Talvirenkaat - yleisketju

Se menee sillä systematiikalla, että TLL 104 §: kulutuspinta oltava 1,6 mm -> 105 § talvipoikkeus (talvirengas min. 3 mm) -> 106 § nastarenkaiden käyttöoikeus

Eli 104 §: auton renkaissa pitää olla vähintään 1,6 mm kulutuspinta. Se on pääsääntö, joka koskee aina ja kaikkia muita tilanteita paitsi erikseen säädettyä poikkeusta, joka on se TLL 105 §, jossa vaaditaan liukkaiden kelien ajaksi talvirenkaaksi hyväksytyt renkaat, joissa oltava vähintään 3,0 mm kulutuspintaa. Ja lopulta 106 § koskee renkaiden liukuesteitä, kuten nastoja, joiden sallittu käyttöaika pykälän mukaan on marraskuu-maaliskuu ja muulloinkin, erikseen säädetyissä tilanteissa, joista tavallisin on keliolosuhteet.

TLL 104 §:ssä eikä koko tieliikennelaissa tunneta kesärengasta ollenkaan. Periaatteessa mikä tahansa tieliikennekäyttöön soveltuva riittävällä kulutuspinnalla oleva rengas voi olla käytössä silloin, kun talvirengasta ei poikkeuksellisesti lain mukaan ole käytettävä, kunhan on vaadittu urasyvyys 1,6 mm. Tieliikennelain hallituksen esityksessä kesärengas mainitaan vain yhdessä kohdassa, yleisissä taustaperusteluissa:
(* edit mainitaan muuallakin, ajatusvirhe em. tekstin muotoilussa, mutta ei mielestäni kesärenkaan ominaisuuksia määritellä tai pohdita tämän kummemmin)

Tuo lainattu juttu ei ole siis mitään velvollisuuksia asettavaa säädöstekstiä eikä edes minkään yksittäisen pykälän perustelua, vaan taustoittavia yleisperusteluja, mutta tietysti se on ihan järkipuhetta. Onhan (kunnollinen) kesärengas ominaisuuksiltaan talvirengasta parempi oikeastaan kaikissa muissa tilanteissa kuin talvikelissä. Käsittääkseni kesärenkaalle ei joka tapauksessa ole mitään luokittelua, eikä mitään varsinaista kesärengasta vaadita käytettäväksi missään tilanteessa.
Huomasitko, miten tässäkin jouduit muuttamaan TLL:n tekstiä saadaksesi sen mahtumaan tarkoitettuun tulkintaan. Kirjoitit:
TLL 105 §, jossa vaaditaan liukkaiden kelien ajaksi talvirenkaaksi hyväksytyt renkaat, joissa oltava vähintään 3,0 mm kulutuspintaa.
Näin ei kuitenkaan pykälä 105 § mene, vaan se menee näin:
Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:

Sinun tapasi muotoilla tuo pykälä olisi paljon parempi. Sen muotoilun mukaan talvikuukausina ja olosuhteiden vaatiessa pitää olla renkaat, joissa on vähintään kolmen millimetrin urasyvyys, ja jotka ovat talvirenkaita. Tieliikennelaki puolestaan vaatii käyttämään talvirenkaita, joissa on kolmen millimetrin urasyvyys. Urasyvyyden tulee olla nimenomaisesti talvirenkaissa.

Kysymys siitä, missä vaiheessa talvirengas lakkaa olemasta talvirengas, on edelleen avoimena. Totta kai niitä koskee joka tapauksessa myös pykälän 104 § vaatimus, sillä se on kohdistettu kaikille renkaille. Nyt talvirenkaille kohdistetaan kaksi päällekäistä vaatimusta minimiurasyvyydelle, joista suurempi arvo on vallitseva. Jotta talvirenkaisiin ei kohdistuisi vaatimusta kolmen millimetrin urasyvyydestä, ne eivät ole talvirenkaita. Keskustelussa vallitsee konsensus, että talvirengas on talvirengas vain listattuina talvikuukausina. Minä puolestaan väitän, että ne ovat talvirenkaita ainakin tuolloin.

Eli kun nastat nyppii pois, siitä poistaa ne liukuesteet, joita ei saa käyttää kuin marras-maaliskuussa tai sen jälkeen vain esim. kelin takia.
Tähän liittyy muuten jännä yksityiskohta. Nypityt nastarenkaat ovat edelleen sallittuja myös talvikäytössä. Oleellista on vain, ettei nastojen määrässä ole liian suurta eroa. Jos ne on kaikki poissa, eroa ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Lopetetaan temanttinen väittely ja kertokaa mikä on hyvä halpis nastarengas painavaan SUV:iin (ei Suvi). Joku LingLong?
 
Lopetetaan temanttinen väittely ja kertokaa mikä on hyvä halpis nastarengas painavaan SUV:iin (ei Suvi). Joku LingLong?
LL, Barum, Sava...
Varmaan tuossa jo tulikin. Mikä rengaskoko SUV autossa?

Mulla Nankang kitkat, mutta nastarenkaina ne oli turhan kalliit.

134€
 
Huomasitko, miten tässäkin jouduit muuttamaan TLL:n tekstiä saadaksesi sen mahtumaan tarkoitettuun tulkintaan. Kirjoitit:

Näin ei kuitenkaan pykälä 105 § mene, vaan se menee näin:
Jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 millimetriä, seuraavissa ajoneuvoissa:

Sinun tapasi muotoilla tuo pykälä olisi paljon parempi. Sen muotoilun mukaan talvikuukausina ja olosuhteiden vaatiessa pitää olla renkaat, joissa on vähintään kolmen millimetrin urasyvyys, ja jotka ovat talvirenkaita. Tieliikennelaki puolestaan vaatii käyttämään talvirenkaita, joissa on kolmen millimetrin urasyvyys. Urasyvyyden tulee olla nimenomaisesti talvirenkaissa.

Kysymys siitä, missä vaiheessa talvirengas lakkaa olemasta talvirengas, on edelleen avoimena. Totta kai niitä koskee joka tapauksessa myös pykälän 104 § vaatimus, sillä se on kohdistettu kaikille renkaille. Nyt talvirenkaille kohdistetaan kaksi päällekäistä vaatimusta minimiurasyvyydelle, joista suurempi arvo on vallitseva. Jotta talvirenkaisiin ei kohdistuisi vaatimusta kolmen millimetrin urasyvyydestä, ne eivät ole talvirenkaita. Keskustelussa vallitsee konsensus, että talvirengas on talvirengas vain listattuina talvikuukausina. Minä puolestaan väitän, että ne ovat talvirenkaita ainakin tuolloin.


Tähän liittyy muuten jännä yksityiskohta. Nypityt nastarenkaat ovat edelleen sallittuja myös talvikäytössä. Oleellista on vain, ettei nastojen määrässä ole liian suurta eroa. Jos ne on kaikki poissa, eroa ei ole.
Minun on ihan mahdotonta nyt hahmottaa, ymmärrätkö sinä sen 105 §:n tarkoituksen vai et, kun tartut semanttiseen saivarteluun ohi viestini varsinaisen sisällön.

Esimerkiksi:
Sinun tapasi muotoilla tuo pykälä olisi paljon parempi. Sen muotoilun mukaan talvikuukausina ja olosuhteiden vaatiessa pitää olla renkaat, joissa on vähintään kolmen millimetrin urasyvyys, ja jotka ovat talvirenkaita. Tieliikennelaki puolestaan vaatii käyttämään talvirenkaita, joissa on kolmen millimetrin urasyvyys. Urasyvyyden tulee olla nimenomaisesti talvirenkaissa.
Tuossa nuo sinun kaksi vaihtoehtoista tulkintaasi tarkoittavat täsmälleen samaa. Rengas, jossa on 3mm urasyvyys, ja joka on talvirengas = talvirengas, jossa on 3mm urasyvyys. Ei tuo millään semanttisella väännöllä muuksi muutu.

Kyllä, urasyvyyden pitää olla pykälässä tarkoitettuna aikana ja olosuhteissa 3 mm talvirenkaissa, koska pykälän tarkoittamana ajankohtana ja olosuhteissa ei mitään muuta rengasta saa käyttää (pl. ajoneuvot, joihin talvirenkaita ei ole saatavissa). Pykälässä säädetään vain ja ainoastaan marras-maaliskuun aikana käytettävien renkaiden erityisistä ominaisuuksista tietyissä olosuhteissa. Ei mistään muusta.

Keskustelussa ei vallitse konsensus siitä, että talvirengs olisi talvirengas vain talvikuukausina. Tai minä en sitä konsensusta ainakaan edusta. Talvirengas on aina talvirengas jos se täyttää talvirenkaan kriteerit, mitä sitten tarkalleen nykyisin ovatkaan.

Talvirengas ei koskaan lakkaa olemasta talvirengas.

Talvirenkaiden käyttäminen on sallittua koska tahansa, kunhan
1. joko yleinen 1,6 mm kulutuspinnan vaatimus täyttyy tai
2. talvikuukausina sään tai kelin vaatiessa erityinen 3,0 mm kulutuspinnan vaatimus täyttyy ja
3. renkaissa ei ole nastoja tai muita laissa tarkoitettuja liukuesteitä marras-maaliskuun ulkopuolisena aikana ellei mikään 106 §:ssä säädetty poikkeus sovellu

Yleistä 3,00 mm kulutuspinnan vaatimusta talvirenkailla ei siis ole. Erityinen vaatimus on, rajoittuen talvikuukausiin ja talviseen keliin.
 
Vanhat ”pullat” ovat 255/60/R18. Täytyy katsoa otteesta onko tuo virallinen koko. Yhdet LL kesärenkaat löytyy ja ne ainakin ylittivät odotukset kaikin puolin.
LL löytyy tuossa koossa. Toki kannattaa varmistaa Traficomista onko oikea koko. Valikoima tuossa koossa oli hieman huonompi.

135€
 
Yleistä 3,00 mm kulutuspinnan vaatimusta talvirenkailla ei siis ole. Erityinen vaatimus on, rajoittuen talvikuukausiin ja talviseen keliin.
Joo! Itse ajoin eturenkaina olevat kitkat loppuun kesällä. Eli pintaa jäi vaan noin 1.6mm. Tosin oikeassa eturenkaassa oli joku viallinen renkaan runko. Eli yhdestä kohdasta pinta oli hyvin kulunut (en huomannut tätä). Oli kyllä muutenkin jotkut kiinalaiset Tracmax? merkkiset.

Sateella nuo vanhat kitkat on pelottavat, eli vesiliirtoon menee matalassa nopeudessa.
 
Tuossa nuo sinun kaksi vaihtoehtoista tulkintaasi tarkoittavat täsmälleen samaa. Rengas, jossa on 3mm urasyvyys, ja joka on talvirengas = talvirengas, jossa on 3mm urasyvyys. Ei tuo millään semanttisella väännöllä muuksi muutu.
Ne tarkoittavat samaa vain talvikuukausina, jättäen avoimeksi sen, koskeeko urasyvyys talvirenkaina käytettäviä renkaita vai talvirenkaita yleisesti, jolloin myös kesäaikaan tulisi olla 3 millimetrin rajoitus.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jonka tehtävänä on antaa tarkenteita lakiin, on kanssani samaa mieltä. Tietoa renkaista -sivulla esitellään kahtena eri asiankohtana talvirenkaiden käyttöäaika, sekä niiden laatuvaatimukset. Myös Traficom nimenomaan sanoo, että talvirenkailla tulee olla vähintään kolmen millimetrin urasyvyys. Se sanotaan tässä ilman erillistä aikamäärettä. Aikamääre on siis erillinen vaatimus, ja osoittaa vain koska renkaita tulee käyttää.

1763626508425.png



1763627696565.png
 
Viimeksi muokattu:
Kai sä David ymmärrät, että väännät nyt (aiemman viestittelyn ja jäsentelytavan perusteella oletettavasti) juristin kanssa laintulkinnasta :D Traficom ei ole kanssasi samaa mieltä, nehän suoraan rinnastaa vanhat talvirenkaat kesärenkaisiin ylemmässä linkissä (1,6 mm alle):
Vanhoja talvirenkaita ei suositella käytettäväksi kesärenkaina. Talvirenkaiden pito märällä tai kuivalla asvaltilla on yleensä huomattavasti kesärenkaita huonompi.

e: Mutta ei tämä keskustelu tästä mihinkään etene enää. Pidä vapaasti tulkintasi, ei siitä haittaakaan ole kuin sinulle itsellesi.
 
Lopetetaan temanttinen väittely ja kertokaa mikä on hyvä halpis nastarengas painavaan SUV:iin (ei Suvi). Joku LingLong?

Nordman 8/9.

Ei löydy tuossa koossa, mutta 10 mm leveämpänä. 265/60R18. 216,98€ kpl.


Edit: Ja nämä onkin loppu varastosta...

Edit 2: Nämä voisivat olla. Yhdessä testissä kyllä vain käyneet, mutta hyvät kuivalla/märällä ja jäällä keskitasoiset, vähän Continentalin takana. 171€/kpl.


 
Viimeksi muokattu:
Ne tarkoittavat samaa vain talvikuukausina, jättäen avoimeksi sen, koskeeko urasyvyys talvirenkaina käytettäviä renkaita vai talvirenkaita yleisesti, jolloin myös kesäaikaan tulisi olla 3 millimetrin rajoitus.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jonka tehtävänä on antaa tarkenteita lakiin, on kanssani samaa mieltä. Tietoa renkaista -sivulla esitellään kahtena eri asiankohtana talvirenkaiden käyttöäaika, sekä niiden laatuvaatimukset. Myös Traficom nimenomaan sanoo, että talvirenkailla tulee olla vähintään kolmen millimetrin urasyvyys. Se sanotaan tässä ilman erillistä aikamäärettä. Aikamääre on siis erillinen vaatimus, ja osoittaa vain koska renkaita tulee käyttää.

1763626508425.png



1763627696565.png
Kuten Filindel aiemmin kirjoitti, niin Tieliikennelaki ei määrittele talvirengasta, vaan heittää pallon Traficomille (TLL 105.4 §). TLL 105 § sanoo vain sen, että kuinka paljon urasyvyyttä sellaisessa Traficomin määräyksen (TRAFICOM/420043/03.04.03.00/2019) mukaisessa talvirenkaassa pitää olla silloin, jos sää tai keli edellyttää ja kalenteri näyttää marras-maaliskuu.

Traficomin kyseisen määräyksen kohdan 2.1 mukaan talvirenkaasta pitää löytyä joko 3PMSF, POR tai sen tulee olla TLL 106 §:ssä tarkoitettu nastarengas. Traficom, jolle pallo heitettiin, ei ota sen tarkemmin kantaa talvirenkaan urasyvyyteen. Talvirengas on talvirengas, vaikka uraa olisi vain 2 mm. Sellaisella ei saa ajaa talvikelissä marras-maaliskuussa, koska silloin tulee olla TLL 105 § mukaan talvirenkaat, joissa on vähintään 3,0 mm jäljellä. Kesällä kesäkelissä sama talvirengas onkin vain yksi kesäkäytössä oleva rengas muiden joukossa, joten riittää että on 1,6 mm tai enemmän. Nastoja ei tietenkään saa olla (106 §).

Lain tulkitsemiseen ei riitä, että osaa suomea. Mihin juristeja muuten tarvittaisiin? :D Foorumilla onneksi pyörii lakimies jos toinenkin avaamassa pykäliä.

Liikenneturva avaa talvirenkaan käyttöä ja urasyvyyttä seuraavasti:
"Talvirenkaita tulee käyttää, jos sää tai keli sitä edellyttää, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana. Vaadittuna aikana talvirenkaassa tulee kulutuspinnan pääurien syvyys olla vähintään 3 mm."

Paino sanoilla vaadittuna ja aikana (eli marras-maalis).



Tiedän varsin hyvin, että Traficom (ja rengaskauppiaat sekä media) viljelevät paljon tuota sinunkin omaksumaa talvirenkaissa tulee olla (aina) vähintään 3 mm -hokemaa. Siinä on kaksi hyvää asiaa: turvallisuus paranee ja simppeli yksi luku on helpompi muistaa. Laki ja määräykset eivät kuitenkaan ole noin tiukkoja kuin hokema antaa ymmärtää, vaan kesällä riittää 1,6 mm.

Traficom on kirjoittanut kirjoittanut tuon taviksille suunnatun yksinkertaistuksen lisäksi ohjeen katsastukseen:

"Määräaikaiskatsastuksessa talvirenkaissa tulee olla talvirenkaalta minimissään edellytetty kulutuspinnanpääurien syvyys marras- maaliskuun välisenä aikana. Jos alla on kesärenkaat, on kulutuspinnan pääurien syvyyden oltava vähintään 1,6 mm."

Ei ole tuokaan kovin täsmällisesti ilmaistu, mutta luen tuon niin, että huhti-lokakuussa ei vaadita 3 mm, vaan vain marras-maaliskuun välisenä aikana.


Tulikin tuossa kirjoiteltua Traficomin johtavan asiantuntijan (talvirengasvaatimukset) Otto Lahden kanssa. Hänen mukaansa Traficom ei ole toimivaltainen viranomainen näihin tulkintoihin, vaan asiaa valvoo ja tulkinnat muodostaa poliisi.


Kysyin asiaa Länsi-uudenmaan poliisilaitoksen liikennevalvontayksikön komisario Hannu Kontolalta. Kontola kirjoitti:

"Kiitos kysymyksestäsi. Ei tule sakkoa mikäli ajaa kesällä kitkarenkailla tai nypityillä nastarenkailla. Urasyvyys toki pitää olla vähintään tuo 1,6 mm.".


Liikennevalvontayksikön kanta riittää suurimman osan ajasta. Vanhemmalla kalustolla on kerran vuodessa katsastus, joten päätin erästä noutotilausta hakiessani kysyä parkkiksen toiselta puolelta A-katsastuksesta uravaatimusta. Säästin vuoronumeropaperia ja lampsin suoraan halliin. Siellä oli kaksi katsastusmiestä, muttei lainkaan autoja. Kokeneempi inssi sanoi kuin apteekin hyllyltä 1,6 mm. Kysyin perustelua, niin sanoi: "Koska se on laki.". Sanoin, että laki on luettu, mutta tulkinnassa on kahta koulukuntaa. Katsastusmies sanoi, että heillä on vuosittaisia koulutuksia, joissa hän oli oppinut, että kesällä talvirenkaalle riittää 1,6 mm.

Viimeisenä hilpaisin 200 m päähän Go katsastukseen. Kassalta en taaskaan kysynyt mitään, vaan suoraan tulkintoja tekevän inssin puheille. Hän oli nuorehko alle 30 v, eikä osannut heti sanoa, vaan tarkisti asian koneelta. Koneen mukaan talvirenkailta vaaditaan 3,0 mm marras-maaliskuussa, joten inssin tulkinta oli, että 1,6 mm riittää huhti-lokakuussa.


Lain olisi voinut kirjoittaa selvemminkin, mutta tämä ei ole ainoa tapaus.

Selkeämpi versio 105 §:stä:

Ajoneuvossa on marraskuun alusta maaliskuun loppuun käytettävä sää- ja keliolosuhteiden edellyttäessä talvikäyttöön hyväksyttyjä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyyden on tämän ajan kuluessa oltava vähintään 3,0 millimetriä.

Talvikäyttöön hyväksytyllä renkaalla tarkoitetaan rengasta, joka täyttää Liikenne- ja viestintäviraston tämän pykälän 4 momentin nojalla antamassa määräyksessä säädetyt talvirenkaan tekniset vaatimukset.

Muuna aikana kuin 1 momentissa tarkoitettuna ajanjaksona talvikäyttöön hyväksyttyä rengasta saa käyttää, jos sen kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 1,6 millimetriä.

Huhtikuun alusta lokakuun loppuun on ajoneuvossa kielletty käyttää nastarenkaita, ellei sää- tai keliolosuhteet erityisesti edellytä niiden käyttöä.


Tuskin olisi syntynyt foorumivääntöä.


Älkkä pojat ens kesänä lähtekö luistelemaan ja liirailemaan 1,6 mm nastattomilla talvirenkailla, vaikka se laillista onkin. Märkäpito ja vedenpoisto ovat surkeaa tasoa.

Screenshot_2025-11-20-21-57-26-95_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Ei ole kyllä ikinä tullut vastaan aikaisemmin, että tuosta rengasasiasta olisi ollut "kahta koulukuntaa" kuten joku kirjoitti, tai siis että se olisi ollut yhtään kenellekään epäselvää miten tuota asiaa tulkitaan tai luetaan. Talvirengasaikana liikenteessä talvirenkaassa 3mm pintaa ja kesäkaudella talvirengas voi olla liikennekäytössä (ilman nastoja) jos siinä on yli 1,6mm kulutuspintaa.

Mutta näitä lukiessa mieleen juolahti oikeastaan hieman filosofinen kysymys: Talvellahan voi siis katsastaa auton vaikka kesärenkailla, kunhan on yli 1,6mm kulutuspintaa jäljellä (esimerkiksi kesäauton, jolla ei edes ikinä ajeta talvella).
Mutta mitäs jos talvella tammikuussa katsastaa autoa, jossa on alla nypityt nastarenkaat 2mm pinnalla ja sanoo, että ne ei ole talvirenkaat?
 
Ei venttiilin sielun vuotaminen, tai venttiilin juuresta vuotaminen mitenkään poikkeuksellista ole. Etenkin talvella venttiilin sielun vuotaminen ei ole mitenkään harvinaista ja siihen on yleensä syynä jäätyminen, koska harvassa paikassa käytetään kompurassa ilmankuivainta ja etenkin jossain huoltsikalla täytön/tarkistuksen jälkeen voi hyvinkin jäädä vuotamaan.
On kuitenkin totta, että yleisemmin se vuoto on jossakin muualla, kuten esimerkiksi juuri kumin ja vanteen välissä, siihen syynä on yleisemmin hapettunut ja hilseilevä aluvanne, tai ruostunut peltivanne. Vanhasta kumista siihen vanteeseen voi jäädä kumin riekaleita, tai bead sealeria jos sitä on aikaisemmin käytetty, kaikki vanha törky siitä olisi hyvä harjata pois ennen uuden asennusta ja tarvittaessa edelleen käyttää bead sealeria jos epäilyttää. Rengasrasvaahan siinä tietysti on, mutta sitä pitääkin olla ja se ei vuotoa aiheuta. Huonon tai epäilyttävän vanteen kyllä tunnistaa jo asennusvaiheessa ja siihen pitäisi osata kiinnittää huomiota.

Tämä. Kuten sivusin, niin menet sinne kivijalkaan niin ihan mikä tahansa asennusvirhe on mahdollinen ja ehkä jopa todennäköinen. Itsellä viimeinen niitti oli se, kun vanteissa oli tehtaalla liimattu KUVA kieltämässä lyöntipainojen käytön, ja sellaiset niihin oli sitten laitettu.

Contental on sitä mieltä että vuotaa renkaan läpi, minä olen sitä mieltä että todennäköisemmin vuotaa tuon ektoplasmakerroksen tai sen rajapintojen kautta ja sinä olet sitä mieltä ettei vuoda. Helpompi laittaa kuva kuin kirjoittaa 1000 sanaa? Liitteenä.

Ainakin linjalla Saksa/Englanti/Japani ammattitaito ja-ylpeys rengasasennuksissa tuntuu olevan ihan kuosissaan. Sulla kun on jotain näkemystä asiaan, niin olisi mielenkiintoista kuulla miksi asiat ovat Suomessa tasolla "pitäisi", kuten kirjoitat?

IMG_2949.jpg

Edit: Piempi kuva ja kehut lainsäädännöllisestä depatista yllä. Edit2. Kuva ensimmäisenä hylkykasasta vastaan tulleesta, edellisellä omistajalla osumaa saanut BBS.
 
Viimeksi muokattu:
Talvellahan voi siis katsastaa auton vaikka kesärenkailla, kunhan on yli 1,6mm kulutuspintaa jäljellä (esimerkiksi kesäauton, jolla ei edes ikinä ajeta talvella).
Mutta mitäs jos talvella tammikuussa katsastaa autoa, jossa on alla nypityt nastarenkaat 2mm pinnalla ja sanoo, että ne ei ole talvirenkaat?
Itse katsastin tuon vara-auton, kun se oli liikennekäytöstä poistettuna. Oli kyllä kesärenkaat alla.

Mielestäni ei kannata katsastaa talvella, vaan voi siirtää katsastusta eri aikaan. Voisi siis olla katsastajasta kiinni tuo juttu?

Mielestäni pitäisi tulla hylky, jos talvella katsastaa talvirenkailla ja pintaa on alle 3mm? Eri asia, jos selkeästi olisi kesärenkaat alla (ei kitkat tai nypityt nastarenkaat).

Eli kannatta tarkistaa asia katsastusasemalta ennen katsastusta?
 
Huomioiden, että on nollaa suurempi mahdollisuus siihen, että joku yrittäisi täysin paskoilla talvinakeilla katsastuksesta läpi, niin varmaan aika tapauskohtaista meneekö läpi vai ei. Ilmiselvä harrasteauto tms. niin voi onnistua, tonnin pommi ja lähes kaikki nastat "nypitty", niin varmasti tulee hylsy. Kitkoista varmaan tulis suora hylsy, koska katsurille täysin mahdoton tietää mikä on totuus.
 
Contental on sitä mieltä että vuotaa renkaan läpi, minä olen sitä mieltä että todennäköisemmin vuotaa tuon ektoplasmakerroksen tai sen rajapintojen kautta ja sinä olet sitä mieltä ettei vuoda. Helpompi laittaa kuva kuin kirjoittaa 1000 sanaa? Liitteenä.
En mä ole mitään mieltä sun pyörästä, kun en ole sitä nähnytkään. Kyllä vuoto aina löytyy kun suihkii vuodonilmaisinta päälle jos sen haluaa selvittää mistä se vuoto tulee, ei tarvitse arvailla.

Ainakin linjalla Saksa/Englanti/Japani ammattitaito ja-ylpeys rengasasennuksissa tuntuu olevan ihan kuosissaan. Sulla kun on jotain näkemystä asiaan, niin olisi mielenkiintoista kuulla miksi asiat ovat Suomessa tasolla "pitäisi", kuten kirjoitat?
Ei siinä varmaan mitään eroa ole Suomi vs muut. Ei kai ne rengasasentajat mitään kaikkein kirkkaimpia kynttilöitä missään ole :D Koettuun varmaankin vaikuttaa paljon se, että suomessa pelataan enemmän vanhempien paskojen kanssa, mitä mm noista edellä mainitsemistasi maista tänne laivataan, uutta tavaraa on helpompi kasata. Sen lisäksi täällä on vielä meikäläiset haastavat olosuhteet. Ei pidä myös unohtaa sitä, että paha kello kuuluu aina kauemmas, kyllä hyviä ja tarkkojakin rengasasentajia on.

Kyllähän tälle hieman sietäisi harjaa näyttää ennen kumin asennusta jos hyvää on tekemässä, tuskin tuosta kuitenkaan vuoto johtuu. Voihan tuon kumipaskan alla kuitenkin olla hyvin jotain hapettumaa ja lohkeilevaa maalia. Vanteen reunassa alkaa kyllä olla kulumaa, mutta tuskin siitäkään vuoto johtuu.
Sivuhuomiona sanottakoon, että myös vanne voi vuotaa mistä vaan kohdasta, vaikka puolan keskeltä. Yleensä vuotava vanne paljastuu ensiasennuksen jälkeen, mutta joskus se huokonen voi pitää maalin alla vuosiakin, ennen kuin alkaa vuotamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Itselläni ainakin rengas vuoti nimenomaan vanteen ja renkaan välistä. Vanhat vanteet oli kyseessä. Jätin ne rengasliikkeeseen samalla kun ostin talvirenkaat ja ne sitten rapsutteli niitä puhtaiksi, kun oli ylim. aikaa. Sen jälkeen pysyi ilmat hyvin, uusillla renkailla toki.
 
Kysymys siitä, missä vaiheessa talvirengas lakkaa olemasta talvirengas, on edelleen avoimena. Totta kai niitä koskee joka tapauksessa myös pykälän 104 § vaatimus, sillä se on kohdistettu kaikille renkaille. Nyt talvirenkaille kohdistetaan kaksi päällekäistä vaatimusta minimiurasyvyydelle, joista suurempi arvo on vallitseva. Jotta talvirenkaisiin ei kohdistuisi vaatimusta kolmen millimetrin urasyvyydestä, ne eivät ole talvirenkaita. Keskustelussa vallitsee konsensus, että talvirengas on talvirengas vain listattuina talvikuukausina. Minä puolestaan väitän, että ne ovat talvirenkaita ainakin tuolloin.

Tämä kysymys taisi jäädä vielä avoimeksi täällä, niin kysyin Michelinin asiakaspalvelusta tätä kysymystä ja sieltä vastattiin tällä tavalla:
"Kiitos yhteydenotostanne Michelinin asiakaspalveluun 21/11/2025.
Koskien kysymystänne talvirenkaista:
Talvirengas lakkaa olemasta lainmukainen talvirengas, kun sen urasyvyys kuluu alle 3,0 millimetrin tai jos se on vaurioitunut, vanhentunut tai siinä ei ole vaadittuja merkintöjä."

Continentalin asiakaspalvelu ei ymmärtänyt mitä tarkoittaa kysymys missä vaiheessa talvirengas lakkaa olemasta talvirengas.
 
Tämä kysymys taisi jäädä vielä avoimeksi täällä, niin kysyin Michelinin asiakaspalvelusta tätä kysymystä ja sieltä vastattiin tällä tavalla:
"Kiitos yhteydenotostanne Michelinin asiakaspalveluun 21/11/2025.
Koskien kysymystänne talvirenkaista:
Talvirengas lakkaa olemasta lainmukainen talvirengas, kun sen urasyvyys kuluu alle 3,0 millimetrin tai jos se on vaurioitunut, vanhentunut tai siinä ei ole vaadittuja merkintöjä."
Tämähän on pelkkä jonkun henkilön mielipide eikä perustu mihinkään. Esimerkiksi ei renkaalle ole säädetty mitään sallittua maksimi-ikää, joten ei rengas voi siinä mielessä vanhentua, että se jossakin kohtaa lakkaisi olemasta laillinen sen takia.
 
Tämähän on pelkkä jonkun henkilön mielipide eikä perustu mihinkään. Esimerkiksi ei renkaalle ole säädetty mitään sallittua maksimi-ikää, joten ei rengas voi siinä mielessä vanhentua, että se jossakin kohtaa lakkaisi olemasta laillinen sen takia.
Eikös 2024 joulukuussa tullut nastattomille talvirenkaille pakolliseksi se vuorenhuippumerkki tms (3PMSF). Eli ikivanhat nastattomat talvirenkaat sitä kautta ovat vanhenneet laittomiksi talviaikaan käytettävinä. Tai hmm.. nythän on pakko käyttää vain kun keli vaatii. Miten tuo raja nyt sitten vedetään. Siinä kohtaa jos jotain sattuu kelistä johtuen se on laiton talvirengas., kun keli edellytti talvirengaiden käyttöä? Sulalla kelillä laillinen "kesärengas"?
 
Viimeksi muokattu:
Eikös 2024 joulukuussa tullut nastattomille talvirenkaille pakolliseksi se vuorenhuippumerkki tms (3PMSF). Eli ikivanhat nastattomat talvirenkaat sitä kautta ovat vanhenneet laittomiksi talviaikaan käytettävinä. Tai hmm.. nythän on pakko käyttää vain kun keli vaatii. Miten tuo raja nyt sitten vedetään. Siinä kohtaa jos jotain sattuu?
Kyllä, nastarenkaissa ei tarvita tuota merkintää, kitkarenkaissa tarvitaan, POR-merkintä kelpaa myös. Eli jos ajatellaan sitä kautta, riittävän vanhat kitkarenkaat eivät tosiaan enää kelpaa. Noin 7v uudemmat renkaat (joissa siis pitäisi tuo merkintä olla) ei kuitenkaan tämän hetkisten sääntöjen puitteissa vanhene koskaan.
 
Kyllä, nastarenkaissa ei tarvita tuota merkintää, kitkarenkaissa tarvitaan, POR-merkintä kelpaa myös. Eli jos ajatellaan sitä kautta, riittävän vanhat kitkarenkaat eivät tosiaan enää kelpaa. Noin 7v uudemmat renkaat (joissa siis pitäisi tuo merkintä olla) ei kuitenkaan tämän hetkisten sääntöjen puitteissa vanhene koskaan.
En tajuu tuosta mitään. Voitko kirjoittaa selkeämmin?

Mikä on riittävän vanha?
 
Aivan absurdi keskustelu tämä kyllä. Jos vaikka michelin keksisi johonkin pilot cup ratarenkaisiinsa mitkä ei tänäpäivänä siedä oikeen edes vesisadetta sellaisen seoksen että pitää myös lumella ja jäällä ja saisivat siihen sen jäävuorimerkin = talvirengas, tai siis toisin sanoen myös talvikäyttöön soveltuva rengas. Täällä vängätään että ne on sitten pysyvästi talvirenkaat ja niillä pitää olla kesälläkin sama 3mm koska siihen on menty kylkeen printtaamaan se kuvio? :sholiday:
 
Mitä jos ottaa kolvin käteen ja poistaa sen merkinnän?
Koitin aivan äärimmäisen kesärenkaan vetää tuohon pointiksi että sillä ei ole yhtään mitään merkitystä ja se ei tee siitä renkaasta missään tilanteessa huonompaa ja vähemmän kelpaavaa vaikka siinä on se talvimerkintä. En näköjään onnistunut.
 
Ei siinä varmaan mitään eroa ole Suomi vs muut. Ei kai ne rengasasentajat mitään kaikkein kirkkaimpia kynttilöitä missään ole :D Koettuun varmaankin vaikuttaa paljon se, että suomessa pelataan enemmän vanhempien paskojen kanssa, mitä mm noista edellä mainitsemistasi maista tänne laivataan, uutta tavaraa on helpompi kasata. Sen lisäksi täällä on vielä meikäläiset haastavat olosuhteet. Ei pidä myös unohtaa sitä, että paha kello kuuluu aina kauemmas, kyllä hyviä ja tarkkojakin rengasasentajia on.
ainakin osaaminen on heikkoa juuri niiden hankalampien tapauksien kanssa missä kaikki vanteet ja renkaat on vähän mitä sattuu. Johonkin nollaan tasapainottuvan vanteen kanssa ja lähelle nollaa menevän renkaan kanssa on helppoa pelata kun painot on jotain 10g ja vastaavaa.

Sitten kun on joku paska vanne ja iso paskarengas niin aika olematonta touhua näyttää olevan ja vedetään ihan pokkana 400g vannepainoja kolmeen kerrokseen 1/3 vanteen sisäkehästä kun kone sanoi ja ikinä ei mene tasapainoon kun kaikki mittavirheet sun muut on tommosilla epätasapainoilla ihan tolkutonta. Sellasta ei oteta lainkaan vastaan että ekaks tasapainottaa vanteen ja sen jälkeen sen nollaan tasapainotetun vanteen kanssa renkaan niin ei kohdistu yhteen kohtaan kaikki korjauspaino. Mut ei noin voi tehä, "väärinhän" se toki on mutta jos mun kaltanen tolvana saa sillä ihan kohtuullisia tasapainotuksia huonoista lähtökohdista niin luulis nk. ammattilaisenkin saavan, kun loogisesti 0+0 summautuu 0.

Ei toki kaikki ole, mutta tuntuu aika urautuneelta porukalta kaikki ok kun lähtökohdat on hyviä, ja sitten kun onkin joku katumaastorengas ei niin täydellisellä vanteella tai joku vanha amerikanrengas niin ollaan ihan kuutamolla ja mitään vaihtoehtosia toimintatapoja tasapainon saamiseksi ei oteta vastaan vaikka kuinka selittäisi että lopputulos tod. näk. on ihan ok ja pääsisi helpommalla, kun tekisi noin.

On toki lisäksi kaikenlaista kummaa nähty matalaprofiilirenkaidenkin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Kesällä pitää käyttää renkaita, missä on vähintään 1,6 mm pintaa.
Aijaijaijaijai virhe! Kesällä pitää käyttää NASTATTOMIA renkaita joissa on vähintään 1,6 mm pintaa.. paitsi ehkä jos tulee hirveä ilmastonmuutostakatalvi ja pitääkin ehkä sittenkin käyttää tieolosuhteiden vaatimia talvirenkaita? :geek:

Vähän on vaikeaa kyllä.
 
Koitin aivan äärimmäisen kesärenkaan vetää tuohon pointiksi että sillä ei ole yhtään mitään merkitystä ja se ei tee siitä renkaasta missään tilanteessa huonompaa ja vähemmän kelpaavaa vaikka siinä on se talvimerkintä. En näköjään onnistunut.
Vastasin lainaamaani osaan viestiäsi ja se koski tuota talvimerkkiä. Osa oli huolestunut, että jos ajaa talvella heritagensa katsastukseen ja siinä on alle 3mm pinnalla varustetut kitkarenkaat, niin katsastusinsinööri ei usko niitä käytettävän vain kesällä.
 
ainakin osaaminen on heikkoa juuri niiden hankalampien tapauksien kanssa missä kaikki vanteet ja renkaat on vähän mitä sattuu. Johonkin nollaan tasapainottuvan vanteen kanssa ja lähelle nollaa menevän renkaan kanssa on helppoa pelata kun painot on jotain 10g ja vastaavaa.

Sitten kun on joku paska vanne ja iso paskarengas niin aika olematonta touhua näyttää olevan ja vedetään ihan pokkana 400g vannepainoja kolmeen kerrokseen 1/3 vanteen sisäkehästä kun kone sanoi ja ikinä ei mene tasapainoon kun kaikki mittavirheet sun muut on tommosilla epätasapainoilla ihan tolkutonta. Sellasta ei oteta lainkaan vastaan että ekaks tasapainottaa vanteen ja sen jälkeen sen nollaan tasapainotetun vanteen kanssa renkaan niin ei kohdistu yhteen kohtaan kaikki korjauspaino. Mut ei noin voi tehä, "väärinhän" se toki on mutta jos mun kaltanen tolvana saa sillä ihan kohtuullisia tasapainotuksia huonoista lähtökohdista niin luulis nk. ammattilaisenkin saavan, kun loogisesti 0+0 summautuu 0.

Ei toki kaikki ole, mutta tuntuu aika urautuneelta porukalta kaikki ok kun lähtökohdat on hyviä, ja sitten kun onkin joku katumaastorengas ei niin täydellisellä vanteella tai joku vanha amerikanrengas niin ollaan ihan kuutamolla ja mitään vaihtoehtosia toimintatapoja tasapainon saamiseksi ei oteta vastaan vaikka kuinka selittäisi että lopputulos tod. näk. on ihan ok ja pääsisi helpommalla, kun tekisi noin.

On toki lisäksi kaikenlaista kummaa nähty matalaprofiilirenkaidenkin kanssa.
Mennnään jo alkuperäisestä pahasti sivuraiteille, mutta nyt on niin paha asiavirhe että ihan pakko oikaista. Ei ole vähäistäkään järkeä tasapainottaa ensin tyhjää vannetta ja sitten sen jälkeen rengas-vanneyhdistelmää. Jos lisättävät painot haluaa minimoida, pitää sitä rengasta kääntää vanteella eri kohtiin, jolloin renkaan ja vanteen painoheitot parhaimmalla tavalla osuvat vastakkain kumoten toisensa. Uudemmissa koneissa on automaattitoimintoja tätä varten, mutta onnistuu ihan vanhoilla analogisillakin koneilla jos tietää mitä tekee.
Normaalissa asennuksessa ei tuollaista optimointia yleensä kukaan tee, mutta jos vaadittavien tasapainojen määrä näyttää erityisen suurelta, pitäisi fiksun asentajan osata ja älytä koettaa parantaa tilannetta rengasta kääntämällä.

Jos tehdään priimaa, pitäisi myös optimoida renkaan asema vanteeseen, jotta lopputulos olisi mahdollisimman pyöreä. Tämä ei siis yleensä ole sama kohta, jossa lisättävien painojen määrä on vähäisin. Joku voi ajatella olevan parempi, että lisättäviä painoja on mahdollisimman vähän, mutta käytännössä tärkeämpää on se, että se pyörä on mahdollisimman pyöreä. Ei sillä ole merkitystä, meneekö sinne vaikkapa 20g enemmän vai vähemmän painoa.

Jos ensin tasapainotat vanteen tyhjänä ja sitten renkaan kanssa, on ihan tuuripeliä miten se rengas siihen sattui asettumaan, voit tarvita joko enemmän painoja tai vähemmän painoja.

Jos taas puhutaan jostain mörkömaasturirenkaista, niiden painotus on ihan oma juttunsa, painoheitto renkaassa voi olla ihan älytön ja vanteen tila varsin rajallinen. Jossain Krazin pyörässä ei tasapainoilla oikein ensinkään ole merkitystä, mutta jos jotain tuollaista haluaa tasapainottaa nollille, on käytännössä ihan pakko liimata paljon painoja vierekkäin ja/tai päällekkäin. Etenkin kun nykyiset painot on vielä paljon suurempia kuin vanhat lyijypainot. Sama juttu rättirenkaiden ja joidenkin jeesuksen vanhojen jenkkien tasapainotuksien kanssa, ei niistä oikein voi puhua samana päivänäkään normaalien vyörenkaiden kanssa.

Jos katsoo vanhoja vanteita jotka nähneet monia tasapainotuksia, on varsin yleistä että niitä vanhoja painoja ei poisteta, jokainen rengasasentaja vaan lätkii lisää niitä sinne. Hyvin yleistä on myös se, että rengasasentaja mahdollisesti poistaa kyllä vanhat painot, mutta lätkii niitä uusia silti moneen kohtaan vannetta. Lopputuloksena on painoja siellä täällä, ja yhteensä siis aivan liikaa, vaikka lopputulos voisikin olla nollapyörä. Siellä on siis tasapainoja ja tasapainojen vastapainoja. Normaalissa tilanteessa normaalissa vanteessa niitä painoja pitäisi olla ainoastaan kahdessa kohdassa, yhdessä kohdassa ulkokehällä ja yhdessä kohdassa sisäkehällä.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
292 700
Viestejä
5 009 219
Jäsenet
80 324
Uusin jäsen
eepeddi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom