Työelämäkeskustelu

[Ruhnama]

Sanoohan sen nyt puhdas järkikin, ettei irtisanottujen nimiä julkaista kaikkien Tauno Tallukoiden pällisteltäväksi ja päiviteltäväksi - ei kuulu johdon ja HR:n ulkopuolelle pätkän vertaa. Vai kuulostaako hyvältä idealta laittaa 100 ihmisen irtisanomislista 2000 jäljelle jäävän tiedoksi intranettiin?

Jos ei laki sitä estäisi niin jo eettisesti olisi ihan sietämätön ajatuskin.

Tiiminvetäjillä on velvollisuus kommunikoida sidosryhmille kuka hoitaa mitäkin asiaa jatkossa, eikä heilläkään ole lupa mainita ulkopuolisille mitään syitä. Samoin he saavat järjestellä työt uudestaan. Jos näissä on häikkää ja häslinkiä niin syy on surkeassa tai välinpitämättömässä johtamisessa eikä siinä, että lähtijöitä ei julkaista kaikille toimiston kahvihuoneen sankareille.

En varsinaisesti kommunikoinut potkut saaneista vaan työpaikalta omasta aloitteestaan lähteneet, osa näistä lähti myös hyvin riitaisissa merkeissä. Tämä näkyi siinä, ettei mitään osaamisen siirtämistä ehditty edes harkitsemaan. Ensin jäädään määrittelemättömän pituiselle sairaslomalle, ja sitten pistetään irtisanoutuminen perässä, kun oli löytynyt mielenkiintoisempi työpaikka. Irtisanomisaika kestää yleensä 14 - 30 vrk työntekijän itse lähtiessä, joten palaavat sairaslomaltaan vain palauttamaan romut ja avaimet. Jos ei saa pidettyä sairaslomaa loppuun asti, HR hyväksyy kertyneiden lomapäivien kuluttamisen irtisanomisaikana.

Olen ollut kahden työnantajan palveluksessa pidemmän aikaa, ja molempia yhdisti se ettei tiiminvetäjät tai heidän pomonsa tienneet mitä kaikkea alaisten vastuisiin ja osaamisiin mahtoi sisältyä. Lähtijät myös dokumentoivat huonosti tekemisiään. Pahimmassa tapauksessa uutta vastuunkantajaa ei ole olemassa joten asiakaspalvelu paiskoo yhteydenottoja minne sattuu, viime kädessä aina toimitusjohtajalle asti
Tulin nykyisiin hommiin headhunterin kautta, jolta ei saanut mitään käsitystä, millaiseen muurahaispesään olin astumassa. Edellinen asiantuntija oli lähtenyt ovet paukkuen, ja ensitöikseni sain alkaa penkoa sotkuja omatoimisesti ja keksiä luovia selityksiä miksi se ja se projekti on myöhässä tai asioita on jäänyt hoitamatta. Mitään oikeaa perehdytystä tai ohjeita ei ollut tarjolla, joten piti käyttää mielikuvitusta ja vetää satunnaisia kollegoita hihasta ja kysellä tyhmiä. Ensimmäinen vuosi kävi kyllä psyykkeen päälle, ja harkitsin vakavasti irtisanoutumista tai hakeutumista johonkin aivot nollille pestiin. Vähitellen alkoi päästä eteenpäin hommissa, ja sidosryhmien kuumottelu loppui, joten tällä tiellä on nyt menty viimeiset neljä vuotta

 

[Joukahaine]

Linkedinissä muutaman tutun kontaktin kautta tulee vastaan noita vihreitä palluroita. Etsin töitä "CEO, Talousjohtaja, Executive Leader, Business Development Leader".. Niin napataanko tuollaisia tosiaan helposti? "Nytkun oot vapaana niin joo tuuhan meille toimariksi" aika kova taso vain hakea

 

[Harb]

Linkedinissä muutaman tutun kontaktin kautta tulee vastaan noita vihreitä palluroita. Etsin töitä "CEO, Talousjohtaja, Executive Leader, Business Development Leader".. Niin napataanko tuollaisia tosiaan helposti? "Nytkun oot vapaana niin joo tuuhan meille toimariksi" aika kova taso vain hakea

Mulla on kanssa ollut muutamia tuttuja Linkkarissa tuolla statuksella ja jotka ovat työllistyneet esimerkiksi CEO tai board memberiksi.

Operatiiviset roolit vaativat yleensä aktiivista asennetta, jotta sinne päätyisi mutta board memberiksi voi hyvinkin päätyä ihan suoraan siltä pohjalta että on joku pikkufirma, joka kaipaa vähän näkemystä / apua organisoitumisessa ja verkostautumisessa.

 

[arix]

Edellisessä työpaikassa ei yleensä pahemmin tiedotettu poistumisista, parhaiten ne näkyivät Teams:n kautta. Joskus sieltä jopa löytyi syy.

Työpaikan kaapissa oli sitten töiden loppuessa parikymmentä käytettyä läppäriä ja kännykkää odottamassa uusia halpaduunareita...

 

[Grazer]

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot

Tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia.

www.etla.fi

Maanantai on selvästi yleisin poissaolojen alkamispäivä ja maanantaina alkavat poissaolot kaksinkertaistavat kustannukset muihin arkipäiviin verrattuna. Keskeinen todennäköinen selittäjä on viikonloppuna alkaneet sairausjaksot.

Tuo loppukaneetti on kyllä jonkun todella heikkolahjaisen henkilön kynästä peräisin. Jos henkilöllä ei ole näyttää sairaslomatodistusta, josta ilmenee, mikä sairaus on kyseessä, aivan yhtä keskeinen ja todennäköinen selittäjä voi olla viikonlopun juhlimisen jälkeen tarvittavat rokulipäivä tai henkilön laiskuus.

Sinällään esim. sotealalla hoitohenkilökunnalle varmasti tulee keskimääräistä enemmän poissaoloja, koska altistuvat työssään muille sairastuneille, mutta se ei edelleenkään selitä sitä, miksi suurin osa sairauspoissaoloista alkaa juuri maanantaina?

Maanantai korostuu aineistomme sairauspoissaolojen alkamispäivänä jopa niin, että maanantaina alkaneiden sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset ovat kaksinkertaiset suhteessa muihin arkipäiviin.
Ropponen ym. arvioivat, että lyhyimmät, yhdestä kolmeen päivään kestävät poissaolot heijastavat toipumisvaihetta, joka on seurausta univelasta, väsymyksestä tai kyvyttömyydestä irrottautua työstä.

Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

 

[Nomber]

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot

Tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia.

www.etla.fi

Tuo loppukaneetti on kyllä jonkun todella heikkolahjaisen henkilön kynästä peräisin. Jos henkilöllä ei ole näyttää sairaslomatodistusta, josta ilmenee, mikä sairaus on kyseessä, aivan yhtä keskeinen ja todennäköinen selittäjä voi olla viikonlopun juhlimisen jälkeen tarvittavat rokulipäivä tai henkilön laiskuus.

Sinällään esim. sotealalla hoitohenkilökunnalle varmasti tulee keskimääräistä enemmän poissaoloja, koska altistuvat työssään muille sairastuneille, mutta se ei edelleenkään selitä sitä, miksi suurin osa sairauspoissaoloista alkaa juuri maanantaina?


Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

Voi toki olla krapulasta johtuvaa, mutta jos ajateltaisiin, että sairaana olo kestäisi keskimäärin 3 päivää niin tällöin maanantaina alkaviksi sairauspoissaoloiksi tulisi la, su ja ma alkavat ja muille päiville vain kyseisenä päivänä alkavat. Eli kyllä kai periaatteessa maanantai joka tapauksessa on tilastollisesti todennäköisempi sairausloman alkamispäivä kun muut arkipäivät? Mutta varmaan monilla on lisänä sitten sekin että viikonloppu venyy vähän pitkäksi.

 

[nonless]

Maanantai korostuu aineistomme sairauspoissaolojen alkamispäivänä jopa niin, että maanantaina alkaneiden sairauspoissaolojen kokonaiskustannukset ovat kaksinkertaiset suhteessa muihin arkipäiviin.
Ropponen ym. arvioivat, että lyhyimmät, yhdestä kolmeen päivään kestävät poissaolot heijastavat toipumisvaihetta, joka on seurausta univelasta, väsymyksestä tai kyvyttömyydestä irrottautua työstä.

Joku tässä nyt ei täsmää, jos viikonlopun jälkeen ollaan univelkaisia, väsyneitä ja kyvyttömiä irrottautumaan työstä.

Yhdistät kaksi eri asiaa. Ropponen ym. viittaavat yleisesti 1-3 päivän poissaoloihin.

Aivan varmasti juomisen aiheuttama krapula ja väsymys ovat myös syinä maanantain poissaoloille, mutta mielestäni melko kyyninen saa olla, että niputtaa suurimman osan maanantain poissaoloista krapulan ja laiskuuden piikkiin.

Esimerkiksi uupumus voi juurikin näyttäytyä siten että viikonlopun aikana ei ehdi palautua edellisten viikkojen työkuormituksesta, jolloin sairauslomaa lähdetään hakemaan maanantaina, kun kamelin selkä katkeaa.

 

[Ploro]

Voi toki olla krapulasta johtuvaa, mutta jos ajateltaisiin, että sairaana olo kestäisi keskimäärin 3 päivää niin tällöin maanantaina alkaviksi sairauspoissaoloiksi tulisi la, su ja ma alkavat ja muille päiville vain kyseisenä päivänä alkavat. Eli kyllä kai periaatteessa maanantai joka tapauksessa on tilastollisesti todennäköisempi sairausloman alkamispäivä kun muut arkipäivät? Mutta varmaan monilla on lisänä sitten sekin että viikonloppu venyy vähän pitkäksi.

Samaa mieltä, jos tilastojen mukaan sairastua voi vain ma-pe, kun todellisuudessa voit sairastua myös pe ilta-ma aamu (eli työajan ulkopuolella), niin kuinka suuri osa ihmisistä saa kuumeen vaikka lauantaina ja hakee vasta maanantaina saikkua kun ei tullutkaan terveeksi.
Ehkä tutkimuksessa on tuo jotenkin huomioitu, mutta en jaksa koko tutkimusta selata läpi.