Valmistalopaketit

Kiitoksia vastauksista. Haettu eristystaso on paras mitä noilla reunaehdoilla on saavutettavissa, eli tosissaan väliseinäpaksuutta ei olla kasvattamassa ja väliseinätolpat on kertopuuta (puolet seinistä jäykistäviä niin teräsrungot on jo sen takia poissuljettu)

Tekninen tila ja varasto on omalla laatallaan ja asuintilat omalla. Alapohjaan onteloiden päälle on valettu ennen lattiavaluja tuolle kantavalle seinälle palkki joka on eristetty alta ja sivuilta 50-100mm xps levyillä joten se puoli on kunnossa. (seinä on siis eristetty molemmilta puolilta lattialaatasta. Pieni huoli on että tuo teknisen tilan viereinen huone muuttuu jossain vaiheessa nukkumiskäyttöön joten PILP:n kompuran ääni pitäisi saada eristettyä niin hyvin kun se järjellisillä ponnistuksilla on mahdollista. Pete88:n asteikkoa lainaten tämä on lopulta kuitenkin pihistys - ei panostuskohde tässä hankkeessa :-)
 
Kiitoksia vastauksista. Haettu eristystaso on paras mitä noilla reunaehdoilla on saavutettavissa, eli tosissaan väliseinäpaksuutta ei olla kasvattamassa ja väliseinätolpat on kertopuuta (puolet seinistä jäykistäviä niin teräsrungot on jo sen takia poissuljettu)

Tekninen tila ja varasto on omalla laatallaan ja asuintilat omalla. Alapohjaan onteloiden päälle on valettu ennen lattiavaluja tuolle kantavalle seinälle palkki joka on eristetty alta ja sivuilta 50-100mm xps levyillä joten se puoli on kunnossa. (seinä on siis eristetty molemmilta puolilta lattialaatasta. Pieni huoli on että tuo teknisen tilan viereinen huone muuttuu jossain vaiheessa nukkumiskäyttöön joten PILP:n kompuran ääni pitäisi saada eristettyä niin hyvin kun se järjellisillä ponnistuksilla on mahdollista. Pete88:n asteikkoa lainaten tämä on lopulta kuitenkin pihistys - ei panostuskohde tässä hankkeessa :)
Hyviä ohjeita muilta ja hienoa, että olit jo laatan eristyksen/katkaisun huomioinut sillä lattian kautta ainakin onteloiden päällä ääni tuntuu kulkevan helposti. Meillä tuon parantaminen MLP:n osalta edessä. Seinät luonnollisesti syytä vaihtaa kelluviin/raskaampiin. Kevyt db-väliovi ei omaan korvaan ole riittävä, mutta palo-ovi parantaa tilannetta kunnolla. Yksi epäilys itsellä teknisen tilan meluamiseen on katon koolaukset ja IV-koneen tiivistys kattoon eli sieltäkin ääni voinee lähteä johtumaan, mutta viisaammat korjatkaa. En ole varma voiko jopa IV-kanaviin päästä jos on poisto tilasta, mutta kai se kiertää toiseen suuntaan ja välissä on kanavavaimentimet.
 
Huoneistojen väliset seinät/tekninen-asuintila seinät puurakenteisena, 2x levy - runko + villa - ilmarako - runko+ villa - 2xlevy. Lisäksi resonointia vähentämään massa levyjen väliin, alajuoksujen alla olis myös hyvä olla jokin tiivistämässä ja lisäksi voidaan vaikka katkaista laatta tuolta ilmaraon kohalta. Riippuen rakenteista myös yläjuoksun sauma voidaan tiivistää.

Kannattaa seinän toiselle puolen pistää tavalliset kipsilevyt tuplana ja sitten taas toiselle puolen seinää erikoiskova kipsilevy tuplana. Niillä on erilainen kovuus ja paino, niin erilaisia taajuuksia päästävät läpi eri tavalla. Eli toinen pinta vaimentaa toisia taajuuksia huonommin.
 
Kannattaa seinän toiselle puolen pistää tavalliset kipsilevyt tuplana ja sitten taas toiselle puolen seinää erikoiskova kipsilevy tuplana. Niillä on erilainen kovuus ja paino, niin erilaisia taajuuksia päästävät läpi eri tavalla. Eli toinen pinta vaimentaa toisia taajuuksia huonommin.

Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta, onko tähän jotain teoriaa pohjaksi? Noin yleensä ottaen kyllä järkevämpi tehdä niin, että ensin normaalit kipsilevyt alle, ja molemmilla puolin sitten se EK pinnassa, jolloin saadaan seinän pintaan kestävyyttä. Ja noinhan ne seinät aina tehdään. Luulen kyllä, että paremman tuloksen saa vaikka laittamalla 4 EK:ta, toki maksaakin enemmän.
 
Tämä kuulostaa kyllä erikoiselta, onko tähän jotain teoriaa pohjaksi? Noin yleensä ottaen kyllä järkevämpi tehdä niin, että ensin normaalit kipsilevyt alle, ja molemmilla puolin sitten se EK pinnassa, jolloin saadaan seinän pintaan kestävyyttä. Ja noinhan ne seinät aina tehdään. Luulen kyllä, että paremman tuloksen saa vaikka laittamalla 4 EK:ta, toki maksaakin enemmän.

Ei tuossa sen kummempaa teoriaa ole pohjalla. Sama periaate kuin esimerkiksi ikkunoissa, että kun lasit ovat eri paksuisia ikkunassa, niin sen äänieristävyys paranee.
 
starttasin omaa videoblogia rakennusprojektistani.. tietenkin tässä alussa ei juuri mitään tapahdu ja pitkät pätkät voi olla tylsää tekstiä mutta tarkoitus on tehdä rakentamisesta koko ajalta videoita tubeen eli homma jatkuu kunnes talo on kesällä kenties valmis :)

ps huomasinkin jälkikäteen että "kylmällä kelillä" nenä tukossa tulee myös tukkoinen äänikin videolle :D koittakaa kestää :D

 
Viimeksi muokattu:
Ei tuossa sen kummempaa teoriaa ole pohjalla. Sama periaate kuin esimerkiksi ikkunoissa, että kun lasit ovat eri paksuisia ikkunassa, niin sen äänieristävyys paranee.
Niin vähän arvelinkin, että mutulla mennään. Ikkunassakin se parempi äänieristys johtuu siitä, että siellä on niitä paksumpia laseja. Paksu lasi eristää paremmin kuin ohut.
 
Niin vähän arvelinkin, että mutulla mennään. Ikkunassakin se parempi äänieristys johtuu siitä, että siellä on niitä paksumpia laseja. Paksu lasi eristää paremmin kuin ohut.

Ei kun se ikkunoiden parempi ääneneristys johtuu siitä, että käytetään esimerkiksi kolmi lasisessa ikkunassa kolmea eri paksuista lasia. Silloin niiden resonanssitaajuudet ovat erilaiset.

Sama koskee sitä kipsilevyseinää. Erilainen resonanssitaajuus on tavallisella ja erikoiskovalla kipsilevyllä.
 
mielestäni molemmat ovat väärässä. ikkunan äänen eristävyys perustuu siihen että ikkuna on tiiviimpi ja siten äänet eivät pääse karkaamaan ikkunan toiselle puolen.

ääni on siitä salakavala että se menee aina helpointa reittiä pitkin.

vaikka ikkuna olisi metrin paksu ja siinä olisi kolme 20cm paksua lasia kahdella 20cm ilmatilalla niin äänen heikoinlenkki on runko. ääni menee rungonkautta vuotamalla läpitte (koska runko on aina huokoisempi kuin itse lasi).
se mikä on lasin resonanssitaajuus on ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka hyvin se eristää ääntä. resonanssitaajuus kertoo vain sen taajuuden joka on lasin ominaisvärähtelytaajuus ei muuta.
sama kipsilevyssäkin. vaikka laittaisi metrin paksuudelta kipsilevyä päällekkäin niin heikoin lenkki on runko missä se kipsilevy on kiinni (sadoilla ruuveilla jotka ovat tehneet reiän itse kipsilevyynkin) eli se kun vuotaa niin ääni menee taas läpi.
se hyöty toki on metrin paksusta kipsilevystä (tai lasista) että kun massaa tulee enemmän niin se toki myös absorboi äänenvärähtelyn voimaa eli siten vaimentaa mutta koska energia ei voi koskaan kadota vaan se muuttaa muotoaan niin se siirtyy silti rungonvärähtelyjen kautta eteenpäin.

huoneistossa äänet karkaavat aina pienienkin kolojen kautta ja monet unohtavat että äänet voivat rulla myös katon ja lattiankin kautta ja varsinkin jos ilmastointi menee myös huoneesta toiseen.

siksi jokaisessa knauffin yms kipsilevyvalmistajan ohjeissa sanotaan äänieristämisen kohdalla se että jokainen sauma tulee kitata sikaflexillä jotta huoneesta saadaan pullo. pullosta kun ei voi ääni karata naapuriin jos aukkoja ei ole.
kipsilevy on niin huokoinen että tottakai tuplalevytys "auttaa" koska se tiivistää materiaalia mutta avainsana onneen on tiiveys ja rungon eristäminen.
 
Ikkunoiden äänen eristävyydestä sellainen mutuilu, että samanlaisissa normaaleissa ikkunoissa kiinteässä on mielestäni aina huonompi äänen eristys kuin perinteisessä avattavassa. Lasit lienee about samaa paksuutta ja kiinteähän on tiiviimpi eli näiden osalta parannus taitaa tulla avattavan ikkunan suuremmasta paksuudesta ja ilmatilasta lasien välissä. Db-lasit sitten asia erikseen.
 
mielestäni molemmat ovat väärässä. ikkunan äänen eristävyys perustuu siihen että ikkuna on tiiviimpi ja siten äänet eivät pääse karkaamaan ikkunan toiselle puolen.

Oletko nähnyt äänieristetty ikkunaa ikinä?

Äänieristetty ikkuna tehdään erikokoisilla ilmatiloilla, jolloin ilmatila suodattaa erillaisia taajuuksia.
Normaali kolmikerrosikkuna esim. tehdään 8+8mm alumiinilistoilla.

Äänieristetty esim. 4mm+8mm+6mm.

Myös lasienpaksuus toki voi vaihdella. Kaasulla täyttö tila tuolla alumiinilistojen välissä sattumoisin suodattaa eri ääniaaltoja todella tehokkaasti.
 
Ei kun se ikkunoiden parempi ääneneristys johtuu siitä, että käytetään esimerkiksi kolmi lasisessa ikkunassa kolmea eri paksuista lasia. Silloin niiden resonanssitaajuudet ovat erilaiset.

Sama koskee sitä kipsilevyseinää. Erilainen resonanssitaajuus on tavallisella ja erikoiskovalla kipsilevyllä.
Onhan silläkin toki vaikutuksensa, resonanssi ja koinsidenssitaajuus pitää huomioida ja ne tulee jossakin vastaan. Mutta eristävyys paranee 6 dB aina massan kaksinkertaistuessa, mikä on huima arvo. Lasien välisellä etäisyydellä iso merkitys jolloin isolla karmisyvydellä saadaan huima parannus. Tietysti myös laminointi parantaa, erilaiset kalvot ja lasin jäykkyydelläkin on merkitys.

Mutta eikö tuolla logiikalla erilaiset kipsilevyt kannata myös jakaa 4 eri paikkaan, eikä päällekkäin kuten ehdotit?

Ja kuten jo todettua, kiinteissä ikkunoissa on heikot äe-arvot verrattuna avattaviin. Tiiveys on vain osa ääneneristävyyttä.
 
Mutta eristävyys paranee 6 dB aina massan kaksinkertaistuessa,
puhutaanko nyt äänen vai lämmön eristävyydestä ?

ja pitää aina huomioida myös kokonaisuus.. metrin paksu seinä/ikkuna ei eristä yhtään mitään jos karmit ovat ohkasta ja huokoista materiaalia (karrikoidusti sanottuna)
 
puhutaanko nyt äänen vai lämmön eristävyydestä ?

ja pitää aina huomioida myös kokonaisuus.. metrin paksu seinä/ikkuna ei eristä yhtään mitään jos karmit ovat ohkasta ja huokoista materiaalia (karrikoidusti sanottuna)
Jos puhutaan 6 dB parannuksesta niin olisikohan nyt äänestä kyse?
 
starttasin omaa videoblogia rakennusprojektistani.. tietenkin tässä alussa ei juuri mitään tapahdu ja pitkät pätkät voi olla tylsää tekstiä mutta tarkoitus on tehdä rakentamisesta koko ajalta videoita tubeen eli homma jatkuu kunnes talo on kesällä kenties valmis :)

ps huomasinkin jälkikäteen että "kylmällä kelillä" nenä tukossa tulee myös tukkoinen äänikin videolle :D koittakaa kestää :D



Hyvä kun saadaan uus videoblogi. Näitä on kiva seurata. Innolla jäädään odottamaan seuraavia osia. Hienoa ois jos voisit seuraavassa osassa esitellä suunnitelmia ja piirroksia.
 
Hyvää keskustelua äänen eristyksestä, se oli omassakin hirsitalossa yksi tavoite.
- Jokaisessa IV-kanavassa (huonekohtainen tulo ja poisto) järeät vaimentimet, runko saisi olla 200mm.
- Vähintään tuplana limittäin kipsilevyt molemmin puolin + villa väliseinissä - harvalla mahdollisuutta tehdä tuplarunkoja joka paikkaan.
- Vähintään luja-laakaovet mutta mielellään db-ovet. Itse vaihdoin vielä paremmat kumitiivisteet karmeihin, vakiot oli aika rimpulat. Kannattaa katsoa myös ovien mahdolliset lukkopesät, sieltä vuotaa myös.
- Seinien ala -ja yläraot on katon lisäksi pahimmat vuotokohdat, tiivistys rakoihin on erittäin tärkeä.
- Ovenkarmien ympäriltä tiivistys myös, vaadin paksun kerroksen elastista tiivistysmassaa.

Itse kävin rakennusaikana iltapimeällä taskulampun kanssa etsimässä rakoja, joita sitten tiivisteltiin ennen listoitusta - pitivät ehkä pikkusen tarkkana... Mutta jos näkyy valo kulkee myös ääni ;)

Itsellä vuotaa ääntä vielä sisäkaton kautta kun sen rakenteeseen en tajunnut tarpeeksi panostaa, eli pelkkä panelointi ei missään nimessä riitä. Suunnitellessa hyvä miettiä myös sen kriittisimmän tilan (työhuone, AV-tila tmv.) eristämistä niin, että ei ole vieressä muita (makuu)huoneita. Itsellä työhuoneessa kolme ulkoseinää. Jos 2.krs sitten ehdottomasti eristetty kelluva lattia, toimii - kokemusta on.
 
1678088416056.png


copypastea jos ei jaksa klikata iltalehteä...
– Kun toinen puoli oli valmis, Kastelli kysyi, tiedämmekö me, missä nämä avaimet ovat.
Molempiin asuntoihin olisi pitänyt olla kolme avainta. Yksi avain löytyi autotallista romujen seasta ja toinen pihalta.

Esimerkiksi jo asennettu lämpöpumppu piti purkaa, koska se oli asennettu väärin. Ilmanvaihtoasennuksia tehdessä kävi ilmi, että yksi putkista oli täynnä puuhaketta. Välipohja piti purkaa, jotta putki saatiin tyhjennettyä. Pesuhuoneessa taas todettiin, ettei käsisuihkusta tule tippaakaan vettä, sillä yksi seinän takana kulkevista vesijohdoista oli kytkemättä.

Kastelli ilmoittaa, että se vaatii alihankkijoilta, että joukossa on ainakin yksi henkilö, joka osaa Suomea. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että tämä henkilö olisi aina paikalla työmaalla.

jne... :D
 
1678088416056.png


copypastea jos ei jaksa klikata iltalehteä...
– Kun toinen puoli oli valmis, Kastelli kysyi, tiedämmekö me, missä nämä avaimet ovat.
Molempiin asuntoihin olisi pitänyt olla kolme avainta. Yksi avain löytyi autotallista romujen seasta ja toinen pihalta.

Esimerkiksi jo asennettu lämpöpumppu piti purkaa, koska se oli asennettu väärin. Ilmanvaihtoasennuksia tehdessä kävi ilmi, että yksi putkista oli täynnä puuhaketta. Välipohja piti purkaa, jotta putki saatiin tyhjennettyä. Pesuhuoneessa taas todettiin, ettei käsisuihkusta tule tippaakaan vettä, sillä yksi seinän takana kulkevista vesijohdoista oli kytkemättä.

Kastelli ilmoittaa, että se vaatii alihankkijoilta, että joukossa on ainakin yksi henkilö, joka osaa Suomea. Se ei kuitenkaan takaa sitä, että tämä henkilö olisi aina paikalla työmaalla.

jne... :D
En avannut urlia, mutta yhtään Kastellia puolustamatta nyt on kyllä lvi-urakoitsija ja kvv- & iv-vastaava aiheuttanut nämä ongelmat.

Ellei sitten kyseistä palvelua ole ostettu heiltä (harvoin talopaketeissa on).

Meidänkin projektilla oli avaimet hukassa, mutta se oli sitten helppo sarjoittaa lukot uusiksi talotoimittajan piikkiin ja ottaa kaupan päälle muutama ekstra-avain esimerkiksi postilaatikkoa varten. :tup:
 
Meidänkin projektilla oli avaimet hukassa, mutta se oli sitten helppo sarjoittaa lukot uusiksi talotoimittajan piikkiin ja ottaa kaupan päälle muutama ekstra-avain esimerkiksi postilaatikkoa varten. :tup:
oikeastaan näin juuri pitäisikin tehdä sillä jos ei tiedetä missä avaimet ovat niin kuka tietää että vuoden päästä tulee "selittämätön asuntomurto" :D
 
En avannut urlia, mutta yhtään Kastellia puolustamatta nyt on kyllä lvi-urakoitsija ja kvv- & iv-vastaava aiheuttanut nämä ongelmat.

Ellei sitten kyseistä palvelua ole ostettu heiltä (harvoin talopaketeissa on).

Kastellin ongelmia ne ovat, koska paritalo on ostettu muuttovalmiina, toinen puolikas vain ilman viimeistelytöitä mutta sehän ei asiaan vaikuta.
 
Komppaan yllä olevaa, Kastellin ongelmia. Vaikka vastaavat ym. ei kävisi paikalla kertaakaan, niin kyllä silti yleiset laatuvaatimukset pitäisi täyttyä.
 
Monet isommat talotehtaat tekee niin priimaa kuin täyttä paskaa. Tämä on täysin tuuripeliä ja riippuu siitä mikä asennusporukka paikalle sattuu tulemaan. Nämä myyvät talopaketteja pää märkänä ja työpäälliköt haalivat työmaille työntekijöitä sieltä mistä sattuvat saamaan. Kielen osaamattomuuskaan ei ole ongelma jos tekijä on pätevä ja kiinnostunut muustakin, kuin lautan lähtöajasta Tallinaan.
Niin työntekijän ammattitaito sekä halu/kyky tehdä kerralla kunnolla vaihtelee. Kielitaito on merkittävä asia, jos et ymmärrä suunnitelmia (esim. asukasmuutokset) virheitä tulee pelkästään siitä.
Valitettavasti meillä rakennusala on hyvin paljon muuttunut eli monilla yrityksillä ei ole enää omaa vakituista suomalaista henkilökuntaa, kuin lähinnä työnjohto ja "loput" teetetään alihankintayrityksillä joiden työntekijät eivät osaa Suomea kunnolla jos ollenkaan.

Samalla on mennyt valtava määrä työpaikkoja suomalaisilta. Ennen otettiin timpuri töihin ja monesti myös hänen poikansa joka sai isänsä valvonnassa työn ohella oppia ammatin.
 
Ei se suomalaisuus mikään tae ammattitaidosta ole, itsellä on tällä hetkellä kovempi luotto virolaisiin kuin suomalaisiin, vaikka toki hyviä ja huonoja tekijöitä löytyy molemmista leireistä. Tässä kun tekee taloa käytännössä yksin ja joka ikiseen nettikysymykseen tulee yhtä hyvää ja asiallista vastausta kohden sunnilleen kymmenen ”palkkaa ammattilainen” viestiä, niin kyllä tuota Kastelli ammattilaislaatujuttua lukiessa tuli pari kertaa hymähdeltyä. Nyt on aloittelijan tuurilla talo saatu jo lämpöiseksi ja KVV-työnjohtajakin kehui siistiä asennusjälkeä, vaikka tekijä oli ensikertalainen youtubevideo-opeilla. Ei ole puruja mun IV-kanavissa :-D
 
Tiedän, että aiheeseen on kaksikin dedikoitua foorumia olemassa, mutta en viitsi avata tunnuksia joka puolelle, joten kysytään täällä: Onko kenelläkään näppituntumaa (siis käytännön tietoa taikka kokemusta), että mikä noiden maalämpöratkaisujen tilanne mahtaa olla ja onko tilanne kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan tässä vuodenvaihteen/alkuvuoden aikana? Uutisia on ollut kovin vähän enää syksyn jälkeen ja toki yksittäisiä juttuja on ollut, että maalämpöpumppujen saatavuus on ollut heikkoa komponenttipulan vuoksi ja porareilla on ollut tilauskirjat täynnä, mutta nyt kun pleikkareitakin alkaa saada Prisman hyllystä kouraan, niin onkohan tämä orastava komponenttipulan hellittäminen näkynyt mitenkään vielä pumppumarkkinoilla?

Mietin tässä vaan, että pumpun tilaaminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta että tiedän varautua mahdollisesti pitkäänkin toimitusaikaan ja miettimään väliaikaisratkaisuja, jos noissa jonot on sen +1v edelleen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun tilanne on vielä jumissa, niin saa maksaa melkoista extraa, aivan kuten puoli vuotta sitten vielä olisi saanut talopaketeistakin. Nyt kun rakentaminen on selvästi hidastunut, niin ounastelisin, että tämä jollakin tavalla alkaa näkyä maalämpöpumppumarkkinoilla, kun uudiskohteet kuitenkin ovat merkittävä asiakasryhmä tuossa ja kenties niitä pumppujakin alkaa taas saamaan. Aihetta käsittelevillä foorumeilla on vaan ollut joitakin harvoja orastavia kommentteja, että alkuvuodesta jotkut olisivat alkaneet aikanaan tilaamiaan pumppuja saada ja joitakin sekalaisia pumppuja olisi toimittajien hyllyssä, vaikkakin tuotekohtaisia puutteita on vielä laajasti. Poraajia lukuun ottamatta asentajia olisi hyvin saatavilla.
 
Tiedän, että aiheeseen on kaksikin dedikoitua foorumia olemassa, mutta en viitsi avata tunnuksia joka puolelle, joten kysytään täällä: Onko kenelläkään näppituntumaa (siis käytännön tietoa taikka kokemusta), että mikä noiden maalämpöratkaisujen tilanne mahtaa olla ja onko tilanne kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan tässä vuodenvaihteen/alkuvuoden aikana? Uutisia on ollut kovin vähän enää syksyn jälkeen ja toki yksittäisiä juttuja on ollut, että maalämpöpumppujen saatavuus on ollut heikkoa komponenttipulan vuoksi ja porareilla on ollut tilauskirjat täynnä, mutta nyt kun pleikkareitakin alkaa saada Prisman hyllystä kouraan, niin onkohan tämä orastava komponenttipulan hellittäminen näkynyt mitenkään vielä pumppumarkkinoilla?

Mietin tässä vaan, että pumpun tilaaminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta että tiedän varautua mahdollisesti pitkäänkin toimitusaikaan ja miettimään väliaikaisratkaisuja, jos noissa jonot on sen +1v edelleen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun tilanne on vielä jumissa, niin saa maksaa melkoista extraa, aivan kuten puoli vuotta sitten vielä olisi saanut talopaketeistakin. Nyt kun rakentaminen on selvästi hidastunut, niin ounastelisin, että tämä jollakin tavalla alkaa näkyä maalämpöpumppumarkkinoilla, kun uudiskohteet kuitenkin ovat merkittävä asiakasryhmä tuossa ja kenties niitä pumppujakin alkaa taas saamaan. Aihetta käsittelevillä foorumeilla on vaan ollut joitakin harvoja orastavia kommentteja, että alkuvuodesta jotkut olisivat alkaneet aikanaan tilaamiaan pumppuja saada ja joitakin sekalaisia pumppuja olisi toimittajien hyllyssä, vaikkakin tuotekohtaisia puutteita on vielä laajasti. Poraajia lukuun ottamatta asentajia olisi hyvin saatavilla.

Kyllä edelleen on vähän tiukkaa tiettyjen valmistajien kamoista ymmärtääkseni. Itse sain onneksi Niben pumpun ajoissa, pelottelivat ensin että pitää vaihtaa tilapäinen vastuksilla toimiva lämmitys tilalle, kun ei tavaraa tule.

-Matti
 
Mulla meni pari kuukautta pelkillä vastuksilla kun kaivon poraus viivästyi. Ei tästä sinänsä mitään haittaa ole muuten, kuin sähkölaskun loppusummassa. Tuleepahan testattua laitteen kyvykkyys toimia silloin jos kaivon toiminnassa on häiriötä.

Oliko tapauksessasi kuitenkin pumppu olemassa, että olit vain kaivoa vailla? Tällä hetkellä näyttää siltä, että itse pumpun saaminen voi olla jopa isompi haaste kuin kaivon porauttaminen, jolloin torppa pitäisi saada jossakin vaiheessa lämpimäksi jollakin muulla tavalla kun varsinainen lämmitysjärjestelmä ei olisi toiminnassa.
 
Tiedän, että aiheeseen on kaksikin dedikoitua foorumia olemassa, mutta en viitsi avata tunnuksia joka puolelle, joten kysytään täällä: Onko kenelläkään näppituntumaa (siis käytännön tietoa taikka kokemusta), että mikä noiden maalämpöratkaisujen tilanne mahtaa olla ja onko tilanne kehittynyt lainkaan parempaan suuntaan tässä vuodenvaihteen/alkuvuoden aikana? Uutisia on ollut kovin vähän enää syksyn jälkeen ja toki yksittäisiä juttuja on ollut, että maalämpöpumppujen saatavuus on ollut heikkoa komponenttipulan vuoksi ja porareilla on ollut tilauskirjat täynnä, mutta nyt kun pleikkareitakin alkaa saada Prisman hyllystä kouraan, niin onkohan tämä orastava komponenttipulan hellittäminen näkynyt mitenkään vielä pumppumarkkinoilla?

Mietin tässä vaan, että pumpun tilaaminen ei ole vielä ajankohtaista, mutta että tiedän varautua mahdollisesti pitkäänkin toimitusaikaan ja miettimään väliaikaisratkaisuja, jos noissa jonot on sen +1v edelleen.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kun tilanne on vielä jumissa, niin saa maksaa melkoista extraa, aivan kuten puoli vuotta sitten vielä olisi saanut talopaketeistakin. Nyt kun rakentaminen on selvästi hidastunut, niin ounastelisin, että tämä jollakin tavalla alkaa näkyä maalämpöpumppumarkkinoilla, kun uudiskohteet kuitenkin ovat merkittävä asiakasryhmä tuossa ja kenties niitä pumppujakin alkaa taas saamaan. Aihetta käsittelevillä foorumeilla on vaan ollut joitakin harvoja orastavia kommentteja, että alkuvuodesta jotkut olisivat alkaneet aikanaan tilaamiaan pumppuja saada ja joitakin sekalaisia pumppuja olisi toimittajien hyllyssä, vaikkakin tuotekohtaisia puutteita on vielä laajasti. Poraajia lukuun ottamatta asentajia olisi hyvin saatavilla.

2 viikkoa sitten juttelin yhden Niben ukkelin kanssa. Sanoi että komponentti pula alkaa pikku hiljaa helpottamaan, mutta jättämää on paljon kirittävänä.

Arveli että loppuvuodesta / ensi vuoden puolella alkaa normalisoitumaan. Riippuen toki tämän vuoden tilausmääristä.
 
Taloprojekti on siinä vaiheessa, että autotalli on ajankohtainen. Meillä on talotoimittajan puolesta piirrustukset myös autotalliin, mutta me itse ostamme materiaalit ja rakennamme sen alusta loppuun.
Mistä pystyn laskemaan, että mitä kaikkea tarvitaan ja kuinka paljon? Vai onko tämä suoraan homma mikä täytyy delegoida vastaavalle mestarille? Itse haluaisin kyllä edes yrittää materiaalin laskemista, jos se on jollain kaavoilla tms. järkevästi mahdollista.
 
Taloprojekti on siinä vaiheessa, että autotalli on ajankohtainen. Meillä on talotoimittajan puolesta piirrustukset myös autotalliin, mutta me itse ostamme materiaalit ja rakennamme sen alusta loppuun.
Mistä pystyn laskemaan, että mitä kaikkea tarvitaan ja kuinka paljon? Vai onko tämä suoraan homma mikä täytyy delegoida vastaavalle mestarille? Itse haluaisin kyllä edes yrittää materiaalin laskemista, jos se on jollain kaavoilla tms. järkevästi mahdollista.
Kuvista pystyy laskemaan ihan prikkullensa kunhan on ymmärrys rakentamisesta ja osaa kuvia lukea. Ja muistaa lisätä hukkaprosentit päälle, jotka tosin vaihtelee melkoisesti riippuen mitä materiaalimenekkiä on laskemassa.
Esim 5 tuuman ulkoverhouspanelia menee noin 9m/m2 -> Lasket seinäneliöt vähentämättä pikku aukkoja x 9m x 1.1(10% hukka). Riittää yleensä ellei laudan pituus ole aivan väärän mittainen.

Sitten taas jos perustus tulee vaikka harkoista niin (harkkokerroksien määrä x piiri metreinä)/0.6m(harkon pituus)= harkkojen tarvittava kpl määrä + Joitakin ylimääräisiä.

Runkotolpat kun valitaan oikean mittaisina niin hyvin lähelle totuutta pääsee piiri metreinä kertaa 2.2 = tarvittavien tolppien määrä. Toki tuonkin voi laskea tarkasti niin halutessaan.

Lisäksi esin pl/vl lautaa paikalla rakentamisessa tarvitaan aina ylimääräistä jolle ei löydy lopullista sijoitusta - Muotti, rakentamisen aikaiset vinotuet jne.

Jos tuo kaikki ylläoleva kuulosti ihan heprealta niin anna mestarin tehdä laskelmat.
 
Taloprojekti on siinä vaiheessa, että autotalli on ajankohtainen. Meillä on talotoimittajan puolesta piirrustukset myös autotalliin, mutta me itse ostamme materiaalit ja rakennamme sen alusta loppuun.
Mistä pystyn laskemaan, että mitä kaikkea tarvitaan ja kuinka paljon? Vai onko tämä suoraan homma mikä täytyy delegoida vastaavalle mestarille? Itse haluaisin kyllä edes yrittää materiaalin laskemista, jos se on jollain kaavoilla tms. järkevästi mahdollista.
riippuu toki autotallistakin että onko se eristetty eli sisällä on +22 lämpöä vai puolilämmin +10c tai kokonaan eristämätön vaikka seinät onkin jne. onko harjakatto vai jokin erikoisempi kattoprofiili , onko tiilikatto vai peltikatto, paljonko on neliöitä jne.
nopeasti googlaamalla saa ainakin osviittaa hinnasta ?

itsekkin kyselin talotoimittajan tekemänä 2ap autokatosta itselleni (ulkomitat 7m x 10m) jossa on puolilämmin 18m2 varasto perus harjakatto tiilellä niin talotoimittajan hinta valmiiksi rakennettuna eli työ kustannukset mukana niin 50 tonttua. jos ostan pelkät tarvikkeet talotoimittajalta niin ~40tonttua.

jos katson googlella perus talleja niin abaut samankokoinen katos varastolla oli tarvikkeina pelkästään 17 tonttua
(tästähän puuttuu tietty perustukset/lattiavalut,salaojat ja muut putkitukset ja sähkötyöt/piirustukset yms)

itsekkin kyselin että jos vastaava mestari tekisi virabelinä katoksen ja pitkästä tavarasta (poislukien kattopalkit, ne kun täytyy tilata) niin kyllä se silloinkin siihen ~15tonttuun asettuu hinta.

eli katso vaikka tuolta smartia.fiistä samanlaisen oloista ja kokoista autotallia niin näet jo karkeasti että minkä hintainen se on. toki pitkänä tavarana ostettu puu on halvempaa mutta luultavasti taas betonilattiaan tms menee jo pari tonnia rahaa yms perustuksiin ja kaivoihin/salaojiin jne jotka pitää myös ottaa huomioon.
kannattaa lisätä kustannuksiin myös sähkökeskusta , valaistusta , ovia ja ikkunoita jne kaikkea sellaista mitä ei voi itse tehdä vaan on pakko ostaa.
sähkötöiden tekijäkin maksaa sekä sähköpiirustukset yms..
eli lopullinen hinta katokselle tulee minun tapauksessani olemaan vähintäänkin 25tonttua tms ehkä jopa ~30... eli säästöä tulee toki talofirman esittämäänvaihtoehtoon nähden. ps älvsbytalolla on myös sikahalpoja autotalleja myynnissä että kannattaa katsoa älvsbytalojen kautta...
 
Viimeksi muokattu:
Laskee materiaalit tarkasti ja varautuu siihen että rautakaupassa saa ravata hakemassa kaikkea pikkusälää mitä ei ole osannut huomioida noin 10-15% arvosta mitä alkuperäinen ustannusarvioksi ajatteli. Jos meinaa rakentaa tallin itse, niin huolellisessa materiaalilaskennassa on sekin etu, että rakenteet tulee käytyä laskiessa huolella läpi. Vinkkinä Siparila toimittaa ulkoverhouslaudat tilauksesta maalattuna ja päätypontattuna, jolloin hukan saa minimoitua. Ei ihan ilmaista, mutta erittäin hyvälaatuista lautaa ja todella helppoa asentaa. Tuo päätyponttaus täytyy pyytää erikseen mikä on hieman hassua kun se helpottaa tekemistä todella paljon - jatkoja ei tarvitse tehdä koolausten kohdalla ja laudanpäätyjä ei tarvitse jatkojen kohdalla sahata vinoon.
 
Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?
 
Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?
tämä vaikutti hyvälle kun kyselin (ja katselin blogeja yms) mutta valituksi se ei tullut (suunnittelin loppujen lopuksi itse.. mutta virheet näen sitten vasta myöhemmin kun talo ei ole vielä valmis :D )

jos kiinnostaa minun valintani miksi teinkin itse niin taloon ei tule ainuttakaan E14/E27/GU kantaista lamppua tai vastaavaa. kaikki valaistus tehdään himmennettävillä led-nauhoilla (ja jotka ovat 230v eli muuntajia ei ole) eli paljon epäsuoraavaloa joten valotehoa pitää olla ja toisaalta himmennystäkin pitää olla esim öisin...
eli mielestäni valaistus suunnitelmani on hyvin yksinkertainen kun lednauha esim 10-30m pitkänä kattaa ison alan ja valotehohan määräytyy pitkälti pituuden mukaan eli jos lednauhassa on esim 1000 lm per metri niin 10metriä on jo 10 000lm (toki epäsuorana se ei ihan näin mene ja jos käyttää maitolasia/opaalilasia myöskin välissä) . ainoa miinus lednauhoissa on hinta eli varmasti halvemmalla pääsee "perinteisemmällä" valaistuksella.
 
Viimeksi muokattu:
tämä vaikutti hyvälle kun kyselin (ja katselin blogeja yms) mutta valituksi se ei tullut (suunnittelin loppujen lopuksi itse.. mutta virheet näen sitten vasta myöhemmin kun talo ei ole vielä valmis :D )

jos kiinnostaa minun valintani miksi teinkin itse niin taloon ei tule ainuttakaan E14/E27/GU kantaista lamppua tai vastaavaa. kaikki valaistus tehdään himmennettävillä led-nauhoilla (ja jotka ovat 230v eli muuntajia ei ole) eli paljon epäsuoraavaloa joten valotehoa pitää olla ja toisaalta himmennystäkin pitää olla esim öisin...
eli mielestäni valaistus suunnitelmani on hyvin yksinkertainen kun lednauha esim 10-30m pitkänä kattaa ison alan ja valotehohan määräytyy pitkälti pituuden mukaan eli jos lednauhassa on esim 1000 lm per metri niin 10metriä on jo 10 000lm (toki epäsuorana se ei ihan näin mene ja jos käyttää maitolasia/opaalilasia myöskin välissä) . ainoa miinus lednauhoissa on hinta eli varmasti halvemmalla pääsee "perinteisemmällä" valaistuksella.

Miten toteutat kohdevalon paikkoihin johon tarvii runsaasti valoa, esim. ruokapöytä?
 
Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?
sähköistä tulikin mieleeni että kannattaa tosiaan miettiä pistorasioiden paikkoja moneen kertaan ja ulkopistorasioitakin...

ainakin minulla antenni kaapeliksi oli merkitty jokin uudempi kaapelityyppi (halvemmalla pääsee kun ottaa vanhaa rg6:sta tms) ja tästäkin voi olla montaa mieltä että kannattaako taloon edes laittaa antennia kun kaikki tulee nykyään digitaalisena netinkauttakin yms...ei välttämättä kuitenkaan haittaa jos nyt yhden kaapelin (tv+radio) laittaa olohuoneesta edes välikatolle josta se on sitten helpompi jo ottaa käyttöön jos sille tuleekin tarvetta.

verkkopiuhoja toki tarvitaan nykypäivänä paljon ja vaikka langattomastikkin kaiken saisi toimimaan niin silti piuhalla se on kuitenkin vielä hieman helpompaa. joka huoneeseen tarvitaan ainakin yksi verkkopistoke mutta toki mielellään kaksi samantein. kannattaa myös miettiä esim ulkotilojakin esim jos tulee valvontakameraa tms niin verkkopiuha olisi jo valmiiksi sitten niillekkin.

ja maarakennusvaiheessa kannattaa vedellä maahan edes muutamia ylimääräisiä putkia jo sinne ja tänne valmiiksi sillä niihin on sitten helppo pujotella myöhemmin esim vesiletkua,sähköjohtoa,verkkojohtoa ,antennijohtoa mitä vaan nyt sattuukin yhtäkkiä tarvitsemaan toisella puolen tonttia tms tai autotallissa tms :D
 
sähköistä tulikin mieleeni että kannattaa tosiaan miettiä pistorasioiden paikkoja moneen kertaan ja ulkopistorasioitakin...

Pihasuunnitelma valmiiksi, koska silloin näet suurin piirtein mihin on autotalli tulossa, asfaltoitu piha, jonka varteen tulee valaistukset.

Ulkopistorasiat käyttötarpeen mukaan, jos sisäänvedettyjä terasseja. Sähkösavustinta, infrapunalämmittimiä varten.

Liikaa ei julkisivuun kannata laittaa, kun kunnollinen 25m jatkojohtoroikan kanssa onnistunee hoitamaan painepesurit kun peltikattoa/tiilikattoa pestään.
 
Ulkopistorasioita kannattaa miettiä myös sen mukaan minne saattaa haluta kausivalaistusta (joulu) ja niille ohjaus mahdollisuus muun pihavalaistuksen kanssa. Ja jos tykkää kytätä niin suunnittelee valvontakameroille paikat ja verkkopiuhat niin saa sähköt PoE:lla niille.
 
Meillä on talotoimittajan kanssa lähiaikoina sähkösuunnittelun aika. Onko ehdottaa hyvää valaistussuunnitelman tekijää jonka laatiman suunnitelman kanssa olisi hyvä mennä sähkärin kanssa sijoittelemaan valoja?
Olen itse valaistussuunnittelija ja tämä on vaikea aihe. Suurin ongelma on että arkkitehtuurivalaistusta ei tässä maassa kouluteta - osaavilla valaistussuunnittelijoilla on joko vuosi(kymmeni)en työkokemus tai he ovat opiskelleet ulkomailla =käytännössä arkkitehdin tutkinto erikoistumisalana valaistus. Suunnittelijoita löytyy kourallinen ja kukaan heistä/meistä ei kovin mielellään tee yksityiskoteja. Ensinnäkin ne vaativat enemmän psykiatrin osaamista kuin valaistussuunnittelijan ja todella harva on valmis maksamaan 7-15t€ siitä että suunnitelma tehdään kunnolla - ja halpoja/huonoja suunnitelmia ei halua tehdä kukaan. Yleensä pientaloissa suunnittelijana toimii joku Alibaba=tason kiinavalaisimia myyvä yrittäjä, joka laskuttaa valaisintarjouksen teosta asiakasta ”suunnitelma”-nimikkeellä. Näiden suunnitelmien laatu on varmasti kirjavaa.

Tykkään sanoa, että kuka tahansa osaa suunnitella valaistusta, mutta varjojen suunnittelu vaatii osaamista. Varjot luovat kuitenkin sen tunnelman, korostavat/häivyttävät, tuovat muodot ja pintastruktuurit esiin. Vähän kauhulla lueskelin tuota pinkeliviinican viestiä jossa tavoitteena on mahdollisimman tasainen ja varjoton valo. Jos vertailukohtaa tällaiselle valolle hakee luonnosta, niin se on lähinnä tihkusateinen lokakuun päivä. Puolipilvinen kesäpäivä on taas kontrastikasta valon ja varjojen leikkiä ja pääsääntöisesti ihmiset pitävät jälkimmäistä miellyttävämpänä. Valon värilämpötilan tulisi olla kotona joko säädettävä tai sitten 3000K tai alle. Kylmäsävyisempi valo tuhoaa yöunet ja aiheuttaa kaikennäköistä ongelmaa, vaikka näyttäisikin ”raikkaammalta”.

Sellainen varotuksen sana että nuo 230V kebab…eiku led-nauhat on yleensä niitä kaikkein halvimpia ja heikkolaatuisempia, lisäksi ne pääsääntöisesti vilkkuvat verkkojännitteen tahdissa. Välke korostuu isoissa pinnoissa ja etenkin jos valoja himmentää. Testaile ennen kuin teet lopulliset hankinnat/asemnukset. Mun taloon ei tule metriäkään ledinauhaa joten oma lähestymiseni aiheeseen on vähän toisenlainen
 
Omasta puolestani en suosittelisi "kaiken varalta" rakentamista vain siksi, että onpahan sitten valmiudet kaikkeen mahdolliseen tulevaisuutta varten. Nimittäin kyllä nille valmiuksillekin alkaa hintaa kertymään, jos johtoja, putkia ja ties mitä kaapeleita vedetään sinne tänne ajatuksella, jos joskus sattuisi tarvitsemaan.

Suosittelen lämpimästi käyttämään hieman omaa aikaa sähköjen ja muun tekniikan suunnitteluun sekä sijoituksiin, eikä vain kiirehtimään asiaa ja kuittamaan puutteet suunnittelussa tekemällä vaikka mitä valmiuksia ja pistorasioita toimistotyyliin aivan joka paikkaan. Esimerkiksi yksittäinen pistorasia ei kokonaisuutta ajatellen ole kallis, mutta jos noiden varmuusvarojen vuoksi asennetaan pistorasioiden ohella kaikenlaisia tele- ja muita kaapeleita, mietitään pistorasioita kausivaloille jne., niin kyllä tuohonkin saa rahaa upotettuaa aimo summan. Jos budjetti antaa myöten, niin sitten ihan oman maun mukaan. Myös kalustettavuus ja asunnon yleisilme voi kärsiä, jos koko lattianraja on miinoitettu pistorasioilla.

Talonrakentamisessa olen oppinut, että paljon tulee vinkkejä, että kannattaa tehdä sitä, tätä ja tuota ja kannattaa varautua maailmanloppuunkin rakentamalla maan alle vielä oma bunkkerinsa, mutta kyllä artistin pitää olla pää kylmänä ja miettiä asioita omien tarpeiden pohjalta. Yleensä vaistämättä tulee vastaan myös tilanteita, että tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta realiteetit ja oma lompakon pohja tulee vastaan ja sitten on pakko miettiä, että panostanko tähän kohtaan aivan niin paljoa taikka voinko elää ilman jotakin tiettyä asiaa, vaikka se kiva olisikin.

Vielä tuohon valaistussuunnitteluun: Kuten JuhaH tuossa yllä mainitsi, valaistussuunnittelu on oma taiteenlajinsa ja parhaat puolet esiin siinä saa vain rautaisen ammattilaisen kanssa. Harmillisesti tuo tahtoo kuitenkin olla sellainen detalji, johon 99% hankkeista ei ryhdytä pitkälti Juhan mainitsemien syiden vuoksi. Esiemerkiksi meidän hankkeessamme olemme käyttäneet hyvin laajasti suunnittelijoita apuna: on arkkitehtia, pääsuunnittelijaa, rakennussuunnittelijaa, rakennesuunnittelijaa, lvi-sunnittelijaa, perustus- ja pihasuunnittelijaa, sisustusarkkitehtia, sähkösuunnittelijaa jne. Silti tuo valaistussuunnittelu jää kyllä meidänkin kohteessamme pitkälti omien ajatuksien ja osittain sisustusarkkitehdin varaan. Erillistä suunnittelijaa olisi ollut vaikea löytää ja johonkin piti vetää raja, miten paljon tähän halutaan rahaa upottaa. Omassa hankkeessa toki se erikoisuus, että kaikki tehdään ns. pitkästä tavarasta ja lukuisilla tyyppiratkaisuista poikkeavilla ratkaisuilla, jotka ovat väistämättä vaatineet omat asiantuntijansa, kun esim. Finnlamellillakaan ei ole niihin oikeita suunnittelijoita/tekijöitä.
 
Vähän kauhulla lueskelin tuota pinkeliviinican viestiä jossa tavoitteena on mahdollisimman tasainen ja varjoton valo. Jos vertailukohtaa tällaiselle valolle hakee luonnosta, niin se on lähinnä tihkusateinen lokakuun päivä. Puolipilvinen kesäpäivä on taas kontrastikasta valon ja varjojen leikkiä ja pääsääntöisesti ihmiset pitävät jälkimmäistä miellyttävämpänä. Valon värilämpötilan tulisi olla kotona joko säädettävä tai sitten 3000K tai alle. Kylmäsävyisempi valo tuhoaa yöunet ja aiheuttaa kaikennäköistä ongelmaa, vaikka näyttäisikin ”raikkaammalta”.
valonauhat ovat toki omina ryhminään niin että tarvittaessa koko huone on valaistuna tai vain osa siitä ja jokaiselle on himmennin eli valonmäärää voi säätää portaattomasti :)
sävy on juurikin 3000k mutta tuon alle en suostu menemään sillä vihaan ylikaiken "kusenkeltaista" valaistusta vaikka se olisikin "ikäänkuin" miellyttävämpi :)

Sellainen varotuksen sana että nuo 230V kebab…eiku led-nauhat on yleensä niitä kaikkein halvimpia ja heikkolaatuisempia, lisäksi ne pääsääntöisesti vilkkuvat verkkojännitteen tahdissa. Välke korostuu isoissa pinnoissa ja etenkin jos valoja himmentää. Testaile ennen kuin teet lopulliset hankinnat/asemnukset. Mun taloon ei tule metriäkään ledinauhaa joten oma lähestymiseni aiheeseen on vähän toisenlainen
kiinassahan toki kaikki tehdään niinkuin varmasti nämäkin lednauhat mutta suomesta ja suomalaisesta liikkestä olen jo ostanut tätä led nauhaa kokeeksi sillä itsekkin ajattelin sen vilkkuvan tai ainakin silloin kun sen himmentää mutta näin ei tällä valonauhalla todellakaan käy eikä se vilku 50hz tahtiin tms vaikka se onkin suoraan kytkettynä ilman muuntajia.
(kokeilin metrin pätkällä sekä 25metrin pätkällä eikä vilku )
 
Aika mielenkiintoinen tuollainen pelkkien led-nauhojen varaan rakentaminen @pinkeliviinica . Miten nuo käytännössä kytketään ja miten ne asetellaan esim. makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen? Katkaisijasta kuitenkin säädetään, siellä on 3-4 säätökytkintä / huone? Voisi kuvitella, että vähän hankalampaa saada sitten samanlaista kun menee rikki, E27 ja E14-kantaiset helppo hankkia ja vaihtaa.
 
Aika mielenkiintoinen tuollainen pelkkien led-nauhojen varaan rakentaminen @pinkeliviinica . Miten nuo käytännössä kytketään ja miten ne asetellaan esim. makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen? Katkaisijasta kuitenkin säädetään, siellä on 3-4 säätökytkintä / huone? Voisi kuvitella, että vähän hankalampaa saada sitten samanlaista kun menee rikki, E27 ja E14-kantaiset helppo hankkia ja vaihtaa.
kytkentähän on tavallaan ihan samanlainen kuin valaistuksessakin sinänsä eli voi joko jättää kattoon sellaisen slimmin valaisinrasian johon tuo valonauha on sitten suoraan vain kytketty tai sitten huoneen kulmissa on rasiat paneelin alla tms johon johto menee nauhasta.
ja kytkimenä toimii himmennin ja niitä tulee perushuoneisiin toki vain yksi mutta olohuone/keittiöön useampi (koska useampi ryhmäkin).

minulle kun tulee kattoon myös äänenvaimennus paloja eli katto on "tiilimäinen" jo valmiiksi niin sinne sekaan menee nätisti myös itse valotkin.

itse koen että saatavuus on päin vastoin eli jos laitan kattoon lednauhan niin niitä kyllä löytyy kaupoista ja jos nyt sitten jokupäivä ei enäänä löydykkään niin vaihtaa himmentimen ja/tai sen tilalle samalla 12/24v muuntajan ja siten kattoon sopii 12/24v lednauha samaan paikkaan.

1678978660381.png


tuossa tuo valitsemani lednauha
ja sille käy triac himmennin joka löytyy myös tuolta

tämän tyyppistä (mutta ei noin kusenkeltaista) pienemmät huoneet
1678979764916.png


olohuone tällätavalla abaut
1678980087612.png

tai
1678980173584.png
 
Viimeksi muokattu:
kytkentähän on tavallaan ihan samanlainen kuin valaistuksessakin sinänsä eli voi joko jättää kattoon sellaisen slimmin valaisinrasian johon tuo valonauha on sitten suoraan vain kytketty tai sitten huoneen kulmissa on rasiat paneelin alla tms johon johto menee nauhasta.
ja kytkimenä toimii himmennin ja niitä tulee perushuoneisiin toki vain yksi mutta olohuone/keittiöön useampi (koska useampi ryhmäkin).

minulle kun tulee kattoon myös äänenvaimennus paloja eli katto on "tiilimäinen" jo valmiiksi niin sinne sekaan menee nätisti myös itse valotkin.

itse koen että saatavuus on päin vastoin eli jos laitan kattoon lednauhan niin niitä kyllä löytyy kaupoista ja jos nyt sitten jokupäivä ei enäänä löydykkään niin vaihtaa himmentimen ja/tai sen tilalle samalla 12/24v muuntajan ja siten kattoon sopii 12/24v lednauha samaan paikkaan.

1678978660381.png


tuossa tuo valitsemani lednauha
ja sille käy triac himmennin joka löytyy myös tuolta

tämän tyyppistä (mutta ei noin kusenkeltaista) pienemmät huoneet
1678979764916.png


olohuone tällätavalla abaut
1678980087612.png

tai
1678980173584.png
Ihan mielenkiintoinen totetus tulossa, ja kyllähän nauha taipuu moneen hommaan ja profiileja löytyy joka sormelle. Silti ajatuksena heittäisin että laittaisit jakorasiat katossa sillätavalla sopiville paikoille, että saisi tavan valaisinpistorasian halutessaan laitettua. Laita ihmeessä sitten aikanaan valmiista tuotoksesta kuvia tänne


E: kannattaa myös miettiä nauhan sijoitus niin että sen saa tarvittaessa vaihdettua purkamatta kattoa, noista nauhoista tuppaa ajan kanssa välistä ledejä kuolemaan
 
Ihan mielenkiintoinen totetus tulossa, ja kyllähän nauha taipuu moneen hommaan ja profiileja löytyy joka sormelle. Silti ajatuksena heittäisin että laittaisit jakorasiat katossa sillätavalla sopiville paikoille, että saisi tavan valaisinpistorasian halutessaan laitettua. Laita ihmeessä sitten aikanaan valmiista tuotoksesta kuvia tänne
E: kannattaa myös miettiä nauhan sijoitus niin että sen saa tarvittaessa vaihdettua purkamatta kattoa, noista nauhoista tuppaa ajan kanssa välistä ledejä kuolemaan
jep. tarkoitus on juurikin olla sillä tavalla järkevä että noita dcl rasioita tulee kyllä (mahdollisimman paljon) eli tällöin led valojen tilalle on laitettavissa mitä tahansa valoa tarvittaessa ja himmentimen voi ottaa pois ja laittaa tilalle kytkimenkin.
led nauhat on siitä myös kivoja että ne voi laittaa pintana eli katto pysyy mahdollisimman ehjänä ja turhaan ei tarvitse porata miljoonaa reikää kuten spottivalo aikana 20v sitten ja siten ne on helposti vaihdettavissa uuteen :D
laitan kuvia toki..
mutta kuten todettua niin joku tykkää ja joku ei eli aina on niitä ketkä inhoaa esim lednauhoja ja aina on niitä ketkä inhoavat hehkulamppu valaisimia jne :)
 
Ei millään pahalla, mutta tuntuu että nyt tehdään jonkin pakkomielteen takia väkisin asiat "uudella tavalla" eikä välttämättä sillä hyväksi havaitulla. Itse en oikein noita ledinauhoja ymmärrä, niistä tulee aika usein mieleen joku halvalla tehty mersun sprinterin miehistöohjaamo. Sitten vielä kun valo on tarpeeksi valkoista, niin lisäefektinä tulee kaupan päällisiksi hammaslääkärin vastaanoton tunnelma.

Mielipiteitä varmaan pitkälti, mutta hyvähän näissä olisi ammattilaisiakin vähän kuunnella.
 
Meille tuli olkkariin sekä epäsuoraa valoa että himmennettävä perinteinen valaisin, joita käytetään erikseen fiiliksen mukaan. Kuvat spoilerin takana. Ledinauhat ovat akustiikkalevyillä päällystetyssä alaslaskussa. Valon ja varjon raja keskellä kattoa korostuu kuvassa, mutta on se silti näkyvissä. Kun tulee hankinnan hetki niin ledinauhan värintoistoindeksiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Kuvissa kurkkaa myös 3,6 metrissä oleva palovaroitin. Suosittelen välttämään tuollaista ratkaisua o_O

20230316_214957.jpg

20230316_215012.jpg
 
Kukaan ei taida tällä hetkellä liiemmin talovalmistajia kilpailuttaa, mutta jos on tehnyt niin minkälaisia kokemuksia on hinnoista?

Joko hinnat ovat laskeneet vai vieläkö valmistajat ajattelee että kauppa käy vanhaan hintaan.
 
Kukaan ei taida tällä hetkellä liiemmin talovalmistajia kilpailuttaa, mutta jos on tehnyt niin minkälaisia kokemuksia on hinnoista?

Joko hinnat ovat laskeneet vai vieläkö valmistajat ajattelee että kauppa käy vanhaan hintaan.

Marras-joulukuussa kilpailutettiin. Alkusyksyyn verrattuna säästettiin todella paljon loppuhinnassa, mutta meidän kilpailutus ei ole verrannollinen talopakettien kanssa, koska rakennetaan pitkästä tavarasta hirsitaloa, jossa toimittajana kuitenkin Finnlamelli. En oikein usko, että enää tuosta vuoden vaihteesta hinnat ovat kauheasti laskeneet, mutta kenties osa kilpailuttamistamme toimittajista, jotka kynsin ja hampain pitivät vielä kiinni kesän buumihinnoista, ovat saattaneet joutua nöyrtymään ja vastaamaan markkinaan. Nimittäin osa toimittajista pyyti loppuvuodesta aivan samoja hintoja kuin mitä oli korkeimmillaan kesällä, ei ollut neuvottelumahdollisuutta ja tämä samaan aikaan kun osa muista toimittajista tajusivat tulevan, eivätkä halunneet menettää asiakkaita vasemmalta ja oikealta.

Mutta ihan esimerkkinä, n. 140m2 hirsi okt halpeni kesästä vuoden vaihteeseen mennessä n. 60te, eli ei pikkusummista puhuta. Toki koronaa edeltävään aikaan nähden hinnassa on vielä n. 30-40te extraa (on toki epätodennäköistä että koronaa edeltävään hintatasoon palattaisiin, mutta tämä näin vertailukohtana).
 
Sori kahdelle kanavalle spämmäys, mutta tässä esimerkki mihin talotoimituksessa voi kuluttajana pahimmillaan joutua kun neljä eri yritystä välttelee älylukon korjauskustannuksia. No toki itsekin toimin tyhmästi kun lähdin tätä suoraan itse edistämään eli olisi pitänyt vaan vaatia suoraan talotoimittajaa hoitamaan maksettu asia kuntoon vaikka olisikin lopulta ollut laitetakuun piirissä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
283 265
Viestejä
4 866 554
Jäsenet
78 626
Uusin jäsen
lexaaxd

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom