Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Griffin]

Aika kovia lukuja. Jos vertailuun käyttämäsi kiinteä hinta on määräaikainen, pitää ottaa huomioon, että osan sopimusaikaa pörssisähkö on todennäköisesti sitten taas halvempaa kuin kiinteä hinta. Meillä tammikuun 2026 sähkölasku oli 311 € korkeampi kuin 2025 (molempina pörssisähkö), joka vuositasolla hukkuu kohinaan. Tammikuun kulutus oli vuonna 2025 2263 kWh ja tänä vuonna 2954 kWh.

Pörssisähkön kuluja laskettaessa on olennaista tietää se oma kulutusprofiili kuukausien mukaan.
Esim monella talvella voi kulua luokkaa 3-4 kuukauden kulutus kuukaudessa (esim suorasähkö, ei uunia) tai jos on aurinkokennot, niin esim 6-8 kuukauden kulutus kuukaudessa.
Tällöin sähkön hinnalla on käytännössä merkitystä vain ja ainoastaan talvella. Ja eniten kuluu yleensä juurikin silloin, varsinkin jos on suorasähkölämmitys tai ilmavesi /ilmalämpöpumput, kun on kylmin ilma. Pörssisähkö muuttuu hyvinkin äkkiä huonoksi VS kalliimpikin suorasähkösopimus.. Ja jos käy tätä vuotta huonompi tuuri ja esim OL3 on pakkasten aikaan yllättäin rikki, niin jo nyt hinnat olisivat olleet melkoinen katastrofi melkoisen monelle.

Lisäksi ei ole kertakaikkisen pienintäkään epäilystä, että tämänhetkisillä hölmöilyillä tilanne tulee pahanemaan jokavuosi, ennustamattoman määrän vuosia.. Jokatapauksessa täysin varmasti enemmän, kuin 2 vuotta.. Jos vielä alkukesästä saa kiinteitä 8 senttiä tai alle, niin monien kannattaa kyllä siirtyä niihin.. Myös kiinteiden hinta tulee kääntymään nousuun. (koska tuotantorakenne ei parane, vaan päinvastoin ja kuluitusrakenne pahenee kanssa..)

Silloin pörssisähkö voi kannattaa, jos lämmitysmuotona on esim öljy tai pelletti ja keskuslämmitys on kattava, joten lämmitykseen kuluu sähköä erittäin vähän..

Jos on sähköauto, niin senkin kanssa joutuu huomioimaan, jotta talvella, pakkasella voi kulua esim puolet enemmän sähköä VS kesä.

Mittavilla aurinkovoima (paneelit kevät/ syyskesä optimiasentoon) ja akkuinvestoineilla Suomessa saataisiin kyllä sähkö aina riittämään kesällä (itseasiassa 6-8 kuukautta), mutta valitettavasti meillä on nämä "vuodenajat" ja "talvella" voi olla yli 2 kuukautta esim 60 astetta kylmempää, kuin kesällä ja kämppä pitää vain lämmetä, joten sähköä kuluu talvella enemmän. (Toki kesällä voi joutua jäähdyttämään, mutta siihen kuluu mitättömästi energiaa VS lämmitys..)

On siis käytännön pakko keksiä sähköä jostain nimenomaan talvella ja fossiiliset ovat siihen käytännössä paras vaihtoehto ja ydinvoima toiseksi paras.

Nykyinen panostaminen energianlähteeseen, joka voi olla talvella esim kuukauden hyvin pienellä teholla ja esim viikon käytännössä pois, täysin ennustamattomasti ( 3päivää on täysin riittämätön ennuste) ei vain toimi ollenkaan, eikä sitä pitäisi enää lisätä.

 

[peksii]

Fingrid tiedottaa, että Suomessa on jo yli 1000 MW akkuja liitettynä verkkoon: Sähkövarastojen yhteisteho Suomessa jo yli 1 000 MW

Tiedotteessa ihan mielenkiintoisia tietoja tehoista ja sijaintien jakautumisesta:

• 56 % sähkövarastoista on liitetty jakeluverkkoon ja 44 % kantaverkkoon.
• 85 % sähkövarastoista on teholtaan alle 2 MW, 8 % on teholtaan 2-10 MW ja 6 % on yli 10 MW.
• Sähkövarastojen kokonaistehosta 31 % tulee alle 2 MW varastoista, 12 % 2-10 MW varastoista ja 57 % yli 10 MW varastoista.
• Noin puolet sähkövarastoista sijaitsee Tampere-Lahti-Lappeenranta -linjan eteläpuolella, mikä on sähköjärjestelmässämme vahvasti kulutuspainotteista aluetta.

 

[B12]

Pörssisähkön kuluja laskettaessa on olennaista tietää se oma kulutusprofiili kuukausien mukaan.
Esim monella talvella voi kulua luokkaa 3-4 kuukauden kulutus kuukaudessa (esim suorasähkö, ei uunia) tai jos on aurinkokennot, niin esim 6-8 kuukauden kulutus kuukaudessa.
Tällöin sähkön hinnalla on käytännössä merkitystä vain ja ainoastaan talvella.

No meidän huushollissa kesällä menee 400-500KWh/kk ja talvella kun pakkasta 1200-1500kWh. 2X ilmalämpöpumput, takka ja leivinuuni. Talo vuosituhannen vaihteen "matalaenergiatalo" sen ajan spekseillä.

Jos yhden talvikuukauden keskihinta olisi vaikka 20snt, kolme ilmaista yhtäjaksoista 0snt/kWh kesäkuukautta pudottaisi keskiarvon vasta10 senttiin. Vain talvella on käytännössä merkitystä. Kesä on se ja sama.

 

[HTK12]

Nykyinen panostaminen energianlähteeseen, joka voi olla talvella esim kuukauden hyvin pienellä teholla ja esim viikon käytännössä pois, täysin ennustamattomasti ( 3päivää on täysin riittämätön ennuste) ei vain toimi ollenkaan, eikä sitä pitäisi enää lisätä.

Samalla logiikalla sitten varmaan ei ydinvoimaankaan voi enää panostaa kun sekin voi olla vaikka 7kk "täysin ennustamattomasti" pois käytössä. Näin kävi Oskarshamn 3 kanssa viime vuonna ja taas uudestaan pois käytöstä ilman mitään varoitusta ties kuinka kauan.

 

[ossobucco]

No meidän huushollissa kesällä menee 400-500KWh/kk ja talvella kun pakkasta 1200-1500kWh. 2X ilmalämpöpumput, takka ja leivinuuni. Talo vuosituhannen vaihteen "matalaenergiatalo" sen ajan spekseillä.

Jos yhden talvikuukauden keskihinta olisi vaikka 20snt, kolme ilmaista yhtäjaksoista 0snt/kWh kesäkuukautta pudottaisi keskiarvon vasta10 senttiin. Vain talvella on käytännössä merkitystä. Kesä on se ja sama.

Jos ja jos. Kymmenen sentin keskihinta on kuitenkin puolet halvempi kuin kahdenkymmenen sentin keskihinta. Sitä paitsi tuollaiset hatusta vedetyt laskelmat ovat melko turhia, sillä kahden vuoden keskihinta omalla käyttöprofiililla on se, jolla on merkitystä, jos haluaa verrata vaikkapa kiinteähintaisen 24 kk:n sopimuksen kustannuksia pörssisähköön. Kannattaa käyttää liukuria, jos haluaa arvioida, mikä sopimustyyppi on juuri itselle edullisin. Silloinkin ongelma on sama kuin pörsseissä yleensä: mennyt ei ole tae tulevasta. Sitä paitsi valittu sopimustyyppi vaikuttaa sähkönkäyttöprofiiliin (tai ainakin sen pitäisi), joten edes liukuri ei anna mitenkään täydellistä kuvaa tilanteesta.

 

[Tonnin Seteli]

Samalla logiikalla sitten varmaan ei ydinvoimaankaan voi enää panostaa kun sekin voi olla vaikka 7kk "täysin ennustamattomasti" pois käytössä. Näin kävi Oskarshamn 3 kanssa viime vuonna ja taas uudestaan pois käytöstä ilman mitään varoitusta ties kuinka kauan.

Ei tuo ole päätelty millään lailla "samalla logiikalla" vaan tuo olisi aivan eri ajattelutapa joka vieläpä edustaisi täydellisen ratkaisun virhepäätelmää.

Ydinvoiman tapauksessa ei ole todennäköistä tai varmaa, että koko tuotanto tai lähes koko tuotanto putoaa välillä talvisin(kin) pois pelistä. Käytännössä pahimmillaankin suurin osa tuotannosta on linjoilla ellei koko maata pommiteta paskaksi, ja yleensä voimalat toimivat täydellä nimellistehollaan ellei erikseen säädetä alas. Tuulivoiman kohdalla taas nimellistehosta saadaan enin osa käyttöön vain satunnaisesti ja hetkellisesti, ja nollatuotanto on ehjissä laitoksissa toistuva tilanne. Jotta ydinvoimasta saisi edes periaatetasolla yhtä epävarmaa - vaikka silti harvemmin oikuttelevaa - kuin tuulivoima, pitäisi reaktoriyksiköitä olla käytettävissä tasan yksi kappale.

 

[HTK12]

Ei tuo ole päätelty millään lailla "samalla logiikalla" vaan tuo olisi aivan eri ajattelutapa joka vieläpä edustaisi täydellisen ratkaisun virhepäätelmää.

Ydinvoiman tapauksessa ei ole todennäköistä tai varmaa, että koko tuotanto tai lähes koko tuotanto putoaa välillä talvisin(kin) pois pelistä. Käytännössä pahimmillaankin suurin osa tuotannosta on linjoilla ellei koko maata pommiteta paskaksi, ja yleensä voimalat toimivat täydellä nimellistehollaan ellei erikseen säädetä alas. Tuulivoiman kohdalla taas nimellistehosta saadaan enin osa käyttöön vain satunnaisesti ja hetkellisesti, ja nollatuotanto on ehjissä laitoksissa toistuva tilanne. Jotta ydinvoimasta saisi edes periaatetasolla yhtä epävarmaa - vaikka silti harvemmin oikuttelevaa - kuin tuulivoima, pitäisi reaktoriyksiköitä olla käytettävissä tasan yksi kappale.

Ei tuossa puhuttu mitään todennäköisyyksistä, vaan siitä, että näin voi tapahtua. Jokaisen energialähteen kanssa voi näin tapahtua. Pointti oli osoittaa jälleen kerran näiden vaatimusten järjettömyys. Aiemmin on esittänyt vaatimuksia, että pitäisi olla minimi tuotantomäärät jne. Jos joku haluaa tänne markkinaehtoisesti ilman valtion tukia jotain sähköntuotantoa rakentaa, niin en näe mitään syytä sitä hankaloittaa. Eihän tuulivoima yksistään mikään ratkaisu ole, mutta edullista sähköntuotantoa meillä kuitenkin tarvitaan. Jos tänne on joku markkinaehtoisesti ilman valtion tukia rakentamassa ydinvoimaa, niin eikun rakentamaan vaikka useampikin yhtäaikaa. Fortum lienee todennäköisin toimija, joka voisi rakentaa, mutta on selkeästi ilmoittanut ettei ole markkinaehtoisesti kannattavaa ilman valtion tukia.

 

[Tonnin Seteli]

Ei tuossa puhuttu mitään todennäköisyyksistä, vaan siitä, että näin voi tapahtua. Jokaisen energialähteen kanssa voi näin tapahtua. Pointti oli osoittaa jälleen kerran näiden vaatimusten järjettömyys. Aiemmin on esittänyt vaatimuksia, että pitäisi olla minimi tuotantomäärät jne. Jos joku haluaa tänne markkinaehtoisesti ilman valtion tukia jotain sähköntuotantoa rakentaa, niin en näe mitään syytä sitä hankaloittaa.

En ole sinänsä eri mieltä. Totta kai ydinvoimalan tai lauhdevoimalan kohdalla voi sattua joku paha fakappi ja se voi porsia vaikka itsestään. Tuulivoiman kanssa taas se tapahtuu ns. joka tiistai. Totta kai tilanne on parempi sääriippuvaisen tuotannon kanssa kuin ilman sitä muiden seikkojen pysyessä samana.

Eihän tuulivoima yksistään mikään ratkaisu ole, mutta edullista sähköntuotantoa meillä kuitenkin tarvitaan.

Ilman muuta. On tietenkin järkevää rakentaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, mutta joku mittakaavaraja tulee vastaan siinä, milloin se ei enää auta energian saannissa vaan muuttuu pelkästään wincapitaksi. Ainakin niin kauan kuin "meillä" eli ihmiskunnalla ei ole liki rajatonta pitkän tai globaalin scifimittakaavan siirtokapasiteettia, jolloin ongelma ratkeaisi ja perusvoiman määritelmä katoaisi pelkällä maltillisella sääriippuvaisen tuotannon ylikapasiteetilla jopa ilman varastoja. Se on kuitenkin toistaiseksi fantasiaa ja toteutuessaankin olisi jotain poliittisesti ongelmallisen ja dystooppisen väliltä.

Jos tänne on joku markkinaehtoisesti ilman valtion tukia rakentamassa ydinvoimaa, niin eikun rakentamaan vaikka useampikin yhtäaikaa. Fortum lienee todennäköisin toimija, joka voisi rakentaa, mutta on selkeästi ilmoittanut ettei ole markkinaehtoisesti kannattavaa ilman valtion tukia.

Kuitenkin karski fakta on myös se, että jonkun on ihan pakko rakentaa sitä vakaata tuotantoa lähiaikoina, vaikka se ilmeisesti nykyisen markkinan harhassa nähdäänkin kupla-ajattelussa kannattamattomana ja mahdottomana. Muuten meidät piru perii. Väitetyt ennusteet joiden mukaan meiltä katoaa parin vuosikymmenen aikana lauhdevoiman lisäksi CHP, tarkoittavat toteutuessaan joko valtavaa ydinvoiman rakentamista tai sitten sitä, että Suomen asutus ja elinkeinotoiminta on myös siihen mennessä lakkautettu. Muistetaan myös, että vanha ydinvoima(jonka kapasiteetti on surkean pieni) puretaan samoihin aikoihin. Muistetaan niin ikään että vesivoimaa, jonka kapasiteetti sekin on vaatimaton, ei käytännössä voi lisätä ja vesivoiman tuotantoa saatetaan runsaasti rajoittaa(rumasti sanoen varmasti rajoitetaan) ideologisista syistä tällä aikajanalla.