- Liittynyt
- 20.07.2019
- Viestejä
- 2 977
Olen elänyt 80-luvulla. En muista ikinä kuulleeni, että silloin olisi jonkun asuntoon murtauduttu tai ryöstetty myymälää ainakaan kotikaupungissani.Eikä nouse. Suurin osa rikoksista tehdään impulsiivisesti jolloin ei paljon mietit tulevaisuutta. Siinä pelkästään pilataan taas kerran yhden ihmisen mahdollinen paluu rehelliseksi ja tuottavaksi kansalaiseksi. Suomessa kun vangitseminen on vapauden menetys ja yritys palauttaa yksilö takaisin yhteiskuntaan elämään yhteiskunnan säännöillä.
Häpeärangaistusta ei voi oikein verrata nyt ja 60-luvulla. Siitä syystä että:
Ja ennen pystyi muuttamaan naapurikuntaan jossa pystyi aloittamaan uuden elämän. Nykyään kun naamas päätyy nettiin niin sen näkee 7 miljardia ihmistä.
Vitut on. Enemmän niitä rötöksiä ja rikoksia tehtiin 80-luvulla kuin nykyään. Ei sitä autoa nykyäänkään kovin helposti vielä. Varsinkin kun ottaa huomioon että 80-luvulla asuttiin huomattavasti enemmän maalla kuin nykyään. Kyllä maalla nykyäänkin harva oviaan autosta sulkee. Minä mukaanlukien.
Ja kuitenkin rikollisuus on kokoajan vain laskenut kuten myös uusintarikollisten määrä. Jotain täällä tehdään siis oikein.
Tänä päivänä mm. myymäläryöstöt ovat todella yleisiä. Nykyään pienten kauppojen kassoille on vaikea löytää henkilökuntaa, koska työntekijät pelkäävät iltavuoroja. Mieluummin mennään vaikka pienemmällä palkalla Prisman kassalle.
Tarkoittamasi "rikollisuuden lasku" johtuu tilastoharhasta, jossa niputetaan yhteen kaikki rikokset ja lasketaan luvun kehittymistä vuodesta toiseen. Ainoa merkittävästi laskenut rikollisuus on liikennerikollisuus, joka johtuu liikkuvan poliisin lakkauttamisesta. Kun ei ole enää viranomaisia valvomassa, on ongelma poistunut. Näin nyky-Suomessa ratkotaan ongelmat.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa mennään huonoon suuntaan. Mielenkiintoinen muutos muuten vuoden 2011 kohdalla. Kohta jolloin aloitettiin tilastomanipulointi?
Väkivaltarikokset
Asuntomurrot kasvussa:
Asuntomurtojen määrä on kasvussa Suomessa – Suomen murtomäärä on kuitenkin vain murto-osa Ruotsin vastaavasta