Sähkönsiirto

[Juzzi]

Et osaa yhtään ottaa huomioon sitä, että Helenin ja Elenian verkkoalueet ovat täysin erilaiset ja lähdet niitä vertailemaan keskenään? Yllä olevassa kuvassa siis kuvattu yhtiöiden verkkopituus suhteessa käyttöpaikkoihin. Elenialla keskimäärin 10 kertaa enemmän verkkoa per asiakas kuin Helenillä. Omakohtaisilla kokemuksilla on kyllä toki jonkinlainen arvo, mutta tällaisessa keskustelussa pitäisi kyllä pystyä ottamaan hieman laajempaa pohjaa omille väitteilleen. Täältä voit esimerkiksi tarkastella eri vuosien tilastoja ja vertailla, miten maakaapelointiasteet ovat eri verkkoyhtiöissä kehittyneet. Elenialla toissa vuoden lopussa kaapelointiaste oli 68% PJ-verkossa (vs. Helenin kaupunkiverkko 98%).

Kysymys lienee enemmän siitä paljonko esim pirkanmaalaiset taajamassa asuvat subventoivat elenian metsässä asuvien kuluja, (vastaus:ihan vitusti, ja nyt tehomaksun tullessa tätä subventiota voidaan jatkaa surutta koska taajamissa asuvien käyttöprofiilit paukuttaa ehdotettu tehomaksurahaa joka ikinen päivä kesät-talvet). Jos tuosta verkkopituudesta johtaa karkean laskelman tekoälyn kanssa niin että Elenia perusmaksun laskutus perustuisi Helenin €/km/v persumaksut+kulutus/verkon pituus/vuosikulu mukaan niin elenian perusmaksu olisi ~55€/kk 22€ sijaan.

Käytännössä noilla tilastoilla voi pyyhkiä perseen vertailua varten koska jokainen noista yrityksistä tekee mitä tekee ja vertailu ei saatavilla olevilla julkisilla tiedoille ole mitenkään järkevää poislukien firmojen tilinpäätökset joihin voi sitten piilottaa noi luvut ihan miten haluaa. Se työ mitä Energiavirasto tekee on täyttä näpertelyä ja käytännössä siellä tehdään mitä laki sanoo ja mitä verkkoyhtiöt sitten keksivät heidän kanssa lobatakseen omia etujaan. Kansalaisten ja pienasiakkaisen etuahan tässä kuviossa ei ole kukaan ajanut varsinkin Elenia/Caruna alueilla vuosikymmeneen. Energiavirasto sallii kuppauksen ja ainoa millä tästä voisi päästä eteenpäin on poliittinen paine vielä tiukempaan sääntelyyn liikevoiton rajoittamisessa.

 

[pulatunnus]

Kysymys lienee enemmän siitä paljonko esim pirkanmaalaiset taajamassa asuvat subventoivat elenian metsässä asuvien kuluja, (vastaus:ihan vitusti, ja nyt tehomaksun tullessa tätä subventiota voidaan jatkaa surutta koska taajamissa asuvien käyttöprofiilit paukuttaa ehdotettu tehomaksurahaa joka ikinen päivä kesät-talvet).

Sellaisella profililla varmaan voittaja.

Sähkönjakelu, verkot on sellaisia peruspalveluita että yhteiskunnan kannattaa turva niiden saatavuus, kohtuullisin kustannuksin. Siitä seuraa jossain mielessä pientä yhteisvastuuta, ja koska koko maa ei ole yhtä kokonaisuutta, niin jossain on sitten niitä rajoja, jossa satametriä voi olla iso ero. Espoossa, Helsingissä on eri hinnat kuin kainuussa.

Käytännössä noilla tilastoilla voi pyyhkiä perseen vertailua varten koska jokainen noista yrityksistä tekee mitä tekee ja vertailu ei saatavilla olevilla julkisilla tiedoille ole mitenkään järkevää poislukien firmojen tilinpäätökset joihin voi sitten piilottaa noi luvut ihan miten haluaa. Se työ mitä Energiavirasto tekee on täyttä näpertelyä ja käytännössä siellä tehdään mitä laki sanoo ja mitä verkkoyhtiöt sitten keksivät heidän kanssa lobatakseen omia etujaan. Kansalaisten ja pienasiakkaisen etuahan tässä kuviossa ei ole kukaan ajanut varsinkin Elenia/Caruna alueilla vuosikymmeneen. Energiavirasto sallii kuppauksen ja ainoa millä tästä voisi päästä eteenpäin on poliittinen paine vielä tiukempaan sääntelyyn liikevoiton rajoittamisessa.

Se valvonta on kyllä toimivaa ja tehokasta, jos siinä haluaa huijata niin sitten pitää suorastaa väärentää verkoa, mutta miten teet valvonnan kestävän haamuverkkon. Siis sen pitäisi kestää pitkässä juoksussa, eika vain yksittäistä valvontajaksoa.

Sähköverkkoyhtiöillä sen verran kiinni pääomaa verkoissa, ja sitä verkkoa ei voi viedä pois, niin siinä huijaamisessa riskit isot, vs ota rahat ja juokse jutuissa.

 

[Tonnin Seteli]

Et osaa yhtään ottaa huomioon sitä, että Helenin ja Elenian verkkoalueet ovat täysin erilaiset ja lähdet niitä vertailemaan keskenään? Yllä olevassa kuvassa siis kuvattu yhtiöiden verkkopituus suhteessa käyttöpaikkoihin.

Järkevän näköinen taulukko, paitsi että kolmatta ja neljättä saraketta en mitenkään päin ymmärrä. Vika saattaa tietysti olla ymmärryksessäni, mutta ei kai ole mennyt pituus ja lukumäärä ristiin? Ainakin nollalla jakamisesta näin voisi päätellä, jos puuttuva data on metrit 110kV verkossa. Tai en ymmärtäisi siltikään. Ja edelleen vika lienee omassa päässäni.

E: Ilmeisesti tein vain tyhmän oletuksen kontekstin perusteella ja mietin olematonta ongelmaa. Suurjännitelinjojen pituutta ei taideta taulukossa jakaa kaikkien kesken(kuten asiayhteydestä oletin) vaan vain suurjännitekäyttäjien kesken, ja DIV/0 johtuu nollasta tällaisesta asiakkaasta?

 

[peksii]

Järkevän näköinen taulukko, paitsi että kolmatta ja neljättä saraketta en mitenkään päin ymmärrä. Vika saattaa tietysti olla ymmärryksessäni, mutta ei kai ole mennyt pituus ja lukumäärä ristiin? Ainakin nollalla jakamisesta näin voisi päätellä, jos puuttuva data on metrit 110kV verkossa. Tai en ymmärtäisi siltikään. Ja edelleen vika lienee omassa päässäni.

Jaoin siis excelissä verkkopituudet käyttöpaikoilla (molemmat eritellään noille kolmelle eri tasoille) ja tosiaan jos käyttöpaikkoja ei ole jollain verkkoyhtiöllä tietyssä jännitetasossa, niin tulee virhe. En niitä nyt lähtenyt erikseen siistimään. Ja koska yleensä korkeammilla jännitetasoilla on vähemmän asiakkaita, niin verkon pituus metreinä per käyttöpaikka on huomattavasti suurempi.

 

[Variz]

Kohtuullisen helppo käydä antamassa tähän puolto, näin OKT asujana:

Kansalaisaloitepalvelu - Ei tehomaksuja kotitalouksille – kansalaisaloite sähkön siirtohinnoittelun kohtuullistamiseksi

Aloitteen sisältö Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on varmistaa, että sähkön siirron hinnoittelu on kuluttajille kohtuullista, ennakoitavaa ja läpinäkyvää, eikä kotitalouksille oteta käyttöön tehomaksuja tai muita vastaavia maksukomponentteja, jotka käytännössä nostavat siirtolaskua ilman...

www.kansalaisaloite.fi

Kerrostalossa tämä on vaan kotiin päin, koska jos kokonaiskustannus ei saa nousta, se tarkoittaa että vähemmän sähköä kuluttavat (kerrostalossa asuvat) saavat huojennusta kuluihin sen edestä, mitä muilla nousee.

Ei vähemmän sähköä kuluttava saa mitään huojennuksia. Huojennuksia saavat ne jotka eivät käytä sähköä isolla huipputeholla.
Sitäpaitsi kerrostaloasujjaan sähkön yksikköhinta (per kWh) on todella suuri, kun perusmaksu jyvitetään kilowattihintaan.

 

[Juzzi]

Sähköverkkoyhtiöillä sen verran kiinni pääomaa verkoissa, ja sitä verkkoa ei voi viedä pois, niin siinä huijaamisessa riskit isot, vs ota rahat ja juokse jutuissa.

Niin tässähän se koko kusetuksen juoni piilee näillä Elenia/Carunoilla.

Kun verkkoyhtiö investoi, verkkoon sitoutunut pääoma kasvaa. Sääntely sallii tälle pääomalle vuosittaisen prosenttituoton, yhtiö saa kerätä asiakkailta enemmän rahaa joka vuosi pelkästään siksi, että rahaa on sidottu enemmän, riippumatta siitä paraneeko palvelu sinun kohdallasi. tähän päälle vielä se varsinainen kusetus: pienasiakas maksaa nämä investoinnit joilla sitten kasvattavat absoluuttista tuottoa. Siirtohinnoissa peritään sekä investoinnin poistot (30–40 vuoden ajalle jaettuna) että sen päälle sallittu tuotto.
Eli kuluttaja maksaa sekä kaivetun kaapelin hinnan että yhtiön vuosittaisen koron sille. Energiaviraston sääntöjen mukaan, täysin meidän piikkiin.

 

[Paapaa]

Eli kuluttaja maksaa sekä kaivetun kaapelin hinnan että yhtiön vuosittaisen koron sille. Energiaviraston sääntöjen mukaan, täysin meidän piikkiin.

Kerrotko vielä, mikä se sun parempi järjestelmä on, jolla saadaan se verkko pidettyä hyvässä kunnossa, parannettua sääkestävyyttä niin, että joku viitsii tuon kaiken kaiken tehdä ja sinä saat kaiken halvalla? Perinteinen "minä en halua maksaa, haluan että muut maksavat kuluni"?

 

[Tonnin Seteli]

Niin tässähän se koko kusetuksen juoni piilee näillä Elenia/Carunoilla.

Kun verkkoyhtiö investoi, verkkoon sitoutunut pääoma kasvaa. Sääntely sallii tälle pääomalle vuosittaisen prosenttituoton, yhtiö saa kerätä asiakkailta enemmän rahaa joka vuosi pelkästään siksi, että rahaa on sidottu enemmän, riippumatta siitä paraneeko palvelu sinun kohdallasi. tähän päälle vielä se varsinainen kusetus: pienasiakas maksaa nämä investoinnit joilla sitten kasvattavat absoluuttista tuottoa. Siirtohinnoissa peritään sekä investoinnin poistot (30–40 vuoden ajalle jaettuna) että sen päälle sallittu tuotto.
Eli kuluttaja maksaa sekä kaivetun kaapelin hinnan että yhtiön vuosittaisen koron sille. Energiaviraston sääntöjen mukaan, täysin meidän piikkiin.

Tästä voisikin epäluuloisempi ajatella, että verkon parantamiseen kannattaa investoida etupeltoon, järkevästi ja runsaasti kikkailun tarpeen poistamiseksi, vähentämiseksi ja viivyttämiseksi. Muuten moni verkkoyhtiö investoi saman verran tavalla, joka ei paranna verkon tilannetta tai parantaa sitä vain vähän.

 

[pulatunnus]

Niin tässähän se koko kusetuksen juoni piilee näillä Elenia/Carunoilla.

Kun verkkoyhtiö investoi, verkkoon sitoutunut pääoma kasvaa. Sääntely sallii tälle pääomalle vuosittaisen prosenttituoton, yhtiö saa kerätä asiakkailta enemmän rahaa joka vuosi pelkästään siksi, että rahaa on sidottu enemmän, riippumatta siitä paraneeko palvelu sinun kohdallasi. tähän päälle vielä se varsinainen kusetus: pienasiakas maksaa nämä investoinnit joilla sitten kasvattavat absoluuttista tuottoa. Siirtohinnoissa peritään sekä investoinnin poistot (30–40 vuoden ajalle jaettuna) että sen päälle sallittu tuotto.

Luot mielikuvaa että verkkoyhtiö voisi kaataa mielensä mukaan rahaa kaapeliuraan ja laskuttaa siitä, ei se niin mene, vaan kaava menee todellisten investointien mukaan. Ne kerrottu olevan senverran kireät että vaatii tehokkaita, oikeinvalittuja investointeja, riski enemmänkin mokata.

Eli kuluttaja maksaa sekä kaivetun kaapelin hinnan että yhtiön vuosittaisen koron sille. Energiaviraston sääntöjen mukaan, täysin meidän piikkiin.

Asiakkaat maksaa tietenkin koron ja kuoletukset (sirito/kk maksuilla). Sähköverkon elinkaareksi lasketaan varsin pitkä, joten siinä menee aikaa. Eli sillä pääomalla on myös se riski että verkko muuttuu arvottomaksi. Näinä aikoina ei ihan olematon.

Nyt maakunta yhtiöillä on ollut paljon niitä investointeja, ihan asiakkaiden , politikkojen ja virkamiesten toiveesta, ei ne mistään taikaseinästä ilmesty.

Suomessa vähän omistajia vedätetty, julkiset yhteisöt myö verkkoja, sen jälkeen laitettiin investointi ohjausta, vakiokorvausta, vaatimuksia, jota vauhditettiin pienellä tuotto lisällä, no korot nousi,ja tuottolisää leikattiin. ja kaikenlaista uutta riskiä ilmaantunut.

Verkkobusines pitää pitää kannattavana, niin kannatavana että sille löytyy rahaa. Se pitää pitää myös uskottavasti riskittömänä, jotta sitä halpaa rahaa löytyy.

 

[Juzzi]

Kerrotko vielä, mikä se sun parempi järjestelmä on, jolla saadaan se verkko pidettyä hyvässä kunnossa, parannettua sääkestävyyttä niin, että joku viitsii tuon kaiken kaiken tehdä ja sinä saat kaiken halvalla? Perinteinen "minä en halua maksaa, haluan että muut maksavat kuluni"?

Tässähän ei kyse mikä olisi parempi järjestelmä, ei suinkaan. Kyse on siitä että poliittinen ohjauksemme on erittäin myönteistä verkkoyhtiöiden suuntaan sekä kritiikki Energiaviraston toimintaan joka tulkitsee lakeja niin että se on mahdollisimman hyödyttävää verkkoyhtiöille. Tuo sinun kommenttisi paljastaa paljon ajatustavastasi että Suomessa on ok tehdä "aina kuten ennenkin" eli kupata kansalta rahaa poliittisella mandaatilla eri yhtiöille aivan järkyttäväv verokuorman lisäksi. Katso näiden verkkoyhtiöiden liiketuloksia ja kerro onko sinun mielestäsi reilua että vakavassa investointikuurissa (tämän ketjun mukaan oleva) Elenia tahkoo semmoisen 100M€ vuosi tulosta? Normaalissa markkinataloudessa investoinnit rahoitetaan lainoilla jolloin yrityksen tuloksentekokyky kyykkää ainakin hetkellisesti. Nyt tämä mekanismi mikä rakennettu poliitiikojen ja Energiaviraston toimesta mahdollistaa investointien kuppauksen asiakkaalta "etupeltoon" sekä asiakkaiden maksamaan myös poistot sekä investoidun pääoman koron täysin 100% ilman minkäänlaista riskiä verkkoyhtiölle.

 

[Paapaa]

Tässähän ei kyse mikä olisi parempi järjestelmä, ei suinkaan.

En lukenut tätä pidemmälle. Eli siis ei ollut ehdottaa parempaa järjestemää. Kiitos. (Enkä toki yllättynyt.) Kannattaa myös tutustua perusteisiin eli siihen, miksi sähkönsiirtomarkkina poikkeaa täysin monesta muusta alalsta ja miksi siirtoverkkoyhtiöille sallitaan ja halutaan monopoliasema. Perusjuttuja, mutta helpottaa taas tilanteen ymmärtämistä.

 

[peksii]

Tässähän ei kyse mikä olisi parempi järjestelmä, ei suinkaan. Kyse on siitä että poliittinen ohjauksemme on erittäin myönteistä verkkoyhtiöiden suuntaan sekä kritiikki Energiaviraston toimintaan joka tulkitsee lakeja niin että se on mahdollisimman hyödyttävää verkkoyhtiöille. Tuo sinun kommenttisi paljastaa paljon ajatustavastasi että Suomessa on ok tehdä "aina kuten ennenkin" eli kupata kansalta rahaa poliittisella mandaatilla eri yhtiöille aivan järkyttäväv verokuorman lisäksi. Katso näiden verkkoyhtiöiden liiketuloksia ja kerro onko sinun mielestäsi reilua että vakavassa investointikuurissa (tämän ketjun mukaan oleva) Elenia tahkoo semmoisen 100M€ vuosi tulosta? Normaalissa markkinataloudessa investoinnit rahoitetaan lainoilla jolloin yrityksen tuloksentekokyky kyykkää ainakin hetkellisesti. Nyt tämä mekanismi mikä rakennettu poliitiikojen ja Energiaviraston toimesta mahdollistaa investointien kuppauksen asiakkaalta "etupeltoon" sekä asiakkaiden maksamaan myös poistot sekä investoidun pääoman koron täysin 100% ilman minkäänlaista riskiä verkkoyhtiölle.

Lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt valittavat markkinaoikeuteen Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista - Energiateollisuus

 

[Juzzi]

En lukenut tätä pidemmälle. Eli siis ei ollut ehdottaa parempaa järjestemää. Kiitos. (Enkä toki yllättynyt.)

Ei ollut, enkä sitä missään ehdottanutkaan. Jos vedät kaninhatusta kysymyksiä etkä saa mieleisiäsi vastauksia niin minähän en sille mitään voi.

 

[Paapaa]

Lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt valittavat markkinaoikeuteen Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista - Energiateollisuus

Oho, ei se ollutkaan vain "pahat ulkomaalaiset sijoittajat"...

 

[Paapaa]

Jos vedät kaninhatusta kysymyksiä etkä saa mieleisiäsi vastauksia niin minähän en sille mitään voi.

Siis mähän nimenomaan sain mieleiseni vastauksen: et osaa ehdottaa mitään parempaa järjestelmää. Sen mä nimenomaan halusin kuulla.

 

[Juzzi]

Lähes kaikki sähköverkkoyhtiöt valittavat markkinaoikeuteen Energiaviraston valvontamenetelmien muutoksista - Energiateollisuus

Vastaan tähän kuten @Paapaa. En lukenut tätä pidemmälle "Uudet valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, joka on ristiriidassa Suomen puhtaan siirtymän ja hiilineutraaliustavoitteiden kanssa."

Käytännössä siis verkkoyhtiöiden perustelu liian kireälle valvonnalle on vihreä siirtymä, anna mun kaikki kestää

 

[Juzzi]

Siis mähän nimenomaan sain mieleiseni vastauksen: et osaa ehdottaa mitään parempaa järjestelmää. Sen mä nimenomaan halusin kuulla.

Ole hyvä

 

[Juzzi]

Oho, ei se ollutkaan vain "pahat ulkomaalaiset sijoittajat"...

Miten voit vetää tuon johtopäätöksen jos luet heidän etujärjestönsä lausuntoa?

 

[peksii]

Vastaan tähän kuten @Paapaa. En lukenut tätä pidemmälle "Uudet valvontamenetelmät vaarantavat verkkoinvestointien toteuttamisen pitkällä aikavälillä, joka on ristiriidassa Suomen puhtaan siirtymän ja hiilineutraaliustavoitteiden kanssa."

Käytännössä siis verkkoyhtiöiden perustelu liian kireälle valvonnalle on vihreä siirtymä, anna mun kaikki kestää

Lue edes vielä kerran uudestaan lainaamani viestin sisältö (eli sinun viestisi) ja huomaat, että väitteesi valvontaviranomaisen tulkitsevan lainsäädäntöä mahdollisimman hyödyttävästi verkkoyhtiöiden näkökulmasta on yksinkertaisesti väärin, kuten linkkaamani tiedote sen osoittaa.

 

[Juzzi]

Lue edes vielä kerran uudestaan lainaamani viestin sisältö (eli sinun viestisi) ja huomaat, että väitteesi valvontaviranomaisen tulkitsevan lainsäädäntöä mahdollisimman hyödyttävästi verkkoyhtiöiden näkökulmasta on yksinkertaisesti väärin, kuten linkkaamani tiedote sen osoittaa.

Kaivelin tuon Markkinaoikeuden päätöksen esiin, se löytyy täältä:

Markkinaoikeus hylkäsi verkonhaltijoiden valitukset Energiavirastonvahvistamia verkkopalvelujen hinnoittelun kohtuullisuuden valvontamenetelmiäkoskevissa asioissa

tässä pari avainkohtaa:
-Valittajien mukaan erityisesti verkko-omaisuuden arvostusperiaatetta koskeva muutos johtaa siihen, ettei verkonhaltijoilla ole mahdollisuutta saada verkko-omaisuudelleen energiamarkkinasääntelyn mukaista kohtuullista tuottoa. Tältä osin valittajat vaativat, että verkonarvostusperiaatteena tulisi soveltaa aiempien menetelmien tapaan verkko-omaisuuden uudelleen arvottamista.

-Markkinaoikeus katsoi päätöksistään tarkemmin ilmenevin perustein, että Energiavirasto ei ole ylittänyt harkintavaltaansa päätökset tehdessään eikä asioissa osoitettu, että valvontamenetelmät vaarantaisivat verkonhaltijoiden oikeuden energiamarkkinasääntelyssä tarkoitettuun kohtuulliseen tuottoon.

Eli valitus koski nimenomaan tuon kuvion jatkuvuutta että oman laskennallisen pääoman kasvatuksella voi kupata sinunkin selästä lisää tuottoja. Hyvä Energiavirasto! Tehomaksu näyttäytyy nyt uudessa valossa eli rajoituksia tulee oman pääoman tuottoon mutta saavat sitten tehomaksun tilalle millä voivat korjata tämän "haavan". Ei näin Energiavirasto...

 

[pulatunnus]

Eli valitus koski nimenomaan tuon kuvion jatkuvuutta että oman laskennallisen pääoman kasvatuksella voi kupata sinunkin selästä lisää tuottoja. Hyvä Energiavirasto! Tehomaksu näyttäytyy nyt uudessa valossa eli rajoituksia tulee oman pääoman tuottoon mutta saavat sitten tehomaksun tilalle millä voivat korjata tämän "haavan". Ei näin Energiavirasto...

Avaatko vähän tuota muutos mihin viittaat, tuolla kasvutus kuppaamisella?

Miten ennen, mikä muuttu ja millaiseksi ? Joo on tämä jossain ketjussa aikanaan selitetty, mutta tuo tulkintasi ei siihen ihan sovi.

 

[timbba80]

Kysymys lienee enemmän siitä paljonko esim pirkanmaalaiset taajamassa asuvat subventoivat elenian metsässä asuvien kuluja, (vastaus:ihan vitusti,

Täysin sama Carunalla (ei Caruna Espoo). Tiedän esimerkkejä jossa tien toisella puolella olet Turku Energian asiakas, tien toisella puolella Carunan - hinnoissa aika iso ero ihan siksi että se Carunan verkossa oleva henkilö joutuu subventoimaan niitä Carunan pusikkolinjoja keskellä ei mitään.

Itse asun taajama-alueella jossa omasta talosta on n. 1km Fingridin kantaverkon solmupisteeseen josta Caruna myös on saanut Fortumin aikanaan vetämät maakaapelit itselleen....

Kerrotko vielä, mikä se sun parempi järjestelmä on, jolla saadaan se verkko pidettyä hyvässä kunnossa, parannettua sääkestävyyttä niin, että joku viitsii tuon kaiken kaiken tehdä ja sinä saat kaiken halvalla? Perinteinen "minä en halua maksaa, haluan että muut maksavat kuluni"?

Noh...jos nyt ensin sitten tekisivät nuo maakaivuut kunnolla maaliin, eivätkä siten että suurin osa (haastavin alue maaston osalta) kaivetaan maahan, ja sitten ne viimeiset 230v linjat jätetään edelleen ilma-johdoiksi (vaikka maasto näissä alueissa on erittäin helppokaivuista). Olet tervetullut katsomaan tätä sankaritekoa jos et usko.

On mielestäni turha puhua siitä että saadaan linjat pidettyä hyvässä kunnossa ja parannettua sääkestävyyttä, kun jätetään osa tämän tavoitteen täyttymisestä tekemättä. Ja linjojen kunnossapito edellyttää myös linjojen alueilta raivaustöitä, joita Caruna minun tapauksessa ei myöskään toteuta (pienjännitejohtojen alueella).

 

[Seizera]

Tässäkin keskustelussa paljon parjatut superpahat sijoittajat nauravat kyllä tällä hetkellä itsensä tärviölle, kun tolvanat keskittyy nyt tehomaksuaddresseihin ja siitä vouhotukseen, kuvitellen että se jollain tavalla liittyisi regulaatioon tai siihen, paljonko liikevoittoa saa vuodessa.

Kaikki tarpeellinen käyty jo useita kertoja läpi miksi ne hinnat eroaa niin paljon kaupunki/maaseutu.

Muistutuksena, että Caruna & Elenia on ainoita isoja sijottajien omistamia yhtiöitä. Ne kalleimmat yhtiöt on ihan kuntien omistamia.

Tuo markkinaoikeuden viimeisin päätös oli hyvä asia. Mutta se ei liity millään tavalla tehomaksuun, niin sekin olisi hyvä että erotettaisiin selvästi regulaatio / tehomaksu keskustelu toisistaan.

 

[Tege]

Ehkä se selvin ero nähdään, kun vertaillaan Carunan ja Caruna Espoon hintoja. Tasan tarkkaan sama omistaja, saman konsernin kaksi eri liiketoimintayksikköä.
Mutta Carunan hinnat ovat tyyliin tuplat siitä, mitkä ovat Caruna Espoon hinnat. Millähän @tomih tuon selittää?

Jos en väärin muista, niin Caruna Espoon osalta eron tekee se, että siellä on suurin osa maanalla, lisäksi ennen kuin tästä tuli Caruna Espoo, niin vaatimuksena oli pitää Espoo eriytettynä Carunasta ja täten taata tälle halvemmat hinnat vs Caruna. Olisiko kaupunki tätä vaatinut.
On se tässä ketjussa käyty läpi.

Mutta miten tehomaksussa huomioidaan aikaisemmin mitä nostin esiin, kiinteistöliittymä ja oma.
Aikasempi esimerkki: Tontille tulee 3x63A linja, se jaetaan taloille jolla omat 3x25A.
Maksetaanko tässä nyt kotitalouksille tehomaksu tuplasti?

 

[Paapaa]

Tässäkin keskustelussa paljon parjatut superpahat sijoittajat nauravat kyllä tällä hetkellä itsensä tärviölle, kun tolvanat keskittyy nyt tehomaksuaddresseihin ja siitä vouhotukseen, kuvitellen että se jollain tavalla liittyisi regulaatioon tai siihen, paljonko liikevoittoa saa vuodessa.

No tämä! Hämmentävää keräillä kansalaisaloitteeseen nimiä asiasta, joka on ihan nollasummapeliä ja lillukanvarsi. Veikkaan, että merkittävä osa niistä jotka tuon aloitteen allekirjoittavat, ovat saamapuolella tehomaksujen osalta. Se mihin puolestaan olisi mahdollista vaikuttaa (investointisuojaa tietty unohtamatta) on regulaatio. Paljonko siirtofirmoille sallitaan tuottoa, kuinka säävarmaksi verkko halutaan kehittää, kuinka isot sakot katkoista verkkoyhtiöille annetaan, millainen SLA hyväksytään jne. Siellä kyllä päästäisiin matalampiin verkkomaksuihin - luotettavuuden kustannuksella. Mutta ei, tehomaksu on se johon nyt sitten piti tarttua vaikka se nimenomaan ei vaikuta siihen kokonaissummaan joka asiakkailta kerätään

 

[takomo]

Verkkoon investoidaan, mitoitetaan tehotarpeenkin mukaan.

Jos kuluttaja aiheuttaa vaikkapa 10 kW piikin satunnaiseen aikaan, niin miten se aiheuttaa investointitarvetta, ja erityisesti sellaista investointitarvetta, jota 4 kW piikki ei aiheuta? Voisitko avata tämän ihan rautalangasta.

Sille kuluttajalle on kuitenkin tehty sähköt raudalla, joka kestää tyypillisesti 17/24 kW jatkuvan tehon, ja verkossa kun mennään ylöspäin, niin ratkaisut muuttuvat vain järeämmiksi. Kuluttaja on maksanut tämän perusinfran liittymismaksussa ja maksaa sen ylläpidosta kk-maksussa.

Sirtomaksut jää pieniksi jos talvella mökki reisulla vedät sulakkeet punaisina muutaman tunnin, muuten lähinnä elektroniikka.

Vähän on semmoinen kutina, että tehomaksu on mökkiläisten juoni välttyä maksamasta verkon ylläpidon aiheuttamia kuluja. Sylettäähän se maksaa kesät-talvet joku 30€/kk liittymästä, jota ei juurikaan käytetä, kun kaupungissa liittymä maksaa vain 5€/kk.

Joku 5 kW riittää hyvin pitkälle pitämään mökin peruslämmöllä ILP:n tuella (->ei tehomaksua) ja talvikylmä mökki ei vie sitäkään.

En puolusta siirtoyhtiöitä, vaan pyrin korjaamaan keskustelun faktapohjaiseksi, kun opintojeni kautta olen itse perehtynyt jakeluverkkoyhtiöiden regulaatioon.

Eikö tämä regulaatio ole sellaista, että siirtoyhtiö tuottaa sitä paremmin mitä suuremmat investoinnit se onnistuu osoittamaan tarpeellisiksi? Sillä ei ole vahvoja kannustimia tehdä riittävän hyvää halvalla vaan pikemminkin parasta kalliilla.

 

[pulatunnus]

Jos kuluttaja aiheuttaa vaikkapa 10 kW piikin satunnaiseen aikaan, niin miten se aiheuttaa investointitarvetta, ja erityisesti sellaista investointitarvetta, jota 4 kW piikki ei aiheuta? Voisitko avata tämän ihan rautalangasta.

Sille kuluttajalle on kuitenkin tehty sähköt raudalla, joka kestää tyypillisesti 17/24 kW jatkuvan tehon, ja verkossa kun mennään ylöspäin, niin ratkaisut muuttuvat vain järeämmiksi. Kuluttaja on maksanut tämän perusinfran liittymismaksussa ja maksaa sen ylläpidosta kk-maksussa.

No on se toki eriasia onko 4kW liittymä, 10 kW liittymä. Jos helpompi hahmottaa niin laita nolla perään.

Liittymän kaapeli kestää, tiettävästi muuntajia pyrkivät optimoimaan, ja sitten pienjännitelinjoja (minkä perässä useita tilaajia) niin tehotarpeen kasvaessa tarve vahvistaa.

Ajattele tehomaksu niin että siinä sitä kustannusta jaetaan tehotarpeen mukaan.
Se menee enemmän toteutuneet käytön mukaan, yksi tapa on tok se että tehomaksu on puhtaasti liittymän sulakekoon mukaan. Maksetaan täyden tehon mukaan, riippumatta minkä verran tehoa käyttää.

Tehomaksulla, eli jos käyttö, kulutus ym ei muutu, niin liikevaihto pysyy ennallaan, tehopiikkejä synnyttävän maksut nousee, vain pieniä tehoja kuluttavalla maksut ehkä pienenee, ja paljon suht taisesti kuluttavalla pienenee.

Vähän on semmoinen kutina, että tehomaksu on mökkiläisten juoni välttyä maksamasta verkon ylläpidon aiheuttamia kuluja. Sylettäähän se maksaa kesät-talvet joku 30€/kk liittymästä, jota ei juurikaan käytetä, kun kaupungissa liittymä maksaa vain 5€/kk.

Sitä voi pohtia onko oikein että pienellä teholla vähän kuluttavan maksut laskisi nykyisestä, jos se liittymä, muuntaja ym tehot on mitoitettu sen liittymän max tehojen mukaan. Siellä kuitenkin syntyy häviöitä, yllpito, pääomat, vastuut, ja vakiokorvausta ollaan pyytämässä heti jos tekstari ilmoituksista havaittu riittävän pitkä sähkökatko.

Eikö tämä regulaatio ole sellaista, että siirtoyhtiö tuottaa sitä paremmin mitä suuremmat investoinnit se onnistuu osoittamaan tarpeellisiksi? Sillä ei ole vahvoja kannustimia tehdä riittävän hyvää halvalla vaan pikemminkin parasta kalliilla.

Jossain ketjussa kuvio on avattu selkokielisesti.
Ja jäi käsitys että hyvin vahvasti, riittävän hyvää tehokkaasti. Jos huonoa, niin tulee kalliiksi, jos kullattuja johtimia niin jää tuotot silloinkin haaveeksi.

 

[takomo]

No on se toki eriasia onko 4kW liittymä, 10 kW liittymä. Jos helpompi hahmottaa niin laita nolla perään.

Eihän tämmöisiä olekaan. Kun se perusliitymä 3x25A on jo 17kW.

Liittymän kaapeli kestää, tiettävästi muuntajia pyrkivät optimoimaan, ja sitten pienjännitelinjoja (minkä perässä useita tilaajia) niin tehotarpeen kasvaessa tarve vahvistaa.

Koko infra kestää sen, että mistä hyvänsä liittymästä otetaan välillä maksimitehot. N:nen kerran, ei se aiheuta mitään uusinvestointi- tai saneeraustarvetta.

Sen sijaan runkolinjat ja muuntajat EI kestä sitä, että monesta/kaikista liittymistä otetaan samanaikaisesti täydet tehot, varsinkaan pitkäkestoisesti. Suoran sähkölämmityksen alueella kestää paremmin kuin vanhoilla öljy/puulämmitysalueilla. Lyhtyaikaista ylikuormaakin infra kestää hyvin mutta jännitteet voi pudota liiaksi. Isojen kuormien samanaikaisuuteen pitäisi puuttua, mutta siihen kaikkia koskeva tehomaksu on huono instrumentti.

Ajattele tehomaksu niin että siinä sitä kustannusta jaetaan tehotarpeen mukaan.
Se menee enemmän toteutuneet käytön mukaan, yksi tapa on tok se että tehomaksu on puhtaasti liittymän sulakekoon mukaan. Maksetaan täyden tehon mukaan, riippumatta minkä verran tehoa käyttää.

Ei ole mitään syytä jakaa kustannuksia tarkasti tehontarpeen mukaan. Liittymän ylläpito kun maksaa joka tapauksessa n. saman riippumatta siitä miten paljon sitä käytetään.

Nykyinen käytäntö, jossa perusmaksu riippuu sulakekoosta on ihan hyvä ja riittävä.

Sitä voi pohtia onko oikein että pienellä teholla vähän kuluttavan maksut laskisi nykyisestä, jos se liittymä, muuntaja ym tehot on mitoitettu sen liittymän max tehojen mukaan. Siellä kuitenkin syntyy häviöitä, yllpito, pääomat, vastuut, ja vakiokorvausta ollaan pyytämässä heti jos tekstari ilmoituksista havaittu riittävän pitkä sähkökatko.

Juuri tästä syystä on ihan hyvä, että sähköliittymä maksaa sen minkä sähköliittymä maksaa. Tämä vastaa edes jotenkin liittymästä yhtiölle aiheutuvia kuluja. Ainakaan syrjäseutujen mökkiliittymillä ei rahasteta, koska taajamissa on kuitenkin samat hinnat.

Perusmaksua voisi ehkä alentaa sillä perusteella, että verkkovikatilanteessa ei olisi niin kiire palauttaa sähköjä. Esim. 7 vrk nykyisen tuntiaikataulun sijasta.

 

[Kvarkki]

Tehomaksulla, eli jos käyttö, kulutus ym ei muutu, niin liikevaihto pysyy ennallaan, tehopiikkejä synnyttävän maksut nousee, vain pieniä tehoja kuluttavalla maksut ehkä pienenee, ja paljon suht taisesti kuluttavalla pienenee.

Ei se nyt noin toimi. Jos tehomaksun raja pistetään täysin älyvapaaseen 5 kW tehoon, niin siinähän sitten maksat lisämaksua vaikka tykittäisit viivasuoraa kulutusta koko kauden läpi, jos menee yli tehorajan. Sikamaisia perusmaksuja sulakekoon perusteella vuosikausia maksaneena minusta on ihan aiheellista kysyä mihin ne rahat ovat menneet, kun ko. sulakekoon suomia mahdollisuuksia ei nyt yllättäen saisikaan käyttään ilman lisämaksua. Tehomaksu ohjaa vielä kaiken huipuksi rajoittamaan kulutusta myös alhaisen kysynnän aikana.

 

[pulatunnus]

Ei se nyt noin toimi. Jos tehomaksun raja pistetään täysin älyvapaaseen 5 kW tehoon, niin siinähän sitten maksat lisämaksua vaikka tykittäisit viivasuoraa kulutusta koko kauden läpi, jos menee yli tehorajan.

No se ei ole pointti meneeko raja kilowatissa, kolmessa vai viidessä, se on vain raja siinä luonnoksessa minkä verran pitää vähintään kuulua perusmaksuun.

Sikamaisia perusmaksuja sulakekoon perusteella vuosikausia maksaneena minusta on ihan aiheellista kysyä mihin ne rahat ovat menneet, kun ko. sulakekoon suomia mahdollisuuksia ei nyt yllättäen saisikaan käyttään ilman lisämaksua.

Joillain yhtiöillä se perusmaksu vastaa jonkiverran tai vähemmän hyvin sitä mikä olisi tehomaksuversiossa täyden tehon maksu.

Kyse kuitenkin siitä että liikevaihto pysyy entisellään, niin tehomaksulla jako vähän eri. Sillä kaavalla taseista paljon kuluttavasta on vaikea säätää häviäjää.

Tehomaksu ohjaa vielä kaiken huipuksi rajoittamaan kulutusta myös alhaisen kysynnän aikana.

Nykyisissä tehomaksuissa on kausituotteita, samoin siirtotuotteissa on kausituotteita. Jos puhutaan vähän yleisemmällä tasolla. Tuotteet millä verkko-operaattori voi ohjata kuormia sitten erikseen.

Se tottta että matalaenergia talot, omaa tuotantoa, (mm aurinko, maa), niin ihan uskottavaa että joillain alueilla kesäkaudella voi olla kulutusta vähäistä, talvella energiantarve lisääntyy , samaan aikaa osa omasta tuotannossa sakkaa (aurinko), omatuotannon osuus romahtaa , niin vaihteluväli repeää. Vaikka nollakuluttajien "häviöistä" puhuttu, niin onhan se energia kesällä halpaa.

Joillain yhtiöilä tehomaksuissa voi olla ei kerroin kesäkaudella, tai rajattu pois.

 

[pulatunnus]

Nykyinen käytäntö, jossa perusmaksu riippuu sulakekoosta on ihan hyvä ja riittävä.

Luonnos nimenomaan turvaa pienliittymissä tehomaksuttomat tuotteet.

Nykyisellään tehomaksutuotteita on vähän pienliittymiin, jos tuo ensimmäinen luonnosversio toteutuu niin ei varmaa miten niiden käy.
Isommissa liittymissä tehomaksulla on pitkä perinteet, ne on asiakkaankin kannalta joustavia.

Jos määräys mahdollistaa tehokkaan joustavan hinnoittelun, niin se mahdollistaisi myös joustavien liittymien toimittamisen, saneeraus, tai uusissa liittymissä olisi matalampi kynnys ottaa tukevaliittymä, siihen isot sulakkeet, ei tarvi euron säätäjän pelata muutosten kanssa, vaan laskutus menisi käytön mukaan.

Verkkoyhtiölle ei jollain 12kk liukuvallakaan pelkkää helppoutta, tehomaksu mallissa asiakkaat voi lisätä tehoja ilmoittamatta, vs se että vaihtelee sulakekokoja.

 

[peksii]

Eikö tämä regulaatio ole sellaista, että siirtoyhtiö tuottaa sitä paremmin mitä suuremmat investoinnit se onnistuu osoittamaan tarpeellisiksi? Sillä ei ole vahvoja kannustimia tehdä riittävän hyvää halvalla vaan pikemminkin parasta kalliilla.

Täältä löytyy Energiaviraston vahvistama yksikköhintaluettelo kaikille verkon komponenteille ja verkon arvo lasketaan näiden hintojen perusteella. Et siis saa keinotekoisesti verkon nykyarvoa kasvatettua pelkästään investoimalla mahdollisimman kalliilla, vaan verkkoyhtiöillä on kannustin pyrkiä hankkimaan näitä komponentteja halvemmalla. EV sitten päivittää yksikköhintaluetteloa perustuen viime aikojen hankintahintoihin (ei kovin aktiivisesti tosin, olisikohan joka toisella valvontajaksolla?), jolloin pidemmällä aikavälillä investoinnit saadaan entistä tehokkaammiksi. Tähän liittyen nousee aina mieleen pieni sivujuonne siitä, että pienet verkkoyhtiöt eivät todellakaan pysty hankkimaan sitä kaapelia yhtä tehokkaasti kuin isoimmat, mikä hyödyttää aika paljon näitä isoimpia, jolloin olisi ehkä parempi, että näitä pieniä yhtiöitä yhdistettäisiin tehokkuuden nimissä enemmän.

 

[VinskiVanAnkenheim]

Niin tässähän se koko kusetuksen juoni piilee näillä Elenia/Carunoilla.

Kun verkkoyhtiö investoi, verkkoon sitoutunut pääoma kasvaa. Sääntely sallii tälle pääomalle vuosittaisen prosenttituoton, yhtiö saa kerätä asiakkailta enemmän rahaa joka vuosi pelkästään siksi, että rahaa on sidottu enemmän, riippumatta siitä paraneeko palvelu sinun kohdallasi. tähän päälle vielä se varsinainen kusetus: pienasiakas maksaa nämä investoinnit joilla sitten kasvattavat absoluuttista tuottoa. Siirtohinnoissa peritään sekä investoinnin poistot (30–40 vuoden ajalle jaettuna) että sen päälle sallittu tuotto.
Eli kuluttaja maksaa sekä kaivetun kaapelin hinnan että yhtiön vuosittaisen koron sille. Energiaviraston sääntöjen mukaan, täysin meidän piikkiin.

No ei kai tuo voi muuten toimiakaan, jostainhan se sähköverkkoihin menevä raha täytyy ottaa.

Se mitä voidaan säätään paremmin, on systeemin parametrit. Joku valopäähän on keksinyt viime vuosina antaa verkkoyhtiöille aivan tolkuttomat tuotot sidotulle pääomalle. Verkkoyhtiöiden tuotto monopoleina on kumminkin pomminvarmaa, eikä varmasta tuotosta pidä saada kovinkaan suurta tuottoa pääomalle. En tosin ole seurannut tilanteen kehittymistä viime vuosina, kai sitä sallittua tuottoa taidettiin jo ainakin jonkin verran laskea?

 

[chrisekh]

Se mitä voidaan säätään paremmin, on systeemin parametrit. Joku valopäähän on keksinyt viime vuosina antaa verkkoyhtiöille aivan tolkuttomat tuotot sidotulle pääomalle. Verkkoyhtiöiden tuotto monopoleina on kumminkin pomminvarmaa, eikä varmasta tuotosta pidä saada kovinkaan suurta tuottoa pääomalle. En tosin ole seurannut tilanteen kehittymistä viime vuosina, kai sitä sallittua tuottoa taidettiin jo ainakin jonkin verran laskea?

Caruna taisi keksiä sen että ne lainasivat ylisuurella korolla rahaa ulkomailta emoyhtiöltä rahaa niin saivat kasvatettua kuluja ja saivat helposti siirrettyä voittoja ulkomaille ilman samanlaisia rajoituksia.

 

[Paapaa]

Caruna taisi keksiä sen että ne lainasivat ylisuurella korolla rahaa ulkomailta emoyhtiöltä rahaa niin saivat kasvatettua kuluja ja saivat helposti siirrettyä voittoja ulkomaille ilman samanlaisia rajoituksia.

Jonnet ei muista, että Fortum, joka ne Carunan verkot omisti, joka on valtion enemmistöomistuksessta, teki ja siis yhä tekee ihan identtistä agressiivista verosuunnittelua. Fortum on perustellut Irlantiin holding-yhtiön, jolle se on siirtänyt ison varallisuuden ja joka lainaa rahaa Fortumin Suomen tytäryhtiölle ja näin hyödynnetään Irlannin kevyempää verotusta ja pienennetään tulosta Suomessa. Mutta jostain syystä Fortumin tekemänä tuo ei tunnu häiritsevän lainkaan niin paljon ihmisiä kuin Carunan tekemänä.

(Fortumin osakkeenomistajana en pane lainkaan pahakseni että vero-optimointia harrastetaan. Se on pieni kompensaatio siitä, että saa kärsiä valtio-omistajan muista oikuista.)

 

[pulatunnus]

No ei kai tuo voi muuten toimiakaan, jostainhan se sähköverkkoihin menevä raha täytyy ottaa.

Se mitä voidaan säätään paremmin, on systeemin parametrit. Joku valopäähän on keksinyt viime vuosina antaa verkkoyhtiöille aivan tolkuttomat tuotot sidotulle pääomalle.

Paljonko tämä tolkuton sitten on ? mikä siitä tekee mielestäsi tolkuttoman.

(Juu olen vilassut prujua, kohtuullisista prosenttiyksiköistä voi vääntää, mutta että tolkuton )

Verkkoyhtiöiden tuotto monopoleina on kumminkin pomminvarmaa, eikä varmasta tuotosta pidä saada kovinkaan suurta tuottoa pääomalle. En tosin ole seurannut tilanteen kehittymistä viime vuosina, kai sitä sallittua tuottoa taidettiin jo ainakin jonkin verran laskea?

Vakaiden valtioiden obligaatioihin verrattuna noissa on merkittävästi isompi riski, poliittinen riski aina ja osa totetutunut, maariski seilannut jos siihen lasketaan putinin erikoisoperaatiokin ja sen seuraukset. Tegnolokia riski vuosikymmenten sijoituksissa, mutta tuskin isosti odotetaan jotain sähköverko korvaavaa tegnologiaa, en silti sitäkään kokonaan ohittaisi, siihen uskon että kehitys voi johtaa jossain määrin tietyn tyyppisten liittymäasiakkaiden irtisanomisiin, kysynnä vähenemiseen, mutta toisaalla sähköistyminen lisääkin. No muutos on riski.

Caruna taisi keksiä sen että ne lainasivat ylisuurella korolla rahaa ulkomailta emoyhtiöltä rahaa niin saivat kasvatettua kuluja ja saivat helposti siirrettyä voittoja ulkomaille ilman samanlaisia rajoituksia.

Ei se liitty verkkojen kohtuulliseen tuottoon, jos lainaavat ylisuurella korolla, niin se lähinnä heikentää yhtiökannattavuutta.

 

[JaniKari]

Sähkölinjojen maahankaivuussa on se huono puoli on jos ja kun sähkön kulutus kasvaa on linjojen uusiminen paljon kallimaa kuin ilmajohtojen uusiminen. T

Täältä löytyy Energiaviraston vahvistama yksikköhintaluettelo kaikille verkon komponenteille ja verkon arvo lasketaan näiden hintojen perusteella. Et siis saa keinotekoisesti verkon nykyarvoa kasvatettua pelkästään investoimalla mahdollisimman kalliilla, vaan verkkoyhtiöillä on kannustin pyrkiä hankkimaan näitä komponentteja halvemmalla. EV sitten päivittää yksikköhintaluetteloa perustuen viime aikojen hankintahintoihin (ei kovin aktiivisesti tosin, olisikohan joka toisella valvontajaksolla?), jolloin pidemmällä aikavälillä investoinnit saadaan entistä tehokkaammiksi. Tähän liittyen nousee aina mieleen pieni sivujuonne siitä, että pienet verkkoyhtiöt eivät todellakaan pysty hankkimaan sitä kaapelia yhtä tehokkaasti kuin isoimmat, mikä hyödyttää aika paljon näitä isoimpia, jolloin olisi ehkä parempi, että näitä pieniä yhtiöitä yhdistettäisiin tehokkuuden nimissä enemmän.

Totta osien hinnoilla on maksimi hinnat. Mutta systeemin heikkous on se että osien määrälle ei ole mitään rahoitusta. Esimerkiksi jos vedät ylisuuren johdon metsään saat siitä taatun tuoton vaikka johdon käyttöaste olisi kuinka matala. Tämä mahdollistaa verkon kustannuksien kasvattamisen ,käytänössä rajatta, vaikka yksittäisille komponenteille onkin hintarajat.

 

[CaseAce]

Jonnet ei muista, että Fortum, joka ne Carunan verkot omisti, joka on valtion enemmistöomistuksessta, teki ja siis yhä tekee ihan identtistä agressiivista verosuunnittelua. Fortum on perustellut Irlantiin holding-yhtiön, jolle se on siirtänyt ison varallisuuden ja joka lainaa rahaa Fortumin Suomen tytäryhtiölle ja näin hyödynnetään Irlannin kevyempää verotusta ja pienennetään tulosta Suomessa. Mutta jostain syystä Fortumin tekemänä tuo ei tunnu häiritsevän lainkaan niin paljon ihmisiä kuin Carunan tekemänä.

(Fortumin osakkeenomistajana en pane lainkaan pahakseni että vero-optimointia harrastetaan. Se on pieni kompensaatio siitä, että saa kärsiä valtio-omistajan muista oikuista.)

No siitä myynnistä on jo jotain 12 vuotta ja sen jälkeen ei Fortumilla siirtoverkkoa ole ollut. Että Fortumin verojärjestelyt yrityksenä ei nyt liity tähän sähkönsiirtoon tai tehomaksuun millään tavalla.

 

[Paapaa]

Ei se liitty verkkojen kohtuulliseen tuottoon, jos lainaavat ylisuurella korolla, niin se lähinnä heikentää yhtiökannattavuutta.

Ei tosiaan liity. Se liittyy verosuunnitteluun ja tuloksen siirtämiseen sellaiseen maahan, jossa on matalampi verokanta. Sitä harrastavat niin suomalais- ja ulkomaalaisomisteiset yritykset. Liittyy lähinnä verkkoyhtiöiden omistusrakenteen kritisointiin.

 

[Paapaa]

No siitä myynnistä on jo jotain 12 vuotta ja sen jälkeen ei Fortumilla siirtoverkkoa ole ollut. Että Fortumin verojärjestelyt yrityksenä ei nyt liity tähän sähkönsiirtoon tai tehomaksuun millään tavalla.

Liittyy siis nimenomaan verkkojen myyntiin, joita on kritisoitu myös verosuunnittelun näkökulmasta nimenomaan ajatuksella että Fortum olisi ollut kuuliainen veronmaksaja ja Caruna ei. Mikä ei siis ole koskaan pitänyt paikkaansa.

 

[timbba80]

Liittyy siis nimenomaan verkkojen myyntiin, joita on kritisoitu myös verosuunnittelun näkökulmasta nimenomaan ajatuksella että Fortum olisi ollut kuuliainen veronmaksaja ja Caruna ei. Mikä ei siis ole koskaan pitänyt paikkaansa.

Fortumin aikana sähkönsiirtohinnat olivat hieman eriluokkaa mitä Carunan aikana. Ei se silloin kiinnosta valitettavasti yksittäisiä käyttäjiä juurikaan koska se ei vaikuta (negatiivisest) tavalliseen arkeen käytännössä millään tavalla.

 

[CaseAce]

Liittyy siis nimenomaan verkkojen myyntiin, joita on kritisoitu myös verosuunnittelun näkökulmasta nimenomaan ajatuksella että Fortum olisi ollut kuuliainen veronmaksaja ja Caruna ei. Mikä ei siis ole koskaan pitänyt paikkaansa.

Muistelen että verosuunnitteluaspekti tuli keskusteluun vasta sen jälkeen, kun Carunalta alkoi tulla kovia korotuksia vuodesta toiseen, ja vielä kehtasi mainostaa toimintaa sijoittajilleen että on mahdollisuus säännöllisiin korotuksiin luonnollisessa monopolissa ja hyvä sijoituskohde. Sitä ennen siirtomaksut oli hyvin kohtuullisia ja sähkölasku muodostui pääosaksi energiamaksusta. Se yleisön kiinnostus kummasti lisääntyy kun käyttäjiä aletaan kuppaamaan ja näyttää että korotuksille ei loppua ole vaan niitä tuiee jatkossakin eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin maksaa tai muuttaa muualle. Jos Fortum olisi samaa tehnyt niin varmasti olisi kritiikkiä tullut sinnekin suuntaan ihan samalla tavalla.

 

[pulatunnus]

Sitä ennen siirtomaksut oli hyvin kohtuullisia ja sähkölasku muodostui pääosaksi energiamaksusta. ...

Nyt Carunan maakunta verkossa verottomat siirto hinnat näyttäisi olevan 2,49 - 5,36 senttiä kWh , Yleissiirto neljän sentin pintaan. Noissa on mukana myös yhtiön ulkopuoliset siirrot.

Hintoja nostanut se että maakunnissa haluttiin säävarmaa verkkoa, nopeaa korjausta, jne.

 

[Paapaa]

Fortumin aikana sähkönsiirtohinnat olivat hieman eriluokkaa mitä Carunan aikana. Ei se silloin kiinnosta valitettavasti yksittäisiä käyttäjiä juurikaan koska se ei vaikuta (negatiivisest) tavalliseen arkeen käytännössä millään tavalla.

Jos Fortum olisi samaa tehnyt niin varmasti olisi kritiikkiä tullut sinnekin suuntaan ihan samalla tavalla.

Eiköhän se olisi tehnyt ihan samat investoinnit ja hinnankorotukset. Yksi iso syy miksi Fortum halusi verkot myydä oli juuri tiedossa olevat valtavat investoinnit (-> asiakkaiden kulujen kasvu), jotka olisi sitonut sen pääomia muusta bisneksestä johon se halusi keskittyä. Ja toisaalta se, että ostaja oli ulkomainen kertoo osin myös siitä, millaisia pääomia tuo vaati uudelta omistajalta. Kauppahintaa pidettiin aikoinaan korkeana, eikä Suomesta löytynyt sille maksajaa (sen pienen 7,5% osuuden lisäksi, jonka Elo osti).

(Musta on tietty ikävää, etteivät halunneet listata verkkoa pörssiin omaksi yhtiökseen, mutta luultavasti eivät olisi saaneet yhtä korkeaa hintaa noin.)

Mun käsittääkseni iso syy siirtomaksujen nousulle on ollut halu parantaa säävarmuutta Suomessa. Ja on haluttu luoda valvontamalli, jossa on porkkana tehdä niitä tarvittavia investointeja. Mulla on myös mielikuva, että sähkökatkoista maksettavia korvauksia on kasvatettu tai kriteerejä tiukennettu (eli niitä saa helpommin). Mikä myös johtaa lisäinvestointeihin, jotka asiakas aina maksaa.

Tuo ei kaikkia miellytä ja osa asiakkaista ottaisi mieluummin sähkökatkoja kuin korkeammat hinnat.

 

[peksii]

Sähkölinjojen maahankaivuussa on se huono puoli on jos ja kun sähkön kulutus kasvaa on linjojen uusiminen paljon kallimaa kuin ilmajohtojen uusiminen. T

Totta osien hinnoilla on maksimi hinnat. Mutta systeemin heikkous on se että osien määrälle ei ole mitään rahoitusta. Esimerkiksi jos vedät ylisuuren johdon metsään saat siitä taatun tuoton vaikka johdon käyttöaste olisi kuinka matala. Tämä mahdollistaa verkon kustannuksien kasvattamisen ,käytänössä rajatta, vaikka yksittäisille komponenteille onkin hintarajat.

Luuletko, että lainsäätäjä/Energiavirasto olisi ihan tahallaan jättänyt noin itsestäänselvän porsaanreiän tukkimatta? Regulaatiossa on myös tehokkuuskannustin, joka voi myös rokottaa kohtuullisen tuoton määrää, jos pääoma/korkokustannukset kasvavat suhteessa suoritettuun verkkopalveluun (toimitettu sähkö jne.). Lisäksi investoinnit tehdään kehittämissuunnitelman mukaisesti ja EV:llä on oikeus puuttua niihin, jos näyttäisi siltä, että verkkoyhtiö lähtisi rakentamaan uutta verkkoa ilman mitään perusteita. Jos siis sulla on vahvaa näkemystä, että tuon kaltaista toimintaa tehdään, niin hakeudu joko töihin virastolle ja laita toiminnalle stoppi tai edes ilmoita niistä EV:lle. Mutuilu ei tosin vielä riitä perusteeksi vaan tarvittaisiin sitä faktaa.

 

[CaseAce]

Sähköautoista tuli ongelma – Uusi ”vero” uhkaa

Sähkölaskun maksajalle tilanne on sekopäinen, kirjoittaa Antti Lehmusvirta.

www.kauppalehti.fi

Kauppalehden mukaan taloyhtiössä tehomaksu lasketaan koko yhtiön huipputehon mukaan. Eli kaikki maksaa.

Asunnoilla on oma sähkölasku ja siirtomaksu, mutta verkkoyhtiön liittymä on taloyhtiön. Tehomaksu lasketaan liittymän huipusta, ei asuntokohtaisista huipuista. Tehomaksu tulee taloyhtiölle, joka jakaa sen eteenpäin vastikkeessa tai muulla tavalla.

Kun tarkistin ymmärtäneeni oikein, eli että aiheuttaja maksaa -periaate ei siis toimisi taloyhtiöissä, vaan kaikki maksaa. Kaikki maksaa, oli vastaus.

 

[Paapaa]

Kauppalehden mukaan taloyhtiössä tehomaksu lasketaan koko yhtiön huipputehon mukaan. Eli kaikki maksaa.

Keskimäärin tuo kuitenkin on aika pieni asia taloyhtiöillä (ainakin kerrostalo). Sähkönkulutus kaiken kaikkiaan on yleensä pientä koska käytössä usein kaukolämmitys, läheskään kaikissa asunnoissa ei ole saunaa, tai se on aika pieni, autonlatauspaikkoja ei ole läheskään kaikille asunnoille, jolloin lataustave on pienempi. Eli tehomaksu per asunto tulee jäämään pieneksi tai täysin merkityksettömäksi.

 

[pulatunnus]

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/3144b7e3-7ac6-486f-acb9-e132542faa58

Kauppalehden mukaan taloyhtiössä tehomaksu lasketaan koko yhtiön huipputehon mukaan. Eli kaikki maksaa.

Taloyhtiöitä on monenkokoisia, mutta jos puhutaan paritaloa isommista niin nopeasti olla isommissa liittymissä kuin 3x63A tuo isompiin luonnos ei vaikuta. Sama se kaukolämmönkin osalta, "tehomaksua" niissäkin, no lämpö monessa kohteessa menee vastikkeesta/vuokrasta, poislukien käyttö vedenlämmitys.

Linkin juttu vaikutti olevan enemmänkin jonkin tunnepurkaus, sähköautotkin pahoja. Taloyhtiöt yleensä hinnoittelee ne autopaikat, ja energiakin laskutetaan lataajalta. Usein sähköissä yhtiö ei jää tappiolle, autopaikan vuokra sitten oma lukunsa, se kirjavampaa, mutta voi myös ajatella että jotkut miniautopaikka määrät on rasite omistajille, osaketta ostaessa ostanut myös sen velvollisuuden maksaa niistä ja niiden ylläpidosta.

 

[NikoD]

Sähköautoista tuli ongelma – Uusi ”vero” uhkaa

Sähkölaskun maksajalle tilanne on sekopäinen, kirjoittaa Antti Lehmusvirta.

www.kauppalehti.fi

Kauppalehden mukaan taloyhtiössä tehomaksu lasketaan koko yhtiön huipputehon mukaan. Eli kaikki maksaa.

Artikkeli on maksumuurin takana. Joku totaalinen väärinkäsitys tuossa kuitenkin on, joko toimittajalla tai sinulla. Tehomaksu veloitetaan verkkopalvelusopimuksen mukana. Verkkopalvelusopimuksessa veloitetaan yksittäisten käyttöpaikkojen kulutustietojen perusteella, ei koko liittymän.

 

[CaseAce]

Artikkeli on maksumuurin takana. Joku totaalinen väärinkäsitys tuossa kuitenkin on, joko toimittajalla tai sinulla. Tehomaksu veloitetaan verkkopalvelusopimuksen mukana. Verkkopalvelusopimuksessa veloitetaan yksittäisten käyttöpaikkojen kulutustietojen perusteella, ei koko liittymän.

Juttu on maksuton mutta vaatii tunnukset. Toimittaja vielä varmisti että ymmärsihän varmasti oikein että kaikki maksaa.

Taloyhtiöitä on monenkokoisia, mutta jos puhutaan paritaloa isommista niin nopeasti olla isommissa liittymissä kuin 3x63A tuo isompiin luonnos ei vaikuta.

Siis tämä tehomaksuluonnosko ei koskekaan kerrostaloyhtiöitä koska niissä on isot sulakkeet? Eli kerrostaloasujalla ei ole mitään tarvetta pienentää kulutuspiikkejään, oli sitten saunaa tai ei? Omakotiasuja taas voi ilmeisesti ottaa sopimuksen jossa ei tehomaksukomponenttia ole, jos tietää että piikkejä tulee joka tapauksessa. Eli kun iso osa kuluttajista jää tuon ulkopuolelle, ja varsinkin ne jotka piikkejä aiheuttaa tuskin sellaista sopimusta ottaa, niin miten se sitten isossa kuvassa niitä tehopiikkejä vähentää?

Joku paritalo master/slave mittareilla voi olla kiva koetus naapurisovulle, jos naapuri aiheuttaa piikin ja molemmat osallistuu tehomaksuun.