Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[Paapaa]

Tuulivoiman tuotanto on suomessa vaihdellut sattumanvaraisesti 0MW(jopa -)-vajaa 8000MW.

Vuositasolla tämä ei pidä tosiaan paikkaansa. Vaihtelu on paljon pienempää. Tilastot postasinkin jo.

 

[MOS6510]

Vuositasolla tämä ei pidä tosiaan paikkaansa. Vaihtelu on paljon pienempää. Tilastot postasinkin jo.

Vuositason tuotannolla ei ole mitään merkitystä vaan hetkellisellä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen välinen suhde määräytyy joka hetki.

 

[Paapaa]

Vuositason tuotannolla ei ole mitään merkitystä vaan hetkellisellä.

Kerro tää viisaus tuulivoiman tuottajille, jotka sen 22 TWh viime vuonna tuottivat, ja ostajille joille tuo kaikki sähkö meni myös kaupaksi. Tulevaisuudessa joustot vaan lisääntyvät ja lisääntyvän akkukapasiteetin ja joustavan kulutuksen ansiosta myös lyhyem aikavälin tuotantovaihteluille saadaan resilienssiä.

 

[MOS6510]

Tässä on sellainen ennuste, että huhhuh. Siis 1,5v aikana kiinteiden hinnat 1.5-2x nykyisiin nähden.

Näkemyksesi on täysin markkinoita vastaan. Tällä hetkellä vuosituotteita tarjoillaan sellaiseen 45 €/MWh alv 0% eli 5,6 c/kWh ilman katetta vuosille 2027-2030. Ehdotan, että etsit finanssituotteen, jolla voit sijoittaa sähkön reilun hinnannousun puolesta ja laitat rahaa kiinni.

Näen itsekin, että hintoja nostavia tekijöitä on laskevia enemmän, mutta tuollaiseen 1,5x nousuun vajaassa kahdessa vuodessa on vaikea uskoa ilman shokkitekijää.

Epävarmuustekijöitä toki on:
- Milloin Pohjois-Ruotsin vihreät terästehtaat käynnistyvät?
- Milloin kaupungit tarkalleen ajavat alas CHP-tuotantoa (julkisuudessa kerrottu luku on 800 MW pois vuoteen 2035 mennessä). - Milloin täsmälleen datakeskukset uudet käynnistyvät (julkisuuden tietojen perusteella arvioin 700-800 MW lisää kuormaa vuoden 2028 alkuun mennessä)
- Milloin ensimmäiset merkittävät vetyinvestoinnit käynnistyvät?

700-800 MW datakeskuskuormaa riittää jo aiheuttamaan huimia hintapiikkejä sähkön hintaan. Ja tämä vaikuttaa äkkiä kiinteiden sopimusten hintoihin.

 

[MOS6510]

Kerro tää viisaus tuulivoiman tuottajille, jotka sen 22 TWh viime vuonna tuottivat, ja ostajille joille tuo kaikki sähkö meni myös kaupaksi. Tulevaisuudessa joustot vaan lisääntyvät ja lisääntyvän akkukapasiteetin ja joustavan kulutuksen ansiosta myös lyhyem aikavälin tuotantovaihteluille saadaan resilienssiä.

Akkukapasiteetilla ei tule vuosiin olemaan mitään merkitystä päivien välisen tuotannon tasaamisessa - tarvittava akkukapasiteetti pitäisi kasvaa huimasti. Ja kuulisin mielelläni mistä revit sitä joustavaa kulutusta lisää?

 

[Paapaa]

Akkukapasiteetilla ei tule vuosiin olemaan mitään merkitystä päivien välisen tuotannon tasaamisessa - tarvittava akkukapasiteetti pitäisi kasvaa huimasti. Ja kuulisin mielelläni mistä revit sitä joustavaa kulutusta lisää?

En ala sulle listata mitään yksittäisiä kohteita. Mutta tätä on selvitetty useaan otteeseen. Niiden mukaan potentaalia on vaikka kuinka paljon käyttämättä kysyntäkoistoissa ja pienillä toimilla voidaan saada aikaan isoja säästöjä:

Helenin Afryllä teettämän selvityksen mukaan teollisuuden joustopotentiaali on huomattava. Jousto ei edellytä teollisilta toimijoilta merkittäviä panostuksia, vaan pienet, tarkasti ajoitetut muutokset energiankäytössä korkeiden sähkön hintojen aikana voivat tuoda yrityksille jopa 100 miljoonan euron hyödyt vuodessa ilman oleellista vaikutusta kokonaistuotantoon.

Joustava energiankäyttö voi tuoda mittavat hyödyt Suomen taloudelle

Suomalaisella teollisuudella on merkittävä mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan joustavaa energiankäyttöä hyödyntämällä, selviää Helenin tuoreesta selvityksestä. Jouston hyödyntäminen parantaa energiajärjestelmän resilienssiä sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta...

www.helen.fi

(Mutta kuten aina, eihän sulle koskaan mikään lähde kelpaa, joka ei tue sun mielipiteitäsi. Katastrofi tulee ihan just ja tuulivoima paha.)

 

[Gespard]

Harmi vaan et datakeskus ja joustava energiankäyttö eivät sovi samaan lauseeseen.

 

[kapiteeli]

Vuonna 2011 myönnettiin periaatepäätös kahdelle ydinvoimalaitokselle, jotka olisivat tuoneet yli 2000 MW lisää kapasiteettia markkinoille. Yhtään megawattia ei lopulta rakennettu. Tämä olisi missä tahansa muussa liiketoiminnassa katastrofi, jonka syyt selvitettäisiin perin pohjin, mutta ydinvoimateollisuudessa se aiheutti lähinnä syyttömien osoittelua sormella. Tämän porukan sutiminen aiheutti vuosikymmenen pituisen sekavan ajan, jolloin kukaan ei tiennyt mitä tuotantoa ja kulutusta tulisi rakentaa. Periaatepäätösten myöntämisen jälkeen tulisi valtion valvoa hankkeita, että kapasiteetti tulee markkinoille tiettyyn päivään mennessä tai muuten markkinahäiriköille alkaa juosta sakot.

 

[Iså]

Miksi niille datakeskuksille ei voi tehdä sellaista sähkösopimusta että joustavat sähkönkulutuksessaan tarvittaessa 50% 20 päivän ajan vuodessa ja saavat samalla reservimarkkinatuotot? Vuosilaskennassa häviävät 3% ja samalla Suomen sähköverkko kestää paljon enemmän kulutusta.

Ihmettelen myös jos joku toimija ei saa tulevaisuudessa rahastettua Suomen kasvavaa täyssähköautokantaa osaksi sähkön säätömarkkinoita sellaisella korvauksella että kiinnostaisi tavallista tallaajaa.

 

[Paapaa]

Vuonna 2011 myönnettiin periaatepäätös kahdelle ydinvoimalaitokselle, jotka olisivat tuoneet yli 2000 MW lisää kapasiteettia markkinoille. Yhtään megawattia ei lopulta rakennettu. Tämä olisi missä tahansa muussa liiketoiminnassa katastrofi, jonka syyt selvitettäisiin perin pohjin, mutta ydinvoimateollisuudessa se aiheutti lähinnä syyttömien osoittelua sormella.

Ei kai luvan saaminen sentään ole velvoite rakentaa mitään. Syyt me kaikki jo tiedetään, miksi OL4 ja HK1 keskeytettiin. Ja niin kauan kuin olemme EU:n halvimpien maiden joukossa sähkön hinnan suhteen ja futuurit eivät osoita kohti voimakasta koillista, en kauheasti ihmettelisi ettei menohaluja yhä ole. Sakot vaan nostaisi kynnystä edes hakea sitä lupaa. En lähtisi sakottelemaan tuottajia tässäkään asiassa.

Joku iltapäivälehti uutisoi parin viikon sisään, että valtiovalta ja Fortum suunnittelisivat Westinghousen kanssa ydinvoimalahanketta. Mutta toistaiseksi siitä ei kuulunut mitään muuta kuin yksi artikkeli ja kieltävät kommentit (mikä ei sinänsä tarkoita välttämättä mitään todellisuudesta jos neuvottelut ovat pahasti kesken). Aika näyttää mikä oli tuon tilanne.

Miksi niille datakeskuksille ei voi tehdä sellaista sähkösopimusta että joustavat sähkönkulutuksessaan tarvittaessa 50% 20 päivän ajan vuodessa ja saavat samalla reservimarkkinatuotot?

Tyypillisesti datakeskusten kuorma on tasaista, eikä kovin helposti joustavaa. Sen vuokratun kapasiteetin halutaan olevan käynnissä pitkään. Ei tunteja, vaan päiviä tai viikkoja kerrallaan. Mutta on olemassa spot-instansseja jotka kyllä joustavat ja joiden hinta elää jatkuvasti ja jotka voidaan terminoida kun niiden ostajan asettama hintaraja ylittyy. Tällaiset ovat yksi vastaus joustavaan kysyntään. Soveltuu sellaiseen "laskentaan" joka voidaan keskeyttää ja jota voi helposti jatkaa kun hintaraja taas alittuu.

 

[mattix]

Ruotsissa tuulivoimasta ja rajat ylittävistä siirtoyhteyksistä on noussut poliittinen keskustelu. Siellä ministeritasolla peräänkuulutetaan säävarmaa tuotantoa ja kritisoidaan Saksaa, joka tukeutuu pelkkään sääriippuvaan tuotantoon, jolloin tasaisen tuotannon ylläpidon vaatiman laskun kuittaa naapurivaltiot. Mielenkiintoista nähdä, tuleeko protektionismi vahvemmin kuvaan mukaan, vaikka EU ajaa aivan toiseen suuntaan.

 

[MOS6510]

En ala sulle listata mitään yksittäisiä kohteita. Mutta tätä on selvitetty useaan otteeseen. Niiden mukaan potentaalia on vaikka kuinka paljon käyttämättä kysyntäkoistoissa ja pienillä toimilla voidaan saada aikaan isoja säästöjä:

Joustava energiankäyttö voi tuoda mittavat hyödyt Suomen taloudelle

Suomalaisella teollisuudella on merkittävä mahdollisuus parantaa kannattavuuttaan joustavaa energiankäyttöä hyödyntämällä, selviää Helenin tuoreesta selvityksestä. Jouston hyödyntäminen parantaa energiajärjestelmän resilienssiä sekä vahvistaa Suomen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta...

www.helen.fi

(Mutta kuten aina, eihän sulle koskaan mikään lähde kelpaa, joka ei tue sun mielipiteitäsi. Katastrofi tulee ihan just ja tuulivoima paha.)

"Pienet, tarkasti ajoitetut muutokset energiankäytössä korkeiden sähkön hintojen aikana voivat tuoda yrityksille jopa 100 miljoonan euron hyödyt vuodessa ilman oleellista vaikutusta kokonaistuotantoon"

--> Kyllä; sähkön kulutusta voi varmaankin erityisesti lämmityskuormien osalta ajoittaa päivän sisällä ja näin säästää rahaa. Kuitenkin harva yritys pystyy merkittävästi alentamaan kulutustaan päivien tai viikkojen ajan ilman, että tällä on vaikutusta esimerkiksi yrityksen tuotantoon. Mitä tulee sähkökattiloihin, niin niillä hävitetään tuulivoiman ylituotantoa silloin, kun tuulee hyvin. Niillä ei vähennetä sähkön kulutusta tuulettomina aikoina lainkaan.

 

[MOS6510]

Tyypillisesti datakeskusten kuorma on tasaista, eikä kovin helposti joustavaa. Sen vuokratun kapasiteetin halutaan olevan käynnissä pitkään. Ei tunteja, vaan päiviä tai viikkoja kerrallaan. Mutta on olemassa spot-instansseja jotka kyllä joustavat ja joiden hinta elää jatkuvasti ja jotka voidaan terminoida kun niiden ostajan asettama hintaraja ylittyy. Tällaiset ovat yksi vastaus joustavaan kysyntään. Soveltuu sellaiseen "laskentaan" joka voidaan keskeyttää ja jota voi helposti jatkaa kun hintaraja taas alittuu.

Spot-instanssit eivät ole datakeskuksen sähkönkulutuksen säästöön / säätöön vaan investointien käytön optimointiin. Spot-instansseilla myydään "ylijäänyttä" compute-kapasiteettia, jos pidemmälti sitoutuneet asiakkaat eivät pysty käyttämään jokin hetki kaikkea. Eli Spot-instansseilla pyritään pitämään datakeskuksen kapasiteetin käyttöaste jatkuvasti mahdollisimman korkeana.

 

[Ogeli]

Hesarissa maksullinen artikkeli Mikro..eiku Fortumin lämpövoimalasta:

Datakeskukset | Espoossa on maailman suurin hukkalämpöhanke – Vierailimme

Microsoftin datakeskuksen hukkalämpö lämmittää muutaman vuoden kuluttua suuren osan Espoosta. Kaukolämmön päästöt ovat romahtaneet vain kymmenessä vuodessa ja tahti jatkuu.

www.hs.fi

Microsoftin puolella datakeskuksen tietokoneissa syntyvä lämpö siirretään lämmönvaihtimessa veteen, joka virtaa lähes metrin paksuista putkea pitkin Fortumille. Vesi on noin 30-asteista ja kulkee kahden kuution sekuntivauhtia.

Lämpöpumppu ottaa vedestä kymmenen astetta lämpöä ja ”pumppaa” sen ja sähkön avulla kaukolämpöveden lämpötilan 86 asteeseen.

Noin 20-asteiseksi jäähtynyt vesi virtaa takaisin datakeskukseen, kunnes se palaa lämmenneenä taas takaisin.

Jos tuo pitää paikkansa niin pärjätään melko pienellä lisälämmöllä. Nykysäädökset vaatinevat pakkasella 95c lämpötilan vanhan 115c sijaan?
Mulle on kyllä epäselvää miten kesäjäähdytys toimii, kaikki suihkuun vai....

Muuten artikkelissa ei mainittavaa lähinnä jargonia hukkalämmön ilosta.
Ehkä vielä tehot:

Valmistuessaan Hepokorven datakeskusalue voi käyttää sähköä 200 megawatin teholla, mikä vastaa noin viidesosaa Loviisan ydinvoimalan tehosta. Yhteensä kolmen keskuksen teho voi vuosien kuluessa nousta yli 600 megawattiin.

Niinpä mikähän on lämpöteho?

edit: oli vielä tämä arvo josta saadaan megawatit lämmölle.

Valtaosa datakeskuksen käyttämästä sähköstä muuttuu palvelimissa lämmöksi. Siitä noin 75 prosenttia saadaan muutettua kaukolämmöksi.

 

[timbba80]

7.7m€. Summa joka on kertynyt 2024 verotuloina datakeskuksilta. 44 datakeskusta. Verokkina nikotiinipussit joista 120m€ verotuloja valtiolle.

Lisäksi käynyt ilmi että about 8/44 datakeskusta pyörittänyt pääsääntöisesti toimintaa kryptovaluuttalouhintaan.

Muutoin ei kuuluisi tähän ketjuun, mutta kun tietää millaisia sähkösyöppöjä nuo ovat, tunruu hullunkuriselta suurinpiirtein levittää punaista mattoa niiden jalkojen eteen - jotta eakentavat tänne. Etenkin kun yksityiset asukkaat tämän seurauksena tulevat kärsimään sähkön hinnanvaihtelusta, korkeammista hinnoista ja ovat ne joiden oletetaan ja odotetaan tekevän kulutusjoustoa.

Nuo datakeskuksien suomeen tuomat tuotot ovat hyvin hyvin pieniä, eivätkä kompensoi investointitarpeita joita niiden takia pidemmällä aikavälillä tarvitaan.

Ymmärtäisin jotenkin jos rakennettaisiin keskuksia eu:n sisäisesti ja pyrittäisiin riippumattomuuteen eu ulkopuolisista toimijoista. Mutta ms, amazon, google, tiktok yms saisivat maksaa huomattavasti enemmän..

 

[Paapaa]

Nuo datakeskuksien suomeen tuomat tuotot ovat hyvin hyvin pieniä, eivätkä kompensoi investointitarpeita joita niiden takia pidemmällä aikavälillä tarvitaan.

Tämä tosiaan muuttuu. 1.7. alkaen datakeskusten sähköveroluokka nousee normaaliin ja pelkästään tämän vuoden aikana tulee (nettona uuden verohyvityksen jälkeen) n. 20M lisää verotuloja. Oletan, että ensi vuonna sitten tuplat. Eli verokertymä tulee noista nousemaan moninkertaiseksi olettaen että kulutus pysyy samana tai jopa nousee.

Voi ehkä jälkikäteen todeta, että tuo veroporkkana olisi voitu poistaa aiemminkin.

 

[Tege]

Tämä tosiaan muuttuu. 1.7. alkaen datakeskusten sähköveroluokka nousee normaaliin ja pelkästään tämän vuoden aikana tulee (nettona uuden verohyvityksen jälkeen) n. 20M lisää verotuloja. Oletan, että ensi vuonna sitten tuplat. Eli verokertymä tulee noista nousemaan moninkertaiseksi olettaen että kulutus pysyy samana tai jopa nousee.

Voi ehkä jälkikäteen todeta, että tuo veroporkkana olisi voitu poistaa aiemminkin.

Samaan aikaan suunnitellaan uutta verotukea, kun nousevat veroluokassa.

Ministeriö valmistelee datakeskusrekisteriä Suomeen – rekisteröityminen voisi taata verotuen

Alustavan idean mukaan rekisteriin ilmoitetut datakeskukset olisivat oikeutettuja sähköverotukeen. Verotuki hyvittäisi datakeskusten sähköverokiristykset.

yle.fi

 

[Paapaa]

Samaan aikaan suunnitellaan uutta verotukea, kun nousevat veroluokassa.

Mä otin sen jo huomioon kun kirjoitin "nettona uuden verohyvityksen jälkeen". 10v aikana siis 30M palautuksia yhteensä. Verotuloja taas 23M vuodessa. Eli nettona 20M vuodessa. Paitsi että tuo 20M on eka vuosi, ensi vuodesta lähtien se on sitten yli 40M vuodessa.

 

[Tonnin Seteli]

Eli nettona 20M vuodessa. Paitsi että tuo 20M on eka vuosi, ensi vuodesta lähtien se on sitten yli 40M vuodessa.

Ajatusleikkinä olisi muuten valtiontaloudelle/kansantaloudelle/huoltovarmuudelle jne aika voittamaton diili maksaa tästä eteenpäin joka vuosi 40 miljoonaa siitä hyvästä, että Suomessa ei olisi lainkaan datakeskussähkön kulutusta. Juustorahoja.

 

[HTK12]

Mä otin sen jo huomioon kun kirjoitin "nettona uuden verohyvityksen jälkeen". 10v aikana siis 30M palautuksia yhteensä. Verotuloja taas 23M vuodessa. Eli nettona 20M vuodessa. Paitsi että tuo 20M on eka vuosi, ensi vuodesta lähtien se on sitten yli 40M vuodessa.

Tai sitten se verokertymä on tulevaisuudessa 0€ vuodessa kun vähän lobataan. Tälläinen järjestely on Suomessa esim. varustamotuki. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty ja täällä pienellä lobbauksella yritykset on saaneet ihmeitä aikaan verotukseen.

 

[Tonnin Seteli]

Sehän on kovin vaikea olla näkemättä että meitä hyvinkin kovaa kairataan aunariin kongopolitiikalla kun tänne tuodaan pari gigawattia trumppilaisia intressejä. Niitähän ei sitten sovi paljon häiritä ja muut käyttäjät jäävät vaille sähköä ennen kuin nämä kokisivat mitään katkoksia. Puoli-ilmainen sähkö pierutekoälylle ja muulle haitalliselle toiminnalle on tietysti taattava, tai muuten.

Voi peräti käydä niin, että näiden perseenreikien ja tuurivoiman takia sattuu blackout espanjantyyliin, ja tästä ollaan sitten välitystuomioistuimessa kun on haitattu the greatest, at least probably the greatest and as far as I know the greatest nation and companies in my playtime duplo collection. Hieno ammattimiesten panos nopeaan verkon uudelleen käynnistykseen menee sitten mutaan ja sekin on taas uutta velkaa Venäjän liittolaisen kassaan.

 

[rock]

Sen verran on pakko mainita että Fingrid on noissa liittymäsopimuksissaan pitänyt huolen että nämä uudet keskukset joutuvat ottamaan vastuuta sähkön taajuudesta. Eli jos FG syystä tai toisesta toteaa että nyt on pakko taajuuden nimissä pakko vähentää kulutusta siellä, tuolla ja täällä, keskukset joutuvat välittömästi tiputtamaan 30% pois kulutuksestaan. Tämä ei tietenkään lohduta sitä hahmoa joka lämmittää harakanpesärintamamiestalonsa sähköpattereilla koska hinta on siinä vaiheessa todennäköisesti 1€/kWh tasolla tai enemmän, mutta eipähän ainakaan verkko kaadu.

 

[Paapaa]

Tai sitten se verokertymä on tulevaisuudessa 0€ vuodessa kun vähän lobataan. Tälläinen järjestely on Suomessa esim. varustamotuki. Mitään päätöksiä ei vielä ole tehty ja täällä pienellä lobbauksella yritykset on saaneet ihmeitä aikaan verotukseen.

Kaikki on mahdollista, mutta ainakin tuo nyt sunnitteilla oleva tuki olisi murto-osa siitä verokertymästä joka datakeskuksista tulee. Mutta se voi tietenkin muuttua vielä vaikka kuinka suuntaan tai toiseen. Luulisi että tuo kompensaatiokin halutaan päättää aika pian, jos sellainen ylipäänsä halutaan.

 

[jarmojs]

Sen verran on pakko mainita että Fingrid on noissa liittymäsopimuksissaan pitänyt huolen että nämä uudet keskukset joutuvat ottamaan vastuuta sähkön taajuudesta. Eli jos FG syystä tai toisesta toteaa että nyt on pakko taajuuden nimissä pakko vähentää kulutusta siellä, tuolla ja täällä, keskukset joutuvat välittömästi tiputtamaan 30% pois kulutuksestaan. Tämä ei tietenkään lohduta sitä hahmoa joka lämmittää harakanpesärintamamiestalonsa sähköpattereilla koska hinta on siinä vaiheessa todennäköisesti 1€/kWh tasolla tai enemmän, mutta eipähän ainakaan verkko kaadu.

Ovat ns. virtuaalivoimalaitoksia.

Tuhkanen_Reino.pdf https://share.google/cIz0ImfdmMfMBoqAy

 

[HTK12]

Kaikki on mahdollista, mutta ainakin tuo nyt sunnitteilla oleva tuki olisi murto-osa siitä verokertymästä joka datakeskuksista tulee. Mutta se voi tietenkin muuttua vielä vaikka kuinka suuntaan tai toiseen. Luulisi että tuo kompensaatiokin halutaan päättää aika pian, jos sellainen ylipäänsä halutaan.

Voit olla varma, että sellainen kompensaatio tulee. Kyse on lähjinnä milloin on optimimaalinen aika se tehdä poliitikon näkökulmasta. Nyt on vähän huono aika kun vaalit on tulossa, joten en yllättyisi, että sen tulo siirtyy vaalien jälkeen. Vaalikampanjat pitäisi aloittaa lokakuussa, niin ikävä, jos juuri tälläisen päätöksen on mennyt tekemään..

Väitetään ettei Suomessa ole korruptiota, mutta se nyt on täällä vaan verhottu paremmin. Hyvä esimerkki nyt esim. makeisvero, joka oli jo sovittu hallituksen kehysriihessä, mutta peruuntui heti kun Fazer soitti ministerille. Silloin oli hyvä aika poliitikolle, koska vaaleihin oli kaksi vuotta aikaa ja kansa ehtii unohtaa. Toki datakeskuksilla voi vielä olla "verkoistoituminen" menossa ja vielä etsitään niitä "oikeita" poliitikkoja hommaan. Fazerilla näytti homma menevän rutiinilla, tosin onkin yksi Suomen vanhimmista yrityksistä.

 

[Paapaa]

Voit olla varma, että sellainen kompensaatio tulee.

Tällä hetkellä se ehdotettu malli olisi 30M kompensaatiot 10v aikana, mikä olisi alle 10% kerätyistä veroista. Mutta nuolaistaan vasta kun se on lakiin kirjattu. En nyt osaa alkaa kritisoida jotain muuta esitystä kuin tuota joka on julkisuudessa ollut ja se ei olisi kovin paha.

Lobbaaminen ei tosiaan ole korruptiota. Sitä voi, saa ja kuuluukin harrastaa ja sitä voidaan tehdä kumpaankin suuntaan. Datakeskusten edustajat tietenkin ajavat datakeskuksien ja niitä omistavien yritysten etua. Ja toisena osapuolena sitten esim. kuluttajajärjestöt ja tässä ihan poliitikot jotka puoltavat korkeampaa verokertymää ja pitävät datakeskusten muita hyötyjä suhteellisen pieninä.

 

[vemkki]

Väitetään ettei Suomessa ole korruptiota, mutta se nyt on täällä vaan verhottu paremmin. Hyvä esimerkki nyt esim. makeisvero, joka oli jo sovittu hallituksen kehysriihessä, mutta peruuntui heti kun Fazer soitti ministerille. Silloin oli hyvä aika poliitikolle, koska vaaleihin oli kaksi vuotta aikaa ja kansa ehtii unohtaa. Toki datakeskuksilla voi vielä olla "verkoistoituminen" menossa ja vielä etsitään niitä "oikeita" poliitikkoja hommaan. Fazerilla näytti homma menevän rutiinilla, tosin onkin yksi Suomen vanhimmista yrityksistä.

Vai "soitteli ministerille"? Fazerhan nosti tuosta makeisverosta hyvin näkyvän äläkän. Lobbausta se oli, ja kiristämiseksikin sitä voi sanoa, koska Fazer uhkasi siirtää tehtaan Ruotsiin, mutta en minä kyllä tuota korruptiona pysty näkemään mitenkään.

 

[BongisKhan]

Edelleen: datakeskuksille ei pitäisi antaa mitään tukiaisia, vaan ne pitäisi nostaa kokonaan omaan, korkeampaan, sähköveroluokkaansa. Vähintään 5c/kWh. Ne ovat erittäin matalan jalostusasteen äärimmäisen energiaintensiivistä toimintaa, jonka tuotot valuvat 98.5% kansainvälisille megakorpoille, eli niiden tuottama arvo Suomen valtiontaloudelle on täysin mitätön.

Sähkö on täällä niin halpaa (kuulemma), että kokonaisuudessaan sähkön hinta olisi edelleen kilpailukykyinen ja lisäksi meillä on täällä edelleen kaikki muut datakeskuksia houkuttelevat valtit: viileä ilmasto, paljon vettä, hyvin vähän luonnonilmiöriskiä, hyvä sähkö- ja datainfra, vakaa valtio jne. Jos nämä itsessään eivät riitä, niin menkööt sitten muiden riesaksi.

 

[zepi]

Yksi mikä kannattaa huomata on se, että tyhjä datakeskus itsessään ei syö sähköä ~lainkaan.

Se mikä sähkön syö ovat ne räkit siellä sisällä.

Myöskään se itse peltihalli ei maksa kovinkaan paljoa, joten se sähkönkulutus skaalaa varsin helposti sen suhteen, että paljonko sähköä se datacenterin ostaja saa ostettua (ja paljonko niitä räkitettäviä palvelimia saavat hommattua). Jos niitä kiinteitä toimitussopimuksia ei vaan 2027:lle saa, niin hölmöä se on laittaa räkit jauhamaan pörssisähköllä "toivotaan toivotaan" mentaliteetillä.

On tuossa tietty se, että jos haluat mitoittaa jäähdytyksen ja kaukolämpöliittymät hukkalämmön myynnille 100MW teholle ja sitten sulla onkin vain 10MW edestä räkkejä, niin olet maksanut infrasta turhaan ylimääräistä. Joku asiasta tietävä varmaan osaa arvioida että miten noiden hinnat menevät. Ainakin normaali kompressorijäähdytys menee varmaan aika lineaarisesti tehon suhteen halventuen vähän mitä enemmän tehoa asennetaan.

Teollisuden kokoluokan lämpöpumpuissa varmaan samaa, mutta jos asennat 7x 20MW pumppuja vierekkäin, niin niitäkin voi asentaa aluksi vain 1 tai 2 sen sijaan että laittaa kaikki seitsemän.

 

[B12]

Sähkö on täällä niin halpaa (kuulemma), että kokonaisuudessaan sähkön hinta olisi edelleen kilpailukykyinen ja lisäksi meillä on täällä edelleen kaikki muut datakeskuksia houkuttelevat valtit: viileä ilmasto, paljon vettä, hyvin vähän luonnonilmiöriskiä, hyvä sähkö- ja datainfra, vakaa valtio jne. Jos nämä itsessään eivät riitä, niin menkööt sitten muiden riesaksi.

Sitten toinen puoli on se, kun datakeskukset nostavat Suomen sähkön hinnan samalle tasolle kuin keski-euroopassa, se houkuttelee entistä vähemmän tuottavampaa teollisuutta Suomeen? Suomella on muutenkin isoja haasteita saada jalostusarvoa tekevää teollisuutta ja väistämättä kohoava sähkön hinta tappaa senkin vähän kiinnostuksen.

Suomesta uhkaa tulla resurssifarmi, josta pumpataan halpaa energiaa ja raaka-aineita ulkomaille jalostukseen.

 

[Gespard]

Suomesta uhkaa tulla resurssifarmi, josta pumpataan halpaa energiaa ja raaka-aineita ulkomaille jalostukseen.

Onneksi meidän fiksu hallitus on laittamassa uutta datakeskustukea tulille heinäkuusta alkaen.

 

[vemkki]

Sähkö on täällä niin halpaa (kuulemma), että kokonaisuudessaan sähkön hinta olisi edelleen kilpailukykyinen ja lisäksi meillä on täällä edelleen kaikki muut datakeskuksia houkuttelevat valtit: viileä ilmasto, paljon vettä, hyvin vähän luonnonilmiöriskiä, hyvä sähkö- ja datainfra, vakaa valtio jne. Jos nämä itsessään eivät riitä, niin menkööt sitten muiden riesaksi.

Toisaalta jos samat datakeskukset menevät Suomen sijasta Ruotsiin, ne nostavat sähkön hintaa myös Suomessa siirtoyhteyksien kautta, mutta hyödyt menevät Ruotsiin.