Valmistalopaketit

Voi myös olla, että mikäli alun perin kyse oli avaimet käteen tai vastaavasta toimituksesta, voi hankkeen loppuun saattaminen vaatia toisenlaista ja tilaajaa huomattavasti enemmän velvoittavaa toteutustapaa.

Lisäksi tässä on asiakkailla aikatauluongelma. Riippuen hankkeen tilanteesta, voi tilanne olla käytännössä se, ettei ole yksinkertaisesti mahdollisuutta jäädä odottamaan kuukausikaupalla, miten konkurssipesän asiat etenevät, vaan talo on saatava x valmiuteen y ajankohtaan mennessä. Uutta toimittajaakaan ei välttämättä sormia napsauttamalla saa ja sekin vie aikansa.
Toisaalta juuri tässä rakennusalan suhdannetilanteessa voisi olettaa, että pulaa ei välttämättä olisi sen enempää tekijöistä kuin materiaalitoimittajistakaan. Haasteita voi olla saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan.

Case Jukkatalosta tuli mieleen että on olemassa riski että autoja tontille toimitetut materiaalit haetaan myyjän toimesta pois. Jos materiaaleja ei ole maksettu on ne myyjän omaisuutta ja kun tiedossa on että ostaja on konkassa kannattaa hakea tavarat pois.
Entä jos rakentaja olisi jo maksanut esim. etupainoisesti toimitetut ikkunat ja ovet Jukkatalolle? ...eli Jukkatalo olisi myynyt ja laskuttanut toimittajan yhä omistamat romut.

Jonkin ison konkurssin yhteydessä (Anttila?) oli vastaavaa: tavarat oli myyty asiakkaalle ja maksettu aikaa sitten mutta ei oltu maksettu toimittajalle. En muista miten kävi, olisiko mennyt toimittajan luottotappioksi.
 
Jukkatalon konkurssi oli ensimmäinen joka aiheutti laajemmin huomioita. Onko veikkauksia seuraako muita isompia talofirmoja perässä? Designtalo?

Onko kokemuksia tuosta runkotakuusta tai sen käyttämisestä? Mitä 10 vuoden runkotakuu varsinaisesti kattaa ja onko ollu tarvetta sellaisen käyttämiselle?
 
Jukkatalon konkurssi oli ensimmäinen joka aiheutti laajemmin huomioita. Onko veikkauksia seuraako muita isompia talofirmoja perässä? Designtalo?

77123.jpg


Jos on Suomen Asiakastiedolta näin hyvää arviointia muistakin toimijoista, niin ei olisi yllätys että tässä olis vasta "hyvä alku"
 
ainoakodin myyjän kanssa juteltiin tuossa juuri kun hän tuli katselemaan taloa niin sanoi että ainoakoti/finnlamelli/designtalo:lla tällä hetkellä on tavallaan hyvä tilanne että pikku mökkejä ja huviloita myydään mukavasti. toki isommat talot (yli 60m2) yms ovat aika pitkälti jäissä... eli voi olla että kitkuttelemalla den konserni varmaan selviää ainakin ensivuoteen :D
 
Viimeksi muokattu:
Jettatalojen edustaja eilen ei suostunut kertomaan yhtiön taloustilanteesta mitään. Ei herättänyt luottamusta.
 
Jettatalojen edustaja eilen ei suostunut kertomaan yhtiön taloustilanteesta mitään. Ei herättänyt luottamusta.

Jos vakavasti harkitsee talokauppoja, yhtiön taloustiedot voi onneksi nimellistä maksua vastaan tarkistaa itsekin esim. Kauppalehden tietopalvelusta tai Asiakastiedosta. Esimerkiksi verovelat ja/tai työnantajamaksujen laiminlyönti on selvä viite talousvaikeuksista. Oikeastaan on ihan sama, mitä myyjä sanoo, jos ei tarjoa samalla lappua väitteidensä tueksi, eli asia kannattaa tarkistaa itse.
 
Jettatalojen edustaja eilen ei suostunut kertomaan yhtiön taloustilanteesta mitään. Ei herättänyt luottamusta.
Niinkuin Pete88 jo sanoi niin pyydä ne tiedot itse, ne pari euroa mitä se maksaa ei ole mitään kun ajattelee koko rakennushintaa. Kun rakennettiin niin Jetta-talo tuli valituksi ja silloin katottiin nuo tiedot. Olisko ollut 2018.. En nyt löytänyt sitä enään, mutta oli silloin niitten talous kunnossa.
 
Jos vakavasti harkitsee talokauppoja, yhtiön taloustiedot voi onneksi nimellistä maksua vastaan tarkistaa itsekin esim. Kauppalehden tietopalvelusta tai Asiakastiedosta. Esimerkiksi verovelat ja/tai työnantajamaksujen laiminlyönti on selvä viite talousvaikeuksista. Oikeastaan on ihan sama, mitä myyjä sanoo, jos ei tarjoa samalla lappua väitteidensä tueksi, eli asia kannattaa tarkistaa itse.
Verovelat saakin tarkistettua jo suoraan ytj.fi:n kautta ja sitä kannattaa käyttää melkeinpä aina kun on tekemässä sopimuksia rakentamiseen tai saneeraamiseen liittyen.

Muoks: Jetta-Talo Oy:llä ei ole 31.8. ollut verovelkaa.
 
Yle:n jutusta

3v sitten tuli kierrettyä nämä isot talotehtaat läpi ja katsastettua maksuehdot yms. Olen samaa mieltä että vaikka teoriassa maksuehdot on jälkikäteisiä niin käytännössä ei. Melkein kaikilla toimijoilla viimeinen erä oli luokkaa 5% tai jopa alle.
"Rakennus on Tickin mukaan valmis vasta 70-prosenttisesti, mutta hän on maksanut siitä jo 90 prosenttia."

Case Jukkatalosta tuli mieleen että on olemassa riski että autoja tontille toimitetut materiaalit haetaan myyjän toimesta pois. Jos materiaaleja ei ole maksettu on ne myyjän omaisuutta ja kun tiedossa on että ostaja on konkassa kannattaa hakea tavarat pois.
"– Kun tulimme maanantaina asentamaan lukkoa, huomasimme, että asennusta varten sisälle tuotu kiuas oli kadonnut. Samoin muun muassa lattialämmityksen osia on varastettu, Tick sanoo.
– Lukkojen asentamisen jälkeen pihalta on kaivettu myös kaivojen pumput,"

Screenshot at 2023-09-04 23-09-53.png

Ilmeisesti tässä ostajat ei ole edes rakentamassa omaa omakotitaloa vaan osallistuvat epätavanomaiseen "avaimet käteen" hankkeeseen:
"Jukkatalon ostamalle tontille rakennettu elementtitalo. ... Ostaja hankkii valmiin paketin."

Jokseenkin iso kysymys on, kuka omistaa rakenteilla olevan talon.
 
En ole taloa rakennuttanut, mutta paljolti käytäntö palautunee ihan kuluttajansuojalakiin, relevantti kohta boldilla alla (Kuluttajansuojalaki 38/1978 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®). Tuota säännöstä sitten toteutetaan jonkinlaisella vakuus/vakuutusjärjestelyllä. Ei toki paljon lämmitä, jos elementit pihassa ja työukot jättää tulematta.

9 luku (5.1.1994/16)

Taloelementtien kauppa ja rakennusurakka

25 § (5.1.1994/16)

Hinnan maksaminen ja vakuus

Jollei hinnan maksuajankohtaa ole sovittu, tilaajan on maksettava hinta toimeksisaajan sitä vaatiessa, ei kuitenkaan ennen kuin suoritus on 3 §:n mukaisesti luovutettu ja tilaajalla on ollut kohtuullinen mahdollisuus tarkastaa suoritus.

Jos tilaajan on sopimuksen mukaan suoritettava toimeksisaajalle jokin osa hinnasta etukäteen, toimeksisaajan on asetettava tilaajalle ennakkomaksun turvaava vakuus, jonka on oltava voimassa, kunnes toimeksisaajan suorituksen arvo vastaa vähintään ennakkomaksun määrää.

Rakensimme 10 vuotta sitten ja rakennusfirma meni konkurssiin pari vuotta talon valmistumisen jälkeen. Maksuille oli myös joku muutaman tonnin vakuus, mutta todellisuudessa takkiin olisi tullut oikein isolla kädellä, jos firma olisi mennyt konkurssiin vaikkapa "lattiat valettu jälkeen". Reilusti yli puolet jo maksettu, mutta todellisuudessa vasta pieni osa kuluista oikeasti toteutunut. Erät siis tuolloin olivat listatun mukaiset. Hinnat toki noista nykypäivään verrattuna siis selvästi nousseet. Hiukan oli jänskättelyä, kun firmalla selvästi meni heikosti jo rakennusurakan aikana.


1. ERÄ 10 000 € Lupakuvat toimitettu
2. ERÄ 25 000 € Pohjatyöt tehty
3. ERÄ 25 000 € Perustus tehty
4. ERÄ 25 000 € Runko tehty
5. ERÄ 20 000 € Vesikate asennettu
6. ERÄ 25 000 € Lattiat valettu
7. ERÄ 15 000 € Ikkunat asennettu
8. ERÄ 20 000 € Muuraustyöt tehty
9. ERÄ 15 000 € Kirvestyöt pääosin tehty
10. ERÄ 15 000 € Kalusteet asennettu
11. ERÄ 10 000 € Sisustustyöt tehty
12. ERÄ 10 000 € LVIS-työt tehty
13. ERÄ 2 000 € Työ hyväksytty

Yksityisen rakennuttajan on miltei mahdoton saada maksuerien suuruutta vastaamaan sillä hetkellä toteutunutta todellista arvoa. Varsinkin, jos urakoitsija tarkoitushakuisesti tekee vain sen minimin, että päästään seuraavalle laskutustasolle, mutta jättää kaiken mahdollisen myöhäisemmäksi.
 
"Rakennus on Tickin mukaan valmis vasta 70-prosenttisesti, mutta hän on maksanut siitä jo 90 prosenttia."
En halua jälkiviisastella vaan toivon, että nyt rakentavat sekä tulevat rakentajat ottavat asian huomioon.
Kuten tuolla ylempänä itse ja muut kirjoittavat on talotehtalle suuntautautuva maksuposti todella karkeasti jaoiteltua sekä tilanteesta riippuen enemmän tai vähemmän etupainotteista.

Tämä 2019.
Myyjän mukaan PTT:n yleisten talopakettikaupan sopimusehtojen mukaisesti.
Screenshot_2023-09-05-09-13-30-03_e2d5b3f32b79de1d45acd1fad96fbb0f.jpg


Tämä tulisi huomata viimeistään silloin kun asiakkaan palkkaama pääsuunnittelija tekee pankille valmiusastetodistuksia.
Tästä paperista jokainen osaa katsoa rakennuksen valmiusasteen toki olettaen, että se on edes jokseenkin todellinen.

Jos valmiusaste ja maksuposti ei vaikuta menevän käsikädessä kuten meillä kävi kannattanee olla yhteydessä talotehtaaseen ja kysyä onko heillä vakuudet kunnossa sekä pyytää niistä todistukset.

Jos vakuuksia ei ole niin voinee olla syytä neuvotella talotehtaan kanssa poikkeus maksupostiin.

Me teimme näin ja saimme mukisematta talotehtaan toimitusjohtajalta luvan maksaa valmiusasteen mukaan.
Tästä seurasi seuraavana iltana todella ikävä ja uhkaava puhelu talotehtaan työmaapäälliköltä. Hänen mukaansa emme olisi voineet sopia asiasta muun kuin hänen kanssaan.

Projektin loppuvaiheessa sovimme myös talotehtaan kanssa pienien töiden jäädessä kesken pidättävämme 5 000€ viimeisestä maksuerästä.
Summa laitettiin maksuun kun työt oli suoritettu muutama kuukausi muuttomme jälkeen.


Jokseenkin iso kysymys on, kuka omistaa rakenteilla olevan talon.
Toivoa sopii, että menee maalaisjärjen mukaan eikä tontti sekä talo ole esim. konkurssipesän.
 
Viimeksi muokattu:
Talotehdas Älvsbytalo sulkee Kauhajoen tehtaansa ensi vuoden alusta eli 1. tammikuuta 2024 määräämättömäksi ajaksi.
Yritys kertoo keskittävänsä tuotantonsa Ruotsin talotehtaille.
Ensi vuoden alusta alkaen talot valmistetaan Älvsbyn talotehtaalla Pohjois-Ruotsissa, Älvsbytalo tiedottaa.

 
Onko kellään kokemusta minkä verran näkyy hinnassa jos kutistaa talopakettia? Ajatuksissa n 116m2 talopaketti jonka alle kellari (rinne tontti). Jos ton puristaa esim sataan niin tippuuko hinta 16% vai vähemmän? :D
 
Onko kellään kokemusta minkä verran näkyy hinnassa jos kutistaa talopakettia? Ajatuksissa n 116m2 talopaketti jonka alle kellari (rinne tontti). Jos ton puristaa esim sataan niin tippuuko hinta 16% vai vähemmän? :D
oma kokemus viimevuodelta : ei se koko vaan sen muodot :D
meillähän tuli isompi talo halvemmalla kun muoto oli yksinkertaisempi talossa :D

vasemmalla ensimmäinen "proto" josta lähdettiin hieromaan kauppoja (huoneisto ala 110m2) mutta muuttovalmiina olisi ollut noin 260 tonttua
oikealla se mihin päädyttiin (huoneistoala 132m2) ja se muuttovalmiina 230 tonttua ja siitä vielä nipistettiin sen verran että otettiin se sisustusta vaille valmiina niin kauppasumma oli ~190tonttua (sisustusvalmis tarkoittaa sitä että seinät pitää pakkeloida ja sitten itse maalata tai tapetoida ja sisäkatto/lattia ja kalusteet keittiöön vessoihin yms pitää itse hommata , sekä kosteat tilat ovat myös omalla vastuulla (laatatoitetaan itse) muuten valmis talo.)
talohan tuli myös rinteeseen mutta aika maltilliseen sellaiseen.
1695064134231.png


ulkokuvat (myyntiesite)
1695064590439.png
 
Viimeksi muokattu:
oma kokemus viimevuodelta : ei se koko vaan sen muodot :D
meillähän tuli isompi talo halvemmalla kun muoto oli yksinkertaisempi talossa :D

vasemmalla ensimmäinen "proto" josta lähdettiin hieromaan kauppoja (huoneisto ala 110m2) mutta muuttovalmiina olisi ollut noin 260 tonttua
oikealla se mihin päädyttiin (huoneistoala 132m2) ja se muuttovalmiina 230 tonttua ja siitä vielä nipistettiin sen verran että otettiin se sisustusta vaille valmiina niin kauppasumma oli ~190tonttua (sisustusvalmis tarkoittaa sitä että seinät pitää pakkeloida ja sitten itse maalata tai tapetoida ja sisäkatto/lattia ja kalusteet keittiöön vessoihin yms pitää itse hommata , sekä kosteat tilat ovat myös omalla vastuulla (laatatoitetaan itse) muuten valmis talo.)
talohan tuli myös rinteeseen mutta aika maltilliseen sellaiseen.
Muoto toki vaikuttaa hintaan, mutta tuossa merkittävin vaikuttaja on ollut autokatoksen, varaston ja katetun terassin poistaminen.
 
oma kokemus viimevuodelta : ei se koko vaan sen muodot :D
meillähän tuli isompi talo halvemmalla kun muoto oli yksinkertaisempi talossa :D

vasemmalla ensimmäinen "proto" josta lähdettiin hieromaan kauppoja (huoneisto ala 110m2) mutta muuttovalmiina olisi ollut noin 260 tonttua
oikealla se mihin päädyttiin (huoneistoala 132m2) ja se muuttovalmiina 230 tonttua ja siitä vielä nipistettiin sen verran että otettiin se sisustusta vaille valmiina niin kauppasumma oli ~190tonttua (sisustusvalmis tarkoittaa sitä että seinät pitää pakkeloida ja sitten itse maalata tai tapetoida ja sisäkatto/lattia ja kalusteet keittiöön vessoihin yms pitää itse hommata , sekä kosteat tilat ovat myös omalla vastuulla (laatatoitetaan itse) muuten valmis talo.)
talohan tuli myös rinteeseen mutta aika maltilliseen sellaiseen.
1695064134231.png


ulkokuvat (myyntiesite)
1695064590439.png
Mitä tuosta prototyypistä jäi? Minun silmään kaksi aivan erilaista ratkaisua.
 
Mitä tuosta prototyypistä jäi? Minun silmään kaksi aivan erilaista ratkaisua.

Tässä nyt jotenkin tarkoituksenhakuisesti verrataan isoa taloa katoksineen, joka on muuttovalmis vs. eri talo jossa poistettu isoja osia "sisätilat valmiiksi itse" -konseptilla. Sama kuin vertaisi tuulivoimalaa hiilivoimalaan, koska molemmat tuottavat energiaa.
 
Tilannepäivitystä rakentamisen rintamalta:

Oma talohanke etenee ja loppuviikosta aloitettaneen perustustöitä. Yksityiskohtaisempia tietoja tulossa aikanaan, kun hanke edennyt pidemmälle.

Koska hankkeemme toteutetaan osaurakoina, emme ole sitoutuneet mihinkään yksittäisiin toimittajiin ja toisaalta tämä rajaa nykyisen markkinatilanteen riskejä mahdollisista konkursseista. Jonkin verran on tullut ehdotuksia ns. ennakkomaksuista, mutta olemme vaatineet tarjouspyyntöjen yhteydessä sitä, että lähtökohtaisesti tavarat ja palvelut maksetaan vasta toimitusten jälkeen, ei etukäteen. Lisäksi YTJ:stä voi ilmaiseksi kuka tahansa katsoa yhtiöiden verovelkatilanteen (jos sellaista on, suosittelen erityiseen varovaisuuteen) ja paremman mielenrauhan saavuttamiseksi voi isommissa hankinnoissa olla järkevää ottaa muutaman euron maksava raportti esim. Kauppalehden tietopalvelusta yhtiön taloustilanteesta ja luottotiedoista. On tullut vastaan jo muutamia tapauksia, jotka tarjousvaiheessa putosivat kelkasta sen vuoksi, että firman tilanne ei vaikuttanut meidän näkökulmastamme lupaavalta.

Jos oletetaan, että tarjoajien taloustiedot ovat kunnossa, niin positiivista on ollut se, että tarjouksia saa tällä hetkellä hyvin, olipa kyse sähköistä, lvi:stä, maalämmöstä, eristeista jne. Lisäksi olen havainnut, että osa haluaa vielä parantaa tarjousta, jos kerron, että parempiakin tarjouksia on saatu (olettaen, että tarjoukset ovat ns. yhteismitallisia). Kaikessa ei olla koronaa edeltävän ajan hinnoissa ja tuskin tullaan olemaankaan, mutta joissakin tarvikkeissa on menty jopa alle. Keskimäärin kuitenkin rakentaminen ei ole tällä hetkellä mahdottoman kallista ja tekijoitä saa helposti. Esimerkiksi kaikilla maalämpötoimittajilla oli pumppuja heti hyllyssä toimitettavaksi, ei toimitushaasteita siellä. Lasi- ja ovitarjoukset myös parantuneet selvästi viime keväästä.
 
Muoto toki vaikuttaa hintaan, mutta tuossa merkittävin vaikuttaja on ollut autokatoksen, varaston ja katetun terassin poistaminen.
toki erona on juu se että vasemmassa talossa on talon katon alla oleva terassi ja oikeanpuoleisessa on 30m2 terassi mutta vielä kattamatta.
varasto ja autokatos puuttuu juu mutta talon "ulkomitat" ovat suurinpiirtein olleet samat

Mitä tuosta prototyypistä jäi? Minun silmään kaksi aivan erilaista ratkaisua.
ei siitä juuri mitään jäänytkään koska p*ka pohjaratkaisu niin mitään ei kannattanut jättää :D

Tässä nyt jotenkin tarkoituksenhakuisesti verrataan isoa taloa katoksineen, joka on muuttovalmis vs. eri talo jossa poistettu isoja osia "sisätilat valmiiksi itse" -konseptilla. Sama kuin vertaisi tuulivoimalaa hiilivoimalaan, koska molemmat tuottavat energiaa.
tekstissäni luki molemmille muuttovalmiit hinnat jolloin vertailu oli helpompaa eli 110m2 olisi ollut 260tonttua, 132m2 taas 230 tonttua.
jatkoin vain tarinaa kertomalla että hinnasta voi nipistää vielä jos tekee sisätyöt itse.
jos ruvetaan hiuksia halkomaan ja napistaan siitä ettei oikeamman puoleisessa talossa sitten ole autokatosta niin sellaisen saa tehtyä noin 30tontulla jossa on myös kylmä varasto. siltikin pienempi on kalliimpi.
 
Sitten kun lasket vielä, että katon alle viety terassi on huomattavasti kalliimpi kuin täysin kattamaton. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että lisäneliöt kuivaa tilaa on halvimpia neliöitä talossa.
 
Tuo hinnan muodostus tuntuu olevan monelle suuri mysteeri. Eikö tuo nyt ole suhteellisen helposti laskettavissa jollain kaavalla? Kaikille tiloille löytyy kuitenkin neliöhinta ennen sisustamista ja tähän päälle perushintaiset pinnat.

Itse sain tehtyä aika tarkat laskelmat sen peruspaketin päälle ja oli hyvin selvää, mitä mikäkin huone maksaa suorakulmaisessa pohjassa..
 
Pohjista puheen ollen, mitä kokemuksia teillä omakotitalossa asujilla on erilaisista pohjista?

Me olemme vaimon kanssa rakentamisen suunnitteluasteella. Olemme kovasti mieltyneet ajatukseen pohjasta, jossa huoneet olisi lokeroitu omiin nurkkauksiinsa niin, että ne eivät aukeaisi suoraan olohuoneeseen. Päämakuuhuone sijaitsee erillään muista huoneista. Myös olohuone olisi selvästi erillään keittiöstä eikä niin, että saareke tai ruokapöytä olisi olohuoneen sohvan takana.

Nykyisessä kerrostaloasennossa en pidä siitä yhtään, että olohuone ja keittiö ovat aivan vierekkäin. Nykytrendille vaikuttaisi olevan ominaista isot olohuone-keittiötilat, johon aukeavat kaikki makuuhuoneet. Noista tulee itselle jotenkin rauhaton fiilis.

Tässä pari esimerkkipohjaa. Ensimmäisessä miellyttää eroteltu keittiö ja olohuone, joiden lisäksi kaikkien huoneiden kulkuaukot ovat omilla syvennyksillään. Olohuone on rauhoitettu. Varsinkin, jos jättäisi tuon kulun takapihalle pois ja siirtäisi terassin kokonaisuudessaan kodinhoitohuoneen puolelle.
kuura121_web_pohjakuva-2-1200x655.jpg


Tällainen avoimempi pohjaratkaisu tuntuu minusta kovin rauhattomalta:
Pohja.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Pohjista puheenollen, mitä kokemuksia teillä omakotitalossa asujilla on erilaisista pohjista?

Me olemme vaimon kanssa rakentamisen suunnitteluasteella. Olemme kovasti mieltyneet ajatukseen pohjasta, jossa huoneet olisi lokeroitu omiin nurkkauksiinsa niin, että ne eivät aukeaisi suoraan olohuoneeseen. Päämakuuhuone sijaitsisi myös erillään muista huoneista. Myös olohuone olisi selvästi erillään keittiöstä eikä niin, että saareke tai ruokapöytä olisi olohuoneen sohvan takana.

Nykyisessä kerrostaloasennossa en pidä siitä yhtään, että olohuone ja keittiö ovat aivan vierekkäin. Nykytrendille vaikuttaisi olevan ominaista isot olohuone-keittiötilat, johon aukeavat kaikki makuuhuoneet. Noista tulee itselle jotenkin rauhaton fiilis.

Tässä pari esimerkkipohjaa. Ensimmäisessä miellyttää eroteltu keittiö ja olohuone, joiden lisäksi kaikkien huoneiden kulkuaukot ovat omilla syvennyksillään. Olohuone on rauhoitettu. Varsinkin, jos jättäisi tuon kulun takapihalle pois ja siirtäisi terassin kokonaisuudessaan kodinhoitohuoneen puolelle.
kuura121_web_pohjakuva-2-1200x655.jpg


Tällainen avoimempi pohjaratkaisu tuntuu minusta kovin rauhattomalta:
Pohja.jpg
No kyllähän tuo ensimmäinen on huomattavasti parempi kuin alempi. Noita alemman kaltaisia tehdään. koska pienissä neliömäärissä kaikki ns. hukkatila kuten käytävät halutaan minimoida, mutta ihan paskaahan ne käytännössä on.

Ei tuo ylempikään optimi ole kun keittiö-olohuone on kaiken keskellä; joku mekastaa keittiössä niin se kuuluu kyllä koko talossa. Mutta neliöitä kun on vähän niin aina jostain joutuu tinkimään.
 
Ainakin omalla kohdalla yhdistetty keittiö+olohuone on ihan toimiva ratkaisu, kun pystyy ruokaa tehdessä vahtimaan lapsia tai katsomaan tv:tä. Joskus tosin keittiön metakka häiritsee tv:n katselua, mutta aika harvassa on tuollaiset tilanteet ja ruutuja löytyy kyllä monesta eri huoneesta eli pääsee myös oven taakse.

Itse myös sijoittaisin toiseen päätyyn OH+K ja toiseen päätyy makkarit ja kodarin. Huomattavasti mukavampi hoitaa vaatehuoltoa ja hipsiä yleisten tilojen läpi suihkuun, kun ovat vieretysten. Itse kauhistelen noita suoraan olohuoneeseen avautuvia makkarin ovia.
 
Me tehtiin arkkitehdin avulla nimenomaan sellainen pohja, jossa makuuhuoneet on rauhoitettu olohuoneesta ja keittiöstä. Tämä toki edellytti käytävän muodostamista, joka syö jonkin verran neliöitä, mutta se oli harkittu ja tietoinen päätös, koska emme halunneet kaiken kulun tapahtuvan esim. olohuoneesta. Tavallaanhan noissakin pohjissa se "käytävä" on olemassa ja kulut huoneisiin edellyttävät vapaata tilaa, jota ei voi ihan miten vaan sisustaa, joten vaikka se käytävä noissa rauhattomissa pohjissa ei ole konkreettisesti esillä, niin kyllä se siinä kuitenkin käytännössä on. Toki vähillä neliöillä tällä ratkaisulla saadaan avarampaa tilaa luotua ja yhteiset tilat suuremmiksi. Mutta jos vaan rahkeet riittää, niin lämpimästi suosittelen ainakin makuuhuoneiden rauhoittamista yhteisistä tiloista.

Tarkkana saa olla sitten siinä, ettei tule vahingossa luoneeksi hukkatiloja tai ns. ei järkevästi sisustettavissa olevia tiloja erilaisten aula- ja muiden ratkaisujen vuoksi. Varsinkin pienissä neliöissä ei kannata niitä hukata epäkäytännöllisiin auloihin ja jos sellainen tulee, kannattaa miettiä, miten sen saa muotoiltua siten, että se on mahdollisimman järkevässä käytössä.
 
Sitten kun lasket vielä, että katon alle viety terassi on huomattavasti kalliimpi kuin täysin kattamaton. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että lisäneliöt kuivaa tilaa on halvimpia neliöitä talossa.

Meidän talossa suunniteltiin terde juuri tuollaiseksi, pinta-alaltaan sen ~40 neliötä. Sen kun lasitti, niin sai käytännössä hyvän jatkeen olkkarille, jota käytetään toukokuusta syyskuuhun enemmän kuin itse taloa poislukien nukkuminen. Toki se maksaa, mutta on fiksu ratkaisu.
 
Tuo hinnan muodostus tuntuu olevan monelle suuri mysteeri. Eikö tuo nyt ole suhteellisen helposti laskettavissa jollain kaavalla? Kaikille tiloille löytyy kuitenkin neliöhinta ennen sisustamista ja tähän päälle perushintaiset pinnat.

Itse sain tehtyä aika tarkat laskelmat sen peruspaketin päälle ja oli hyvin selvää, mitä mikäkin huone maksaa suorakulmaisessa pohjassa..

Tuo suorakulmainen pohja on se taikasana, kun haetaan edullista ratkaisua. Kuulin aikanaan hiha-arvion, että jokainen ylimääräinen nurkka talossa maksaa kymppitonnin. Tässä ketjussa olleen tapauksen osalta ensimmäisessä vaihtoehdossa niitä ylimääräisiä nurkkia oli, kun taas jälkimmäinen pohja oli suorakulmio.
 
Pohjista puheen ollen, mitä kokemuksia teillä omakotitalossa asujilla on erilaisista pohjista?

Me olemme vaimon kanssa rakentamisen suunnitteluasteella. Olemme kovasti mieltyneet ajatukseen pohjasta, jossa huoneet olisi lokeroitu omiin nurkkauksiinsa niin, että ne eivät aukeaisi suoraan olohuoneeseen. Päämakuuhuone sijaitsee erillään muista huoneista. Myös olohuone olisi selvästi erillään keittiöstä eikä niin, että saareke tai ruokapöytä olisi olohuoneen sohvan takana.

Nykyisessä kerrostaloasennossa en pidä siitä yhtään, että olohuone ja keittiö ovat aivan vierekkäin. Nykytrendille vaikuttaisi olevan ominaista isot olohuone-keittiötilat, johon aukeavat kaikki makuuhuoneet. Noista tulee itselle jotenkin rauhaton fiilis.

Tässä pari esimerkkipohjaa. Ensimmäisessä miellyttää eroteltu keittiö ja olohuone, joiden lisäksi kaikkien huoneiden kulkuaukot ovat omilla syvennyksillään. Olohuone on rauhoitettu. Varsinkin, jos jättäisi tuon kulun takapihalle pois ja siirtäisi terassin kokonaisuudessaan kodinhoitohuoneen puolelle.
kuura121_web_pohjakuva-2-1200x655.jpg


Tällainen avoimempi pohjaratkaisu tuntuu minusta kovin rauhattomalta:
Pohja.jpg
Itsellehän te kotia suunnittelette ja jos teille tuo tilojen eriyttäminen on tärkeää niin sillähän se on mentävä? Itsellä oli taas täysin vastakohtaiset ajatukset, haluttiin iso olohuone keittiö kompleksi mikä on se talon oleskelu ja kohtaamis paikka. Tämä tuli taas lähinnä siitä että itse olen kasvanut talossa jossa makuuhuoneet erillään, käytävää, erilliset keittiöt ja olohuoneet. Sitä ei jostakin syystä halunnut omaan kotiin vaan enemmän juuri avoimuutta ja ei ahtaita käytäviä. Tuon oven terassille olohuoneesta pitäisin ehdottomasti, toimii tavallaan olohuoneen jatkeena ja uskoisin että alkaa jossain vaiheessa vituttamaan kierrellä terassille kodarin kautta. Ilmansuuntia kannattaa miettiä makuuhuoneiden sijoittelussa jos mahdollista. Mutta noissa nyt on paljon muuttujia talon sijoittelun suhteen muutenkin, näissäkin esimerkeissä kulku on aivan eripuolella. Erillistä teknistä tilaa kannattaa myös miettiä jos sille tilaa löytyy ja sen sijaintia riippuen mm. lämmitysjärjestelmästä (esim. ulkoyksikön sijoittelu tai kaukolämpö ja muun tekniikan vetojen pituudet)
 
Hyviä vinkkejä, kiitos niistä. Ehdotus oh+keittiön sijoittamisesta talon toiselle ja makuuhuoneiden sekä khh:n toiselle puolelle käy ehdottomasti järkeen.

Selväähän se on, jos neliöitä olisi se n. 120 m2, johon pitäisi neljä makuuhuonetta mahduttaa, niin väkisin joutuu pohjan suhteen jotain kompromisseja tekemään.
 
Meillä oli 2-kerroksisen talon lähtökohtana että päivittäinen eläminen sujuu yhdessä kerroksessa. Ensimmäiseen kerrokseen tuli olohuone/keittiö -yhdistelmä ja lasten leikkihuone, josta tulee jossain vaiheessa oma huone toiselle lapselle. Yläkerrassa on makuuhuoneet lapsille ja aikuisille, isoilla ikkunoilla oleva pieni työhuone ja kylppäri+sauna. Meillä keittiö ja olohuone haluttiin ehdottomasti samaan tilaan, kun se aktiivinen eläminen tapahtuu pitkälti keittiöpöydän ääressä - ruokailut, pelit, askartelut, piirtelyt ja myöhemmin läksyt. OH on sitten möllöttelynurkkaus tuon aktiivisen tilan reunalla. Lastenhuneen sotkuineen tai melusine leikkeineen voi sulkea ovella "aikuisten" tilasta tarvittaessa, mutta se on kuitenkin kiinteä osa alakerran oleskelua, kun ei ne lapset kuitenkaan leikkisi missään kaukaisemmassa nurkassa, vaan haluavat olla vanhempien lähellä.

Kaikki saatiin mahtumaan 106 asuinneliöön (rakennusoikeus 125m2). Suunnittelussa käytettiin todella paljon VR-laseja hyödyksi. Nuo auttavat etenkin tilojen koon hahmottamisessa todella paljon ja nyt kun talo alkaa olla käyttöönottotarkastuskunnossa voi ilokseen todeta että ne 100-200 tuntia seiniä vr-ympäristössä hioessa eivät menneet hukkaan vaan tilat ja aukotukset on juuri niinkuin pitääkin.

Suunnittelussa on aika paljon epätavanomaisia ratkaisuita, kuten suhteessa isohko aula joka yhdistää alakerran tiloja. Tavallaan tuo on hukkatilaa jota ei voi järkevästi kalustaa, mutta se auttaa tiloja "hengittämään" niin että kaikki tilat tuntuvat jatkuvan nurkan taakse. Tämä tuo paljon kulutettuja neliöita enemmän tilantuntua, vaikka tämän takia esim varsinaisesta olohuoneesta piti tehdä suht kompakti. Mutta sinne mahtuu juuri se iso kulmasohva, töllö ja leffailtoja varten katosta laskeutuva tykki + 100"kangas joka näyttääkin isolta, kun sitä katsotaan 3m päästä :-)
 
Viimeksi muokattu:
Jos on kapeasti rakennusoikeutta ja toteutus ostetaan niin tosiaan tarkka suunnittelu on tosi tärkeää esim VR:n avulla. Ja on tietty aina tärkeää. Mutta jos on enemmän rakennusoikeutta ja osittain itse toteuttaa niin ei välttämättä kannata yrittää puristaa neliöitä minimiin. Neliöt keskimäärin maksaa toki pari tonnia mutta lisäneliöt normaalia kuivaa tilaa suorakulmion sisällä saattavat kuitenkin olla selvästi alle tonnin per neliö (lämmin katto parisataa, alapohja maanrakennuksineen saman, muut lisää pari sataa) eikä lisäneliöiden lämmitys myöskään nykynormien mukaan eristetyssä talossa jollakin lämpöppumpulla maksa kummoisesti.
 
Me olemme vaimon kanssa rakentamisen suunnitteluasteella. Olemme kovasti mieltyneet ajatukseen pohjasta, jossa huoneet olisi lokeroitu omiin nurkkauksiinsa niin, että ne eivät aukeaisi suoraan olohuoneeseen. Päämakuuhuone sijaitsee erillään muista huoneista. Myös olohuone olisi selvästi erillään keittiöstä eikä niin, että saareke tai ruokapöytä olisi olohuoneen sohvan takana.

Nykyisessä kerrostaloasennossa en pidä siitä yhtään, että olohuone ja keittiö ovat aivan vierekkäin. Nykytrendille vaikuttaisi olevan ominaista isot olohuone-keittiötilat, johon aukeavat kaikki makuuhuoneet. Noista tulee itselle jotenkin rauhaton fiilis.

Meillä oli lähes samat suunnittelu lähtökohdat kuin teillä eli keittiö ja olohuone erillään ja makuuhuoneet eivät mielellään aukeaisi olohuoneeseen. Jouduimme paljon pyörittelemään pohjia, koska tosissaan trendi on, että olohuone ja keittiö ovat aina samaa yhtenäistä tilaa. Ohessa meidän lopullinen pohjapiirros. Makuuhuonekäytävä on tietyssä mielessä hukkatilaa, mutta omasta mielestä se myös tuo vähän luonnetta taloon. Olemme tykänneet myös paljon siitä, että keittiö ja kylpytilat ovat täysin toisessa päässä talossa. Tällöin jos joku valvoo myöhään tai herää aikaisin, niin tämä ei häiritse nukkuvia. Monessa pohjassa talotekniikan laitteet on sijoiteltu kodinhoitohuoneeseen, joten en suosittele sijoittamaan sitä lähelle makuuhuoneita, koska esim. ilmanvaihtokone ja maalämpöpumppu ovat välillä melko äänekkeitä. Jos vaan mahdollista, niin erillinen tekninen tila on aina paras vaihtoehto.

pohjapiirrustus.PNG
 
Onpas kivan näköinen pohja, kun vaikuttaisi siltä, että KHH voi toimia eräänlaisena apukeittiönä tarvittaessa, esim. juhlien aikaan. Lisäksi arkieteinen on piilotettu varsinaisen eteisen kanssa yhteen siten, ettei talon asukkaat vaikuttaisi tulevan kotiinsa aina "takaovesta". :D
 
Onpas kivan näköinen pohja, kun vaikuttaisi siltä, että KHH voi toimia eräänlaisena apukeittiönä tarvittaessa, esim. juhlien aikaan. Lisäksi arkieteinen on piilotettu varsinaisen eteisen kanssa yhteen siten, ettei talon asukkaat vaikuttaisi tulevan kotiinsa aina "takaovesta". :D
vessa kylppärissä ja kulku khh:n kautta saunaan tuon kokoisessa kämpässä on vähän (tai aika paljon) turn-off, muuten näyttää kyllä hyvältä.
 
Siinäpä vertailuun meidän pohja. Itse ollaan tykätty tästä. Ostettiin tämä valmiina pienehkön (mutta pitkään alalla toimineen) rakennusfirman tekemänä, joten pohjaratkaisuun ei voitu vaikuttaa.
 

Liitteet

  • IMG_20230612_215325.jpg
    IMG_20230612_215325.jpg
    206,5 KB · Luettu: 536
vessa kylppärissä ja kulku khh:n kautta saunaan tuon kokoisessa kämpässä on vähän (tai aika paljon) turn-off, muuten näyttää kyllä hyvältä.

Mielestäni hyvin tyypillinen ratkaisu suomalaisissa taloissa, että kylpyhuoneeseen ja saunaan mennään KHH:n kautta ja toinen WC on kylpyhuoneessa. Yleensä KHH toimii samalla pukuhuoneena, varsinkin kompaktimmissa ratkaisuissa. Toki ymmärrän pointtisi, että esitetyssä pohjassa on kyllä neliöitä käytetty muualla, mutta kosteat tilat ovat suht napakasti tehdyt. Toisaalta se on kustannustehokkaampaa (jos sitä on tässä haettu), koska kuivan tilan neliöt ovat kosteita tiloja huomattavasti halvempia.
 
Mielestäni hyvin tyypillinen ratkaisu suomalaisissa taloissa, että kylpyhuoneeseen ja saunaan mennään KHH:n kautta ja toinen WC on kylpyhuoneessa. Yleensä KHH toimii samalla pukuhuoneena, varsinkin kompaktimmissa ratkaisuissa. Toki ymmärrän pointtisi, että esitetyssä pohjassa on kyllä neliöitä käytetty muualla, mutta kosteat tilat ovat suht napakasti tehdyt. Toisaalta se on kustannustehokkaampaa (jos sitä on tässä haettu), koska kuivan tilan neliöt ovat kosteita tiloja huomattavasti halvempia.
Vaikka olisikin tyypillinen, niin mielipiteitähän nämä ovat, enkä itsekkään tuosta ratkaisusta pidä tai sellaista toteuttaisi.

Toinen mikä näistä parista pohjasta ihmetyttää on nuo keittiöt, eivät näytä mitenkään tehokkailta ruoanlaiton suhteen vaan on suht pitkät matkat useimmin käytettyjen laitteiden välillä, näin IMO, voivat tietenkin hyvin toimia omistajilleen noinkin.
 
Toinen mikä näistä parista pohjasta ihmetyttää on nuo keittiöt, eivät näytä mitenkään tehokkailta ruoanlaiton suhteen vaan on suht pitkät matkat useimmin käytettyjen laitteiden välillä, näin IMO, voivat tietenkin hyvin toimia omistajilleen noinkin.

Nyt kun olen itse taloa rakentamassa ja suunnitteluunkin tuli käytettyä alkuperäistä ajatusta selvästi enemmän aikaa, opin, että täydellistä ratkaisua ei oikein tahdo olla olemassa ja jos optimoi yhden asian, sitä tulee helposti pyllistäneeksi toiselle hyvälle ratkaisulle. Sitten pitää miettiä, mikä ratkaisu toimii parhaiten omalla kohdalla ja mistä on valmis tinkimään. Osan epätehokkuudesta tuo automaattisesti budjetti, kaikkiin kivoihin ja hyödyllisiin ratkaisuihin ei voi lähteä, koska rajallisella budjetilla ei voi saada kaikkea.

Tämän sanottuani suosittelen kuitenkin jokaiselle rakentajalle käyttämään riittävästi aikaa talon suunnitteluun, koska jälkikäteen suunnitelmien muuttaminen on kallista ja muutoksesta riippuen ei välttämättä mahdollistakaan oikaista jälkikäteen. Tämä lähtee jo ihan talon sijoittamisesta tontilla (olettaen, ettei kaava valmiiksi tätä liian tiukkaan sanele). On tullut jo vastaan rakentajia, joilla talon sijainti, ilmansuunnat tai jo ihan talotyyppi valittiin hetken mielijohteesta sen enempää pohtimatta ja jälkikäteen kadutaan valittua ratkaisua. Kaikkea ei voi huomioida, mutta pahimmat karikot voi sillä välttää.
 
Hyvän näköisiä ja toimivia pohjia. Mielipideasioitahan nämä monasti ovat. Minun mielestä pytty suihkussa on mauton ratkaisu, vaikka onkin jostain syystä "yleisesti hyväksytty". Parhaimmillaan saunan lasiseinästä on suora näkyvyys suihkutilan posliinille, tuossa em. ratkaisussa wc-istuin on sentään kulman takana. Eikai ne seinät pytyn ympärille nyt niin paljon maksa, ja tulee välittömästi vähän huolitellumpi ratkaisu.

Samoin kun nyt katsellut ostohousut jalassa etuvoen tarjontaa, on välitön turn-off jos käynti kaikkiin makuuhuoneisiin tapahtuu olohuoneen kautta. Yksikään talon asukas ei saa halutessaan minkäänlaista rauhaa lähtemättä metsään sienestämään.

Ajatuksen tasolla on kiva jos K ja OH on selvästi erikseen, mutta arjessa ja juhlassa on käytännössä kivempaa kun ollaan samassa tilassa ja pystyy kommunikoimaan huutamatta.
 
Nyt kun olen itse taloa rakentamassa ja suunnitteluunkin tuli käytettyä alkuperäistä ajatusta selvästi enemmän aikaa, opin, että täydellistä ratkaisua ei oikein tahdo olla olemassa ja jos optimoi yhden asian, sitä tulee helposti pyllistäneeksi toiselle hyvälle ratkaisulle. Sitten pitää miettiä, mikä ratkaisu toimii parhaiten omalla kohdalla ja mistä on valmis tinkimään. Osan epätehokkuudesta tuo automaattisesti budjetti, kaikkiin kivoihin ja hyödyllisiin ratkaisuihin ei voi lähteä, koska rajallisella budjetilla ei voi saada kaikkea.

Tämän sanottuani suosittelen kuitenkin jokaiselle rakentajalle käyttämään riittävästi aikaa talon suunnitteluun, koska jälkikäteen suunnitelmien muuttaminen on kallista ja muutoksesta riippuen ei välttämättä mahdollistakaan oikaista jälkikäteen. Tämä lähtee jo ihan talon sijoittamisesta tontilla (olettaen, ettei kaava valmiiksi tätä liian tiukkaan sanele). On tullut jo vastaan rakentajia, joilla talon sijainti, ilmansuunnat tai jo ihan talotyyppi valittiin hetken mielijohteesta sen enempää pohtimatta ja jälkikäteen kadutaan valittua ratkaisua. Kaikkea ei voi huomioida, mutta pahimmat karikot voi sillä välttää.

Aamen.
Tuntuu nykypäivänä olla mallina se, että suunnitellaan talo ennenkuin tiedetään edes millaiselle tontille se pykätään. Oikeasti talon pohjan suunnittelu pitäisi lähteä vasta sen jälkeen käyntiin kun tontti ja tiedetään miten aurinko kiertää, missä on naapurit jne. Omankin talon kohdalla on asioita mitkä vituttaa näin jälkikäteen, mutta ne oli taas uhraus toisen ominaisuuden takia..
 
Aurinko on tosissaan tärkeä huomioitava, etenkin näissä nykyisissä lasikuutioissa. Meillä naapurin lasikuutio lämpenee keväällä/kesällä helposti 50 asteeseen jos screeniverhot eivät ole alhaalla, kun aurinko pääsee paistamaan lähes täysin vapaasti etelään suunnatun lasijulkisivun läpi huoneisiin. Meillä asiaa ratkottiin sijoittamalla katon alla oleva julkisivun levyinen parveke eteläsivustalle. Katto ja parveke rajaavat korkealta paistavan auringon kesäaikaan, mutta matalalla paistava aurinko pääsee talvella lämmittämään tiloja. Lisäksi vinkkinä tehkää kunnollinen tasausuunnitelma ennen lattiakorkojen määrittämistä. Arkkitehdit kuvittelevat pääsääntöisesti rakentavansa aina tasamaalle, mutta toimivan kuivatuksen toteuttaminen voi olla todella vaikeaa, jos talo on rakennettu puolikin metriä liian matalalle. Etenkin pienellä kaupunkitontilla tämä on todella tärkeää, ja rakennusvalvontakaan ei yleensä osaa puuttua älyttömiin lattiakorkoihin. Maanmittauslaitokselta saa laserkeila-aineiston, joka toimii hyvin tasaussuunnittelun pohjana ja monilla kaupungeilla on avoimena datana vielä tarkempi aineisto jaossa.

Eli se yleinen tapa jossa arkkitehti määrittää hiharavistuksella lattiakoron, pihasuunnittelija piirtelee nurmet ja tuija-aidat ilman ensimmäistäkään korkopistettä ja piharakentaja pelastaa lopuksi sen mitä pelastettavissa on, on todella riskialtis tapa rakentaa.

Hyvän näköisiä ja toimivia pohjia. Mielipideasioitahan nämä monasti ovat. Minun mielestä pytty suihkussa on mauton ratkaisu, vaikka onkin jostain syystä "yleisesti hyväksytty". Parhaimmillaan saunan lasiseinästä on suora näkyvyys suihkutilan posliinille, tuossa em. ratkaisussa wc-istuin on sentään kulman takana. Eikai ne seinät pytyn ympärille nyt niin paljon maksa, ja tulee välittömästi vähän huolitellumpi ratkaisu.
Ei kai siellä pytyllä kukaan istu jos saunotaan tai kylvetään. Sitä varten on se toinen vessa. Kylppärissä oleva pytty helpottaa aamuruuhkaa ilman mainittavaa lisäneliöiden tarvetta. Ja jos perheessä on pieniä lapsia niin silloin ainakin osaa arvostaa isoa tilaa pytyn vierellä kun sen iltahärdellin mahtuu tekemään yhdessä tilassa.
 
Viimeksi muokattu:
Ite todennut että kylppärissä helppo saada pytylle pyörähdystilaa pyörätuolille tms. Jos haluaa saada liikuntarajoitteiselle sopivan vessan, niin siitä tulee väkisin aika iso.
 
Tuossa meidän pohjaa, n. 120m2 huonepintala.
Miten tuo saunasta uloskäynti suoriutuu kun ensimmäinen askelma on ovessa kiinni. Ovi on kuitenkin matala eli onko oven alareuna sitten askelman korkeudella. Jos niin ei ole niin sitten tälläinen pitempi ukkeli aina kumartelee tai lyö päänsä oven yläkarmiin?
 
Miten tuo saunasta uloskäynti suoriutuu kun ensimmäinen askelma on ovessa kiinni. Ovi on kuitenkin matala eli onko oven alareuna sitten askelman korkeudella. Jos niin ei ole niin sitten tälläinen pitempi ukkeli aina kumartelee tai lyö päänsä oven yläkarmiin?

ovi avautuu suihkun suuntaan ja on melkein kattoon asti, ei ole siis ongelmaa :)
 
Hyvin huomaa, että mielipiteitä on joka lähtöön. Samaa mieltä yllä olevien kanssa siitä, että suunnitteluun kannattaa käyttää alussa todella paljon aikaa ja vaivaa, koska kesken rakentamisen asioita on monesti mahdotonta muuttaa tai sitten muutoksista aiheutuu paljon vaivaa ja kuluja. Alla vähän avaan ajatuksia meidän suunniteluratkaisujen takana.

vessa kylppärissä ja kulku khh:n kautta saunaan tuon kokoisessa kämpässä on vähän (tai aika paljon) turn-off, muuten näyttää kyllä hyvältä.

Talotehtaan alkuperäisessä pohjassa kylpyhuoneen yhteydessä olisi ollut erillinen WC-koppi, mutta otettiin se tietoisesti pois, kun meistä se oli vaan turha tilasyöppö. Kylpyhuoneeseen valittiin todella siro seinään kiinnitettävä wc-pönttö, jotta lattiatilaa ei kulu ja kylpyhuoneen siivous on helppo tehdä. Ollaan oltu todella tyytyväisiä meidän ratkaisuun.

Ollaan asuttu aikaisemmin asunnossa, missä mentiin eteisestä suoraan kylpyhuoneeseen ja sieltä saunaan. Aivan tajuttoman huono ratkaisu! Itse kaipaan ainakin kylpytilojen yhteyteen pukeutumistilaa. Jos saunaan ei kuljettaisi khh:n kautta, niin sitten pitäisi varata tilaa erilliselle pukuhuoneelle. KHH on minusta kuitenkin paljon kätevämpi kun pyykkikorit ovat samassa tilassa, niin likaisia vaatteita ei tarvitse kuljetella pitkin asuntoa. Me myös säilytämme puhtaita pyyhkeitä khh:ssa, niin pyyhkeistä aiheuttama pölykään ei kulkeudu pitkin asuntoa.

Toki ymmärrän pointtisi, että esitetyssä pohjassa on kyllä neliöitä käytetty muualla, mutta kosteat tilat ovat suht napakasti tehdyt. Toisaalta se on kustannustehokkaampaa (jos sitä on tässä haettu), koska kuivan tilan neliöt ovat kosteita tiloja huomattavasti halvempia.

Kustannustehokkuus ei ollut mielessä, me vain halusimme "kodikkaan kylpyhuoneen". Paperilla kh:n koko mietitytti paljon, mutta sitten talopakettimyyjä piti meille taloesittelyn saman talomallin talossa ja siellä nähtiin vastaavan kokoinen kylppäri ja se oli juuri passelin kokoinen ja kaikki huolet katosivat. Itsestä tuntuu aika kolkolta käydä suihkussa kh:ssa joka olisi todella iso. Lisäksi tuo laittamani pohjakuva hieman hämää, koska kalustus on täysin erilainen. Meillä on mm. kaksi suihkua ja käsienpesuallas on paljon pienempi kuin kuvassa. Kuvassa ne näyttävät vievän enemmän tilaa mitä ne lopulta vievätkään.
Vaikka olisikin tyypillinen, niin mielipiteitähän nämä ovat, enkä itsekkään tuosta ratkaisusta pidä tai sellaista toteuttaisi.

Toinen mikä näistä parista pohjasta ihmetyttää on nuo keittiöt, eivät näytä mitenkään tehokkailta ruoanlaiton suhteen vaan on suht pitkät matkat useimmin käytettyjen laitteiden välillä, näin IMO, voivat tietenkin hyvin toimia omistajilleen noinkin.

Keittiön suhteen jouduttiin tekemään kompromisseja. Meille oli tärkeää saada apk nostettua ylös, jolloin sen tyhjentäminen ja täyttäminen on paljon mukavampaa. Alkuperäisessä suunnitelmassa lavuaari oli ikkunan edessä, mutta itse käytämme kuivauskaappia niin paljon, että halusimme sen tiskialtaan yläpuolelle ja lisäksi ajattelimme, että ikkuna säilyy puhtaampana, kun sinne tule roiskeita niin paljon. Näin ollen apk jäi hieman kauas muista kodinkoneista ja vesipisteistä, mutta arvostamme enemmän korkeutta kuin läheisyyttä.
 
Viimeaikaisissa rakennusalaa koskevissa uutisissa vaikuttaa unohdetun yksi hyvin ilmeinen seikka, miksi rakentaminen laahaa niin pohjamudissa. Yksi asia on toki noussut korkotaso, lainarahaa saa kalliimmalla kuin aiemmin, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt noussut kustannustaso. Vaikka nyt itse rakentaessa olenkin päässyt hyvin konkreettisesti seuraamaan, mikä maksaa mitäkin, olemme silti joutuneet henkisesti varautumaan siihen, että kokonaisuuden hinta lienee n. 20 % enemmän kuin ennen koronaa. Esimerkiksi 400t€ okt:n kohdalla tämä tarkoittaa 80t€ hinnannousua. Jos kustannuksia ajattelisi maltillistaa neliöitä vähentämällä, n. 3t€ neliöhinnalla 160m2 talon sijaan voisi rakentaa n. 130m2 talon, eli neliöitä pitäisi karkeasti ottaen vähentää n. 30m2. Ottaen huomioon jo ennestään neliöiden vähentymisen, voidaan pitää kohtuullisen todennäköisenä, että aiemmin 130m2 talon rakentamista harkinnut tuskin ryhtyy rakentamaan 100m2 taloa, mutta se tulee maksamaan 130m2 talon verran ja on samalla helposti jo liian epäkäytännöllinen esim. perheellisen tarpeisiin.

Lisäksi olen huomannut, että aika moni toimittaja yrittää vielä epätoivoisesti pitää kiinni ns. menneen vuoden korkeasta hintatasosta. Tarpeeksi sinnikkäästi selvittämällä, tarjouksia pyytämällä ja kilpailuttamalla voi kustannuksia saada kuitenkin alaspäin. Valitettavasti läheskään aina ei kuitenkaan olla edes niissä hinnoissa, mitä ns. normaali suhdanne normaalilla inflaatiolla olisi aiheuttanut. Poikkeuksiakin toki on ja sentään osan tarvikkeista saa jopa alle koronaa edeltävien hintojen. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin paljon tavaraa, jossa hintataso on laskenut vain hieman tai ei ollenkaan, esim. eristeet.

Yhtä kaikki, lainaraha on kalliimpaa ja sillä saa aiempaa vähemmän sekä tavanomaiset asumisen kulut ovat nousseet. Kun tähän yhdistetään vielä taloudellinen epävarmuus, kuinka moni on valmis rakentamaan vuonna 2023 tai 2024? Oma veikkaukseni on, ettei pelkästään korkotason vakiintuminen itsessään välttämättä räjäytä pankkia ja saa ihmisiä rakentamaan. Pitäisi saada myös epäsuhta käytetyn ja uudisrakennuksen välisen hintaeron kanssa kurottua umpeen. Tämä on varsinkin korostuneen iso ongelma kasvukolmion ulkopuolella, missä uudehkojenkin käytettyjen asuntojen hintataso voi olla selvästi uudisrakennusta halvempaa. Toisin sanoen rakennustarvikkeiden hintatason pitäisi joko laskea tai sitten olemassa olevan asuntokannan arvo nousta, nyt ero on paikkakunnasta riippuen hyvin merkittävä, eikä itsessään rohkaise ryhtymään rakentamaan.
 
Jos on niin sanotusti varmalla alalla töissä, niin mun mielestä juuri nyt on se aika rakentaa. Korko on korkealla, mutta niin on lainapääomaa syövä inflaatiokin, työvoimaa on tarjolla paljon ja tavarassa ei ole kuukausien odottelua. Selvää on, että korko ei tule pysymään pitään nykyisella tasolla, vaan alkaa laskemaan heti kun inflaatio taittuu. Neliöiden lasku on minusta myös positiivinen suuntaus. Ei niitä valtavia kaksikerroksisin lasiseinin varustettuja 200m2 lukaaleja oikeasti kukaan tarvitse. Fiksumpaa neliöiden käyttöä, niin siihen sataankin neliöön rakentaa ihan toimivan perheasunnon - rivareihin noita vajaan sadan neliön perheasuntoja on tehty iät ja ajat. Pientalopuolella "rivarimaisuus" on vaan kirosana, ja neliöitä on pakko tuhlata jotta saisi pientalomaisempaa arkkitehtuuria.

Käytettyjen pientalojen hinnat on taas tullu alas, kun kukaan ei osta tällä hetkellä mitään, mutta eiköhän tuohonkin tule korjausliike korkojen laskiessa.
 
Viimeksi muokattu:
Neliöiden lasku on minusta myös positiivinen suuntaus. Ei niitä valtavia kaksikerroksisin lasiseinin varustettuja 200m2 lukaaleja oikeasti kukaan tarvitse. Fiksumpaa neliöiden käyttöä, niin siihen sataankin neliöön rakentaa ihan toimivan perheasunnon - rivareihin noita vajaan sadan neliön perheasuntoja on tehty iät ja ajat. Pientalopuolella "rivarimaisuus" on vaan kirosana, ja neliöitä on pakko tuhlata jotta saisi pientalomaisempaa arkkitehtuuria.
Itse taas en ymmärrä pienten alle 150 neliön omakotitalojen pointtia ainakaan lapsiperheille. Miksei sitten osta sitä rivaria tai kerrostalokämppää jos vähät neliöt riittää?

Omakotitalossa parasta on se että tilaa on paljon (sisällä ja ulkona) ja se taipuu erilaisiin tarpeisiin. Tuollaiseen alle 150 neliöön ei oikein muuta saa mahtumaan kuin ne pakolliset yhden olohuoneen, pienen keittiön ja muutaman makuuhuoneen. Kaikki luksus jää puuttumaan.
 
Itse taas en ymmärrä pienten alle 150 neliön omakotitalojen pointtia ainakaan lapsiperheille. Miksei sitten osta sitä rivaria tai kerrostalokämppää jos vähät neliöt riittää?

Omakotitalossa parasta on se että tilaa on paljon (sisällä ja ulkona) ja se taipuu erilaisiin tarpeisiin. Tuollaiseen alle 150 neliöön ei oikein muuta saa mahtumaan kuin ne pakolliset yhden olohuoneen, pienen keittiön ja muutaman makuuhuoneen. Kaikki luksus jää puuttumaan.
Samaa mieltä, asutaan 4 mh 135 neliöisessä kämpässä ja just ton verran neliöt mahdollistaa, kun ns lastenhuoneet on pienehköjä. Kaikki ylimääränen ei niin usein tarvittavan tavaran varastotila on ullakolla ja erillisessä autotallissa on työkalu, pihanhoitoväline yms puolta. Kyllä mä mielelläni tohon ottaisin sen 25 neliötä lisää esim pieni vaatehuone aikuisten makkarin yhteyteen, vähän lisää kaappitilaa esim siivousvälineille "komerotila", kylppäri sen verran isommaksi et sais toisen suihkun, khh saisi olla pari neliötä isompi ja sit olohuoneeseen pikku buusti.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 175
Viestejä
4 863 443
Jäsenet
78 614
Uusin jäsen
rutja76

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom