Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[mattix]

Tiedätkö, muuten, miten valitaan kuka saa tuottaa tilanteessa, jossa esimerkiksi tarjotaan 5000 MW tuulivoimaa pörssiin hinnalla nolla, mutta ostajia on vain 3000 MW tuotannolle samalla hintatasolla? Kenen tarjous voittaa?

Eikös se mene tasan tarjoajien kesken ellei tarjouksissa ole ehtoja eli esimerkiksi osa blokkitarjousta?

 

[rock]

Oletteko huomannut että loppuvuodesta kun on ollut tuulista niin pörssihinta on tippunut halvimmilaan tasan nollaan, mutta ei näytä menevän enää miinukselle, kuten vielä keväällä meni. Viime yönä ja ensi yönä sama juttu. Joko sähkökattilat imee kaiken halvan sähkön niin tehokkaasti vai ovatko oppineet ohjaamaan tuotantoa paremmin? Vai hinnoittelussa jokin muutos?

Hinnoittelussa on muutos, lähes kaikki ovat luopuneet negatiivisista tarjouksista koska vihreillä serteillä on poikkeuksellisen matalat hinnat ja teoriassa oli mahdollista tarjota niiden arvon verran negatiivisia hintoja. -500€/MWh tarjoukset kaikki poistivat tuon Kinectin sekoilun myötä ettei samanlaiset mokat enää toistu.

 

[kapiteeli]

Puolassa jaetaan tukiaisia vajaa miljardi euroa. Rahalla saadaan yht. 3,9 GW/14,5 GWh energiavarastoja, kaikkiaan 172 eri projektia, joiden pitäisi olla toiminnassa vuoden 2028 loppuun mennessä.

Tuki on 68 €/kWh. Jos Suomessa kyseinen tuki olisi yhtä tehokas ja rahaa olisi 12 miljardia, voitaisiin rakentaa joko yksi EPR-voimala tai 173 GWh varastoja. 173 GWh vastaisi 1600 MW tehoa 4,5 päivän ajan. Kalkyyli on sikäli teoreettinen, että tyypillisellä 2 tunnin varastoajalla varastojen teho olisi 86,5 GW, mikä ei taida millään mahtua verkkoon tällä hetkellä.

 

[kapiteeli]

Kiinassa tehdään eikä meinata, vai mitä olette mieltä tästä aikajanasta:
- Marraskuu 2022: Guangde Qingna Technology Co. perustetaan
- Q1/2025: Qingnan 10 GWh natriumakkutehdas aloittaa tuotantonsa
- Marraskuu 2025: Qingna ilmoittaa laajentavansa tehdasta 20 GWh:lla ja yli 700 miljoonalla eurolla.

Natriumakkutehtaita kerrotaan olevan Kiinassa työn alla 37, ja rakenteilla oleva kapasiteetti on 179,5 GWh. Vertailun vuoksi, litiumioniakkujen tuotantokapasiteetti Kiinassa oli 2 TWh vuonna 2024. Natriumakkutehtaista vanhin lienee vuonna 2022 tuotantonsa aloittanut HiNan laitos Fuyangissa, jonka kapasiteetti on 1 GWh.

Euroopassakin peli alkaa lähteä käyntiin. Moll Batterien rakentaa Baijeriin 1 GWh natriumakkutehdasta. Vaikka firma on jo 80-vuotias ja tehnyt pitkään autojen käynnistysakkuja, tarvitaan tässäkin projektissa kiinalaisilta jelppiä. Eniten jeesaavat kuitenkin osavaltio ja EU antamalla 22 miljoonaa euroa tukiaisia. Tuotetta saattaisi tulla ensi vuonna pihalle.

 

[petepeluri]

Hyvinhän meillä on tuotantoa kun jo marraskuussa tarvittiin joustoa.

Helen: sähköverkossa käytiin lähellä rajaa

Sähkönkulutus kasvaa koko ajan. Samalla kasvavat tehon tarve ja joustojen merkitys.

www.is.fi

 

[Paapaa]

Hyvinhän meillä on tuotantoa kun jo marraskuussa tarvittiin joustoa.

Luitko juttua? Tuossahan puhuttiin kantaverkon tehorajasta. Ei tuotannon riittävyydestä. Eli kuuluu ehkä enemmän tuonne siirtoketjuun tämä.

Helsingissä oltiin ennätyshetkellä 26. marraskuuta lähellä ylittää kantaverkkoyhtiö Fingridin asettama tehoraja, joka määrittää, kuinka paljon kantaverkosta voidaan siirtää sähköä Helsingin sähköverkkoon.

 

[petepeluri]

Luitko juttua? Tuossahan puhuttiin kantaverkon tehorajasta. Ei tuotannon riittävyydestä. Eli kuuluu ehkä enemmän tuonne siirtoketjuun tämä.

Jos tuotantoa olisi riittävästi ei kantaverkon tehoraja ylittyisi.

 

[vemkki]

Jos tuotantoa olisi riittävästi ei kantaverkon tehoraja ylittyisi.

Tuotantoa oli riittävästi, mutta siirtokapasiteettia ei ollut. Mulla on muistikuva, että ensi vuonna valmistuisi uusi siirtolinja pääkaupunkiseudulle.

Onkohan tämä: Kantaverkon kaapeliyhteyden rakentaminen Helsinkiin alkaa tänä keväänä | Helen

 

[Paapaa]

Jos tuotantoa olisi riittävästi ei kantaverkon tehoraja ylittyisi.

Tuotantoa oli riittävästi. Mutta sitä ei saatu helsinkiin siirtokapasiteetin takia. Vaikka meillä olisi ollut Hanhikivi 1 ja pari muuta ydinvoimalaa Suomessa nykyisten lisäksi, olisi tilanne ollut sama ja siirtokapasiteetti ei olisi riittänyt. Eli kotimaisen sähköntuotannon puutteesta ei ollut kyse vaan siirtokapasiteetin.

Tuona päivänä 26.11.2025 sähkön hinta oli 2 - 8 c/kWh. Eli aika edullista, jopa halpaa. Sähköä olisi ollut tarjolla vaikka kuinka.

 

[kapiteeli]

"Suunnittelemme rakentavamme Saksan suurimman akkuvaraston". Nämä otsikot ovat tulleet jo kolme kertaa tutuksi saksalaisille viimeisen puolen vuoden aikana:
- Waltorp, Nordrhein-Westfalen, 900 MW/1800 MWh
- Jänschwalde, Brandenburg, 1000 MW/4000 MWh
- Klostermansfeld, Saksi-Anhalt, 1000 MW/5700 MWh

Klostermansfeldin hanke kuulemma maksaa 300 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi hintaa 53 €/kWh. Hinta mainittiin videolla, eikä siitä löydy painettua sanaa, joten suhtaudutaan siihen suurella varauksella. Halvin hinta, jonka toistaiseksi olen nähnyt, on Kiinan 59 €/kWh, joten veikkaan jonkin olevan pielessä Klostermansfeldin luvuissa.

 

[HTK12]

Hyvinhän meillä on tuotantoa kun jo marraskuussa tarvittiin joustoa.

Helen: sähköverkossa käytiin lähellä rajaa

Sähkönkulutus kasvaa koko ajan. Samalla kasvavat tehon tarve ja joustojen merkitys.

www.is.fi

Kuten edellä todettiin, niin ongelma on siirtoyhteydessä. Tämä johtuu taas siitä, että Helen on purkanut tuotantoa pois omasta verkostaan ja lisännyt kulutusta omaan verkkoonsa sähkökattiloilla, lämpöpumpuilla jne. Tästä nyt on jo puhuttu pitkään, että Helsinkiin tulee ongelmia kun tuotanto on entistä enemmän heidän verkon ulkopuolella ja kapasiteetti kantaverkkoon ei tule riittämään. Edellä jo linkittiinkiin uuden siirtolinjan rakemistaseen, joka valmistuu ensi vuonna. Suomessa nyt on paljon muitakin pullonkauloja siirtoverkoissa eikä ne johtu tuotannon puutteesta. Tuulivoiman rakentamista on rajoittanut paljon siirtoyhteyksien pullonkaulat.

 

[petepeluri]

Tuotantoa oli riittävästi. Mutta sitä ei saatu helsinkiin siirtokapasiteetin takia. Vaikka meillä olisi ollut Hanhikivi 1 ja pari muuta ydinvoimalaa Suomessa nykyisten lisäksi, olisi tilanne ollut sama ja siirtokapasiteetti ei olisi riittänyt. Eli kotimaisen sähköntuotannon puutteesta ei ollut kyse vaan siirtokapasiteetin.

Tuona päivänä 26.11.2025 sähkön hinta oli 2 - 8 c/kWh. Eli aika edullista, jopa halpaa. Sähköä olisi ollut tarjolla vaikka kuinka.

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

 

[HTK12]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Tuotantoahan oli kyllä täysin riittävästi. Siirtokapaa ei vaan Helsinkiin ollut, tämä ongelma poistuu kun tuo uusi siirtolinja valmistuu. Ongelma on puhtaasti liityntä kantaverkkoon, ei tuotanto. Sähköä siis riittää.

 

[Paapaa]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Tuotantoa "meillä" on ihan tarpeeksi. Ei siirtokapasiteettia. Ei ole mitään järkeä yrittää tehdä joka pitäjästä aähkön suhteen omavaraista. Se olisi aivan järkyttävän kallista. Sähkö tuotetaan jossain ja siirretään sinne missä sähköä tarvitaan. Täasä tapauksessa "meillä" oli tuotantoa enemmän kuin tarpeeksi.

 

[jpp]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Eli pitäisi paikallisesti jokaisen alueellisen verkon alueella tuottaa kyseisen alueen sähkö? Tässähän ei sitten olisi mitään järkeä.

 

[kaarlos]

Eli pitäisi paikallisesti jokaisen alueellisen verkon alueella tuottaa kyseisen alueen sähkö? Tässähän ei sitten olisi mitään järkeä.

Eiköhän viedä vaan äärimmilleen; jokainen kansalainen tuottakoon oman sähkönsä, muutoin ei olla omavaraisia.

 

[eurokeitai]

Tuotantoa oli niin vähän ettei puuttuvaa saatu siirrettyä edes muualta. Mikähän on tilanne kovilla pakkasilla...

Tilannehan oli täsmälleen päinvastoin. Helsingin kulutus oli kovaa 26.11 vain koska sähkö oli halpaa, ja siksi sähköllä tehtiin lämpöä Helenin kaukolämpökattiloissa. Kovilla pakkasilla sähkön hinta olisi kallista ja kaukolämpö tehtäisiin vuosaaren biovoimalan ja maakaasu-CHP:n avulla.

Mikään muu sähkönkulutus helsingissä ei ole kasvanut merkittävästi kuin sähkökattilat. 1000MW siirtorajasta Helsinkiin päin taitaa tulla jo yli 100MW pelkkää kaukolämpökattilaa. En muista paljonko Helenillä niitä nyt on.

Uutisen tilanteessa siis Helen (sähköverkot) valittaa että Helen (kaukolämpö) käytti kaiken paikallisen sähköverkon siirtokapasiteetin. Ongelma ratkaistiin rajoittamalla Helen (kaukolämpö) joustavan liittymän kulutusta (sähkökattilat pienemmälle).

 

[Miksuu]

paljonkohan jo huomisen illassa alettu ottaa huomioon että kohta alkaa olemaan useassa talaudessa uunit ja hellat melkoisesti päällä? joskin toki tuulikin ennustetaan laantuvat just sopivasti siihen samaan huippuun hellojen kanssa, ja melkein juuri saman ajan olevan melkovaisua, ja siihen si viellä pientä pakkasta tän plussakelin tilalle (etelässä)
muoks, eikä sillä se mitään kallista ole viellä päinvastoin näin joulukuussa

 

[mattix]

paljonkohan jo huomisen illassa alettu ottaa huomioon että kohta alkaa olemaan useassa talaudessa uunit ja hellat melkoisesti päällä?

Huominen on vielä arkipäivä, joten aika normaalilla profiililla mennään. Sitten jouluna 1- ja 2-vuoroteollisuus sekä iso osa 3-vuoroteollisuudesta ajetaan alas, joten kulutus tippuu huolimatta kotitalouksien lisääntyvästä sähkönkäytöstä. Kokonaisuutena tarkoittaa yleensä maltillisia hintoja.

 

[petepeluri]

Tuotantoahan oli kyllä täysin riittävästi. Siirtokapaa ei vaan Helsinkiin ollut, tämä ongelma poistuu kun tuo uusi siirtolinja valmistuu. Ongelma on puhtaasti liityntä kantaverkkoon, ei tuotanto. Sähköä siis riittää.

Uutinen koski helenin aluetta jolla tuotanto ja siirtoyhteys ei riittänyt jostain syystä.

 

[Miksuu]

Huominen on vielä arkipäivä, joten aika normaalilla profiililla mennään. Sitten jouluna 1- ja 2-vuoroteollisuus sekä iso osa 3-vuoroteollisuudesta ajetaan alas, joten kulutus tippuu huolimatta kotitalouksien lisääntyvästä sähkönkäytöstä. Kokonaisuutena tarkoittaa yleensä maltillisia hintoja.

No sen tiedän että ei kaikki tehtaat viellä ma-ti oo kiinni. Toki teollisuus enempi hörppää ko pari kinkun/laatikon paistoa. Ja kuten mainitsin halpaa on silti. Pörssi päihittää halvimmat kiinteet

 

[HTK12]

Uutinen koski helenin aluetta jolla tuotanto ja siirtoyhteys ei riittänyt jostain syystä.

Niin kantaverkosta Helenin verkkoon ei ollut riittävää siirtoyhteyttä, eli siinä on pullonkaula. Kuten sanoin tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi uuden siirtoyhteyden rakentaminen aloitettiin jo pari vuotta sitten. Nämä ei valmistu päivässä, joten hetkellisesti näitä pullonkauloja on. Kuten sanoin tuulivoiman rakenminen on vastaavaan ongelmaan törmännyt hyvin usein. Eli tuotantoa oli kyllä, mutta ei siirtoyhteyttä Helsinkiin.

 

[pulatunnus]

Niin kantaverkosta Helenin verkkoon ei ollut riittävää siirtoyhteyttä, eli siinä on pullonkaula. Kuten sanoin tämä on ollut tiedossa jo pitkään ja siksi uuden siirtoyhteyden rakentaminen aloitettiin jo pari vuotta sitten. Nämä ei valmistu päivässä, joten hetkellisesti näitä pullonkauloja on. Kuten sanoin tuulivoiman rakenminen on vastaavaan ongelmaan törmännyt hyvin usein. Eli tuotantoa oli kyllä, mutta ei siirtoyhteyttä Helsinkiin.

Ja tiedote taisi olla Heleninverkkoyhtiön ja kehui että heidän joustavialiittymäsopimuksia. Eli kuten moni ketjussa mainitisi siellä uuttakuormaa jota säädellään hinnan ja resursien rajoissa. Kattiloita tuskin olisi saatu max käyttöön ilman että joustavat liittymät, siis muuten olisi pitänyt odetella että tukevammat linjat, tai tyyty johonkin marginaali tehoon.

Viittaattii sähkölaivoihin (tai kai lähinnälataushybridi) , niin laiva tarvii silloin kun on latauksessa, kattila voi vähän joustaa.

 

[kapiteeli]

Nyt tämän lukeman kerrotaan nousseen jo 470 GW:n. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että liittymispyyntöjä tehdään ikään kuin varalta tai ilman selkeää suunnitelmaa akkuhankkeen toteuttamisesta. Akkuja kerrotaan olevan verkossa 2 GW tällä hetkellä.

"Suunnittelemme rakentavamme Saksan suurimman akkuvaraston". Nämä otsikot ovat tulleet jo kolme kertaa tutuksi saksalaisille viimeisen puolen vuoden aikana:
- Waltorp, Nordrhein-Westfalen, 900 MW/1800 MWh
- Jänschwalde, Brandenburg, 1000 MW/4000 MWh
- Klostermansfeld, Saksi-Anhalt, 1000 MW/5700 MWh

Klostermansfeldin hanke kuulemma maksaa 300 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaisi hintaa 53 €/kWh. Hinta mainittiin videolla, eikä siitä löydy painettua sanaa, joten suhtaudutaan siihen suurella varauksella. Halvin hinta, jonka toistaiseksi olen nähnyt, on Kiinan 59 €/kWh, joten veikkaan jonkin olevan pielessä Klostermansfeldin luvuissa.

Kerrotaanpa selkeästi yhdellä lauseella syy miksi näitä hankkeita on niin valtavasti tuloillaan: Saksassa laskeskellaan suuren akkuvaraston takaisinmaksuajan olevan 1-2 vuotta.

 

[JaniKari]

Kerrotaanpa selkeästi yhdellä lauseella syy miksi näitä hankkeita on niin valtavasti tuloillaan: Saksassa laskeskellaan suuren akkuvaraston takaisinmaksuajan olevan 1-2 vuotta.

Koska ne tuottavat hyvin. Akkujen tulon lähde ei ole vain sähköhintojen vaihtelu vaan suuressa määrin sähköverkon vakauttamisesta saatava korvaus. Koska sähköntuotanto vaihtelee täytyy kulutuksen mukautua tähän ja akut on hyvä ratkaisu tähän. Tämä toimii varsinkin etelä- ja keskieuroopassa kun siellä vähemmän lämmitetään sähköllä joten kylmät (tyynet) jaksot ei ole niin suuri ongelma kuin täällä pohjoisessa.

 

[Cluuduli]

Itse vähän epäilen ettei niillä tolppaan sijoitetuilla tutkilla ole samoja kyvykkyyksiä ja niiden hajottua ne tolpat toimii tehokkaasti estääen muita puolustusvoimien tutkien toimintaa -> heikentävät sitä puolustusta. No oli miten oli, itse en näe tässä mitään järkeä.

Kyvykkyyksistähän tässä on kysymys. Nuo tolpannokkaan laitettavat ovat pieniä ja keveitä siviilitutkia, Puolustusvoimat haluaa liikkuvia häirintää kestäviä pitemmän kantaman sotilastutkia.

Esimerkki tolpannokkaan laitettavasta tanskalainen Terma:

https://www.terma.com/media/dogb0jqt/43008-terma-scanter-4002-a4-v4-low.pdf

Puolustusvoimat haluaa KEVA 2010 -tutkia, omaa sukua Thales Ground Master 403. Noita on ennestään 12 joista yksi on ostettu tuulivoimayhtiöitten kompensaatiorahoilla.

Ground Master 400 - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[vemkki]

Kerrotaanpa selkeästi yhdellä lauseella syy miksi näitä hankkeita on niin valtavasti tuloillaan: Saksassa laskeskellaan suuren akkuvaraston takaisinmaksuajan olevan 1-2 vuotta.

Joskus olen kesällä katsellut, että aurinkovoima painaa kesäpäivänä hinnat nollaan tai miinukselle Saksassa, ja illalla mennään sitten yli 10 sentin per kWh.

 

[eurokeitai]

Tämä on puhdas salaliittoteoria eikä pidä paikkaansa. REMIT-sääntely määrittelee, että sähköntuottajat tarjoavat sähköään aina marginaalihintaan, muuten kyseessä on markkinamanipulaatio ja tuollaiset sinun esimerkin kaltaiset tapaukset nousisivat esiin aivan liian helposti eikä kukaan näin siis oikeasti tee.

Periaatteessa noin, mutta on siinä markkinassa kuitenkin harmaata aluetta. Esimerkiksi kuinka pessimistisesti voi tuulivoiman tuottaja suhtautua seuraavan päivän tuulivoiman tuotanto-ennusteeseen? Jos tuuli yltyykin tuulivoimalan alueella vasta 10.00 eikä 09.00 niinkuin ennuste sanoo, tulee taloudellisesti pahasti pataan kun puuttuva sähkö pitää ostaa muilta. Jos on aitoa epävarmuutta ennusteesta, kyseessä ei ole tietenkään markkinamanipulaatio. Mutta melko varmallakin ennusteella voi tulla kiusaus myydä vähemmän kuin ennustaa oikeasti tuulevan, jos myydyn sähkön määrän leikkaus nostavaa k.o. tunnin tuottoa (hinta asettuu korkeammaksi).

 

[JaniKari]

Ihan varmasti sähkön tuottajat optimoivat hinnoittelua jatkuvasti. Koska hinta perustuu korkeimpaan hyväksyttyyn tarjoukseen on koko hinnoittelu hyvin herkkä erilaisille optimoinneille. Virkamiehet yrittävät katsoa että törkeitä ylilyöntejä optimoinnissa ei tapahtuisi mutta ihmiset kyllä keksivät keinoja kun on kyseessä miljoonat.
Tästä päästäisiin eroon vain muutamalla huutokauppaa normaaliksi jossa ostetaan halvimmat tarjoukset ja kalleimmat tarjoukset jää pois.

 

[jarmojs]

Mikään muu sähkönkulutus helsingissä ei ole kasvanut merkittävästi kuin sähkökattilat. 1000MW siirtorajasta Helsinkiin päin taitaa tulla jo yli 100MW pelkkää kaukolämpökattilaa. En muista paljonko Helenillä niitä nyt on.

Entisten lisäksi ainakin Patolaan 2 x 100 MW

Patolan ilma-vesilämpöpumppulaitos ja kaksi sähkökattilaa - Fimpec

fimpec.fi

 

[ossobucco]

Ihan varmasti sähkön tuottajat optimoivat hinnoittelua jatkuvasti. Koska hinta perustuu korkeimpaan hyväksyttyyn tarjoukseen on koko hinnoittelu hyvin herkkä erilaisille optimoinneille. Virkamiehet yrittävät katsoa että törkeitä ylilyöntejä optimoinnissa ei tapahtuisi mutta ihmiset kyllä keksivät keinoja kun on kyseessä miljoonat.
Tästä päästäisiin eroon vain muutamalla huutokauppaa normaaliksi jossa ostetaan halvimmat tarjoukset ja kalleimmat tarjoukset jää pois.

Kuka ostaa ne halvimmat tarjotut sähköt ja mihin hintaan?

 

[rock]

Periaatteessa noin, mutta on siinä markkinassa kuitenkin harmaata aluetta. Esimerkiksi kuinka pessimistisesti voi tuulivoiman tuottaja suhtautua seuraavan päivän tuulivoiman tuotanto-ennusteeseen? Jos tuuli yltyykin tuulivoimalan alueella vasta 10.00 eikä 09.00 niinkuin ennuste sanoo, tulee taloudellisesti pahasti pataan kun puuttuva sähkö pitää ostaa muilta. Jos on aitoa epävarmuutta ennusteesta, kyseessä ei ole tietenkään markkinamanipulaatio. Mutta melko varmallakin ennusteella voi tulla kiusaus myydä vähemmän kuin ennustaa oikeasti tuulevan, jos myydyn sähkön määrän leikkaus nostavaa k.o. tunnin tuottoa (hinta asettuu korkeammaksi).

Voin sen verran paljastaa että tuulivoimalaa ajettaessa voi tehdä seuraavia optimointeja:

1) tuuliennusteen arviointi, eli se tärkein. arvioidaan kuinka todennäköisiä ennusteet ovat. usein jos ollaan vaikka tyvenessä tilanteessa ja ennuste näyttää että tuuli yltyy vaikka 9.00 niin tuolle tunnille laitetaan vain maltillinen myyntitarjous ensimmäiselle tunnille ja siitä sitten ramppia ylöspäin
2) tietty osa tuotettavasta tehosta jätetään tarjoamatta spot-markkinalle. se varataan intraday kaupankäyntiin
3) tietty osa tuotettavasta tehosta käytetään vaikka omien akkujen lataamiseen

Ihan oikein tunnistit että tuulivoiman tuotannossa yksi kalleimmista mokista on myydä sähköä jota ei pystykään tuottamaan ja tämän takia lähes aina tuulivoiman spot-myynti tarjoukset ovat ennemmin pessimistisiä kuin yltiöoptimistisia. Ja vaikka tuuliennusteiden tarkkuus onkin vuosien varrella jonkin verran parantunut, silti ne ovat parhaimmillaankin vain 'sinne päin', usein säärintamat kyllä käyttäytyvät ennusteiden mukaan mutta heittävät 30min-3 tuntia siitä mitä edellisen päivän ennusteessa lukee.

Oikeasti tuulivoimalan operointi markkinalla on yksi hankalimmista hommista, muilla tuotantomuodoilla ei oikein vastaavaa epävarmuutta ole, jopa aurinkovoimankin ennusteet ovat yhtä piirua helpompia puhumattakaan perusvoimasta. Vesivoiman kohdalla lähinnä yritetään optimoida saatua hintaa, tuotantohäiriöt ovat verrattaen harvinaisia.

 

[jpp]

Ihan varmasti sähkön tuottajat optimoivat hinnoittelua jatkuvasti. Koska hinta perustuu korkeimpaan hyväksyttyyn tarjoukseen on koko hinnoittelu hyvin herkkä erilaisille optimoinneille. Virkamiehet yrittävät katsoa että törkeitä ylilyöntejä optimoinnissa ei tapahtuisi mutta ihmiset kyllä keksivät keinoja kun on kyseessä miljoonat.
Tästä päästäisiin eroon vain muutamalla huutokauppaa normaaliksi jossa ostetaan halvimmat tarjoukset ja kalleimmat tarjoukset jää pois.

Siis näinhän se nyt toimiikin. Kalleimmat jää pois, kun tarjontaa on kysyntää enemmän.

 

[JaniKari]

Kuka ostaa ne halvimmat tarjotut sähköt ja mihin hintaan?

Ostajat saavat keskiarvolla ja myyjät mitä pyysivät.

 

[peksii]

Periaatteessa noin, mutta on siinä markkinassa kuitenkin harmaata aluetta. Esimerkiksi kuinka pessimistisesti voi tuulivoiman tuottaja suhtautua seuraavan päivän tuulivoiman tuotanto-ennusteeseen? Jos tuuli yltyykin tuulivoimalan alueella vasta 10.00 eikä 09.00 niinkuin ennuste sanoo, tulee taloudellisesti pahasti pataan kun puuttuva sähkö pitää ostaa muilta. Jos on aitoa epävarmuutta ennusteesta, kyseessä ei ole tietenkään markkinamanipulaatio. Mutta melko varmallakin ennusteella voi tulla kiusaus myydä vähemmän kuin ennustaa oikeasti tuulevan, jos myydyn sähkön määrän leikkaus nostavaa k.o. tunnin tuottoa (hinta asettuu korkeammaksi).

Jos myyt vähemmän kuin uskot oikeasti tuottavasti, niin silloin tulet todennäköisesti menettämään sen saavutetun tuoton tasevirhemaksuina kuitenkin. Tuulivoimafirma saa rahaa vain vuorokausimarkkinoille myymästään osuudesta siihen sovittuun hintaan, ei sille loppuosalle todennäköisesti saa yhtä hyvää hintaa muilta markkinapaikoilta. Eli tuottajalla on yhä insentiivi parantaa omia ennusteitaan mahdollisimman hyviksi, jotta voivat tarjota vuorokausimarkkinoille mahdollisimman tarkasti tuotantonsa.

Ihan varmasti sähkön tuottajat optimoivat hinnoittelua jatkuvasti. Koska hinta perustuu korkeimpaan hyväksyttyyn tarjoukseen on koko hinnoittelu hyvin herkkä erilaisille optimoinneille. Virkamiehet yrittävät katsoa että törkeitä ylilyöntejä optimoinnissa ei tapahtuisi mutta ihmiset kyllä keksivät keinoja kun on kyseessä miljoonat.
Tästä päästäisiin eroon vain muutamalla huutokauppaa normaaliksi jossa ostetaan halvimmat tarjoukset ja kalleimmat tarjoukset jää pois.

SInun ratkaisuehdotuksesti vain pahentaisi tilannetta, sillä silloin kaikkien markkinatoimijoiden kannattaisi pyrkiä etukäteen ennustamaan se todennäköinen sähkön hinta ja pohjata omat tarjoukset siihen, koska ajan myötä ne kiinteätkin kustannukset pitäisi pystyä kattamaan markkinoilta saatavan rahan avulla. Marginaalihinnoittelu on kiistattomasti tehokkaampi tapa, sillä se antaa selkeän hintasignaalin investoida edullisempaan ja tehokkaampaan sähkön tuotantoon.

 

[ossobucco]

Ostajat saavat keskiarvolla ja myyjät mitä pyysivät.

Ja tuollainen järjestelmä estää optimoinnin, tai tekee siitä vaikeampaa kuin nykyisessä? Eikä nosta hintoja?

 

[JaniKari]

SInun ratkaisuehdotuksesti vain pahentaisi tilannetta, sillä silloin kaikkien markkinatoimijoiden kannattaisi pyrkiä etukäteen ennustamaan se todennäköinen sähkön hinta ja pohjata omat tarjoukset siihen, koska ajan myötä ne kiinteätkin kustannukset pitäisi pystyä kattamaan markkinoilta saatavan rahan avulla. Marginaalihinnoittelu on kiistattomasti tehokkaampi tapa, sillä se antaa selkeän hintasignaalin investoida edullisempaan ja tehokkaampaan sähkön tutuotantoon.

Ja tuollainen järjestelmä estää optimoinnin, tai tekee siitä vaikeampaa kuin nykyisessä? Eikä nosta hintoja?

Tietysti kilpailu jatkuisi ja kaikki optimoisivat voittojansa mutta naurettavan pienet ylihintaiset tarjoukset ei tuottaisi satumaisia voittoja isoille toimijoille. Hintojen manipulointi olisi huomattavasti tehottomampaa.

 

[pulatunnus]

Tietysti kilpailu jatkuisi ja kaikki optimoisivat voittojansa mutta naurettavan pienet ylihintaiset tarjoukset ei tuottaisi satumaisia voittoja isoille toimijoille. Hintojen manipulointi olisi huomattavasti tehottomampaa.

Ehdotit sellaista sähkömarkkinaa missä myyjät joutuisivat arvaileen millä hinnalla sähkö kävisikaupaksi, eli optimoisivat korkeinta hintaa.
Perusvoimantuottajat joutuisivat sitten ottamaan riskiä hinnoittelussa, arvioimaan minkä ainakin saisivat, että varmasti saavat sähkön myyntyä (kun sejohokin saatava meneen). Jos kova kysyntäennuste missä kaikki menee, niin voivat laskea sen kipupisteen minkä kapasiteetilla on saatavissa.

Jos myyjien riskit kasvaa, niin se tuppaa yleensä valuvan hintoihin, kun investoin päätökset vaatisi isompia tuotto odotuksia. tuotannolla mitä tarjottaisiin ns pörssimarkkinaan.

Markkinoilta katoaisi sitä dynaamisuutta.

Jos ajatuksesi oli se että keskiarvohinnat olisi nyky mallin tarjoustasojen keskiarvo, niin muistaa se että jos myyjä laskee hinnan missä kipuraja että kannattaa myydä, niin sun mallissa myyjä laskee maksimihintaa minkä saa.

Jos ajatus oli se että pakottaisi perusvoimayhtiöt tarjoamaan sillä millä tähänasti, ehkä miinuksella, tuulivoiman tarjoamaan nolla hinnalla, niin ei tänne kukaan investoi, ja vanhatkin menisi nurin, tai jättäisivät tarjous markkinan.

 

[JaniKari]

Ehdotit sellaista sähkömarkkinaa missä myyjät joutuisivat arvaileen millä hinnalla sähkö kävisikaupaksi, eli optimoisivat korkeinta hintaa.
Perusvoimantuottajat joutuisivat sitten ottamaan riskiä hinnoittelussa, arvioimaan minkä ainakin saisivat, että varmasti saavat sähkön myyntyä (kun sejohokin saatava meneen). Jos kova kysyntäennuste missä kaikki menee, niin voivat laskea sen kipupisteen minkä kapasiteetilla on saatavissa.

Jos myyjien riskit kasvaa, niin se tuppaa yleensä valuvan hintoihin, kun investoin päätökset vaatisi isompia tuotto odotuksia. tuotannolla mitä tarjottaisiin ns pörssimarkkinaan.

Markkinoilta katoaisi sitä dynaamisuutta.

Näin kaikki normaalit myyjät joutuvat toimimaan, arvioimaan kysyntää ja hinnoittelemaan sen mukaan. Miksi yhtäkkiä olisi sähkössä ongelma? Jos et saa sähkönsi kaupaksi day-a-head kaupassa niin sitten on dumpattava intraday kaupassa, maksat oppirahat aivan kuin normaalissa myynnissä. Kyllä tämä normaali kauppa toimisi sähkössäkin. Hinnat vain tasouttuisivat kun kallein tarjous ei määrittäisi hintaa.

 

[pulatunnus]

Näin kaikki normaalit myyjät joutuvat toimimaan, arvioimaan kysyntää ja hinnoittelemaan sen mukaan. Miksi yhtäkkiä olisi sähkössä ongelma? Jos et saa sähkönsi kaupaksi day-a-head kaupassa niin sitten on dumpattava intraday kaupassa, maksat oppirahat aivan kuin normaalissa myynnissä. Kyllä tämä normaali kauppa toimisi sähkössäkin. Hinnat vain tasouttuisivat kun kallein tarjous ei määrittäisi hintaa.

Ehkä jotain tasoittumista, mutta myyjät optimoisi huippuhintaa, niiden olisi pakko. Jos kova kysyntä niin myyjät asettaisivat hinnan sen mukaan missä ostajien kipupiste. Jos ja kun antaisit myyjille vapaat kädet hinnoitella ja tarjota.

Perusvoimalta, menisi markkina-alta, riskit ivestoida sen kaltaiseen tuotantoon kasvaisi entisestään.

 

[mattix]

Näin kaikki normaalit myyjät joutuvat toimimaan, arvioimaan kysyntää ja hinnoittelemaan sen mukaan. Miksi yhtäkkiä olisi sähkössä ongelma? Jos et saa sähkönsi kaupaksi day-a-head kaupassa niin sitten on dumpattava intraday kaupassa, maksat oppirahat aivan kuin normaalissa myynnissä. Kyllä tämä normaali kauppa toimisi sähkössäkin. Hinnat vain tasouttuisivat kun kallein tarjous ei määrittäisi hintaa.

Kuten tiedät, sähkömarkkina ei ole normaali markkinapaikka. Homma kun on niin, että lähtökohtaisesti tuotantoa on "pakko" olla kysyntää vastaava määrä tai sitten pahimmillaan kellään ei ole sähköä. Ostajien suuntaan on pakko olla tarvittaessa voimakas hintasignaali kysynnän rajoittamiseksi ja toisaalta korkeat tuotantotarjoukset pitää saa pudotettua kokonaan pois hinnan pitämiseksi maltillisena.