Silti tässäkin ketjussa te uskovaiset kannustatte vanhempia pahoinpitelemään lapsiaan. Niin perinteistä kristittyjen sekoilua. Saarnataan yhtä ja oikeasti tehdään päinvastoin.
Jaa-a, veikkaisin, että tuo "uskovaiset kannustavat vanhempia pahoinpitelemään lapsiaan" -väite on harvinainen nykymaailmassa. Kaikkiin isompiin ihmisjoukkoihin kuuluu kaikenlaista. Vähän kuin "pyöräilijät" tai "autoilijat" ovat taas tehneet jotain pahaa. Sitten tuomitaan kiilusilmäisesti.
Natsi-Saksa oli kristitty maa johon rakennettiin rinnalle SS:n avulla uutta uskontoa. Eli ei tuota kovin sekulaariseksi voi kutsua.
Täytyy muistaa, että monet kristityt joutuivat pulaan vakaumuksen takia natsi-Saksassa. Kulttuuriesimerkkinä äsken elokuvateattereissa ollut Dietrich Bonhofferista kertova elokuva (
Bonhoeffer: Pastor. Spy. Assassin). Hänet tapettiin oikeasti natsien toimesta.
Millä sitten selität ei-kristillisissä maissa samat moraalikäsitykset? Ja mitä on tämä "pakanallinen moraali"?
Ei-kristillisissä maissa etenkään menneisyydessä (tai tulevaisuudessa?) ei ole välttämättä samoja moraalikäsityksiä. Esimerkiksi juuri köyhien, orpojen, leskien tai lapsien ihmisarvosta. Pakanallisen moraalin mukaan (Rooma ennen kristinuskoa) syntynyt lapsi oli OK hylätä kuolemaan. Muinaisen Israelin naapureiden kulttuurissa lapsia oli oikein uhrata pahoille hengille (tai "jumalille").
Olisitko orjani lainaamieni raamatun oppien ja ohjeistuksien mukaisesti?
En vapaaehtoisesti lähtisi orjaksi.
Lainaan tätä, joskin ei kontekstista (Gal: 5:1): "Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen."
Toinen lainaus: ”Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: 'Abba! Isä!'"
Tämä oli hyvä kuvaus hengellisestä muutoksesta yhteiskunnassa: "Paavali ei vastustanut yhteiskunnan järjestystä, vaikka se oli epäoikeudenmukainen monille sen jäsenille. Kuitenkin kristinuskon rakkauden ja veljeyden sanoma vähitellen mursi orjuuden myös yhteiskuntaelämästä, kun uskovia henkilöitä tuli hallitsijoiksi"
Orja Onesimus
Mutta mitään näistä ei olisi tarvinnut tehdä, ellei kostonhimoinen ja pitkävihainen sekä anteeksiantamaton (eikös se ollut niin että Aatamin ja Eevan syntiä ei edes koskaan anneta anteeksi) olisi vähän aikaisemmin vähän höllännyt ja tuumannut tyyliin "kärsitty on tarpeeksi, kaikki takas paratiisiin"...
Tuota noin, tuo Aatamin ja Eevan tottelemattomuus implikoi, että Aatami ja Eeva seurasivat vapaaehtoisesti käärmettä eli saatanaa. Ei siis Jumalaa. He siis tahtoivat jotain muuta kuin Jumalan moraalia ja tahtoa (tehdä syntiä, pahaa). Jumala antoi kuitenkin tämän langenneen ja kirotun maailman "leikkikentäksi" siksi aikaa, kunnes Jeesus ja ristintyö tuli pelastamaan ihmisiä. Annettiin sopivana aikana mahdollisuus kääntyä ja palata Jumalan puoleen.
Tästä syystä kristitty irtisanoutuu kasteessa saatanasta, kun asiaa ajatellaan hengellisesti.
[Kasteessa Jumala] "puhdistaa tämän synneistä, päästää hänet kuolemasta, saatanasta ja iankaikkisesta kadotuksesta ja sen sijaan antaa hänelle vanhurskauden ja iankaikkisen pelastuksen."
Kaste - Luterilainen.net
Kristinusko on kuitenkin ainoa ideologia tässä maailmassa, jonka innoittamana ja jonka suojissa tuhottiin lähes täysin kolmen (tai kahden, riippuen miten lasketaan) eri mantereen alkuperäisväestöt.
Tässä voi olla eri mieltä siitä, että kristinusko sinänsä kannustaa tällaiseen toimintaan, tuhoamaan mitään. Sisältönsä, oppinsa puolesta. Vaikka kristityt voivat varmasti tehdä syntiä ja suuria virheitä.
Tuhoisin esimerkki tuosta oli se, miten natsit ammensivat kristinuskoon syvälle juurtunutta antisemitismiä ajaessaan rotuagendaansa.
Jaa-a, pitäneeköhän tuo "kristinuskoon syvälle juurtunut antisemitismi" paikkansa mitenkään laajalti. Jeesus ja useimmat apostolit olivat juutalaisia. Radio Deillä on kuulunut paljon juutalaisia ja esim. Israelia puolustavia ääniä kristittyjen toimesta.
Siinäpä se ongelma sitten onkin, kun koitetaan noudattaa perussääntöjä: "Sinulla ei saa olla muita jumalia" ja sitten ei edes tiedetä, että ketä pitäisi palvoa ja onko tehnyt lähtökohtaisesti jo kaiken väärin.
Kirkolla ei tunnu olevan tällaisia ongelmia perusasioiden kanssa, vaan asiat on perinteisesti määritelty ja niissä pysytty.
Rangaistaan ennakkoon, rangaistaa jälkikäteen, tästä sitten päästään siihen kuolemaan, niin onko se taivas juttu rangaistus, kadotus vapautus.
Miksi kukaan haluaisi joutua kadotukseen, jos voisi uskoa ja pelastua? Tosin epäilen, että monet eivät tiedä mitä tekevät, eivätkä todella ole ajatelleet asioita läpi.
Kuoleman jälkeinen todellisuus ja kuolleiden ylösnousemus on vaikea mieltää. Mutta tätä kristinusko tarjoaa.
No lopputulos on tiedetään, niin ilmeisesti sillä ei ole merkitystä mitä maanpäällä ajattelee, joutuu taivaaseen jos on joutuakseen.
Voi uskoa ja pelastua. Uskon mahdollisuus voi tulla vastaan ja avautua, siihen voi tarttua. Tai sitä etsiä.
Uteliaisuuskin on pahe josta tulee kollektiivinen rangaistus, huhhuh...
Jumalan ilmoitettua tahtoa vastaan meneminen on paheellista.
Ei mikään "hyvä" olento toimisi niin kuin tuon kirjan päähenkilö.
Jeesuksen toimista tuskin on kenelläkään paljoa valittamista, hän on päähenkilö. Evankeliumeissa Jumala toimii ihmisenä, inkarnoituneena Jeesuksena.
Mutta Jumalalla on myös koko maailmankaikkeus hallittavana ja kasvatettavana. Laiskan ja heikon ihmisluonnon tietäen keppiä ja porkkanaa tarvitaan, rangaistuksia ja lakia myös. On laki ja evankeliumi. Jumalan pyhyys on vakava asia, täydellisyys on täydellisyyttä, armo armoa.
