• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Aika kovia lukuja. Jos vertailuun käyttämäsi kiinteä hinta on määräaikainen, pitää ottaa huomioon, että osan sopimusaikaa pörssisähkö on todennäköisesti sitten taas halvempaa kuin kiinteä hinta. Meillä tammikuun 2026 sähkölasku oli 311 € korkeampi kuin 2025 (molempina pörssisähkö), joka vuositasolla hukkuu kohinaan. Tammikuun kulutus oli vuonna 2025 2263 kWh ja tänä vuonna 2954 kWh.
Pörssisähkön kuluja laskettaessa on olennaista tietää se oma kulutusprofiili kuukausien mukaan.
Esim monella talvella voi kulua luokkaa 3-4 kuukauden kulutus kuukaudessa (esim suorasähkö, ei uunia) tai jos on aurinkokennot, niin esim 6-8 kuukauden kulutus kuukaudessa.
Tällöin sähkön hinnalla on käytännössä merkitystä vain ja ainoastaan talvella. Ja eniten kuluu yleensä juurikin silloin, varsinkin jos on suorasähkölämmitys tai ilmavesi /ilmalämpöpumput, kun on kylmin ilma. Pörssisähkö muuttuu hyvinkin äkkiä huonoksi VS kalliimpikin suorasähkösopimus.. Ja jos käy tätä vuotta huonompi tuuri ja esim OL3 on pakkasten aikaan yllättäin rikki, niin jo nyt hinnat olisivat olleet melkoinen katastrofi melkoisen monelle.

Lisäksi ei ole kertakaikkisen pienintäkään epäilystä, että tämänhetkisillä hölmöilyillä tilanne tulee pahanemaan jokavuosi, ennustamattoman määrän vuosia.. Jokatapauksessa täysin varmasti enemmän, kuin 2 vuotta.. Jos vielä alkukesästä saa kiinteitä 8 senttiä tai alle, niin monien kannattaa kyllä siirtyä niihin.. Myös kiinteiden hinta tulee kääntymään nousuun. (koska tuotantorakenne ei parane, vaan päinvastoin ja kuluitusrakenne pahenee kanssa..)

Silloin pörssisähkö voi kannattaa, jos lämmitysmuotona on esim öljy tai pelletti ja keskuslämmitys on kattava, joten lämmitykseen kuluu sähköä erittäin vähän..

Jos on sähköauto, niin senkin kanssa joutuu huomioimaan, jotta talvella, pakkasella voi kulua esim puolet enemmän sähköä VS kesä.

Mittavilla aurinkovoima (paneelit kevät/ syyskesä optimiasentoon) ja akkuinvestoineilla Suomessa saataisiin kyllä sähkö aina riittämään kesällä (itseasiassa 6-8 kuukautta), mutta valitettavasti meillä on nämä "vuodenajat" ja "talvella" voi olla yli 2 kuukautta esim 60 astetta kylmempää, kuin kesällä ja kämppä pitää vain lämmetä, joten sähköä kuluu talvella enemmän. (Toki kesällä voi joutua jäähdyttämään, mutta siihen kuluu mitättömästi energiaa VS lämmitys..)

On siis käytännön pakko keksiä sähköä jostain nimenomaan talvella ja fossiiliset ovat siihen käytännössä paras vaihtoehto ja ydinvoima toiseksi paras.

Nykyinen panostaminen energianlähteeseen, joka voi olla talvella esim kuukauden hyvin pienellä teholla ja esim viikon käytännössä pois, täysin ennustamattomasti ( 3päivää on täysin riittämätön ennuste) ei vain toimi ollenkaan, eikä sitä pitäisi enää lisätä.
 
Fingrid tiedottaa, että Suomessa on jo yli 1000 MW akkuja liitettynä verkkoon: Sähkövarastojen yhteisteho Suomessa jo yli 1 000 MW

Tiedotteessa ihan mielenkiintoisia tietoja tehoista ja sijaintien jakautumisesta:
  • 56 % sähkövarastoista on liitetty jakeluverkkoon ja 44 % kantaverkkoon.
  • 85 % sähkövarastoista on teholtaan alle 2 MW, 8 % on teholtaan 2-10 MW ja 6 % on yli 10 MW.
  • Sähkövarastojen kokonaistehosta 31 % tulee alle 2 MW varastoista, 12 % 2-10 MW varastoista ja 57 % yli 10 MW varastoista.
  • Noin puolet sähkövarastoista sijaitsee Tampere-Lahti-Lappeenranta -linjan eteläpuolella, mikä on sähköjärjestelmässämme vahvasti kulutuspainotteista aluetta.
 
Pörssisähkön kuluja laskettaessa on olennaista tietää se oma kulutusprofiili kuukausien mukaan.
Esim monella talvella voi kulua luokkaa 3-4 kuukauden kulutus kuukaudessa (esim suorasähkö, ei uunia) tai jos on aurinkokennot, niin esim 6-8 kuukauden kulutus kuukaudessa.
Tällöin sähkön hinnalla on käytännössä merkitystä vain ja ainoastaan talvella.
No meidän huushollissa kesällä menee 400-500KWh/kk ja talvella kun pakkasta 1200-1500kWh. 2X ilmalämpöpumput, takka ja leivinuuni. Talo vuosituhannen vaihteen "matalaenergiatalo" sen ajan spekseillä.

Jos yhden talvikuukauden keskihinta olisi vaikka 20snt, kolme ilmaista yhtäjaksoista 0snt/kWh kesäkuukautta pudottaisi keskiarvon vasta10 senttiin. Vain talvella on käytännössä merkitystä. Kesä on se ja sama.
 
Nykyinen panostaminen energianlähteeseen, joka voi olla talvella esim kuukauden hyvin pienellä teholla ja esim viikon käytännössä pois, täysin ennustamattomasti ( 3päivää on täysin riittämätön ennuste) ei vain toimi ollenkaan, eikä sitä pitäisi enää lisätä.
Samalla logiikalla sitten varmaan ei ydinvoimaankaan voi enää panostaa kun sekin voi olla vaikka 7kk "täysin ennustamattomasti" pois käytössä. Näin kävi Oskarshamn 3 kanssa viime vuonna ja taas uudestaan pois käytöstä ilman mitään varoitusta ties kuinka kauan.
 
No meidän huushollissa kesällä menee 400-500KWh/kk ja talvella kun pakkasta 1200-1500kWh. 2X ilmalämpöpumput, takka ja leivinuuni. Talo vuosituhannen vaihteen "matalaenergiatalo" sen ajan spekseillä.

Jos yhden talvikuukauden keskihinta olisi vaikka 20snt, kolme ilmaista yhtäjaksoista 0snt/kWh kesäkuukautta pudottaisi keskiarvon vasta10 senttiin. Vain talvella on käytännössä merkitystä. Kesä on se ja sama.
Jos ja jos. Kymmenen sentin keskihinta on kuitenkin puolet halvempi kuin kahdenkymmenen sentin keskihinta. Sitä paitsi tuollaiset hatusta vedetyt laskelmat ovat melko turhia, sillä kahden vuoden keskihinta omalla käyttöprofiililla on se, jolla on merkitystä, jos haluaa verrata vaikkapa kiinteähintaisen 24 kk:n sopimuksen kustannuksia pörssisähköön. Kannattaa käyttää liukuria, jos haluaa arvioida, mikä sopimustyyppi on juuri itselle edullisin. Silloinkin ongelma on sama kuin pörsseissä yleensä: mennyt ei ole tae tulevasta. Sitä paitsi valittu sopimustyyppi vaikuttaa sähkönkäyttöprofiiliin (tai ainakin sen pitäisi), joten edes liukuri ei anna mitenkään täydellistä kuvaa tilanteesta.
 
Samalla logiikalla sitten varmaan ei ydinvoimaankaan voi enää panostaa kun sekin voi olla vaikka 7kk "täysin ennustamattomasti" pois käytössä. Näin kävi Oskarshamn 3 kanssa viime vuonna ja taas uudestaan pois käytöstä ilman mitään varoitusta ties kuinka kauan.
Ei tuo ole päätelty millään lailla "samalla logiikalla" vaan tuo olisi aivan eri ajattelutapa joka vieläpä edustaisi täydellisen ratkaisun virhepäätelmää.

Ydinvoiman tapauksessa ei ole todennäköistä tai varmaa, että koko tuotanto tai lähes koko tuotanto putoaa välillä talvisin(kin) pois pelistä. Käytännössä pahimmillaankin suurin osa tuotannosta on linjoilla ellei koko maata pommiteta paskaksi, ja yleensä voimalat toimivat täydellä nimellistehollaan ellei erikseen säädetä alas. Tuulivoiman kohdalla taas nimellistehosta saadaan enin osa käyttöön vain satunnaisesti ja hetkellisesti, ja nollatuotanto on ehjissä laitoksissa toistuva tilanne. Jotta ydinvoimasta saisi edes periaatetasolla yhtä epävarmaa - vaikka silti harvemmin oikuttelevaa - kuin tuulivoima, pitäisi reaktoriyksiköitä olla käytettävissä tasan yksi kappale.
 
Ei tuo ole päätelty millään lailla "samalla logiikalla" vaan tuo olisi aivan eri ajattelutapa joka vieläpä edustaisi täydellisen ratkaisun virhepäätelmää.

Ydinvoiman tapauksessa ei ole todennäköistä tai varmaa, että koko tuotanto tai lähes koko tuotanto putoaa välillä talvisin(kin) pois pelistä. Käytännössä pahimmillaankin suurin osa tuotannosta on linjoilla ellei koko maata pommiteta paskaksi, ja yleensä voimalat toimivat täydellä nimellistehollaan ellei erikseen säädetä alas. Tuulivoiman kohdalla taas nimellistehosta saadaan enin osa käyttöön vain satunnaisesti ja hetkellisesti, ja nollatuotanto on ehjissä laitoksissa toistuva tilanne. Jotta ydinvoimasta saisi edes periaatetasolla yhtä epävarmaa - vaikka silti harvemmin oikuttelevaa - kuin tuulivoima, pitäisi reaktoriyksiköitä olla käytettävissä tasan yksi kappale.
Ei tuossa puhuttu mitään todennäköisyyksistä, vaan siitä, että näin voi tapahtua. Jokaisen energialähteen kanssa voi näin tapahtua. Pointti oli osoittaa jälleen kerran näiden vaatimusten järjettömyys. Aiemmin on esittänyt vaatimuksia, että pitäisi olla minimi tuotantomäärät jne. Jos joku haluaa tänne markkinaehtoisesti ilman valtion tukia jotain sähköntuotantoa rakentaa, niin en näe mitään syytä sitä hankaloittaa. Eihän tuulivoima yksistään mikään ratkaisu ole, mutta edullista sähköntuotantoa meillä kuitenkin tarvitaan. Jos tänne on joku markkinaehtoisesti ilman valtion tukia rakentamassa ydinvoimaa, niin eikun rakentamaan vaikka useampikin yhtäaikaa. Fortum lienee todennäköisin toimija, joka voisi rakentaa, mutta on selkeästi ilmoittanut ettei ole markkinaehtoisesti kannattavaa ilman valtion tukia.
 
Ei tuossa puhuttu mitään todennäköisyyksistä, vaan siitä, että näin voi tapahtua. Jokaisen energialähteen kanssa voi näin tapahtua. Pointti oli osoittaa jälleen kerran näiden vaatimusten järjettömyys. Aiemmin on esittänyt vaatimuksia, että pitäisi olla minimi tuotantomäärät jne. Jos joku haluaa tänne markkinaehtoisesti ilman valtion tukia jotain sähköntuotantoa rakentaa, niin en näe mitään syytä sitä hankaloittaa.
En ole sinänsä eri mieltä. Totta kai ydinvoimalan tai lauhdevoimalan kohdalla voi sattua joku paha fakappi ja se voi porsia vaikka itsestään. Tuulivoiman kanssa taas se tapahtuu ns. joka tiistai. Totta kai tilanne on parempi sääriippuvaisen tuotannon kanssa kuin ilman sitä muiden seikkojen pysyessä samana.
Eihän tuulivoima yksistään mikään ratkaisu ole, mutta edullista sähköntuotantoa meillä kuitenkin tarvitaan.
Ilman muuta. On tietenkin järkevää rakentaa tuulivoimaa ja aurinkovoimaa, mutta joku mittakaavaraja tulee vastaan siinä, milloin se ei enää auta energian saannissa vaan muuttuu pelkästään wincapitaksi. Ainakin niin kauan kuin "meillä" eli ihmiskunnalla ei ole liki rajatonta pitkän tai globaalin scifimittakaavan siirtokapasiteettia, jolloin ongelma ratkeaisi ja perusvoiman määritelmä katoaisi pelkällä maltillisella sääriippuvaisen tuotannon ylikapasiteetilla jopa ilman varastoja. Se on kuitenkin toistaiseksi fantasiaa ja toteutuessaankin olisi jotain poliittisesti ongelmallisen ja dystooppisen väliltä.
Jos tänne on joku markkinaehtoisesti ilman valtion tukia rakentamassa ydinvoimaa, niin eikun rakentamaan vaikka useampikin yhtäaikaa. Fortum lienee todennäköisin toimija, joka voisi rakentaa, mutta on selkeästi ilmoittanut ettei ole markkinaehtoisesti kannattavaa ilman valtion tukia.
Kuitenkin karski fakta on myös se, että jonkun on ihan pakko rakentaa sitä vakaata tuotantoa lähiaikoina, vaikka se ilmeisesti nykyisen markkinan harhassa nähdäänkin kupla-ajattelussa kannattamattomana ja mahdottomana. Muuten meidät piru perii. Väitetyt ennusteet joiden mukaan meiltä katoaa parin vuosikymmenen aikana lauhdevoiman lisäksi CHP, tarkoittavat toteutuessaan joko valtavaa ydinvoiman rakentamista tai sitten sitä, että Suomen asutus ja elinkeinotoiminta on myös siihen mennessä lakkautettu. Muistetaan myös, että vanha ydinvoima(jonka kapasiteetti on surkean pieni) puretaan samoihin aikoihin. Muistetaan niin ikään että vesivoimaa, jonka kapasiteetti sekin on vaatimaton, ei käytännössä voi lisätä ja vesivoiman tuotantoa saatetaan runsaasti rajoittaa(rumasti sanoen varmasti rajoitetaan) ideologisista syistä tällä aikajanalla.
 
Kuitenkin karski fakta on myös se, että jonkun on ihan pakko rakentaa sitä vakaata tuotantoa lähiaikoina, vaikka se ilmeisesti nykyisen markkinan harhassa nähdäänkin kupla-ajattelussa kannattamattomana ja mahdottomana. Muuten meidät piru perii. Väitetyt ennusteet joiden mukaan meiltä katoaa parin vuosikymmenen aikana lauhdevoiman lisäksi CHP, tarkoittavat toteutuessaan joko valtavaa ydinvoiman rakentamista tai sitten sitä, että Suomen asutus ja elinkeinotoiminta on myös siihen mennessä lakkautettu. Muistetaan myös, että vanha ydinvoima(jonka kapasiteetti on surkean pieni) puretaan samoihin aikoihin. Muistetaan niin ikään että vesivoimaa, jonka kapasiteetti sekin on vaatimaton, ei käytännössä voi lisätä ja vesivoiman tuotantoa saatetaan runsaasti rajoittaa(rumasti sanoen varmasti rajoitetaan) ideologisista syistä tällä aikajanalla.
No kuka sen maksaa, jos sitä ei markkinaehtoisesti toteuteta? Teollisuus, datakeskukset jne. on tehneet selväksi etteivät he halua kustannuksiin osallistua (mainitaan nyt vaikka mikä poru tuli kun datakeskusten veroalen poistamisesta puhuttiin). Kotitaloudet kuluttaa sähköstä alle neljänneksen, joten en näe kovin reiluna, että kotitaloudet maksaa sen uuden tuotannon verojen kautta.

Jos ydinvoimaa rakennetaan verovaroin eikä datakeskuksien veroale poisteta uusi ydinvoima ei paranna tilannetta mitenkään. Vaikka rakennettaisiin OL3 kokoinen voimala, niin meille tulee sen verran uusia datakeskuksia kun voimala on valmis ja tilanne on taas sama. Jonkun pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa kun sähkö ei riitä. Sittenkö taas verovaroin rakennetaan seuraava ydinvoimala ja datakeskuksia tulee taas lisää, joten sähköä ei taaskaan ole riittävästi, mutta verovaroin on rakennettu pari ydinvoimalaa. Valtiolla on sitten kymmeniä miljardeja lisää velkaa tai veroja on nostettu sen verran, että ne on saatu rahoitettua.

Vanhat ydinvoimalat pitää jossain vaiheessa kyllä korvata ja käytännössä ainut vaihtoehto lienee ydinvoima. Olettaisin TVO & Fortumilla olevan jonkinlaiset suunnitelmat näihin kun on ajankohtaista. Ydinvoimaa kuitenkin ajetaan keskimäärin 24/7 pl. huollot & korjaukset, joten se ei tuel parantamaan meidän teho/kulutussuhdetta talvea ajatellen. Pitäisi rakentaa jotain säätövoimaa, jota ajetaan vain kovalla kulutuksella. Itse näkisin, että ensimmäisenä pitäisi poistaa tuo datakeskuksien sähköveroale, jotta se vähän hillitsisi niiden rakentamista tänne (niin ainakin itkivät kun sitä ehdotettiin) ja sen jälkeen vaikka jonkun kapasiteettimarkkinan kautta saada lisää huipputuotantoa talvea ajatellen. Ydinvoiman rakentamisessa verovaroin nykyisillä ydinvoiman hinnoilla en itse vaan näe järkeä.
 
No kuka sen maksaa, jos sitä ei markkinaehtoisesti toteuteta?
Siinäpä on se hyvä kysymys, johon ei ilmeisesti kenelläkään ole vastausta.
Vanhat ydinvoimalat pitää jossain vaiheessa kyllä korvata ja käytännössä ainut vaihtoehto lienee ydinvoima. Olettaisin TVO & Fortumilla olevan jonkinlaiset suunnitelmat näihin kun on ajankohtaista.
Ja tässähän tavallaan vastataaan siihen kysymykseen, puoliksi. Jonkun, joka oikeasti tarvitsee sitä sähköä, pitää se tehdä. Paitsi jos luotetaan ennusteisiin joiden mukaan ei Suomessa enää 2050 tarvita sähköä. Sittenhän tilanne on ihan eri, mutta tällaiseen ennusteeseen tulee sekä kansan että valtionhallinnon reagoida ja siinä meneekin sitten uusiksi se markkina, jossa pelkkä keinottelu merkitsee.
Itse näkisin, että ensimmäisenä pitäisi poistaa tuo datakeskuksien sähköveroale, jotta se vähän hillitsisi niiden rakentamista tänne (niin ainakin itkivät kun sitä ehdotettiin) ja sen jälkeen vaikka jonkun kapasiteettimarkkinan kautta saada lisää huipputuotantoa talvea ajatellen.
Ilman muuta näin. Mutta mitä se muutaman gigawatin säätöteho sitten on? Maa täyteen kiinalaisia akkuja(joiden saatavuuden päättää CCP) vai kaasuturbiineja, joita ajetaan millä? Maakaasulla, öljyllä, prosessikaasulla turpeesta, metsähakkeesta, kivihiilestä? Vai aletaanko lämpö tuottaa muulla kuin sähköllä, jotta sähkön tarve vähenee? Muotihan saattaa muuttua ja ehkä nykyinen viherpesu on jo Cyberpunk 2050 unohdettu tai kerrattu toiseen potenssiin. Ehkä kansa palelee ja ne, jotka edelleen saavat naudanlihaa pöytään voivat myös käyttää kivihiiltä vaikka takassa jos siltä tuntuu.

Voi olla, että se pari ydinvoimagigawatin rakentaminen vuosikymmenessä olisi sittenkin halpaa. Sekä nykyisellä, seuraavalla että parilla edeltävällä vuosikymmenellä. Jos se kuitenkin unessa jää tekemättä koska päätökset tekee se joka huutaa kovimpaan ääneen, niin sitten sitä ei tule. Viimeinen sammuttaa valot. Tällaisessa ylisukupolvisessa asiassa kuin sähköntuotanto mennään mopen perseeseen, jos päätökset tehdään kvartaalikapitalismin ehdoilla. Se on vielä neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaakin huonompi tapa.
Ydinvoiman rakentamisessa verovaroin nykyisillä ydinvoiman hinnoilla en itse vaan näe järkeä.
Se on aina verrattuna siihen fantasiaan, jossa halpa sähkö jatkuu. Jos se ei jatku, niin kohta voi näyttää hyvinkin kannattavalta jatkaa sähkön tuotantoa vaikkapa nykyiseen verrattuna viisinkertaisella hinnalla. Jos vaihtoehtona on maan autioituminen tai kuolema, alkaa diili kuulostaa ihan hyvältä. Eikä se todellinen hinta ole aina sama kuin hinta keinottelumarkkinoilla, jos keinottelumarkkina käy kestämättömäksi. Siitä voi silloin irtautua, mikä on tietysti katastrofi. Niin on myös sähkön loppuminen.
 
Siinäpä on se hyvä kysymys, johon ei ilmeisesti kenelläkään ole vastausta.
Tähän kun löytyisi se kustannustehokas ratkaisu niin koko ongelma katoaisi.
Ja tässähän tavallaan vastataaan siihen kysymykseen, puoliksi. Jonkun, joka oikeasti tarvitsee sitä sähköä, pitää se tehdä. Paitsi jos luotetaan ennusteisiin joiden mukaan ei Suomessa enää 2050 tarvita sähköä. Sittenhän tilanne on ihan eri, mutta tällaiseen ennusteeseen tulee sekä kansan että valtionhallinnon reagoida ja siinä meneekin sitten uusiksi se markkina, jossa pelkkä keinottelu merkitsee.
Jos nyt katsoo vaikka TVO OL3 diiliä, niin oli muuten aivan timanttinen näin jälkikäteen tarkasteltuna. Itse luottaisin heidän osaamiseensa paljon enemmän kuin puoluekirjalla jonkun missin tms. sekoiluun ministerinä. En tiedä mihin ennusteeseen viittaat, mutta itse olen nähnyt lähinnä ennusteita joissa sähkönkäyttö hyppää katosta läpi 2050 mennessä.

Ilman muuta näin. Mutta mitä se muutaman gigawatin säätöteho sitten on? Maa täyteen kiinalaisia akkuja(joiden saatavuuden päättää CCP) vai kaasuturbiineja, joita ajetaan millä? Maakaasulla, öljyllä, prosessikaasulla turpeesta, metsähakkeesta, kivihiilestä? Vai aletaanko lämpö tuottaa muulla kuin sähköllä, jotta sähkön tarve vähenee? Muotihan saattaa muuttua ja ehkä nykyinen viherpesu on jo Cyberpunk 2050 unohdettu tai kerrattu toiseen potenssiin. Ehkä kansa palelee ja ne, jotka edelleen saavat naudanlihaa pöytään voivat myös käyttää kivihiiltä vaikka takassa jos siltä tuntuu.
Jotain mitä markkinat saa halvimmalla tuotettua sähköä. Kapasiteetti markkina avaisi oven tehdä tuon kannattavasti yrityksille. Onko sitten CHP, moottorivoimaloita tai mitä tahansa. Polttoaineeksi veikkaan jotain ei fossiilista, koska päästöhinnat nousee kokoajan. CHP voisi olla ihan hyvä ratkaisua jollain ei fossiilisella. Toki nykyinen vihreäsiirtymä saattaa olla myös vain kaukainen muisto 2050, se nyt on mahdoton ennustaa mihin tässä mennää reilussa kahdessa vuosikymmenessä.

Voi olla, että se pari ydinvoimagigawatin rakentaminen vuosikymmenessä olisi sittenkin halpaa. Sekä nykyisellä, seuraavalla että parilla edeltävällä vuosikymmenellä. Jos se kuitenkin unessa jää tekemättä koska päätökset tekee se joka huutaa kovimpaan ääneen, niin sitten sitä ei tule. Viimeinen sammuttaa valot. Tällaisessa ylisukupolvisessa asiassa kuin sähköntuotanto mennään mopen perseeseen, jos päätökset tehdään kvartaalikapitalismin ehdoilla. Se on vielä neuvostoliiton viisivuotissuunnitelmaakin huonompi tapa.
Ydinvoima saattaa olla jo lähitulevaisuudessa kilpailukykyistä hinnaltaan, jos ydinvoiman uuden tulemisen seurauksena saadaan rakentamiskustannukset kuriin. En siis hätäilisi vaan katsoisin rauhassa mihin kehitys kehittyy vuosikymmenen loppuun mennessä. Jos datakeskuksista sammutellaan Suomessa valoja kun sähkö on niille liian kallista, niin en näkisi sitä suurena ongelmana.

Se on aina verrattuna siihen fantasiaan, jossa halpa sähkö jatkuu. Jos se ei jatku, niin kohta voi näyttää hyvinkin kannattavalta jatkaa sähkön tuotantoa vaikkapa nykyiseen verrattuna viisinkertaisella hinnalla. Jos vaihtoehtona on maan autioituminen tai kuolema, alkaa diili kuulostaa ihan hyvältä. Eikä se todellinen hinta ole aina sama kuin hinta keinottelumarkkinoilla, jos keinottelumarkkina käy kestämättömäksi. Siitä voi silloin irtautua, mikä on tietysti katastrofi. Niin on myös sähkön loppuminen.
Jos se sähkönhinta meillä nousee riittävästi, niin sittenhän ydinvoiman rakentaminen on markkinaehtoisesti kannattavaa. Hinnan ei todellakaan tarvitse viisinkertaistua, että jo useampi alkaa rakentaa ydinvoimaa. Eiköhän hinnat tuplaantuminen tai triplaantuminen saisi jo ydinvoiman rakentamisen käytiin. Itse vaan toivon, ettei meillä sähkönhinta vaikka kolminkertaistuisi. Se olisi melkoinen katastrofi koko kansataloudelle, puhumattamaan mitä kävisi jos se viisinkertaistuisi. Siinä vaiheessa tosiaan viimeinen sammuttaisi valot kun ei yritykset enää kannata eikä ihmisillä ole enää varaa käyttää sähköä. Jos sähkönhinta nousisi vaikka Saksan tasolle, niin miksi kukaan pitäisi enää teollisuutta Suomessa? Täältä on pitkä ja kallis matka markkinoille, joten joku kilpailuetu pitää olla miksi täällä kannattaa pitää teollisuutta.
 
Jos nyt katsoo vaikka TVO OL3 diiliä, niin oli muuten aivan timanttinen näin jälkikäteen tarkasteltuna. Itse luottaisin heidän osaamiseensa paljon enemmän kuin puoluekirjalla jonkun missin tms. sekoiluun ministerinä.
Se onkin lopulta onnekkaasti helvetin hyvä pannu josta ei tällä kertaa koitunut "artisti maksaa" kuluja suomalaisille mutta valitettavasti eurooppalaisille ystävillemme. Harmi, että se on ainoa niistä muutamasta jotka olisi kuka tahansa selväpäinen rakentanut viime vuosikymmeninä, jotta olisimme normaalissa ja terveessä tilanteessa. Hirveä tyriminen toistui lukuisia kertoja.
En tiedä mihin ennusteeseen viittaat, mutta itse olen nähnyt lähinnä ennusteita joissa sähkönkäyttö hyppää katosta läpi 2050 mennessä.
Viittaan ainakin siihen ennusteeseen, josta käyttäjä rock edellä vihjasi ja joka on salaista tietoa. Hän ei sanomansa mukaan voi siitä enempää kertoa, mutta pidän häntä uskottavana lähteenä, jota voin käyttää keittiöjournalistin lähdesuojaperiaatteella.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 221
Viestejä
5 150 082
Jäsenet
81 948
Uusin jäsen
kärpässieni

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom