Talvirenkaat - yleisketju

Kumho Wi32 -setti odottaa pihassa huomista vanteille laittoa. Hieman nyt alkoi pelottaa hankinta uusien testien perusteella. Testattu kahta kokoa, jotka ovat omaa 215/60R17 kokoa pienempi (205/55R16) ja isompi (235/45R18). Ison rengasmelu sai arvosanan 1/10.

205/55R16

Kumho 205-55R16.png

235/45R18

Kumho 235-45R18.png
Kumhot ollut nyt pari viikkoa alla ja alkavat kyllä "ulvoa", kun mennään 60-80km/h nopeuksissa. Kovemmalla nopeudella muut äänet peittävät tuon melun ja 50-60km/h tuo on vielä siedettävä.

Tosin aika hankala vertailla muihin merkkeihin, kun eri automallit päästävät enemmän melua läpi ja rengaskoot ovat eri. Ja kyllähän nasta nyt aina jotain extraääntä pitää.
 
Oon huomannu noitten mun 4 vuotta vanhojen kumhojen kanssa, että lämpötila vaikuttaa myös ääneen. Eli kun mennään pakkaselle, niin vaimenee. Mulla se kamalin ääni kuuluu plussakeleillä 50km/h vauhdissa, se on aivan sietämätön. 60 on vähän hiljaisempi, mutta sitten 80-90 alkaa taas vollotus. 100 vauhti taas hieman siedettävämpi :D

Mutta joo, vaihtoon noi renkaat menee jokatapauksessa, kun alkaa olla kumi jo aika kovettunut ja pintaakin vaan noin 5mm. Tosin, huomasin renkaita vaihtaessani, että jokaikinen nasta on tallella, jokunen tosin vähän kallellaan.
 
Kumhon Wi32 meni alle 215/55/18 koossa ja alkuun yllätti, ettei ollutkaan niin äänekäs kuin mitä testien perusteella olisi voinut olettaa. Toki menty todella rauhallisesti renkaiden sisäänajon takia taajamaa ja maantietä, motaria vältetty. Edellisessä autossa Bridgestonet piti enemmän ääntä ja Conti oli myös aika äänekäs nastoilla.
 
Onko syytä huolestua kun yksi neljästä kitkarenkaasta on kesän säilytyksen (asianmukainen säilytys kylmässä varastossa rengastelineessä) jäljiltä 2,5bar sijaan vain 2,0bar paineissa? Renkaat ihan ehjät muuten, ja kulutuspintaa hyvin, mutta viimeinen talvi paistoleiman puolesta edessä.
 
Onko syytä huolestua kun yksi neljästä kitkarenkaasta on kesän säilytyksen (asianmukainen säilytys kylmässä varastossa rengastelineessä) jäljiltä 2,5bar sijaan vain 2,0bar paineissa? Renkaat ihan ehjät muuten, ja kulutuspintaa hyvin, mutta viimeinen talvi paistoleiman puolesta edessä.
Ei kai siinä, paineet kohdalleen ja kovaa ajoa. Sitten jossakin vaiheessa tsekkaat, että onko vuotanut merkittävästi lisää ja jos on, niin sitten vaan rengasliikkeeseen paikattavaksi.

Eikä se paistoleima suoraan mitään mitään viimeistä käyttövuotta kerro. Mulla on ollut pahimmillaan alla 9 vuotta vanhat renkaat ja vaikka kumi olikin jo kovettunut, niin ihan hyvin niillä pärjäsi.
 
Onko syytä huolestua kun yksi neljästä kitkarenkaasta on kesän säilytyksen (asianmukainen säilytys kylmässä varastossa rengastelineessä) jäljiltä 2,5bar sijaan vain 2,0bar paineissa? Renkaat ihan ehjät muuten, ja kulutuspintaa hyvin, mutta viimeinen talvi paistoleiman puolesta edessä.
itse en olisi kovin huolissaan. Alle vaan ja painetta se 2,5. Seurailee talven aikana pariin kertaan miltä näyttää.

Itsellä joskus tippunut yli barin verran säilytyksen aikana, mutta talven ajan silti pitäneet paineensa.
 
Ei kai siinä, paineet kohdalleen ja kovaa ajoa. Sitten jossakin vaiheessa tsekkaat, että onko vuotanut merkittävästi lisää ja jos on, niin sitten vaan rengasliikkeeseen paikattavaksi.

Eikä se paistoleima suoraan mitään mitään viimeistä käyttövuotta kerro. Mulla on ollut pahimmillaan alla 9 vuotta vanhat renkaat ja vaikka kumi olikin jo kovettunut, niin ihan hyvin niillä pärjäsi.

itse en olisi kovin huolissaan. Alle vaan ja painetta se 2,5. Seurailee talven aikana pariin kertaan miltä näyttää.

Itsellä joskus tippunut yli barin verran säilytyksen aikana, mutta talven ajan silti pitäneet paineensa.

Kiitos, alla jo ovatkin joo ja 15km takana, täytyy huomenna vielä tarkistaa tilanne+jälkikiristää vanteet kun vaimo lähtee Tre-Hki-Tre reissulle, ja sitten heti perään reissun jälkeen sama tsekki. Auton renkaissa ei ole koskaan ollut samaa ilmiötä, polkupyörän renkaissa kyllä, mutta ei nekään käytössä enää paineita hävitelleet.

Nuo Nokian R3 SUV:t on olleet todella mainiot kitkat, en aio enää nastoja hankkia. Voipi olla että menee vielä seuraavakin talvi, viime talvenakaan ei ollut tietoakaan mistään pidon menetyksistä verraten aiemmin toisilla vanteilla käytössä olleisiin kuluneisiin nastoihin ylikorkealla pullakumiprofiililla.
 
Itsellä myös Nokian R3:t (tosin ei SUV-malli) ja yksi renkaista ollut muistaakseni heti ekan varastokesän jälkeen muita tyhjempi. Just tyyliin jotain alle kahden kun muut ovat olleet 2.5 barin tienoilla. En ole jaksanut enempää diagnosoida asiaa, paineet tosin tarkistan suunnilleen kerran kuukaudessa. Just lähtenyt neljäs talvi liikkeelle, paistoleima 2022 puolella.
 
Tällaisiin hiljalleen vuotaviin renkaisiin on halvin ja helpoin korjauskonsti vaihtaa venttiilin "sielu". Toinen potentiaalinen vuotokohta on venttiilin runko ja sen tiivistys vanteeseen. Jos vanne on kovinkin vanha niin vuoto voi myös johtua vanteen olka-alueen hapettumasta/likaisuudesta.
 
Tällaisiin hiljalleen vuotaviin renkaisiin on halvin ja helpoin korjauskonsti vaihtaa venttiilin "sielu". Toinen potentiaalinen vuotokohta on venttiilin runko ja sen tiivistys vanteeseen. Jos vanne on kovinkin vanha niin vuoto voi myös johtua vanteen olka-alueen hapettumasta/likaisuudesta.
Appiukolla riitti vielä halvempi korjaus, eli pelkkä venttiilin sielun kiristys. Hänellä vuosi viikoissa tyhjäksi, joten yksi rengas ehti ajokelvottoman tyhjäksi, minkä korjasin sielun kiristyksellä ja pumppaamisella. Sen jälkeen on toiminut useamman vuoden vuotamatta (toki tihkuu ~0,2 bar talven aikana).

Jos työkalua ei ole entuudestaan pakissa:
 
Kumhon Wi32 meni alle 215/55/18 koossa ja alkuun yllätti, ettei ollutkaan niin äänekäs kuin mitä testien perusteella olisi voinut olettaa. Toki menty todella rauhallisesti renkaiden sisäänajon takia taajamaa ja maantietä, motaria vältetty. Edellisessä autossa Bridgestonet piti enemmän ääntä ja Conti oli myös aika äänekäs nastoilla.
Pari viikkoa Wi32 koossa 205/60R16 eikä ulvo ollenkaan, myöskää nastojen ropinaa ei kuulu kuin ihan hiljaisessa vauhdissa jossain parkkipaikalla. Edelliset Conti2:n nastat oli paljon äännekkäämmät.
 
Tällaisiin hiljalleen vuotaviin renkaisiin on halvin ja helpoin korjauskonsti vaihtaa venttiilin "sielu". Toinen potentiaalinen vuotokohta on venttiilin runko ja sen tiivistys vanteeseen. Jos vanne on kovinkin vanha niin vuoto voi myös johtua vanteen olka-alueen hapettumasta/likaisuudesta.
Mulla loppu hidas vuoto kun vaihoin kaikkiin venttiilit :p

1763117330437.png
 
Viimeinen kuvaliite kuvaa jossain määrin topicin nykytilaa, mutta mitä tulee hiljaisiin vuotoihin, niin vuoto ventiilin sielussa on kyllä luokkaa neljä ja lisänumero oikein. Toki ihan kaikki on mahdollista jos asioi kivijalassa sesonkihessujen aikaan, mutta itsellä hiljaiset vuodot loppuivat kun aloin tehdä itse rengastyöt ja puhdistaa renkaan ja vanteen välisen tiivistepinnan. Liikkeiden jäljiltä on aina yhtä ektoplasmaa, materiaalia joka siihen ei kuulu, ilmeisesti asennusrasvan ja kumin sekoitusta.

Todennäköisyyksiä voi halutessaan funtsia tai laskeskella joka vaihdossa uusiettavien, halkaisijaltaan muutaman millin tehdastekoisten tiivistepintojen tai sitten pinta-alaltaan tuhatkertaisen renkaan ja vanteen välisten (puhdistamattomien) tiivistepintojen välillä. Vaikuttava paine-ero molemmissa sama.
 
Yksi kitkarengas oli melkein tyhjänä kesän jäljiltä, mutta pitäis vaihtaa jo vanhat kitkat pois ja vaikka nastaa tilalle vaihteeksi.

Ilmeisesti keskikastissa Kumho WinterCraft on ihan passelit jos on tuota uudempaa Wi32 mallia?
 
Yksi kitkarengas oli melkein tyhjänä kesän jäljiltä, mutta pitäis vaihtaa jo vanhat kitkat pois ja vaikka nastaa tilalle vaihteeksi.

Ilmeisesti keskikastissa Kumho WinterCraft on ihan passelit jos on tuota uudempaa Wi32 mallia?
Aiemmin valitin tuosta ulvonnasta, mutta oli ainakin omalla kohdalla ihan ehdoton valinta koossa 215/55/R17. Hienosti piti aamun mustalla jäällä.

Hinta asennettuna 550 € ja premiummerkeillä se olisi ollut 900-1000€. "Kiinakumit" olisi kustantaneet nekin yli 400 € joka tapauksessa.
 
Aiemmin valitin tuosta ulvonnasta, mutta oli ainakin omalla kohdalla ihan ehdoton valinta koossa 215/55/R17. Hienosti piti aamun mustalla jäällä.

Hinta asennettuna 550 € ja premiummerkeillä se olisi ollut 900-1000€. "Kiinakumit" olisi kustantaneet nekin yli 400 € joka tapauksessa.
No tuota just kattelin että aika paljon halvemmat kuin preemiot, ja lailliset tuntuu olevan kuitenkin mitä edellisiä viestejä lukee. Pääasiat kunnossa eli pito. Hiukan lisä vaimennusta omassa Passatissa niin saattaa jopa rauhoittaa melua.
 
Aiemmin valitin tuosta ulvonnasta, mutta oli ainakin omalla kohdalla ihan ehdoton valinta koossa 215/55/R17. Hienosti piti aamun mustalla jäällä.

Hinta asennettuna 550 € ja premiummerkeillä se olisi ollut 900-1000€. "Kiinakumit" olisi kustantaneet nekin yli 400 € joka tapauksessa.
Tämän takia olisikin kiva, kun lehdissä olisi enemmän keskikastin arvosteluja. Siinä hintaluokassa on varmasti eniten vaihtelua rengasmerkkien ja -mallien välillä. Vuosien varrella tullut huomattua, että premiumien erot on pienet ja halvat on (melkein) kaikki huonoja.
 
Viimeinen kuvaliite kuvaa jossain määrin topicin nykytilaa, mutta mitä tulee hiljaisiin vuotoihin, niin vuoto ventiilin sielussa on kyllä luokkaa neljä ja lisänumero oikein. Toki ihan kaikki on mahdollista jos asioi kivijalassa sesonkihessujen aikaan, mutta itsellä hiljaiset vuodot loppuivat kun aloin tehdä itse rengastyöt ja puhdistaa renkaan ja vanteen välisen tiivistepinnan. Liikkeiden jäljiltä on aina yhtä ektoplasmaa, materiaalia joka siihen ei kuulu, ilmeisesti asennusrasvan ja kumin sekoitusta.

Todennäköisyyksiä voi halutessaan funtsia tai laskeskella joka vaihdossa uusiettavien, halkaisijaltaan muutaman millin tehdastekoisten tiivistepintojen tai sitten pinta-alaltaan tuhatkertaisen renkaan ja vanteen välisten (puhdistamattomien) tiivistepintojen välillä. Vaikuttava paine-ero molemmissa sama.
Ei venttiilin sielun vuotaminen, tai venttiilin juuresta vuotaminen mitenkään poikkeuksellista ole. Etenkin talvella venttiilin sielun vuotaminen ei ole mitenkään harvinaista ja siihen on yleensä syynä jäätyminen, koska harvassa paikassa käytetään kompurassa ilmankuivainta ja etenkin jossain huoltsikalla täytön/tarkistuksen jälkeen voi hyvinkin jäädä vuotamaan.
On kuitenkin totta, että yleisemmin se vuoto on jossakin muualla, kuten esimerkiksi juuri kumin ja vanteen välissä, siihen syynä on yleisemmin hapettunut ja hilseilevä aluvanne, tai ruostunut peltivanne. Vanhasta kumista siihen vanteeseen voi jäädä kumin riekaleita, tai bead sealeria jos sitä on aikaisemmin käytetty, kaikki vanha törky siitä olisi hyvä harjata pois ennen uuden asennusta ja tarvittaessa edelleen käyttää bead sealeria jos epäilyttää. Rengasrasvaahan siinä tietysti on, mutta sitä pitääkin olla ja se ei vuotoa aiheuta. Huonon tai epäilyttävän vanteen kyllä tunnistaa jo asennusvaiheessa ja siihen pitäisi osata kiinnittää huomiota.
 
Nastarenkaassa voi olla vuoto myös nastanreiässä,toki nuo on jo yleensä muutenkin tuossa vaiheessa käyttöiän lopussa ja syytä uusia.
 
Nuo Nokian R3 SUV:t on olleet todella mainiot kitkat, en aio enää nastoja hankkia. Voipi olla että menee vielä seuraavakin talvi, viime talvenakaan ei ollut tietoakaan mistään pidon menetyksistä verraten aiemmin toisilla vanteilla käytössä olleisiin kuluneisiin nastoihin ylikorkealla pullakumiprofiililla.
Hyvin nuo on pitäneet itsellänikin. Viisi talvea ajettu, mutta nyt kuudetta ei enää uskalla, vaikka pintaa on joku hiukan alle 5 mm. Sen verran liukkaat alkoivat olla jo viime talven loppupuolella. Ainoa miinus noissa on noille ominainen jollotus, joka tuntuu vanhemmiten vaan koventuneen. Huomaa varsinkin hyvällä asfaltilla.

925 EUR miinus 60 EUR ilmeisesti gogift tms. lahjakortti köyhtyy Euromasterilla Michelin x-ice snow -kitkoista koossa 215/60R17. Hankookin Winter I*Cept IZ3:t olisivat varmasti olleet edullisemmat, mutta kun parista paikkaa kysyin, niin ovat tukkurilta loppu tuossa koossa.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvin nuo on pitäneet itsellänikin. Viisi talvea ajettu, mutta nyt kuudetta ei enää uskalla, vaikka pintaa on joku hiukan alle 5 mm. Sen verran liukkaat alkoivat olla jo viime talven loppupuolella. Ainoa miinus noissa on noille ominainen jollotus, joka tuntuu vanhemmiten vaan koventuneen. Huomaa varsinkin hyvällä asfaltilla.

925 EUR miinus 60 EUR ilmeisesti gogift tms. lahjakortti köyhtyy Euromasterilla Michelin x-ice snow -kitkoista koossa 215/60R17. Hankookin Winter I*Cept IZ3:t olisivat varmasti olleet edullisemmat, mutta kun parista paikkaa kysyin, niin ovat tukkurilta loppu tuossa koossa.

Emännällä Nokiat jotka kanssa vollottaa ja muutenkin löysät verrattuna omiin Conti Viking Contact 7. Aluksi meinasin, että vaihdan nyt uudet kun lähtee kuudes talvi liikkeelle, mutta pintaa kahdessa 6mm ja kahdessa 5,5mm niin mennään nyt tämä talvi näillä.

Täytyy kyllä kehua noita Continentaleja, ovat olleet hyvät renkaat ja huomaa, että ovat testivoittajat!
 
Nokian Hakkapeliitta R5 245/50/18 166,25€/kpl
Mielestäni aika edukas rengas. 4kpl tilaukseen ja tilausvahvistus tuli juuri sähköpostiin, jännä nähä tuleeko renkaat koskaan ovelle.
 
Emännällä Nokiat jotka kanssa vollottaa ja muutenkin löysät verrattuna omiin Conti Viking Contact 7. Aluksi meinasin, että vaihdan nyt uudet kun lähtee kuudes talvi liikkeelle, mutta pintaa kahdessa 6mm ja kahdessa 5,5mm niin mennään nyt tämä talvi näillä.

Täytyy kyllä kehua noita Continentaleja, ovat olleet hyvät renkaat ja huomaa, että ovat testivoittajat!
En tiedä onko autosta kiinni mutta itsellä nuo samat renkaat ovat omaan makuun ylivoimaisesti surkeimmat talvirenkaat mitä on ikinä ollut. Tuntuu jopa hämmentävän paskoilta ja mitään luottoa niiden pitoon ei ole. Uutena siis ostin uuden auton mukana ja pari talvea takana.
 
Viime talvena ruli hankittua riisikippoon nuo Hankookin ipiket.

Ihan asialliset muuten, mutta melu on eittämättä jäätävä.

Edelliset Nokian 8 -nastat ei nyt mitkään hiljaiset varsinaisesti olleet nekään, mutta näissä Hankookeissa on ihan ihme terävä tausta-ujellus joka puskee läpi kaiken ja rasittaa korvia ihan eri tavalla ainakin tässä kotterossa.
 
Nokian Hakkapeliitta R5 245/50/18 166,25€/kpl
Mielestäni aika edukas rengas. 4kpl tilaukseen ja tilausvahvistus tuli juuri sähköpostiin, jännä nähä tuleeko renkaat koskaan ovelle.
Itsellä positiivisia kokemuksia kyseisestä putiikista, kätevästi toimitettiin asennusliikkeelle (ilmainen toimitus jos tekee näin) ja viides rengas samaa paistoa saatiin vielä heiltä, kun routakuoppaan tuli heti viikon sisään telottua yksi rengas ja vanne.
 
Itsellä positiivisia kokemuksia kyseisestä putiikista, kätevästi toimitettiin asennusliikkeelle (ilmainen toimitus jos tekee näin) ja viides rengas samaa paistoa saatiin vielä heiltä, kun routakuoppaan tuli heti viikon sisään telottua yksi rengas ja vanne.

Lähinnä sitä vaan ettei tuolla vedottaisi hintavirheeseen. "Halvin" r5 oli ~270€/kpl, melko monessa muussa paikassa yli 300€/kpl.
 
Lähinnä sitä vaan ettei tuolla vedottaisi hintavirheeseen. "Halvin" r5 oli ~270€/kpl, melko monessa muussa paikassa yli 300€/kpl.
Hmm.. näköjään juu sama hinta lyöty kuin 2022 paistetuille Renkaatalle
Voihan nuokin siis ylivuotiset olla, en muista olivatko jossain maininneet, että 2 vai 3 vuotta vanhemmissa ilmoittavat tuon erikseen (joku salapoliisi etsiköön milloin taloudellisuus nousi D->B).
edit: renkaiden hinnoissa on paljon heiluntaa ja juurikin esim. tuo paistovuosi kun monesti vaikuttaa hintaan ilman että sitä välttämättä kerrotaan, niin eipä tuossa paljoa voi hintavirheeseen vedota, kun kuitenkin halvempiakin samaa kokoa tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä onko autosta kiinni mutta itsellä nuo samat renkaat ovat omaan makuun ylivoimaisesti surkeimmat talvirenkaat mitä on ikinä ollut. Tuntuu jopa hämmentävän paskoilta ja mitään luottoa niiden pitoon ei ole. Uutena siis ostin uuden auton mukana ja pari talvea takana.
Mitä tässä ajanut Nokian kitkoilla ja näillä Conteilla, niin kyllä, esim vetopito voi olla nokiassa hieman parempi, mutta nokian rengas on kova ääninen (jollottaa) ja runko on ärsyttävän pehmeä, vetelee urissa ja koko ajan saa ohjata motarilla. Conti menee äänettömästi ja luotisuoraan, mutta paskoja renkaita noista ei saa tekemälläkään.

Oletko kokeillut eri rengaspaineilla?
 
Nokian R3 sivupito ei ainakaan ole niin hyvä mitä CVC7. Kolme talvea tjsp. molemmilla ja huomaa hyvin takavetosella, kun yrittää mutkasta kerätä vauhtia.
Erityistä vollotusta en itse muista huomanneeni, mutta ehkä ne noksut oli asteen äänekkäämmät kuluneena.

Jos seuraavat kumit pitäisi nyt päättää, niin varmaan CVC8 alle.
 
Noi rengasäänet saattaa vaihdella ihan rengaskoittain. Ja auto vaikuttaa yllättävän paljon; joissain autoissa sama rengas saattaa olla hiljainen, toisessa niin pirun meluisa.
 
Mitä tässä ajanut Nokian kitkoilla ja näillä Conteilla, niin kyllä, esim vetopito voi olla nokiassa hieman parempi, mutta nokian rengas on kova ääninen (jollottaa) ja runko on ärsyttävän pehmeä, vetelee urissa ja koko ajan saa ohjata motarilla. Conti menee äänettömästi ja luotisuoraan, mutta paskoja renkaita noista ei saa tekemälläkään.

Oletko kokeillut eri rengaspaineilla?
Tässä tietenkin on aina autokohtaisia eroja, omassa tapauksessa R3:t ei vetele erityisesti urissa. Ehkä en mitään kympin arvosanaa antaisi, ja aika paljon tekee automallikin, mutta kuitenkin. Ei vaadi mitään erityistä komentamista. Sivupito 2021 hankituissa renkaissa oli viime talvena jo ajoittain kehnoa, mutta tässäkin kyllä osansa teki todella kiillottuneet liikenneympyrät tässä lähistöllä. Contit ja esimerkiksi Goodyearit on kyllä harkinnassa sitten, kun täytyy seuraavaa sarjaa hankkia.
 
Noi rengasäänet saattaa vaihdella ihan rengaskoittain. Ja auto vaikuttaa yllättävän paljon; joissain autoissa sama rengas saattaa olla hiljainen, toisessa niin pirun meluisa.
Ei se rengaskoko kuitenkaan muuta sitä faktaa, että nokialaisissa on tyyppivikana paska runko ja ikävä resonanssi jollain taajuudella. Jollain autolla se voi sitten osua johonkin random-nopeuteen, jossa siitä ei ole pahemmin haittaa, mutta omakohtaisen kokemuksen perusteella paha alue on juuri jossain 80-90 km/h välissä, jolloin saa jatkuvasti kuunnella vollotusta. Isot volvot peittää aika hyvin rengasäänet (S90, V90), mutta parempia nekin olisi muilla renkailla. Suurin syy jättää noksut kauppaan on kyllä niiden luokaton ajettavuus tyypillisimmällä pinnalla eli paljaalla asfaltilla. Goodyearit kun pistää alle, niin ero kesä- ja talvinakkien välillä ei ole kovin merkittävä. Contit ovat myös hyviä ja osin GY:tä parempia, mutta ajotuntuma ja melu eivät ole GY:n tasalla.
 
Laitetaanpas tänne yleiseen talvirengasketjuun, että saadaan asiaan selvyys. Alkuperäinen keskustelu Nasta- vai kitkarenkaat? -ketjussa.

Olet väärässä. 105 § sääntelee talviaikana käytettäviä renkaita, ottaen niihin siten kantaa, että talvirenkaiksi luokiteltavissa renkaissa on oltava vähintään kolmen millimetrin urasyvyys. Pykälä ei määrittele talvikuukausina käytettävien renkaiden urasyvyyttä, vaan talvirenkaina käytettävien renkaiden urasyvyyden.

Olet oikeassa siinä, ettei näille renkaille määritellä 1,6 mm suurempaa urasyvyyttä muina aikoina. Kiisteltäväksi jää täten vain se, ovatko talvirenkaaksi luokitellut renkaat määritellyn aikamääreen ulkopuolella talvirenkaita vai (kesä)renkaita.
Olet väärässä. Kesällä kitkarenkaiden minimivaatimus urasyvyydelle on myös 3 millimetriä, mikäli ne ovat talvirenkaita. Erillistä kieltoa ei tarvita.
Tulkintasi on väärä.

TLL 105.1 § aivan nimenomaisesti kertoo vain, minkälaisia renkaita on sään tai kelin edellyttäessä käytettävä marras–maaliskuun aikana. Silloin pitää käyttää sellaisia talvirenkaita, joissa on urasyvyyttä vähintään 3 mm. Sen sijaan se ei millään tavalla määrittele, mitkä renkaat katsotaan talvirenkaiksi, eikä varsinkaan, että talvirenkaan määritelmään itsessään kuuluisi urasyvyysvaatimusta.

Talvirenkaan määritelmään ottaa kantaa TLL 105.4 §, jonka mukaan liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista. Ko. momentin nojalla Traficom on antanut määräyksen TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019, jonka 2.1 kohdan mukaan (relevantilta osin) tieliikennelain 105 §:ssä tarkoitetuksi, luokittelumassaltaan enintään 3500 kg olevan henkilö-, paketti- ja erikoisauton sekä O2-luokan perävaunun talvirenkaaksi katsotaan rengas, joka on hyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin tarkoitetuksi talvirenkaaksi E-säännön n:o 117, 109 tai 108 mukaisesti ja merkitty mainitussa E-säännössä säädetyn mukaisesti 3PMSF-symbolilla.

E-säännössä n:o 117 on puolestaan vaatimukset, jotka 3PMSF-symbolilla ("Alpine symbol") merkittyjen renkaiden ("snow tyre for use in severe snow conditions") on täytettävä. Ko. renkaiden on täytettävä säännön kohtien 6.5. ja 6.5.1. vaatimukset, jotka liittyvät ainoastaan säännön liitteessä 7 kuvatulla tavalla mitattuun lumipitoindexiin ("snow grip index"). Säännössä ei siis aseteta 3PMSF-symbolin saamiselle mitään urasyvyysrajaa, joten em. Traficomin määräyksen mukaiseen talvirenkaan määritelmäänkään ei sisälly vaatimusta tietystä vähimmäisurasyvyydestä.

Asiaa sivutaan myös nykyisen tieliikennelain hallituksen esityksessä HE 180/2017 vp, jossa ko. pykälän ja momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että vaatimus kolmen millimetrin kulutuspinnasta talvirenkaiden käyttöaikana tulisi uutena koskemaan myös moottoripyöriä, mopoja, kolmipyöriä, nelipyöriä, raskaita nelipyöriä ja kevyitä nelipyöriä. Eli kulutuspintavaatimus kohdistuu talvirenkaiden käyttöaikaan, ei talvirenkaisiin yleisesti.

Näin ollen, TLL 105.1 § ei määrittele, että talvirenkaiksi luokiteltavissa renkaissa on oltava vähintään kolmen millimetrin urasyvyys, vaan että on käytettävä renkaita, jotka ovat sekä tarvirenkaat että joissa on vähintään 3 mm:n urasyvyys. Urasyvyysvaatimus on siis lisävaatimus talvirengashyväksynnän päälle. Muuna aikana tai silloin, kun sää tai keli ei edellytä, talvirenkailla ajamiseen riittää 1,6 mm:n urasyvyys.

Ko. säännökset:
TLL 105 §
TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019
UN Regulation No. 117
HE 180/2017 vp
 
Laitetaanpas tänne yleiseen talvirengasketjuun, että saadaan asiaan selvyys. Alkuperäinen keskustelu Nasta- vai kitkarenkaat? -ketjussa.



Tulkintasi on väärä.

TLL 105.1 § aivan nimenomaisesti kertoo vain, minkälaisia renkaita on sään tai kelin edellyttäessä käytettävä marras–maaliskuun aikana. Silloin pitää käyttää sellaisia talvirenkaita, joissa on urasyvyyttä vähintään 3 mm. Sen sijaan se ei millään tavalla määrittele, mitkä renkaat katsotaan talvirenkaiksi, eikä varsinkaan, että talvirenkaan määritelmään itsessään kuuluisi urasyvyysvaatimusta.

Talvirenkaan määritelmään ottaa kantaa TLL 105.4 §, jonka mukaan liikenne- ja viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä eri ajoneuvoluokkiin kuuluvien ajoneuvojen talvirenkaista. Ko. momentin nojalla Traficom on antanut määräyksen TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019, jonka 2.1 kohdan mukaan (relevantilta osin) tieliikennelain 105 §:ssä tarkoitetuksi, luokittelumassaltaan enintään 3500 kg olevan henkilö-, paketti- ja erikoisauton sekä O2-luokan perävaunun talvirenkaaksi katsotaan rengas, joka on hyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin tarkoitetuksi talvirenkaaksi E-säännön n:o 117, 109 tai 108 mukaisesti ja merkitty mainitussa E-säännössä säädetyn mukaisesti 3PMSF-symbolilla.

E-säännössä n:o 117 on puolestaan vaatimukset, jotka 3PMSF-symbolilla ("Alpine symbol") merkittyjen renkaiden ("snow tyre for use in severe snow conditions") on täytettävä. Ko. renkaiden on täytettävä säännön kohtien 6.5. ja 6.5.1. vaatimukset, jotka liittyvät ainoastaan säännön liitteessä 7 kuvatulla tavalla mitattuun lumipitoindexiin ("snow grip index"). Säännössä ei siis aseteta 3PMSF-symbolin saamiselle mitään urasyvyysrajaa, joten em. Traficomin määräyksen mukaiseen talvirenkaan määritelmäänkään ei sisälly vaatimusta tietystä vähimmäisurasyvyydestä.

Asiaa sivutaan myös nykyisen tieliikennelain hallituksen esityksessä HE 180/2017 vp, jossa ko. pykälän ja momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan, että vaatimus kolmen millimetrin kulutuspinnasta talvirenkaiden käyttöaikana tulisi uutena koskemaan myös moottoripyöriä, mopoja, kolmipyöriä, nelipyöriä, raskaita nelipyöriä ja kevyitä nelipyöriä. Eli kulutuspintavaatimus kohdistuu talvirenkaiden käyttöaikaan, ei talvirenkaisiin yleisesti.

Näin ollen, TLL 105.1 § ei määrittele, että talvirenkaiksi luokiteltavissa renkaissa on oltava vähintään kolmen millimetrin urasyvyys, vaan että on käytettävä renkaita, jotka ovat sekä tarvirenkaat että joissa on vähintään 3 mm:n urasyvyys. Urasyvyysvaatimus on siis lisävaatimus talvirengashyväksynnän päälle. Muuna aikana tai silloin, kun sää tai keli ei edellytä, talvirenkailla ajamiseen riittää 1,6 mm:n urasyvyys.

Ko. säännökset:
TLL 105 §
TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019
UN Regulation No. 117
HE 180/2017 vp
Jotta tulkinta voisi olla esittämäsi mukainen, niin pykälä 105 §...:
"Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä."

... pitäisi esittää muodossa:
"Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, ja jotka ovat talvikäyttöön hyväksyttyjä."

Voimme varmasti yhdessä todeta, että laki ei ole tämän tulkinnan suhteen yksiselitteinen. Edellisessä keskustelussa vedottiin lainsäätäjän tarkoituksiin ja maalaisjärkeen. Jos näistä kohdista on lakiteknisesti pätevää näyttöä, niin se voisi auttaa eteenpäin.

Selvää on kuitenkin se, että vaatimus urasyvyydestä esitetään sivulauseessa, joka on päälauseelle alisteinen ja konjuktio-oppien myötä kohdistuu nimenomaan talvirenkaisiin. Ei siis talvirenkaina käytettäviin renkaisiin talvikuukausina. Minulle on myös selvää, että tuollainen konnotaatio on hyvin järkeenkäypä, ja voisi olla jopa ollut lainsäätäjän tarkoitus.

Joko minun tulkintani on väärin, tai laki on väärin, mutta ainakin laki on väärin, mikäli tuo kirjoittamasi tapa on ainoa tapa tulkita sitä.
 
Ei kesällä lähdetä ollenkaan lukemaan määräyksiä jotka määräävät miten talvella pitää toimia. Laki on aivan tarpeeksi selvä. Pykälä 105.1 ei kerro yhtään mitään kesällä toimimisesta.
 
Selvää on kuitenkin se, että vaatimus urasyvyydestä esitetään sivulauseessa, joka on päälauseelle alisteinen ja konjuktio-oppien myötä kohdistuu nimenomaan talvirenkaisiin. Ei siis talvirenkaina käytettäviin renkaisiin talvikuukausina.
Tässähän se väärinymmärryksen syy onkin, jos oletetaan ettei se ole tahallista: Laissa määritellään käytettyjä käsitteitä ja termejä muulla tavoin kuin hienovaraalisella verbaalikikkailulla.

Harmillista, että siitä on pitänyt tulla mielipidekysymys.
Ei se ole mielipidekysymys. Laki on hyvin selkeä ja toinen tulkinta olisi absurdi. Kolmen millimetrin vaatimus koskee tilannetta, jossa on käytettävä talvirenkaita. Se ei koske tilannetta, jossa vaikkapa henkilöautossa käytetään talvirenkaita kesäkuussa. Ei olisi mitään järkeä vaatia moista eikä se minkään lähteen tai edes päättelyketjun mukaan ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
 
Mistään mitään tiedä, mutta ihan perinteisestihän nastat (ne 2 kpl jotka oli jäljellä) nypyttiin pois ja ajettiin niillä kesärenkaina, jolloin sakot sai vasta 1,6 mm rajan alituttua. Tuskin tähän vuosikymmenten perinteeseen on ollut tavoitetta tehdä muutosta.
 
Mistään mitään tiedä, mutta ihan perinteisestihän nastat (ne 2 kpl jotka oli jäljellä) nypyttiin pois ja ajettiin niillä kesärenkaina, jolloin sakot sai vasta 1,6 mm rajan alituttua. Tuskin tähän vuosikymmenten perinteeseen on ollut tavoitetta tehdä muutosta.
Lisäksi on yleiseksi vähemmistökäytännöksi muodostunut tapa ajaa ympärivuotisesti skandikitkoilla. En suosittele, mutta en näe lainsäätäjän intressiä tämän takia muuttaa kuvion syvyysvaatimusta ja muuten sallia touhu. Vanha kalju on aina vanha kalju, ja talvirengas kesäkäytössä on hyväkuntoisenakin liukas.

On myös fiksuja ja normaaleja syitä käyttää sekä talvi- että kesärenkaina talvirenkaaksi kelpaavia. Maastokelpoisemmassa kalustossa tai skutsipöndellä tahi varmuussyistä voivat myös kesärenkaat olla maastokumit, allseasonit tai muut kaikkein tavallisimmasta muodista poikkeavat. Nämähän olivat vielä suht lähimenneisyydessä hyvin usein suomalaisen säännöstön mukaan sallittuja talvirenkaita koska M+S. Nykyäänkin on markkinoilla esimerkiksi Cross Climate -tuoteperhe joka on edelleen lumivuorikuvan takia sallittu talvirengas vaikka joustavaksi kesärenkaaksi sitä näillä markkinoilla myydäänkin.
 
Tässähän se väärinymmärryksen syy onkin, jos oletetaan ettei se ole tahallista: Laissa määritellään käytettyjä käsitteitä ja termejä muulla tavoin kuin hienovaraalisella verbaalikikkailulla.


Ei se ole mielipidekysymys. Laki on hyvin selkeä ja toinen tulkinta olisi absurdi. Kolmen millimetrin vaatimus koskee tilannetta, jossa on käytettävä talvirenkaita. Se ei koske tilannetta, jossa vaikkapa henkilöautossa käytetään talvirenkaita kesäkuussa. Ei olisi mitään järkeä vaatia moista eikä se minkään lähteen tai edes päättelyketjun mukaan ole ollut lainsäätäjän tarkoitus.
Tarkoitat väärinymmärryksellä varmasti oikeinymmärrystä.

Se ei ole mitään kikkailua, että lukee asiat niin kuin ne on kirjoitettu. Tämä pätee erityisesti lakimuotoiluun.

Mitä tulee kitkojen loppuunkäyttöön, niin toki syyllistyn siihen itsekin. Minun tapaukseni on siitä jopa kamalampi rike, että teen sen tietoisesti, enkä osaa edes hävetä.
 
Tieliikennelain 105 § nyt vaan on ihan yksiselitteinen. Pykälässä mainittuina kuukausina on ehdottomasti, mikäli keli edellyttää, käytettävä talvirenkaita ja niissä talvirenkaissa kulutuspinnan on oltava vähintään 3 mm.

Eli: ei riitä, että talvikuukausina on, talvisen kelin vallitessa, käytössä kesärenkaat, vaikka niissä olisi ylikin 3 mm kulutuspintaa. Ei myöskään riitä, että on talvirenkaat, joissa on kulutuspintaa alle 3 mm. Vaan on oltavat talvirenkaat, joissa kulutuspintaa on vähintään 3 mm. Molempien edellytysten on täytyttävä: 1. talvirenkaat, 2. kulutuspinta vähintään 3 mm.

Mutta, mikäli keli tai sää ei edellytä, voi käyttää kesärenkaita. Ja niissä kesärenkaissa ei tarvitse olla 3 mm kulutuspintaa.


Jos lain tarkoitus ei ota avautuakseen, on selkokieliset viralliset perustelut helposti löydettävissä netistä. Tässä tapauksessa hallituksen esityksestä 180/2017 ja kuuluvat seuraavasti (korostukset itse tekemäni):

105 §.Talviaikana käytettävät renkaat. Pykälässä säädettäisiin siitä, milloin talvirenkaita olisi käytettävä. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi antaa määräyksen siitä, mitä talvirenkaalla tarkoitettaisiin.

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että talvirenkaita olisi käytettävä sään tai kelin sitä edellyttäessä marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Muutos tarkoittaisi käytännössä, että talvikuukausina, mikäli sää tai keli ei talvirenkaiden käyttöä edellyttäisi, ajoneuvossa voisi käyttää myös kesärenkaita.

Muutos tiukentaisi talvirengasvaatimuksia marras- ja maaliskuun välisenä aikana. Myös marraskuussa ja maaliskuussa olisi käytettävä talvirenkaita, jos sää tai keli sitä edellyttäisi. Säällä tai kelillä, jolloin talvirenkaiden käyttöä edellytettäisiin, tarkoitettaisiin tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla, myös pienemmät tiet huomioon ottaen, olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi.

Liikenteenvalvoja määrittelisi yksittäistapauksessa, olisiko olosuhde sellainen, että talvirengasta olisi käytettävä.

Vaatimus talvirenkaiden käytöstä koskisi jatkossa yhtenäisenä useimpia moottorikäyttöisiä ajoneuvoja. Vaatimus kolmen millimetrin kulutuspinnasta talvirenkaiden käyttöaikana tulisi uutena koskemaan myös moottoripyöriä, mopoja, kolmipyöriä, nelipyöriä, raskaita nelipyöriä ja kevyitä nelipyöriä. Ensisijaisesti edellytettäisiin, että näissäkin ajoneuvoissa käytetään edellä kerrottuna aikana talvirenkaita, mutta poikkeuksia sallittaisiin 3 momentin mukaisesti jatkossakin silloin, kun ajoneuvoon ei ole saatavissa talvirenkaita.

Vaatimus talvirenkaiden käytöstä ja talvirenkaiden vähintään kolmen millimetrin kulutuspinnasta koskisi myös 1 momentissa tarkoitetulla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla vedettäviä perävaunuja, joiden luokittelussa käytettävä massa on yli 750, mutta enintään 3500 kilogrammaa. Tällä tarkoitettaisiin käytännössä autolla vedettäviä O2-luokan ajoneuvoja. Säännös vastaisi talvirenkaiden käyttöaikaa lukuun ottamatta nykytilaa.
 
Mutta, mikäli keli tai sää ei edellytä, voi käyttää kesärenkaita. Ja niissä kesärenkaissa ei tarvitse olla 3 mm kulutuspintaa.
Tässä heidän väännössä avainongelma on jumittuminen ajatukseen siitä, että talvirengas on talvirengas ikuisesti. Kun se oikea tulkinta on, että rengas kuin rengas on kesärengas ellei nimenomaisesti talvispeksit täyty. Ts. 1,6 mm asti saa ajaa hapantuneita ex-talvirenkaita ihan ilman rikkeitä kesärenkaiden käyttökaudella.
 
Tässä heidän väännössä avainongelma on jumittuminen ajatukseen siitä, että talvirengas on talvirengas ikuisesti. Kun se oikea tulkinta on, että rengas kuin rengas on kesärengas ellei nimenomaisesti talvispeksit täyty. Ts. 1,6 mm asti saa ajaa hapantuneita ex-talvirenkaita ihan ilman rikkeitä kesärenkaiden käyttökaudella.
Tuo taitaa olla vain minun esittämä tulkinta, eikä kukaan ole osoittanut, millä kriteereillä talvirenkaaksi luokiteltu rengas muuttuu kesärenkaaksi. Kertoisitko sinä? Urasyvyys ei voi olla ainoana kriteerinä, sillä esimerkiksi nastarenkaiden käytöstä on jaettu sakkoja kesäaikaan, mikäli lainvalvoja katsoo etteivät ne ole turvalliset kyseisissä olosuhteissa. Aivan sama tulkinnanvaraisuus pätee myös kitkarenkaisiin. Se, että sinä, kaverisi, eräs poliisi, ja asiantuntija ajattelette asiasta samoin, ei poista tätä tulkinnanvaraisuutta. Jos analogisesti tarkastellaan kesärengasta, niin ei sekään lakkaa olemasta rengas, kun sen urasyvyys on alle 1,6 mm. Se on tällöin rengas, joka ei ole lain mukainen.
 
Viimeksi muokattu:
Sinulla se todisteluvelvollisuus on, kun puhut pehmeitä ja vuosikymmenten käytäntöä vastaan. Edelleen teet saman ajatusvirheen, että renkaalla olisi joku ikuisesti pysyvä ”leima”. Rengas joko kelpaa olosuhteisiin tai ei. Ei ole mitään kesärengasta vaan kesäkäyttöön kelpaava rengas. Vastaava talven osalta.
 
Tuo taitaa olla vain minun esittämä tulkinta, eikä kukaan ole osoittanut, millä kriteereillä talvirenkaaksi luokiteltu rengas muuttuu kesärenkaaksi. Kertoisitko sinä? Urasyvyys ei voi olla ainoana kriteerinä, sillä esimerkiksi nastarenkaiden käytöstä on jaettu sakkoja kesäaikaan, mikäli lainvalvoja katsoo etteivät ne ole turvalliset kyseisissä olosuhteissa. Aivan sama tulkinnanvaraisuus pätee myös kitkarenkaisiin. Se, että sinä, kaverisi, eräs poliisi, ja asiantuntija ajattelette asiasta samoin, ei poista tätä tulkinnanvaraisuutta. Jos analogisesti tarkastellaan kesärengasta, niin ei sekään lakkaa olemasta rengas, kun sen urasyvyys on alle 1,6 mm. Se on tällöin rengas, joka ei ole lain mukainen.
Se menee sillä systematiikalla, että TLL 104 §: kulutuspinta oltava 1,6 mm -> 105 § talvipoikkeus (talvirengas min. 3 mm) -> 106 § nastarenkaiden käyttöoikeus

Eli 104 §: auton renkaissa pitää olla vähintään 1,6 mm kulutuspinta. Se on pääsääntö, joka koskee aina ja kaikkia muita tilanteita paitsi erikseen säädettyä poikkeusta, joka on se TLL 105 §, jossa vaaditaan liukkaiden kelien ajaksi talvirenkaaksi hyväksytyt renkaat, joissa oltava vähintään 3,0 mm kulutuspintaa. Ja lopulta 106 § koskee renkaiden liukuesteitä, kuten nastoja, joiden sallittu käyttöaika pykälän mukaan on marraskuu-maaliskuu ja muulloinkin, erikseen säädetyissä tilanteissa, joista tavallisin on keliolosuhteet.

TLL 104 §:ssä eikä koko tieliikennelaissa tunneta kesärengasta ollenkaan. Periaatteessa mikä tahansa tieliikennekäyttöön soveltuva riittävällä kulutuspinnalla oleva rengas voi olla käytössä silloin, kun talvirengasta ei poikkeuksellisesti lain mukaan ole käytettävä, kunhan on vaadittu urasyvyys 1,6 mm. Tieliikennelain hallituksen esityksessä kesärengas mainitaan vain yhdessä kohdassa, yleisissä taustaperusteluissa:
(* edit mainitaan muuallakin, ajatusvirhe em. tekstin muotoilussa, mutta ei mielestäni kesärenkaan ominaisuuksia määritellä tai pohdita tämän kummemmin)
Uuden sääntelyn tarkoituksena olisi kohdentaa talvirengasvaatimus olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Uudella sääntelymallilla vältettäisiin tilanteet, joissa esimerkiksi Etelä-Suomessa joulukuussa voisi olosuhteiden perusteella käyttää kesärenkaita, mutta voimassa oleva säännös kieltäisi niiden käytön. Muutos voisi parantaa liikenneturvallisuutta tilanteissa, joissa maalis- tai marraskuussa keli edellyttäisi talvirenkaiden käyttöä, mutta joissa nykysäännösten mukaan voisi käyttää kesärenkaita. Toisaalta esimerkiksi syksylle ja alkutalvelle tyypillisellä märällä asfaltilla hyväkuntoinen kesärengas on pitokyvyltään talvirengasta parempi.
Tuo lainattu juttu ei ole siis mitään velvollisuuksia asettavaa säädöstekstiä eikä edes minkään yksittäisen pykälän perustelua, vaan taustoittavia yleisperusteluja, mutta tietysti se on ihan järkipuhetta. Onhan (kunnollinen) kesärengas ominaisuuksiltaan talvirengasta parempi oikeastaan kaikissa muissa tilanteissa kuin talvikelissä. Käsittääkseni kesärenkaalle ei joka tapauksessa ole mitään luokittelua, eikä mitään varsinaista kesärengasta vaadita käytettäväksi missään tilanteessa.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kaikenlaisten talvirenkaiden käyttö olisi halutessa voitu kieltää talviajan ulkopuolella samalla tavalla, vaikka samassa pykälässä, kuin nastarenkaiden käyttäminen. Mutta nyt on riittäväksi lainsäätäjä nähnyt, että vain nastarenkaiden, tai itse asiassa ei nastarenkaiden vaan renkaissa olevien nastojen käyttöoikeutta on yleisesti rajoitettu. Eli kun nastat nyppii pois, siitä poistaa ne liukuesteet, joita ei saa käyttää kuin marras-maaliskuussa tai sen jälkeen vain esim. kelin takia. Kitkarenkaissa pykälässä tarkoitettua liukuestettä ei olekaan. Tuo juttu selvästikin tienpintojen säästämiseksi, eli turvallisuuspykälästä ei ole käyttöajan osalta kysymys. Turvallisuusaspektia on sitten samassa pykälässä myöhemmin, niin kuin että nastarenkaat oltava kaikissa pyörissä jos jossakin on, perävaunussa oltava talvirenkaat jos vetoautossa on nastarenkaat yms.
 
Noi rengasäänet saattaa vaihdella ihan rengaskoittain. Ja auto vaikuttaa yllättävän paljon; joissain autoissa sama rengas saattaa olla hiljainen, toisessa niin pirun meluisa.
Itsellä nelipyöräsuuntauksen ja parin väljän nivelen vaihdon jälkeen hiljeni huomattavasti vanhat contit. Melkein kuin kesärenkailla ajelisi nyt kun lumetonta asfalttia ajellut.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
292 410
Viestejä
5 001 998
Jäsenet
80 277
Uusin jäsen
jere2

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom