaa ja kapasiteetistä ei ole pulaa tai jos menee erittäin kalliiksi. Esim n 40 senttiä ei monelle teollisuuden laitokselle ole vielä mitenkään erittäin kallista, varsinkaan, kun ja jos niiden ei tarvitse maksaa sähköveroa, kuten yksityisen kuluttajan.
Nykysuuntauksella ollaan nyt vaihtamassa edullinen sähkö kalliiseen sähköön (vähintään ja ehkä myös katkoksiin) ja lopulta hyvin pieneen määrään työpaikkoja.

Ei noita laiteta puhuksiin, ennenkuin sähkön hinta on hyvinkin moninkertainen siitä, mitä se oli meillä esim kuluneena vuotena..
-----------------
Kun leikkirahojen kanssa hölmöiltiin, niin missä vain oli halpaa sähköä, niin sitä tuhlattiin surutta, kunnes sähkön hinta nousi. Jotkut valtiot joutuivat jopa pistämään "kaivoksille" jarrun ja stopin, kun homma riistäytyi käsistä ja kansalaisille tuli ongelmia.

Nyt noiden datakeskusten ja vihreävety ym. leikkien kanssa ollaan menossa hyvinkin paljon samaan suuntaan..

Ja jos noille rakennetaan vain tuuri- (tai aurinko-) voimaa, niin siitä ei ole juurikaan apua, koska se ei tuota, kun ei tuule ja sitä sattuu ihan jatkuvasti. Ydinvoiman tekoon taas menee vuosia ja voimalaitos pitäisi olla olemassa jo ennen noita projekteja. Toki fossiilionen varavoima toimisi hyvin, mutta jostain käsittämättömästä syystä sitä vastustetaan, vaikka Suomessa ei sille vaihtoehtoa ole, ydinvoiman lisäksi. Akut ovat liian mopoja auttamaan tilannetta,,

 

[HTK12]

Niidenkilpailukyky ja tarve loppunut, ja sen jälkeen tuotantoa tullut lisää.

Tarve sille säätövoimalle jota tuo hiilivoima edusti ei kyllä ole kadonnut mihinkään. Eikä mitään ole tullut tilalle, vaikka tätä toistat jatkuvasti. Voi toki kertoa mitä niiden tilalle on tullut. Tuulivoimalla et voi korvata säätövoimaa.

Ei niiden tarvitse tehdä omia puistoja, vaan tehdä hankkeen kanssa sopimus.

Eli mitään ei ole tullut.

 

[Griffin]

Eli mitään ei ole tullut.

Niimpä, näiden touhu on ihan yhtäjärkevää, kuin mentäsiin nälkäisinä istumaan ruokapöytään, jonka antimet vain vähentyvät ja ennenkään ei ole tultu kylläisiksi (omalla ruualla, on tuotu toisesta pöydästä)).... Itseasiassa porukkaa lappaisi vain lisää ja samalla keskustellaan, josko pitäisi palkata muutama ammattialkoholisti tyyppi lisäkokeiksi, jotta saataisiin ehkä pöperöä lisää (Mikäli eivät ole liian kännissä kyetäkseen kokkaamaan)..

 

[pulatunnus]

Tarve sille säätövoimalle jota tuo hiilivoima edusti ei kyllä ole kadonnut mihinkään. Eikä mitään ole tullut tilalle, vaikka tätä toistat jatkuvasti. Voi toki kertoa mitä niiden tilalle on tullut. Tuulivoimalla et voi korvata säätövoimaa.

Tuulivoima säätyy alaspäin OL3 säätyy jonkinverran, ja on meillä kattiloita jotka saa käyntiin jos pulaa ennnustettavassi. Säätyvää kuormaa on tullut, energiavarastoja on tullut nopeaan säätöön.
Sille fosiilille ei vaan ole kysyntää.
Isäntuonnin loppumisen jälkeen tilanne parantunut.
Tuulivoima on lisännyt vesivoiman resurssia olla säätövoimana, jota vahvistaa Auro linja

Eli mitään ei ole tullut.

Öö, sanoinko niin, siis ei meille ole paljokaan vihreänvedyn laitoksia ole tullut MegaWatteina, ja ne ovat hyvin hintaseuraavia.

Esim n 40 senttiä ei monelle teollisuuden laitokselle ole vielä mitenkään erittäin kallista, varsinkaan, kun ja jos niiden ei tarvitse maksaa sähköveroa, kuten yksityisen kuluttajan.

No monella 40 senttiä ylittäisi kipurajan aikaa sitten, ja sähkövero ei riipu sähkönhinnasta.
Outokummun terästehdas kuluttaa vuodessa ilmeisesti noin 3,5 TWh, SSAB raahen n 1 TWh, vai ettei kallista.
Vihreän vedyn tuotanto on erittän sähkönhinta kriittistä.

Osa perinteisestä teollisuudesta tiputtaa kulutus jo hintapiikeissä. Ihan jo PK teollisuudessa.

Nykysuuntauksella ollaan nyt vaihtamassa edullinen sähkö kalliiseen sähköön (vähintään ja ehkä myös katkoksiin) ja lopulta hyvin pieneen määrään työpaikkoja.

Kuka kalliiseen sähköön on vaihtamassa, ja kun on ollut puhetta vetyteollisuudesta niin se on sitä mikä säilyttää meillä teollisia työpaikkoja,

Aina kun puhutaan työpaikkojen säilyttämiste niin kannattaa muistaa onko se järkevää, vai olisko heille jotain muita hommia.

 

[HTK12]

Tuulivoima säätyy alaspäin OL3 säätyy jonkinverran, ja on meillä kattiloita jotka saa käyntiin jos pulaa ennnustettavassi. Säätyvää kuormaa on tullut, energiavarastoja on tullut nopeaan säätöön.

Alassäätö nyt ei olekkaan ollut ongelma vaan ylössäätö kun sitä sähköä tarvittaisiin enemmän. Sähkön tuotantoa on helppo sammuttaa, mutta kun tuulivoima ei tyynellä säällä tuota, niin mistä se sähkö otetaan? Kulutusjoustoa ei nyt ihan rajattomasti löydy. Suurinosa teollisuudesta ajaa tuotantoa piittaamatta sähkön hinnasta, ellei se hinta nouse niin korkealle, että pysäyttämällä tehtaan ja myymällä ostamansa sähkön tienaa enemmän kuin pitämällä tehtaan käynnissä.

Sille fosiilille ei vaan ole kysyntää.

Tämä nyt on puhtaasti poliittinen päätös meillä. Päästöoikeuksien hinnoilla ym. on tehty siitä kannattamatonta. Silti sille säästä riippumattomalle tuotannolle, joka voidaan käynnistää nappia painalla on kysyntää. Kukaan ei vaan pysty sellaista tekemään kilpailukykyisellä hinnalla nykyisessä poliittisessa tilanteessa Suomessa.

Tuulivoima on lisännyt vesivoiman resurssia olla säätövoimana

Kuten sanoin tuulivoima mittasi ulos sen vesivoiman ylössäätö säätökyvyn jo aikaa sitten. Tuulivoima kapaa on jo yli 9GW, vesivoimaa vain ~3GW. Eli jotain muuta pitäisi keksiä jatkoa ajatellen. Vesivoimaa tarvitaan muutenkin säätövoimaksi verkko tasaamaan, joten kaikkea ei voida käyttää tuulivoiman tuotannon tasaamiseen. Vesivoimaa ei myöskään voi ajaa miten huvittaa 100% teholla, koska Suomessa vesioimaa on lähinnä rakennettu jokiin, joiden virtaama on säännelty ympäristöluvissa.

Öö, sanoinko niin, siis ei meille ole paljokaan vihreänvedyn laitoksia ole tullut MegaWatteina, ja ne ovat hyvin hintaseuraavia.

Sinulta kysyttiin mitä tuotantoa ovat rakentaneet ja se vastaus on ei mitään.

 

[pulatunnus]

Sinulta kysyttiin mitä tuotantoa ovat rakentaneet ja se vastaus on ei mitään.

Kikkailetko nyt sillä , että onko sama yhtiö rakentanut tuulivoimaa joka on rakentanut vihreän vedyn laitoksen. No se ei ole oleellista.

Alassäätö nyt ei olekkaan ollut ongelma vaan ylössäätö kun sitä sähköä tarvittaisiin enemmän.

No on se aika oleellista.

Ja putinin sekoilujen jälkeen , jolloin meiltä tippu itä tuonti on selvitty ja sen jälkeen tullut kapasiteettia lisää, ja se OL3 sen on suuniteltuu täyteen tehoon mutta säätyy alaspäin.
Ja sitä tuonti kaistaa on lisätty.

Ja kyllä tiedän että tuulivoiman hetkelliset maximit riippuu tuulesta, ja se tuo sille vesivoimilla lisää säätökykyä vs aiempi, ja siis tuon Aurora linjankin takaa. On meillä sitä fosiilista tuotantoakin mutta sitä ei tarvita vanhaan malliin. Sitä ollut jopa niin paljon että niitä ajettu alas kokokonaan, kun ei ole kysyntään.

 

[HTK12]

Kikkailetko nyt sillä , että onko sama yhtiö rakentanut tuulivoimaa joka on rakentanut vihreän vedyn laitoksen. No se ei ole oleellista.

En kikkaile mitään. Nämä eivät Suomessa ole rakentaneet mitään tuotantoa. Meillä on teollisuus esim. Mankalayhtiötten kautta rakentanut omaa tuotantoa. Tätähän tässä kysyttiin ja itse aloit kikkailemaan.

No on se aika oleellista.

Edelleenkään sen alassäädön kanssa ei ole ollut ongelmia. Ylössäädön kanssa on ollut ja tulee olemaan ongelmia. Kuten sanoin alassäätö onnistuu kun pysäytät vaan tuulivoimalan, CHP jne.

Ja putinin sekoilujen jälkeen , jolloin meiltä tippu itä tuonti on selvitty ja sen jälkeen tullut kapasiteettia lisää, ja se OL3 sen on suuniteltuu täyteen tehoon mutta säätyy alaspäin.
Ja sitä tuonti kaistaa on lisätty.

No edelleen meillä on hävinnyt paljon enemmän sitä säästöriippumatonta kun on tullut viimeisen 10v aikana. Samalla meillä on tullut ja tulossa datakeskuksia, jotka vetää sähköä 24/7 riippumatta tuuleeko vai ei.

Ja kyllä tiedän että tuulivoiman hetkelliset maximit riippuu tuulesta, ja se tuo sille vesivoimilla lisää säätökykyä vs aiempi, ja siis tuon Aurora linjankin takaa. On meillä sitä fosiilista tuotantoakin mutta sitä ei tarvita vanhaan malliin. Sitä ollut jopa niin paljon että niitä ajettu alas kokokonaan, kun ei ole kysyntään.

Sitä fossiilista ei ole vuosikymmenen lopulla enää käytännössä ollenkaan pl. Fingrid reservit, joita on tarkoitus käyttää vain poikkeustilanteissa ei normaalisti tuottamaan verkkoon sähköä tuulettomana päivänä. Kuten sanoin vesivoima ei riitä enää nykyiselle määrälle tuulivoimaa säätövoimaksi. Niin aiemmin ei ollut kysyntää kun oli idäntuontia, ei ollut datakeskuksia nykyisessä mittakaavassa, ei ollut vihreätä vetyä, CHP:t teki sähköä talvella jne. Fossiiliset ajetaan Suomessa alas, koska poliittisesti niin on päätetty. Niiden käytöstä on tehty poliittisilla päätöksillä niin kallista, ettei niitä kannata pitää edes säätövoimana (no varsinaiseksi säätövoimaksi ei kivihiili tms. taivu kun on liian hidas, mutta on kuitenkin tuotantoa, joka voidaan ajaa ylös niin haluttaessa).

 

[pulatunnus]

En kikkaile mitään. Nämä eivät Suomessa ole rakentaneet mitään tuotantoa. Meillä on teollisuus esim. Mankalayhtiötten kautta rakentanut omaa tuotantoa. Tätähän tässä kysyttiin ja itse aloit kikkailemaan.

Matkalla kysymys muutta tulevaisuudesta mitä ovat rakentaneet.

Rakennetut ja rakeneillä oleva vihreän vedyn laitokset MW luokkaa , ja ihan muistin varaisesti osa on isomman konsernin omia tai osakkuus/tytäsyhtiöitä, jotka ovat rakentaneet tuotantoa. Osa tekee yhteistyötä , osasta ei mitään mielikuvaa .

Mankalamalli ei tarkoita että itse rakentaa energiatuotantoa, vaan enemmän tai vähemmän osakuutta yhtiöön, mutta siinä on pointti että ostaa sähköä tiettyyn sovittuun hintaa joka ei riipu markinahinnasta, vaan kustannuksista. sitoutuu ostamaan. Isot vihreänvetyhankkeissa nimenomaan oleellista että varmistavat sen edullisen sähkön saannin, oli sitten perinteinen mankalamalli tai muu vastaava. Ja sitä nyt kai toisteltu viestistä toiseen. Ja sitä että sähköntuonto hankkeet menee käsikädessä .

Edelleenkään sen alassäädön kanssa ei ole ollut ongelmia. Ylössäädön kanssa on ollut ja tulee olemaan ongelmia. Kuten sanoin alassäätö onnistuu kun pysäytät vaan tuulivoimalan, CHP jne.

No kutsu sitten sitä alaspäin säätöä ylöspäin säädöksi.

No edelleen meillä on hävinnyt paljon enemmän sitä säästöriippumatonta kun on tullut viimeisen 10v aikana. Samalla meillä on tullut ja tulossa datakeskuksia, jotka vetää sähköä 24/7 riippumatta tuuleeko vai ei.

Meillä on hävinnyt fosiilivoimalaa, tullut tilalle OL3 ja bio ja jäte voimaa.

Sitä fossiilista ei ole vuosikymmenen lopulla enää käytännössä ollenkaan pl. Fingrid reservit, joita on tarkoitus käyttää vain poikkeustilanteissa ei normaalisti tuottamaan verkkoon sähköä tuulettomana päivänä. Kuten sanoin vesivoima ei riitä enää nykyiselle määrälle tuulivoimaa säätövoimaksi. Niin aiemmin ei ollut kysyntää kun oli idäntuontia, ei ollut datakeskuksia nykyisessä mittakaavassa, ei ollut vihreätä vetyä, CHP:t teki sähköä talvella jne.

Ja sähköä riittää. Sille fosiiliselle ei ole kysyntää.

Riittävyydelle isoin riski on jos OL3 irrotetaan verkosta kulutus huippujen aikaan , ei sekään tarkoita että sähköloppuu.
Isoimmat riskit ei ole tuulettomuus.

 

[JCSH]

Säästöille kannattaa laittaa, kun muualla saman asian teko on halvempaa ja kapasiteetistä ei ole pulaa tai jos menee erittäin kalliiksi. Esim n 40 senttiä ei monelle teollisuuden laitokselle ole vielä mitenkään erittäin kallista, varsinkaan, kun ja jos niiden ei tarvitse maksaa sähköveroa, kuten yksityisen kuluttajan.
Nykysuuntauksella ollaan nyt vaihtamassa edullinen sähkö kalliiseen sähköön (vähintään ja ehkä myös katkoksiin) ja lopulta hyvin pieneen määrään työpaikkoja.

Ei noita laiteta puhuksiin, ennenkuin sähkön hinta on hyvinkin moninkertainen siitä, mitä se oli meillä esim kuluneena vuotena..

Älä vertaa jotain perinteistä teollisuutta vetyteollisuuteen, jossa se sähkön hinta on erittäin merkittävä tekijä.

Jos käytetään Blastr:ia esimerkkinä ja tehdään erittäin karkea laskelma, niin niiden suunnitelma on tuottaa about 2,5 miljoonaa tonnia terästä 9 TWh sähkönkulutuksella. Eli niiden sähkönkulutus olisi luokkaa 3,6 MWh / tonni terästä.

Jos sähkön hinta on 50e / MWh, niin tuo tarkoittaisi 180e per tonni.
Jos se on 200e / MWh, niin hinnaksi tulee 720e per tonni.
Jos se on 400e / MWh, niin hinta on 1440e / tonni.

Tällä hetkellä teräksen tonnihinta Euroopassa on noin 600e per tonni. Eli jo tuolla 200e / MWh hinnalla pelkästään siihen sähköön kuluisi enemmän rahaa kuin mikä on se teräksen markkinahinta.
Lienee suht selvää, että ei ole mitään taloudellista järkeä pitää tuota laitosta käynnissä täydellä teholla jos se hinta alkaa huiteleen siellä useissa sadoissa euroissa per MWh.

 

[MOS6510]

Älä vertaa jotain perinteistä teollisuutta vetyteollisuuteen, jossa se sähkön hinta on erittäin merkittävä tekijä.

Jos käytetään Blastr:ia esimerkkinä ja tehdään erittäin karkea laskelma, niin niiden suunnitelma on tuottaa about 2,5 miljoonaa tonnia terästä 9 TWh sähkönkulutuksella. Eli niiden sähkönkulutus olisi luokkaa 3,6 MWh / tonni terästä.

Jos sähkön hinta on 50e / MWh, niin tuo tarkoittaisi 180e per tonni.
Jos se on 200e / MWh, niin hinnaksi tulee 720e per tonni.
Jos se on 400e / MWh, niin hinta on 1440e / tonni.

Tällä hetkellä teräksen tonnihinta Euroopassa on noin 600e per tonni. Eli jo tuolla 200e / MWh hinnalla pelkästään siihen sähköön kuluisi enemmän rahaa kuin mikä on se teräksen markkinahinta.
Lienee suht selvää, että ei ole mitään taloudellista järkeä pitää tuota laitosta käynnissä täydellä teholla jos se hinta alkaa huiteleen siellä useissa sadoissa euroissa per MWh.

Pelkästään Blastr-terästehtaan sähkönkulutus on niin valtava, että tämän tehtaan käydessä nousisi sähkön hinta huimasti aina kun ei tuule hyvin - eli luokkaa 60-70% vuodesta. Koko tehtaan osalta en ymmärrä mistä nämä kuvittelevat saatavansa 9 TWh sähköä ylipäätään - ei Suomessa yksinkertaisesti ole tällaista vapaata kapasiteettia.

Mutta jos kuvitellaan sitä sähköä olevan saatavilla, niin heillä on kaksi vaihtoehtoa: Ostaa sähköä jostain kiinteään hintaan ja ajaa tehdasta koko ajan täydellä teholla tai ajaa tuotantoa alas sähkön hinnan mukaan. Jos tehdasta ajettaisiin alas sähkön hinnan mukaan, jäisi tehtaan vuosikäyttöaika aivan liian alhaiseksi. Elektrolyyserit vievät noin puolet tehtaan sähköstä, joten pelkästään niiden säätäminen ei riitä. Ja kuten aikaisemmin todettua, on ympäristösuunnitelman tietojen mukaan tavoitteena ajaa elektrolyysereitä 92% vuodesta täydellä teholla, joten niitä ei edes aiota säätää mitenkään. Eli siitä voisi päätellä Blastrin kuvittelevan saavansa jostain sähköä riittävän alhaisella kiinteällä hinnalla koko ajan.

Blastrilla on varmasti paljon erilaisia haasteita ennen kuin tehtaan rakentamisesta voidaan tehdä päätöstä, mutta pelkästään se, ettei Blastr saa Suomen markkinasta tarvitsemaansa sähköä tulee kaatamaan tämän.

 

[pulatunnus]

Pelkästään Blastr-terästehtaan sähkönkulutus on niin valtava, että tämän tehtaan käydessä nousisi sähkön hinta huimasti aina kun ei tuule hyvin - eli luokkaa 60-70% vuodesta. Koko tehtaan osalta en ymmärrä mistä nämä kuvittelevat saatavansa 9 TWh sähköä ylipäätään - ei Suomessa yksinkertaisesti ole tällaista vapaata kapasiteettia.

Jos ei halpaa sähköä, niin ei tule tehdasta
Jos tehdas tulee, niin on halpaa sähköä.
Kyllä sillä tehtaalla on peruskulutuksena mikä vaatii perusvoimaa tai säätövoimaa, mutta kulutus on isolta osalta hintaa seraavaa

Mutta jos kuvitellaan sitä sähköä olevan saatavilla, niin heillä on kaksi vaihtoehtoa: Ostaa sähköä jostain kiinteään hintaan ja ajaa tehdasta koko ajan täydellä teholla tai ajaa tuotantoa alas sähkön hinnan mukaan. Jos tehdasta ajettaisiin alas sähkön hinnan mukaan, jäisi tehtaan vuosikäyttöaika aivan liian alhaiseksi.

Jos se jäisi liianalhaiseksi niin sitä ei rakenneta. ja jos rakkentaan niin kerrotun mukaan luvitukseen verrattuna lähdetään pienillä kapsiteeteilla.

 

[JCSH]

Mutta jos kuvitellaan sitä sähköä olevan saatavilla, niin heillä on kaksi vaihtoehtoa: Ostaa sähköä jostain kiinteään hintaan ja ajaa tehdasta koko ajan täydellä teholla tai ajaa tuotantoa alas sähkön hinnan mukaan. Jos tehdasta ajettaisiin alas sähkön hinnan mukaan, jäisi tehtaan vuosikäyttöaika aivan liian alhaiseksi. Elektrolyyserit vievät noin puolet tehtaan sähköstä, joten pelkästään niiden säätäminen ei riitä. Ja kuten aikaisemmin todettua, on ympäristösuunnitelman tietojen mukaan tavoitteena ajaa elektrolyysereitä 92% vuodesta täydellä teholla, joten niitä ei edes aiota säätää mitenkään. Eli siitä voisi päätellä Blastrin kuvittelevan saavansa jostain sähköä riittävän alhaisella kiinteällä hinnalla koko ajan.

Sä teet tässä nyt taas virheellisiä oletuksia. Ensinnäkin, mihin sä perustat nuo väitteet siitä, että käyttöaika jäisi aivan liian alhaiseksi? Onko sulla joku sisäpiirin näkymä Blastrin kannattavuuslaskelmiin?

Toiseksi, kuten olen nyt jo vaikka kuinka monta kertaa toistanut:
Siinä ympäristösuunnitelmassa on ne maksimit. Se ei tarkoita, että ne maksimit toteutuu. Varmasti jos sähkö on riittävän halpaa 24/365, niin Blastr ajaa sitten sitä rautasienen pelkistystä täydellä teholla, kuluttaa itse sen verta sitä rautasientä kuin tarvitsee ja sitten myy loput.
Mutta tuo ei tarkoita, etteivätkö he sitten myös voi säätää sitä tuotantoa alaspäin jos sähkön hinta nousee riittävän korkealle.
Blastr ilmoittaa tuossa suunnitelmassa nuo maksimit, koska on paljon suurempi ongelma ilmoittaa liian alhaiset luvut ja sitten ylittää ne kuin ilmoittaa liian korkeat luvut ja sitten alittaa ne.

Blastr ei todellakaan kuvittele saavansa sähköä kiinteällä hinnalla koko tarpeeseen jatkuvasti. Vaan Blastr on itse todennut, että niiden suunnitelma on hankkia tietty määrä perusvoimaa ja sitten kattaa valtaosan tarpeesta uusiutuvilla. Yhdistelmä tuuli- ja aurinkovoimaa.

 

[Griffin]

Jos ei halpaa sähköä, niin ei tule tehdasta
Jos tehdas tulee, niin on halpaa sähköä.
Kyllä sillä tehtaalla on peruskulutuksena mikä vaatii perusvoimaa tai säätövoimaa, mutta kulutus on isolta osalta hintaa seraavaa



Jos se jäisi liianalhaiseksi niin sitä ei rakenneta. ja jos rakkentaan niin kerrotun mukaan luvitukseen verrattuna lähdetään pienillä kapsiteeteilla.

Jos tuo tehdas tulee, niin sähkönhinta auttamatta nousee enemmän tai vähemmän, riippuen, minkä tehoisena rakennetaan..

 

[rock]

Ei markkinoilla ole ketään tarjoamassa niin isoa PPA:ta että se kattaisi lähellekään tuon Blastr:n koko tehon tarpeen. Ehkä jonkun kolmasosan pystyisi haalimaan kasaan ja silloinkin sen PPA:n hinta ei ole mikään 40€/MWh. Iso osa on joka tapauksessa hankittava jotenkin muuten. Jonkun keskikokoisen datakeskuksen sähkönkäytön pystyy sentään vielä varmistamaan hinnan osalta markkinalta, ainakin vielä. Kannattaa nyt muistaa että nämä isot PPA kaupat tehdään poikkeuksetta OTC:na eli ne eivät näy yleisölle lainkaan.

 

[pulatunnus]

Jos tuo tehdas tulee, niin sähkönhinta auttamatta nousee enemmän tai vähemmän, riippuen, minkä tehoisena rakennetaan..

Jos kikkailet inflaatiolla, ja sanoilla enemmän tai vähemmän, niin haarukka sen verran leveä että sitä nyt vaikea kumota.

Mutta tuotanto joka on todella sähkönhintakriittistä, jos kipupiste jossain nykytasolla, niin nykyrahassa sen pitäisi olla vähemmän nostava, jos investointi päätöksen edelletys on halvempaa.

 

[HTK12]

ja ihan muistin varaisesti osa on isomman konsernin omia tai osakkuus/tytäsyhtiöitä, jotka ovat rakentaneet tuotantoa. Osa tekee yhteistyötä , osasta ei mitään mielikuvaa .

Eli mitään lukuja tai faktaa ei ole laittaa, no tämäpä nyt ei varsinaisesti yllättänyt. Ihan katteettomia väitteitä siis.

Mankalamalli ei tarkoita että itse rakentaa energiatuotantoa, vaan enemmän tai vähemmän osakuutta yhtiöön, mutta siinä on pointti että ostaa sähköä tiettyyn sovittuun hintaa joka ei riipu markinahinnasta, vaan kustannuksista. sitoutuu ostamaan. Isot vihreänvetyhankkeissa nimenomaan oleellista että varmistavat sen edullisen sähkön saannin, oli sitten perinteinen mankalamalli tai muu vastaava. Ja sitä nyt kai toisteltu viestistä toiseen. Ja sitä että sähköntuonto hankkeet menee käsikädessä .

No ovat kuitenkin laittaneet omat euronsa jonoon. Nämä muut ostavat vaan markkinoilta sähköä. Samalla logiikalla jokainen kuluttaja on myös lisännyt tuotantoa ihan vain sillä, että on tehnyt sopimukset ja kuluttanut sähköä.

No kutsu sitten sitä alaspäin säätöä ylöspäin säädöksi.

No nyt tuli sieltä kyllä sellainen aviopieru, että pakko kysyä trollaatko? Jos se tuulivoima ei tuota, niin ylösstäätöä ei ole mahdollista tehdä.

Meillä on hävinnyt fosiilivoimalaa, tullut tilalle OL3 ja bio ja jäte voimaa.

Joo, mutta edelleen fossiilista on kadonnut paljon enemmän kuin uutta on tullut -> tilanne menee kokoajan huonompaan päin kun kulutus samalla kasvaa.

Ja sähköä riittää. Sille fosiiliselle ei ole kysyntää.

No ei vaan riitä. Tämän on todennut ihan Fingrid. "On tärkeää, että työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltava sähkön riittävyyttä tukeva fossiilittoman jouston tukimekanismi etenee ripeästi toteutukseen, jotta sähkön riittävyys ei vaarannu 2030-luvun taitteessa”, sanoo Fingridin voimajärjestelmän käytöstä vastaava johtaja Tuomas Rauhala."

Kuten sanoin se miksi fossiilisille säädölle ei ole kysyntää on poliittiset päätökset, joilla siitä tehtiin liian kallista ja esim. kivihiili kielletään. Syynä ei ole se, ettei sille olisi tarvetta.

Riittävyydelle isoin riski on jos OL3 irrotetaan verkosta kulutus huippujen aikaan

No ei todellakaan ole, kun tätä varten on järjestelyt.

Isoimmat riskit ei ole tuulettomuus.

No kyllä se vaan juuri on, koska tuulivoiman varaan rakennetaan nyt isolta osalta meidän sähköntuotanto.

 

[pulatunnus]

Eli mitään lukuja tai faktaa ei ole laittaa, no tämäpä nyt ei varsinaisesti yllättänyt. Ihan katteettomia väitteitä siis.

Helen nousi 600 miljoonan euron investoinneilla Suomen suurimpien teollisten investoijien joukkoon

Helen teki merkittäviä investointeja tuuli- ja aurinkovoimaan sekä sähkövarastoihin. Vuoden 2024 aikana valmistuivat Pjelaxin, Karahkan ja Kalistannevan tuulipuistot sekä Lohjan aurinkopuisto, ja tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä lähes kolminkertaistui.

No ovat kuitenkin laittaneet omat euronsa jonoon. Nämä muut ostavat vaan markkinoilta sähköä. Samalla logiikalla jokainen kuluttaja on myös lisännyt tuotantoa ihan vain sillä, että on tehnyt sopimukset ja kuluttanut sähköä.

Mankala malli syntyi Suomessa pääoma köyhyydestä, tänäpäivänä hankkeille löytyy rahoitusta. Eli se ei nyt ole oleellista kiertääkö rahoitus vihreänvedyn tuottaja kautta, vai suoraan kohteeseen. Jälkimmäinen voi olla se edullisempi vaihtoehto.
Ja siinä mankala mallissakin se itse yhtiö voi hakea suoraan rahoitusta.

Jos voimala hankkeella on kuluttaja joka sitoutuu ostamaan sähkön hinnalla millä hanke kannattava, niin se toimii, ja näissä hankkeissa taasen sille vihreänvedyn tuottajalle on äärettömän tärkeää turvata se edullisen sähkönsaanti

No nyt tuli sieltä kyllä sellainen aviopieru, että pakko kysyä trollaatko? Jos se tuulivoima ei tuota, niin ylösstäätöä ei ole mahdollista tehdä.

OL3, Tuulivoima, vesivoim, bio voima. Kaikki säätyy alaspäin maksimista, ajankohdasta riipuen on joki minimi. Kaikki säätyy minimistä ylöspäin, ajankohdasta riippuen on jokin maximi.

Hiilikattilallakkin on minimit ja maksimit

Tuotanon ja kulutuksen (siis varastot) pitää olla tasapainossa.

Joo, mutta edelleen fossiilista on kadonnut paljon enemmän kuin uutta on tullut -> tilanne menee kokoajan huonompaan päin kun kulutus samalla kasvaa.

Fosiilisille ei ole kysyntää sähköntuotannossa vanhaan malliin ja en nyt ymmärrä miksi se olisi ongelma jos fosiilinen korvataan puhtailla

 

[HTK12]

Helen nousi 600 miljoonan euron investoinneilla Suomen suurimpien teollisten investoijien joukkoon

Aivan Helen teki. Nyt kun vielä laitat jonkun vihreän vedyn tuotantolaitoksen tai datakeskuksen joka investoi. Näinhän sinä aiemmin väitit. Näille väitteille ei vieläkään ole mitään katetta.

Mankala malli syntyi Suomessa pääoma köyhyydestä, tänäpäivänä hankkeille löytyy rahoitusta. Eli se ei nyt ole oleellista kiertääkö rahoitus vihreänvedyn tuottaja kautta, vai suoraan kohteeseen. Jälkimmäinen voi olla se edullisempi vaihtoehto.
Ja siinä mankala mallissakin se itse yhtiö voi hakea suoraan rahoitusta.

Jos voimala hankkeella on kuluttaja joka sitoutuu ostamaan sähkön hinnalla millä hanke kannattava, niin se toimii, ja näissä hankkeissa taasen sille vihreänvedyn tuottajalle on äärettömän tärkeää turvata se edullisen sähkönsaanti

Kuten @rock tuossa edellä sanoi sellaista toimijaa ei vaan markkinoilta löydy joka tarjoaisi esim. Blastr hankkeelle riittävän ison PPA:n. Eli edelleen täysin katteettomia hölinää. Ihan kuin poliitikon kanssa juttelisi. Aina kierretään ja kaarretaan, koskaan mihinkään kysyttyyn ei saa vastausta. Vastaukseksi saat aina jonkun spinnauksen johonkin muuhun.

OL3, Tuulivoima, vesivoim, bio voima. Kaikki säätyy alaspäin maksimista, ajankohdasta riipuen on joki minimi. Kaikki säätyy minimistä ylöspäin, ajankohdasta riippuen on jokin maximi.

Taidan kyllä puhua nyt seinän kanssa. Edelleen se alassäätö ei meillä ole ollutkaan ongelma. Ylössäätö on. Jos tuulivoima tuottaa vaikka 1GW, niin mistä otetaan esim. 2GW lisää sähköä? Aivan, ei mistään.

Hiilikattilallakkin on minimit ja maksimit

Hiilikattila voidaan sammuttaa ja käynnistää kun tarve tulee. Tämä tarve kuitenkin tiedetään ennakkoon, joten sitä voidaan ajaa tarpeen mukaan. Näin on toiminutkin tällä vuosikymmenellä esim. Meri-Pori. Tuulivoima ei voi tuulettomana päivänä lisätä mitenkään tuotantoa.

Tuotanon ja kulutuksen (siis varastot) pitää olla tasapainossa.

No ei vaan ole. Kokoajan mennään kauemmaksi tasapainosta Eikä kukaan ole vielä tähän mitään toteutuskelpoista ratkaisua esittänyt. Tämän pitäisi siis olla kustannustehokas ratkaisu.

Fosiilisille ei ole kysyntää sähköntuotannossa vanhaan malliin ja en nyt ymmärrä miksi se olisi ongelma jos fosiilinen korvataan puhtailla

Niin ongelma on se, että ennen sitä sähköä saatiiin lisää nappia painamalla, nyt voidaan vaan vähentää sitä tuotantoa nappia painamalla tuulivoimassa. Ei tämä' nyt voi olla näin vaikeata ymmärtää. Jos Fingrid sanoo ettei sähkö riitä niin kyllä he tietävät mistä puhuvat.

 

[B12]

Muistakaaten edelleen, että Suomi on pieni maa, jossa pieni sähkömarkkina. Tänne on kovin vaikea tuoda gigafactoryita ja laittaa vaan töpseli seinään.

 

[pulatunnus]

Aivan Helen teki. Nyt kun vielä laitat jonkun vihreän vedyn tuotantolaitoksen tai datakeskuksen joka investoi. Näinhän sinä aiemmin väitit. Näille väitteille ei vieläkään ole mitään katetta.

Potkaisen maaliin, niin maali juoksee karkuun.
Fortum

Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto vihittiin käyttöön Pjelaxissa .... Pjelaxin 380 megawattia tuplaa Fortumin operoiman tuulivoimakapasiteetin

Kuten @rock tuossa edellä sanoi sellaista toimijaa ei vaan markkinoilta löydy joka tarjoaisi esim. Blastr hankkeelle riittävän ison PPA:n. Eli edelleen täysin katteettomia hölinää. Ihan kuin poliitikon kanssa juttelisi. Aina kierretään ja kaarretaan, koskaan mihinkään kysyttyyn ei saa vastausta. Vastaukseksi saat aina jonkun spinnauksen johonkin muuhun.

Niin, vaatii uutta.

Niin ongelma on se, että ennen sitä sähköä saatiiin lisää nappia painamalla, nyt voidaan vaan vähentää sitä tuotantoa nappia painamalla tuulivoimassa. Ei tämä' nyt voi olla näin vaikeata ymmärtää. Jos Fingrid sanoo ettei sähkö riitä niin kyllä he tietävät mistä puhuvat.

ennen putini sekoiluja sitä tuli idästä, ei ollut muita nappeja mistä taikoa lisää tuotantoa. Se että meillä oli tuolloin tuulikapasiteettia se mitä oli helpotti. Nyt sitä on enemmän. ja se OL3.

Se että fosiiliselle ei ole kysyntää niin no ei ole, en tässä vastusta sitä että ylläpidetään poikkeavia tilanteita varten varalla, hinta juttuhan se on.