Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[zepi]

Tuskin tulee kukaan Suomeen sellaisella mandaatilla, että puolet ajasta pakotetaan aggregaatilla ajamaan. Aggrekaatit maksavat rahaa ydinreaktorin tehoisina ja päästöt päälle. Halpaa kaasua ei enää tule rysän putkesta.

Jos ollaan tilanteessa että pörssihinta on enemmän kuin pari prosenttia vuoden kestosta kaasuturbiini / diesel-genun kannattavuusrajan yläpuolella, niin datakeskuksen rakentajan varmaan kannattaa huolestua aika paljon enemmän ja jättää keskus rakentamatta.

En tiedä datakeskusrakentamisesta mitään, mutta kaikki datacenterit missä itse olen käynyt sisältävät varavoiman tuotantokapasiteettia.

Jos datacenterille laitetaan velvollisuus siihen, että pörssisähkön hinnan ollessa yli 1e/kWh on höräytettävä genut käyntiin, niin onko se oikeasti kynnyskysymys? Kyllähän he silloin myös säästävät/tienaavat sen 1e/kWh siitä tuotannosta. Sillä maksaa jo vähän polttoainekulua ja genun huoltoa.

Noita tunteja ei vuodessa ole montaa. Ja jos on, ei koko datacenteriä ylipäätään kukaan suostu rakentamaan.

 

[B12]

Olet ihan oikeassa koskien käyttöastetta. Ongelmaksi näille isoille datakeskuksille tulee saada solmittua se pitkä, kiinteä sopimus. Jos vaikka lähdet rakennettumaan sitä 500MW datakeskusta niin voi olla vaikea Suomen kokoiselta markkinalta löytää yhtään toimijaa joka voisi moisen fyysisen PPA:n myydä sinulle, edes seuraavaksi 3 vuodeksi, puhumattakaan kymmenestä. Virtuaalista PPA:ta (oikeasti CfD sopimusta) varmaankin on helpommin tarjolla, mutta niidenkin markkina on Suomen hinta-alueella ohut. Voi olla että sen datakeskuksen omistaja joutuu palastelemaan sen sähkön hankintansa useasta eri lähteestä ja mahdollisesti jopa altistamaan jonkun osan sähkönkäytöstään hintariskille. Varsinkin kun markkinalle puskee samaan aikaan useita uusia moisten sopimusten haikailijoita.

Samaan ongelmaan ovat törmänneet suuret hankkeet SE1 alueella. Sitä puoli-ilmaista sähköä ei olekaan tarjolla kaikille.

Tuleeko ongelmaksi se, että Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi joutavaa halvalla myytävää sähköä tarjolla?

Aurora line johdot punaisena ruokkii 2kpl datakeskuksia.

Maailmanlaajuisesti sähkön saatavuus alkaa tulla datakeskusbuumin jarruksi. Suomen pieni markkina täyttyy hetkessä muutamasta isosta keskuksesta.

 

[pulatunnus]

Jostakin luin eilen tai tänään, että 2500MW 2030 mennessä, jos käy hyvä mäihä tai huono riippuu maksajasta.

Säätymätöntä AI laskentaa ?
Se yksi analyysi oli tehty siltä pohjalta, ja sen seurauksena oletan että säätymätöntä kulutsta ei moisia määriä luviteta.

Tuskin tulee kukaan Suomeen sellaisella mandaatilla, että puolet ajasta pakotetaan aggregaatilla ajamaan. Aggrekaatit maksavat rahaa ydinreaktorin tehoisina ja päästöt päälle. Halpaa kaasua ei enää tule rysän putkesta.

Jos lisätuotanto rakennetaan niukasti, tulisi terawattiluokkaa kulutus joustamatonta datakeskus kulutusta, niin satatuntia vuodessa olisi , mitä ajallisesti prosentti generaattoriajoa , jos toimijalle ei sillä sähkön hinnalla väliä niin ilman lupa ehtoakin olisi rahaa, ja lupaehdoilla toki edellytys sille businekselle.

Hinta pistettä voi vetää alaspäin ja se ei vielä tee generaattorien käytöstä kannattamatonta nyky hinnoilla. Jos taasen datakeskus ei tarvitse varavoimaa, niin sillä tuskin on niin kriittistä laskentaa etteikö alasajo olisi vaihtoehto.

Aurora line johdot punaisena ruokkii 2kpl datakeskuksia.

Riippuu koosta, oliko se Auroralinja kapasiteetti alussa 700MW, eli noin kaksin kertainen nykyisten datakeskusten sähkötehoon.(jos luetaan siihen postattuu raporttiin).

Mutta ei tuon kautta ruokita 2,5 Terawatin kulutusta, vaan sitä varten rakkenetaan lisää tuotantoa ja täytyy siirtolinjojenkin pysyä perässä.

 

[MOS6510]

Tuskin tulee kukaan Suomeen sellaisella mandaatilla, että puolet ajasta pakotetaan aggregaatilla ajamaan. Aggrekaatit maksavat rahaa ydinreaktorin tehoisina ja päästöt päälle. Halpaa kaasua ei enää tule rysän putkesta.

No sinänsä kaikkiin datakeskuksiin on aina mitoitettu genut, joilla salia voi ajaa vikatilanteessa täydellä kuormalla. Näitä vain ei ole tarkoitettu pidempään ajoon ja jo ympäristöluvat voivat tulla ongelmaksi. Lisäksi ongelmaksi tulee se, että datakeskustoimijat tyypillisesti lupaavat datakeskuksen toimivan 100%:sti uusiutuvalla energialla tai ydinsähköllä. Se on tietysti pelkkää sertifikaattibusinesta pohjimmiltaan - mitään todellista kulutusta ei kateta pelkällä tuulivoimalla. Jos kuitenkin salia ajataan datakeskuksen generaattoreilla, niin se 100%:n sääntö ei enää pidä paikkansa.

 

[zepi]

Tuleeko ongelmaksi se, että Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi joutavaa halvalla myytävää sähköä tarjolla?

Aurora line johdot punaisena ruokkii 2kpl datakeskuksia.

Maailmanlaajuisesti sähkön saatavuus alkaa tulla datakeskusbuumin jarruksi. Suomen pieni markkina täyttyy hetkessä muutamasta isosta keskuksesta.

Ei sitä halpaa tasahintaista sähköä ole tarjolla ~missään. Koko kohkaus on ainakin osittain vain kuplan puhaltamista.

Valitettavasti (vai onneksi, riippuu varmaan katsantokannasta?) finanssikuplilla on taipumusta kestää ja kasvaa paljon pidempään / isommiksi kuin arkijärjellä on mahdollista ymmärtää.

 

[ossobucco]

Olet ihan oikeassa koskien käyttöastetta. Ongelmaksi näille isoille datakeskuksille tulee saada solmittua se pitkä, kiinteä sopimus. Jos vaikka lähdet rakennettumaan sitä 500MW datakeskusta niin voi olla vaikea Suomen kokoiselta markkinalta löytää yhtään toimijaa joka voisi moisen fyysisen PPA:n myydä sinulle, edes seuraavaksi 3 vuodeksi, puhumattakaan kymmenestä. Virtuaalista PPA:ta (oikeasti CfD sopimusta) varmaankin on helpommin tarjolla, mutta niidenkin markkina on Suomen hinta-alueella ohut. Voi olla että sen datakeskuksen omistaja joutuu palastelemaan sen sähkön hankintansa useasta eri lähteestä ja mahdollisesti jopa altistamaan jonkun osan sähkönkäytöstään hintariskille. Varsinkin kun markkinalle puskee samaan aikaan useita uusia moisten sopimusten haikailijoita.

Samaan ongelmaan ovat törmänneet suuret hankkeet SE1 alueella. Sitä puoli-ilmaista sähköä ei olekaan tarjolla kaikille.

Tässä on nyt jotain hämärää, sillä minulle on vakuuteltu (ilman lähteitä tosin), että sähkön hinta on kertakaikkiaan niin vähäinen kustannus, että sillä ei ole mitään merkitystä vaikka maksaisi 50 snt/kWh.

 

[zepi]

Tässä on nyt jotain hämärää, sillä minulle on vakuuteltu (ilman lähteitä tosin), että sähkön hinta on kertakaikkiaan niin vähäinen kustannus, että sillä ei ole mitään merkitystä vaikka maksaisi 50 snt/kWh.

Samaan aikaan kun datakeskukset valuvat sinne missä sähkö on halvinta.

 

[MOS6510]

Tässä on nyt jotain hämärää, sillä minulle on vakuuteltu (ilman lähteitä tosin), että sähkön hinta on kertakaikkiaan niin vähäinen kustannus, että sillä ei ole mitään merkitystä vaikka maksaisi 50 snt/kWh.

Tietenkin sillä on merkitystä. Tuo AI-esimerkki nyt oli vain äärimmäinen esimerkki miten sen sähkön osuus edustaa vain pientä osaa kapasiteetin hinnasta. Perinteisillä palvelintyökuormilla (jota kaikissa datakeskuksissa on myös paljon) ei suhdeluku ole noin paha.

Käytin edellä vanhentunutta AWS-kapasiteetin hintaa. Oikea oli noin 68 eur/tunti. Jos sähkö maksaisi tästä 5 eur/h, eli noin 7%:ia, niin tämä olisi huono juttu datakeskustoimijan katteille, mutta muutaman tunnin ajalta ei muuta johtopäätöstä. Edelleenkään jos vertailuna on tuoretavaran (AI-kiihdyttimet) jääminen myymättä vs. huonompi kate, on ensimmäinen paljon pahempi vaihtoehto.

 

[ossobucco]

Tietenkin sillä on merkitystä. Tuo AI-esimerkki nyt oli vain äärimmäinen esimerkki miten sen sähkön osuus edustaa vain pientä osaa kapasiteetin hinnasta. Perinteisillä palvelintyökuormilla (jota kaikissa datakeskuksissa on myös paljon) ei suhdeluku ole noin paha.

Jos tarkkoja ollaan, niin sinä et kirjoittanut mitään kapasiteetin hinnasta vaan kuluttajalta perittävästä hinnasta. Kyllä kai palvelun tuottaja jonkin suuruisen katteen ottaa.

 

[MOS6510]

Jos tarkkoja ollaan, niin sinä et kirjoittanut mitään kapasiteetin hinnasta vaan kuluttajalta perittävästä hinnasta. Kyllä kai palvelun tuottaja jonkin suuruisen katteen ottaa.

Tietenkin. Sekin jää saamatta, mikä on aivan yhtä paha juttu.

 

[pulatunnus]

Jos tarkkoja ollaan, niin sinä et kirjoittanut mitään kapasiteetin hinnasta vaan kuluttajalta perittävästä hinnasta. Kyllä kai palvelun tuottaja jonkin suuruisen katteen ottaa.

Juu, jos kysyntä on piikissä, niin markkinahinta määräytyy sen mukaan.
Jos 8kW teho maksaa satasen tunnissa, niin vuosi pyöristyy jo 100 000€, kukaan ei uskalla heittää vaihteluväliä mitä 1kW palvelin (räkissä) teho maksaa.

Mutta lähestytään sitten toista kautta, jos 100 000€ liikevaihto tuottavasta 1kW laskenta tehosta hyvää on 30 000€, niin jos datakeskus yrittäjällä on tarjolla sijoitus paikka missä sitoutuu sähkönhinta joustoihin, vuodessa sitoutuu 1%-4% ajasta ajaan alenneteulla teholla. hinta ennusteen mukaan.

Yrittäjä sitten katsoo kilpailevia vaihtoehtoja, ennustettu jousto ei välttämättä ole huonompi kuin kallis sähkö ja epävakaa verko, tai halpa fosiili energia. tai vuosi viivästyvä ydinvoimala. Sähkönkulutus tarvekkin vaihtlee kohteesta riippuen.

 

[kapiteeli]

Saatavilla olevien tietojen mukaan tuo nykyinen akku on kooltaan 85 MW ja tätä tehoa voidaan ylläpitää 45 minuutin ajan. Kapasiteetti olisi siis noin 64 MWh. Jos hinta on ollut kolminumeroinen, on akun hinta ollut yli 1500 €/kWh, mikä kuulostaa suuremman luokan kusetukselta. Samaan aikaan kuitenkin Pohjolan Voima on kaavaillut akkua, jonka hinta on ollut kolmannes tuosta. Tuolla hinnalla Olkiluodon akkuvaraston sähkökaappien ovenkahvatkin on tehty ydinvoiman edellyttämillä toleransseilla. Nykyään akun saa hinnalla 275 €/kWh Suomeen. Ehkä ydinvoima-alalla on sitten jotain erikoisia vaatimuksia, jotka nostavat hintaa järjettömästi myös itse voimalaitoksen ulkopuolella.

Kappas vaan, TVO on perustanut yhtiön nimeltä Olkiluodon Akku Oy.

Olkiluodon Akku Oy on TVO:n tytäryhtiö. Uuden yhtiön toimialana on akkusähkövarastojen omistus ja operointi.

Akkuihin varastoitua sähköä käytetään kantaverkkoyhtiö Fingridin järjestelmäsuojaukseen, mikäli Olkiluoto kolmoseen tulee tuotantohäiriö.

Akkuenergiavarasto pienentää Olkiluoto 3 -laitosyksikön tuotantohäiriötilanteessa kantaverkkoon kohdistuvaa tehonmuutoksen vaikutusta.

– Taustalla on myös ajatus siitä, että akkuenergiavarastojen sähköä voidaan tarjota sähkömarkkinoille, mikäli sitä ei tarvita järjestelmäsuojaan, kertoo Teollisuuden Voiman viestintäpäällikkö Johanna Aho.

Olkiluodossa sijaitsee tällä hetkellä yksi Euroopan suurimmista akkuenergiavarastoista. Sen teho on 90 MW.

TVO suunnittelee nyt myös mahdollisen akkuenergiavaraston rakentamista Raumalle. Herää kysymys kuinka suuren osan järjestelmäsuojasta TVO pystyisi jatkossa kattamaan itse, mikäli Rauman hanke toteutuu?

– Rauman hankkeen osalta investointipäätöstä ei ole tehty, joten emme tässä vaiheessa ota tähän kantaa, toteaa Johanna Aho.

 

[HTK12]

Kappas vaan, TVO on perustanut yhtiön nimeltä Olkiluodon Akku Oy.

Voisi kutella, että tuo OL3 järjestelmäsuoja kannattaisi toteuttaa kokonaisuudessaan akuilla, kunhan niiden hinnat laskee täällä Suomessa sinne alle 100€/kWh. Täten olisi mahdollista saada se SE1-Fi siirtolinjan OL3:lle varattu 300MW takaisin käyttöön. Jos Fingrid ei pitäisi mitään tolkuttomia vaatimuksia järjestelmäsuojalle, vaan esim. 1h akuilla riittäisi. 1h on kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi aikaa katsoa pitääkö jotain kuormaa tiputtaa verkosta vai ei.

 

[vemkki]

Helenin tavoitteena on rakentaa kaksi pienydinvoimalaa, joiden yhteisteho olisi 500 MW. Mielenkiintoisesti haaveena on yhteistuotanto, eli kaksi kolmasosaa olisi lämpöä ja yksi kolmasosa sähköä.

Energia | Helen harkitsee kolmea eri paikkaa uudelle ydinvoimalalle Helsingissä

Vuosaaren ja Salmisaaren voimala-alueiden lisäksi ehdolla on myös Östersundom.

www.hs.fi

 

[Paapaa]

Helenin tavoitteena on rakentaa kaksi pienydinvoimalaa, joiden yhteisteho olisi 500 MW. Mielenkiintoisesti haaveena on yhteistuotanto, eli kaksi kolmasosaa olisi lämpöä ja yksi kolmasosa sähköä.

Jutussa:

Tuotanto voisi nopeimmillaan alkaa vuonna 2032, mutta Sirkka pitää vuotta 2035 realistisempana.

Eli 7-10v päästä olisi koko homma valmis vaikka ei ole edes lupaa haettu?? En usko tuota sekuntiakaan. Ja sitten:

Pienydinvoiman kanssa ei parane olla kärsimätön. Vaikka uusi ydinvoimalaki saataisiin läpi eduskunnassa vuoden loppuun mennessä, luvitus ja kaavoitus kestävät kuitenkin seitsemän vuotta.

Mitähän mä en nyt tajua. Jos luvitus ja kaavoitus kestävät 7v, niin ei kai mitenkään tuotanto voi alkaa 2032-2035. Jotenkin tuntuu että tuossa on nyt joku ajatusvirhe jossain ja ylemmästä vuosiluvusta puuttuu jotain.

 

[pulatunnus]

Helenin tavoitteena on rakentaa kaksi pienydinvoimalaa, joiden yhteisteho olisi 500 MW. Mielenkiintoisesti haaveena on yhteistuotanto, eli kaksi kolmasosaa olisi lämpöä ja yksi kolmasosa sähköä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011607377.html

Poiminta tuolta

Pienydinvoiman kanssa ei parane olla kärsimätön. Vaikka uusi ydinvoimalaki saataisiin läpi eduskunnassa vuoden loppuun mennessä, luvitus ja kaavoitus kestävät kuitenkin seitsemän vuotta.

Tavoitteet, tai siis aikaisintaa 2032-2035, eli tarkoittaisi että että vedettäisiin kovasti etukenoon, varmaan jotain voisi tehdä ennen lupien lainvoimaisuutta (siirtolinjat yms) ja jos jotain konttikamaa, niin vaikka kuoppa nopeasti, niin kai ne laitoksen testit ja leimaamiset kontti mallissakin vie aikaa...





Sähköntuotanto haave tosiaan mielenkiintoinen, kun näissä lämpöydinvoimaloissa puhuttu lämmöntuotannosta ja siitä että paukut ei siinä mallissa riitä sähköntuotantoon. Onko heillä kyse vain haaveiluista vai onko se kimppa kehitysyhtiö mallinnellut jotain sähköntuotantoon kykenevää, vai katseltu ihan muiden hankkeiden tavoitteita.

 

[Sikatiiker]

Kuulostaa ennemminkin siltä, että siinä pitäisi lukea että rakentaminen voisi nopeimmillaan alkaa vuonna 2032 eikä tuotanto. Vaikuttaa kirjoitusvirheeltä minusta. Aika kiukkunen aikataulu jos 7-10 vuodessa hoitavat luparulianssin sekä koko rakennusprojektin kun otsikon perusteella vielä tonttikin on päättämättä (hankkimatta?).

Toisaalta tässä Ylen jutussa VTT:ltäkin väläytellään aika ripeää aikataulua, vuosikymmenen vaihteeseen ensimmäiset voimalat ja ensi vuosikymmenellä laajamittaiseen käyttöön. Artikkeli nyt on toki kolmisen vuotta vanha, mutta luin mielenkiinnosta kun en tiedä tuon pienydinvoimalan ominaispiirteistä oikein mitään. Ainakin jutussa esitetyn kuvan perusteella aika pieni laitos (vertailu Hanasalmen hiilivoimalaan artikkelissa).

Mikä tossa ensimmäiseksi tuli itsellä mieleen, nyt kun on seurattu muutama vuosi itänaapurimme tapaa kohdella vieraalla maalla olevaa ydinvoimalaa niin onko pääkaupunki sitten kuitenkaan sijoituspaikkana se kaikista viisain vaikka pienydinvoimaloita ovatkin En tiedä millaisia nuo pienydinvoimalat ovat ydinturvallisuuden näkökulmasta verrattuna isompiin laitoksiin.

 

[vemkki]

Mikä tossa ensimmäiseksi tuli itsellä mieleen, nyt kun on seurattu muutama vuosi itänaapurimme tapaa kohdella vieraalla maalla olevaa ydinvoimalaa niin onko pääkaupunki sitten kuitenkaan sijoituspaikkana se kaikista viisain vaikka pienydinvoimaloita ovatkin En tiedä millaisia nuo pienydinvoimalat ovat ydinturvallisuuden näkökulmasta verrattuna isompiin laitoksiin.

Kyllä ydinvoimalan vakava vahingoittaminen tuntuu edelleen olevan jonkinlainen tabu. Venäjällä olisi ollut mahdollisuuksia aiheuttaa suuria ydinonnettomuuksia Ukrainassa, mutta se ei ole toistaiseksi näin tehnyt, vaikka on muuten pahasti tuhonnut Ukrainan energiainfraa. Mennyt ei tietysti ole tae tulevasta. Tietysti pienydinvoimalan turvajärjestelyissä pitää ottaa Venäjä huomioon.

 

[heebo1974]

Kyllä ydinvoimalan vakava vahingoittaminen tuntuu edelleen olevan jonkinlainen tabu. Venäjällä olisi ollut mahdollisuuksia aiheuttaa suuria ydinonnettomuuksia Ukrainassa, mutta se ei ole toistaiseksi näin tehnyt, vaikka on muuten pahasti tuhonnut Ukrainan energiainfraa. Mennyt ei tietysti ole tae tulevasta. Tietysti pienydinvoimalan turvajärjestelyissä pitää ottaa Venäjä huomioon.

Jos he uskovat, että alueet ovat joskus heidän, niin miksi pilata sitä ydinsaasteella ?

 

[noreth]

Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan tarvitsemme myös maakaasua sähkön tuotantoon. Tätähän tällä foorumilla on tuotu esiin, pelkillä uusiutuvilla, joustoilla tai akuilla ei pärjätä.

Tutkimus: Huolestuttava tieto Suomen sähköjärjestelmästä

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan sähkön luotettavuus ei ole Suomessa enää itsestäänselvyys.

www.iltalehti.fi

 

[kapiteeli]

Syön hattuni, jos PK-seudulle tosiaan rakennetaan joskus ydinvoimala. Aiemmat tielläistumiset lienevät alkulämmittelyä, jos asia joskus etenee kaupunginvaltuutettujen päätettäväksi. Mielenkiintoista seurattavaa joka tapauksessa ja fiksuahan se olisi hyödyntää hukkalämpö. Rahoituksenhan voisi pyytää ruotsalaisilta ja vastineeksi vähentää saman verran tuontia sieltä.

 

[pulatunnus]

Syön hattuni, jos PK-seudulle tosiaan rakennetaan joskus ydinvoimala. Aiemmat tielläistumiset lienevät alkulämmittelyä, jos asia joskus etenee kaupunginvaltuutettujen päätettäväksi. Mielenkiintoista seurattavaa joka tapauksessa ja fiksuahan se olisi hyödyntää hukkalämpö. Rahoituksenhan voisi pyytää ruotsalaisilta ja vastineeksi vähentää saman verran tuontia sieltä.

Tuo voimala suunnitelma maalikon silmään vaikuttaa vähän järeältä, ei toki eka kerta kun voimaa PK seudulle suunnitellaan.
Kiinostaa tietää että onko tuossa motiivina mikä, onko siis ihan oikeasti tuon kokoluokan laitos mietinnässä, vai onko ideana se että vedetään suunnitelmat overiksi, ja sitten tehdään ne lämpövoimalat. Ydinsähkövoimalaa jos meinaavat niin vähän kerätä porukkaa kasaan ja Hanhikiven pohjilla uudestaan.

En sillä etteikö olisi ideaa tehdä saatyvä isompi voimala jolla tuottaa lämpöä ja sähköä, ja jos kun niitä lämpövarastoja lämpöpumppuja ja sähkökattiloita rakkennettaa niin ehkä mitoitus optimointia vuositasolla saada ja kannattavuutta kun lämpökin käyttöön. Mutta en minkään olen ihan niin luottavainen että ydin kiima kestää päätös prosessin loppuun.

 

[Tonnin Seteli]

Hanhikiven pohjilla uudestaan.

Tätä ideaa muistan nähneeni moneen kertaan lytättävän, enkä voi väittää kevein perustein vastaan. Jos on tehty pohjatyöt neukkulaitosta varten, uskon helposti että tontti on vaikeammin muunnettavissa modernin laitoksen perustuksille kuin tyhjä tontti.

Aiemmat tielläistumiset lienevät alkulämmittelyä, jos asia joskus etenee kaupunginvaltuutettujen päätettäväksi.

Jaa-a. Aika muuttuu joskus muutamassa vuodessa yllättävän paljon. Kyllähän perusasenne tielläistumisiinkin muuttui jotakuinkin päinvastaiseksi, kun oli ensin vuosia ajateltu ettei voida tehdä mitään ja yhtäkkiä alettiin liimanhaistelijaa kantaa sivuun.

 

[B12]

Syön hattuni, jos PK-seudulle tosiaan rakennetaan joskus ydinvoimala. Aiemmat tielläistumiset lienevät alkulämmittelyä, jos asia joskus etenee kaupunginvaltuutettujen päätettäväksi. Mielenkiintoista seurattavaa joka tapauksessa ja fiksuahan se olisi hyödyntää hukkalämpö. Rahoituksenhan voisi pyytää ruotsalaisilta ja vastineeksi vähentää saman verran tuontia sieltä.

"Not in my backyard" tulee olemaan ison osan kommentti ja ääni pk-seudulle rakennettavaan ydinvoimalaan. Sillä tehdään kaukolämpöä, joten se on oikeasti oltava kohtuumittaisen putken päässä. Loviisakin on auttamattoman kaukana.

En myöskään pidättäisi hengitystä odotellessa. Milei tekisi sanoa, että ei tule tapahtumaan ainakaan ilman kymmenien vuosien vääntöä.

 

[kapiteeli]

Itävallassa se pumppuvoima vasta naurettavan halpaa onkin. Lünerseewerk II -voimalasta ei vielä ilmeisesti ole tehty lopullista päätöstä, mutta sen arvioidaan maksavan 2 miljardia euroa ja varastokapasiteettia saataisiin 230 GWh. Näillä luvuilla hinta olisi 8,7 €/kWh eli kustannukset voisivat kymmenkertaistua ja silti se olisi halvempi kuin Ailangantunturin suunniteltu voimala. Tätä voimalaa voitaisiin siis yhdellä pumppauksella ajaa 1050 MW teholla 9 päivää putkeen!

Tämä Itävallan jättivoimala ei ilmeisesti vielä ole saanut sinettiä, mutta kustannusarvio vaikuttaa nousseen 2,5 miljardiin euroon. Sama firma sen sijaan luopuu vesivoimalan rakentamissuunnitelmista Lochauhun - tilalle tuulivoimaa ja akkuja.

Toisaalla Itävallassa otettiin syyskuussa käyttöön Limberg III -niminen pumppuvoimala, jonka teho on 480 MW ja kapasiteetti 1300 GWh - tämä saattaa kuitenkin olla jaettu varastoallas voimalan Limberg II kanssa. Kuitenkin voimalassa on nyt vikaa ja 160 MW tehoa on poissa pelistä. Kaikkiaan Itävallassa kerrotaan olevan pumppuvoimaloita 4800 MW edestä.

Norjassakin vaikuttaa olevan liikehdintää pumppuvoiman suunnalla. Hydro laittoi 101 miljoonaa euroa likoon ja rakentaa Illvatniin uuden pumppuvoimalan, teho 48 MW. Projektin pitäisi olla valmis 2028/2029. Statkraftilla puolestaan on Saurdalin 640 MW vesivoimala, jossa ilmeisesti 2 yksikköä neljästä kykenee pumppaamaan vettä takaisin yläaltaaseen. Nyt tehdään selvitystä, jonka tarkoituksena on ilmeisesti muuttaa loputkin yksiköt pumppaamaan kykeneviksi. Ylipäätään Norjassa on jättipotentiaali pumppuvoimaan: maassa arvioidaan olevan 50 % koko Euroopan vesivoiman varastokapasiteetista, mutta vain 10 maan 2000 vesivoimalasta on pumppuvoimaloita. Konvertoimalla yksikköjä pumppaamaan kykeneviksi voitaisiin saavuttaa valtavan suuri lisäpotentiaali energian varastointiin.

 

[chrisekh]

Sitä toivoisi että jos PKS rakentelevat ydinvoimaloita niin kaivaisivat ne maan alle. On sitten helpompi suojella venäläisiltä ja voi sitten täyttää merivedellä jos paska osuu tuulettimeen.

 

[peksii]

Steady Energyn suunnitelmissa on ainakin rakentaa pienydinvoimalat maan alle, sen takia ne kaupunkikeskuksiin sopisivatkin: linkki

 

[pulatunnus]

Tätä ideaa muistan nähneeni moneen kertaan lytättävän, enkä voi väittää kevein perustein vastaan. Jos on tehty pohjatyöt neukkulaitosta varten, uskon helposti että tontti on vaikeammin muunnettavissa modernin laitoksen perustuksille kuin tyhjä tontti.

Ajattelin luvitusta, ja ryhmää, jos kustannukset on isommat kuin neitseelisessä vs hanhikiven ennallistamnen, niin paikkana ei varmaan hyvä. Ja valmistuhan pohjoiseen lisää siirtokapasiteettia, niin sekin varmaan sanalee minne optimi siirtojen kannatal.

Ehkä siellä vähän jänittää se Rosatom riita

Mutta se iso juttu että mukaan on ilmoittanut toimia joka on valmis investoimaan ydinvoimaa ja kyllä tiedostan että siellä se juju on lämpö, eikä halua maksaa siirtoja sähkönsiirrosta kattiloihinsa.

 

[Tonnin Seteli]

Ehkä siellä vähän jänittää se Rostama riita

Mahdollisen riitelyn lisäksi tulee epäluuloisemmalle mieleen mahdollinen sabotaasi ja tavallinen ryssiminen.

 

[kapiteeli]

Vuoden 2025 ekalla puoliskolla Suomessa oli taas EU:n halvinta sähköä tarjolla teollisuudelle. Hinta oli 8,04 snt/kWh. Ruotsi oli toiseksi halvin (9,64 snt/kWh). Kalleinta sähkö oli Irlannissa (27,26 snt/kWh) ja Italiassa (23,36 snt/kWh). Suomessa teollisuusasiakkaiden maksama hinta myös pieneni neljänneksi eniten koko EU:ssa vuodentakaiseen verrattuna.

Kotitalouksien maksaman hinnan suhteen Suomi oli EU:n keskitasoa tai vähän halvemman puolella. Eniten pulittivat saksalaiset (38,35 snt/kWh) ja belgialaiset (35,71 snt/kWh), vähiten unkarilaiset (10,4 snt/kWh) ja maltalaiset (12,44 snt/kWh). Käppyrästä tarkasteltuna Suomen hinta on ollut karkeasti 20 snt/kWh.

Jälleen kerran, sivu ei kerro suoraan eri komponenttien osuuksia hinnasta, mikä tekee vertailusta hiukan hankalaa. Pikaisella tutkimisella Unkarin hinta epäilyttää, koska muualta löytyneiden tietojen mukaan pelkästään pörssihinta olisi tuon n. 10 snt/kWh ja siihen pitäisi lisätä vielä päälle verot ja siirto. Pörssihinta Suomessa on ollut suunnilleen puolet Unkarin hinnoista ekalla vuosipuolikkaalla. Todettakoon myös, että EU:n statistiikkasivu kirjoittaa johdonmukaisesti "KWh", mikä ei anna hyvää kuvaa lafkan osaamisesta.

 

[eurokeitai]

Vuoden 2025 ekalla puoliskolla Suomessa oli taas EU:n halvinta sähköä tarjolla teollisuudelle. Hinta oli 8,04 snt/kWh. Ruotsi oli toiseksi halvin (9,64 snt/kWh). Kalleinta sähkö oli Irlannissa (27,26 snt/kWh) ja Italiassa (23,36 snt/kWh). Suomessa teollisuusasiakkaiden maksama hinta myös pieneni neljänneksi eniten koko EU:ssa vuodentakaiseen verrattuna.

Kotitalouksien maksaman hinnan suhteen Suomi oli EU:n keskitasoa tai vähän halvemman puolella. Eniten pulittivat saksalaiset (38,35 snt/kWh) ja belgialaiset (35,71 snt/kWh), vähiten unkarilaiset (10,4 snt/kWh) ja maltalaiset (12,44 snt/kWh). Käppyrästä tarkasteltuna Suomen hinta on ollut karkeasti 20 snt/kWh.

Suomalaisten kuluttajien hintoja tuolla listalla nostaa se, että suuri määrä kotitalouksia on kaupunkien pieniä asuntoja kaukolämmön parissa. Kuukausimaksuihin (siirron perusmaksu + sähkösopimuksen kk-maksu) menee vähintää 10€/kk, mikä vähäisellä 200kWh/kk kulutuksella lisää jo +5c/kWh hintaan.

Jälleen kerran, sivu ei kerro suoraan eri komponenttien osuuksia hinnasta, mikä tekee vertailusta hiukan hankalaa. Pikaisella tutkimisella Unkarin hinta epäilyttää, koska muualta löytyneiden tietojen mukaan pelkästään pörssihinta olisi tuon n. 10 snt/kWh ja siihen pitäisi lisätä vielä päälle verot ja siirto. Pörssihinta Suomessa on ollut suunnilleen puolet Unkarin hinnoista ekalla vuosipuolikkaalla. Todettakoon myös, että EU:n statistiikkasivu kirjoittaa johdonmukaisesti "KWh", mikä ei anna hyvää kuvaa lafkan osaamisesta.

Unkarissa on tuollainen valtion subventoima 10c/kWh kuluttajahinta max 2500kWh/vuosi kulutukseen asti.

 

[B12]

Suomalaisten kuluttajien hintoja tuolla listalla nostaa se, että suuri määrä kotitalouksia on kaupunkien pieniä asuntoja kaukolämmön parissa. Kuukausimaksuihin (siirron perusmaksu + sähkösopimuksen kk-maksu) menee vähintää 10€/kk, mikä vähäisellä 200kWh/kk kulutuksella lisää jo +5c/kWh hintaan.

Ihan sama tai samantyylinen jakauma se on muissakin maissa. Kaupunkeja vain monessa maassa paljon enemmän ja ne isompia kuin Suomessa. Kaukolämpöä on joka paikassa, mutta tarve isompaa täällä pohjoisessa.

Ottaako sitten saman rahan kilowateista, siirrosta vai perusmaksusta on maan sisäinen asia. Suomessa on päätetty mennä tälleen.

 

[kapiteeli]

Unkarin Paksissa on tarkoitus suorittaa ensimmäiset betonivalut helmikuussa, sillä paikallinen ydinturvallisuusviranomainen on antanut tukun rakennuslupia hankkeelle. Paksissa on tällä hetkellä Unkarin ainoat 4 reaktoria, kukin kooltaan 500 MW. Laajennushankkeessa on tarkoitus rakentaa kaksi 1200 MW reaktoria, jotka toimittaa Rosatom. Itävaltalaiset tapaavat innokkaasti valittaa naapurimaiden ydinvoimaloista, eikä Paks tee poikkeusta. Valituksen johdosta EU:n pitää nyt tarkastella uudelleen Unkarin valtiontukisuunnitelmaa projektille, jonka EU hyväksyi vuonna 2017. Unkarin poliitikkojen mukaan tämä ei pysäytä tai hidasta projektia. Reaktoreiden hinnaksi kerrotaan 12,5 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi hintaa 5,2 miljoonaa/MW ja olisi linjassa Pyhäjoen projektin (5,8 milj./MW) sekä Puolan länsireaktoreiden (4,8-5,6 milj./MW) kanssa.

 

[vemkki]

Uuden tutkimuksen mukaan Suomi ei ole sähköntuotannossa omavarainen 61 prosentissa tunneista vuoteen 2030 mennessä.

Suomi ei saa sähkön tuotantovajetta umpeen edes 2030 mennessä | Verkkouutiset

Suomi ei saa sähkön tuotantovajetta umpeen edes 2030 mennessä | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Tieteellisessä AIMS Energy -lehdessä lokakuussa 2025 julkaistu tutkimus osoittaa, että vaikka uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeasti, Suomi ei nykyisillä kehityspoluilla saavuta sähköomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä.

– Omavaraisuuteen viitattaessa tarkoitetaan usein vuositasapainoa. Tutkimuksemme tuo esiin, että yleinen vuositasapaino ei poista tarkempia, tuntikohtaisen omavaraisuuden puutteita, huomauttaa tiedotteessa Oulun yliopiston tuotantotalouden professori Harri Haapasalo.

– Tutkimus tarjoaa päättäjille ja energiasektorin toimijoille tarkkaa tuntitason tietoa siitä, missä ja milloin sähkövajetta syntyy, ja millaisin ratkaisuin se voidaan korvata tulevaisuudessa.

Ratkaisuksi ehdotetaan laajaa investointiohjelmaa energiavarastoihin, kulutusjoustoon, älykkääseen verkonhallintaan ja vetytalouteen.

– Tähän pitäisi nyt nopeasti herätä, Huttula pohtii.

– Lähitulevaisuudessa kaikki teknologiat tulee huomioida, erityisesti energiaresilienssin ja -varmuuden kannalta tarkasteltuna. On syytä panostaa myös jatkuvan tuotannon ratkaisuihin kuten ydinvoimaan ja tulevaisuuden energiaratkaisuihin kuten vaihtoehtoisiin vedyntuotantomenetelmiin.

– Energiaratkaisujen toteutusta pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena, jotta investointien toteutus saataisiin tehtyä riittävän nopeasti ja kaikkien osapuolten näkökulmat huomioiden. Nykymallilla toteutettavat suunnittelu-, luvitus- ja toteutusprosessit kestävät yksinkertaisesti liian pitkään, jopa yli kymmenen vuotta, Haapasalo toteaa.

 

[chrisekh]

Uuden tutkimuksen mukaan Suomi ei ole sähköntuotannossa omavarainen 61 prosentissa tunneista vuoteen 2030 mennessä.

Suomi ei saa sähkön tuotantovajetta umpeen edes 2030 mennessä | Verkkouutiset

Suomi ei saa sähkön tuotantovajetta umpeen edes 2030 mennessä | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Jos ei ole kaynyt tuuria maantieteessa tai luonnonvaroissa niin 100% omavaraisuus on on aivan helvetin kallista nykyteknologialla. En jaksa lukea uutista mutta todennakoisesti tutkimuksessa on unohdettu taysin etta on 61% todennakoisyys sille etta vuonna 2029 Suomeen saadaan nykyisten Kiina hinnoin akkuja jolloinka jolloinka voidaan yhtakkia paasta siina omavaraisuudessa 90%.

 

[vemkki]

Jos ei ole kaynyt tuuria maantieteessa tai luonnonvaroissa niin 100% omavaraisuus on on aivan helvetin kallista nykyteknologialla. En jaksa lukea uutista mutta todennakoisesti tutkimuksessa on unohdettu taysin etta on 61% todennakoisyys sille etta vuonna 2029 Suomeen saadaan nykyisten Kiina hinnoin akkuja jolloinka jolloinka voidaan yhtakkia paasta siina omavaraisuudessa 90%.

Ekaan virkkeeseen kommentti: Lisäksi on niin, että jos naapurimaasta saadaan sähköä halvemmalla, tuodaan se sieltä, vaikka Suomessa olisikin voimalakapasiteettia saman sähkömäärän tuottamiseen täällä.

 

[HTK12]

Ekaan virkkeeseen kommentti: Lisäksi on niin, että jos naapurimaasta saadaan sähköä halvemmalla, tuodaan se sieltä, vaikka Suomessa olisikin voimalakapasiteettia saman sähkömäärän tuottamiseen täällä.

50v ei olla oltu omavaraisia, niin tuskin se nyt 5v sisällä muuttuu. Kuten sanoit niin usein sieltä SE1:ltä saa sähkö niin halvalla ettei kannata itse tuottaa.

 

[MOS6510]

Ekaan virkkeeseen kommentti: Lisäksi on niin, että jos naapurimaasta saadaan sähköä halvemmalla, tuodaan se sieltä, vaikka Suomessa olisikin voimalakapasiteettia saman sähkömäärän tuottamiseen täällä.

Tilanne kuitenkin alkaa olla muutaman vuoden sisällä olla se, ettei nykyiset siirtolinjat naapureihin riitä täyttämään vajetta kaikissa tilanteissa. Ei, vaikka Aurora-linja on juuri valmistumassa. Ja jatkossa ei myöskään ole takeita sille, naapurimaissa on myytävää - vaikka nyt pahimmat sähkönkäyttöskenaariot esim. Pohjois-Ruotsissa ovat viivästymässä.

 

[vindicator rapeto]

Suomen pitäisi myydä sähköä Keski-Eurooppaan, vaikka se voisi tarkoittaa kalliimpia sähkön hintoja suomalaisille, IMF sanoo

Suomen kuulema olisi aika alkaa yhdistymään keski-euroopan sähkömarkkinoille, vaikka tarkoittaisi sähkön hinnan nousua.

Suomi on monin tavoin onnistunut energiasektorillaan: on paljon uusiutuvaa energiaa ja halvat energian tukkuhinnat, IMF:n ”Suomi-tiimin” johtaja Alex Pienkowski luettelee.

– Nyt kannustamme Suomea Euroopan markkinoille. Suomi voisi viedä sähköä ja siitä saaduilla varoilla investoida energiatuotantoon kotimaassa.

Pienkowskin mukaan se tukisi myös muuta EU:ta teollisuuden ja tuotannon kasvussa, mikä tietenkin olisi hyvä asia vientivetoiselle Suomelle.

 

[MOS6510]

Suomen pitäisi myydä sähköä Keski-Eurooppaan, vaikka se voisi tarkoittaa kalliimpia sähkön hintoja suomalaisille, IMF sanoo

Suomen kuulema olisi aika alkaa yhdistymään keski-euroopan sähkömarkkinoille, vaikka tarkoittaisi sähkön hinnan nousua.

Mitäköhän nuo hourivat? Suomi on jo Eurooppalaisessa sähkömarkkinassa sekä Baltian että Ruotsin kautta. Suora siirtolinja Itämeren ali esimerkiksi Saksaan on täysin päätön idea - maksaisi miljardeja ja hyöty menisi Keski-Eurooppaan. Lisäksi kyseinen linja olisi nykyolosuhteissa poikki tämän tästä jonkun ankkurin "vahingossa" katkaistessa sen.

 

[B12]

No jos Suomen yksi vähäisiä etuja on Keski-Eurooppaan verrattuna vähemmän kallis sähkö, niin miten sähkön hinnan nousu olisi Suomen etu? Ei Suomi tuota mitään energiaa, vaan yksityiset energiayhtiöt. Niille toki parempi hinta olisi etu.

Eli se vanha kunnon Suomesta Euroopan tuulipuisto tuossa ilmeisesti takana.

 

[JCSH]

No niin no, en nyt tyrmäisi tuota suorilta käsin. Yksi asia, josta tällä valitetaan jatkuvasti, on tuulivoiman tuotannon vaihtelevuus. Mitä laajemmalta alueelta se tuulivoima kerätään, sitä enemmän nuo vaihtelut tasaantuvat.
Suora siirtoyhteys Saksaan todennäköisesti nostaisi sitä keskihintaa Suomessa, mutta se todennäköisesti myös tasaisi sitä tarjonnan vaihtelua ja parantaisi toimitusvarmuutta, etenkin talvisin.

Tuo on toki asia, jota pitäisi mallintaa ennen päätöksien tekoa.

 

[kapiteeli]

Viennin edistämiseksi on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet. Jos ei voida myydä palveluja tai tavaraa, viedään sitten sähköä. Jos hinta sen seurauksena nousee, niin sittenhän kannattaa pitää vanhat CHP:t ajossa tai kukaties rakentaa lisää tuuli- tai ydinvoimaa. Ja samalla tulee halvemmat hinnat niille kahvinkeittopiikeille ja fossiilisen romun korjauspäiville.

 

[rock]

No niin no, en nyt tyrmäisi tuota suorilta käsin. Yksi asia, josta tällä valitetaan jatkuvasti, on tuulivoiman tuotannon vaihtelevuus. Mitä laajemmalta alueelta se tuulivoima kerätään, sitä enemmän nuo vaihtelut tasaantuvat.
Suora siirtoyhteys Saksaan todennäköisesti nostaisi sitä keskihintaa Suomessa, mutta se todennäköisesti myös tasaisi sitä tarjonnan vaihtelua ja parantaisi toimitusvarmuutta, etenkin talvisin.

Tuo on toki asia, jota pitäisi mallintaa ennen päätöksien tekoa.

Tästä löytyy esimerkki lounais-Norjasta josta rakennettiin siirtoyhteydet UK:hon ja Alankomaihin. Hinta kyseisellä alueella suorastaan raketoi minkä johdosta Norjan valtion piti lähteä tukemaan yksityisten kuluttajien sähkölaskuja. Vaikka edustankin työni puolesta suomalaisia sähköntuottajia niin tuo kaapeli suoraan Saksaan on kansantaloudellisesti aivan pähkähullu juttu. Joo, yhdistyminen Baltian hintoihin on välillä hyvä ja välillä huono juttu, samoin SE3 yhteys. Mutta tuo Saksa ei tarkottaisi muuta kuin valtaisaa nousua FI alueen hintaan, sen verran dominoiva Saksan markkina on.

 

[Vertigo]

Ihan mielenkiinnosta, niin kenellä tai millä instanssilla tuossa olisi oikeastaan päätäntävalta päättää, että "nyt rakennetaan Suomi - Saksa siirtolinja", tai vaikkapa uusi kaapeli Ruotsiin/Viroon?
Olisiko se Finngrid, vai joku muu instanssi?

 

[rock]

Ihan mielenkiinnosta, niin kenellä tai millä instanssilla tuossa olisi oikeastaan päätäntävalta päättää, että "nyt rakennetaan Suomi - Saksa siirtolinja", tai vaikkapa uusi kaapeli Ruotsiin/Viroon?
Olisiko se Finngrid, vai joku muu instanssi?

Vaatii molempien valtioiden kantaverkkotoimijoiden hyväksynnän ja käytännössä yleensä nämä tahot myös hoitavat ja rahoittavat rakennuttamisen. Eli ei onnistu jos vain toinen osapuoli moista halajaa. Norjan keississä kyseinen alue oli pahasti ylituotannolla ja maan sisäiset siirtoyhteydet eivät riittäneet helpottamaan tilannetta. Homma meni sitten pikkaisen yli...

 

[Vertigo]

Vaatii molempien valtioiden kantaverkkotoimijoiden hyväksynnän ja käytännössä yleensä nämä tahot myös hoitavat ja rahoittavat rakennuttamisen. Eli ei onnistu jos vain toinen osapuoli moista halajaa. Norjan keississä kyseinen alue oli pahasti ylituotannolla ja maan sisäiset siirtoyhteydet eivät riittäneet helpottamaan tilannetta. Homma meni sitten pikkaisen yli...

Niin tuo jäi mainitsematta, mutta siis tietenkin oletuksena että vastapuoli on myös moisen halukas rakentamaan. Lähinnä siis kysymys mitä koetan kysyä, on että voiko Finngrid tuollaisesta "itsevaltaisesti" päättää, vaikka tuolla on merkittävää vaikutusta sähkön tuottajien ja kuluttajien bisneksiin, vai onko näillä instansseilla jotakin suoraa sananvaltaa tällaisessa asiassa?

 

[JCSH]

Tästä löytyy esimerkki lounais-Norjasta josta rakennettiin siirtoyhteydet UK:hon ja Alankomaihin. Hinta kyseisellä alueella suorastaan raketoi minkä johdosta Norjan valtion piti lähteä tukemaan yksityisten kuluttajien sähkölaskuja. Vaikka edustankin työni puolesta suomalaisia sähköntuottajia niin tuo kaapeli suoraan Saksaan on kansantaloudellisesti aivan pähkähullu juttu. Joo, yhdistyminen Baltian hintoihin on välillä hyvä ja välillä huono juttu, samoin SE3 yhteys. Mutta tuo Saksa ei tarkottaisi muuta kuin valtaisaa nousua FI alueen hintaan, sen verran dominoiva Saksan markkina on.

Voi hyvinkin olla, että tuossa ei olisi mitään järkeä, mutta kiinnostaisi kyllä nähdä jonkinsorttiset laskelmat siitä.
Eiköstä tuossa aika olennainen parametri olisi se, että kuinka suuri se siirtoyhteys on? Ymmärtääkseni Etelä-Norjasta ne yhteydet rakennettiin aika hulluun suuriksi, kerta sieltä on jotain tyyliin yhteensä 5000 MW siirtoyhteyksiä UK:seen, Hollantiin, Saksaan ja Tanskaan.
Taaskin jos Suomen ja Saksan välillä rakennettaisiin vaikkapa joku 500-800 MW yhteys, niin se ei välttämättä vetäisi Suomea Saksan hintoihin niin hankasti.

 

[B12]

Fingrid on valtion yhtiö. Mikä intressi valtiolla olisi räjäyttää Suomen sähkön hinta taivaisiin? Eikös se vie viimeisenkin houkuttelevuuden investoinneille ja kansan ostovoiman?

Tuo ehdotushan tuli imf:ltä, jonka intressi ei ole Suomi, vaan isompi kuva.

 

[rock]

Kannattaa huomata että Ruotsi, jolla on ollut jo pitkään suunnitelmissa SE4-Saksa kaapeleita, on pistänyt kaikki nämä suunnitelmat jäihin. Syytä ei tarvitse kauheasti arvailla.