Valmistalopaketit

Sori kahdelle kanavalle spämmäys, mutta tässä esimerkki mihin talotoimituksessa voi kuluttajana pahimmillaan joutua kun neljä eri yritystä välttelee älylukon korjauskustannuksia. No toki itsekin toimin tyhmästi kun lähdin tätä suoraan itse edistämään eli olisi pitänyt vaan vaatia suoraan talotoimittajaa hoitamaan maksettu asia kuntoon vaikka olisikin lopulta ollut laitetakuun piirissä.
tuo on mielestäni hyvää tietoa jota kannattaakin levittää.. se pisti silmääni että kyse lienee solenoidista eikä molenoidista kuten olet kirjoitellut :)
edit: yale topikkia lukemalla parivuotta taakseppäin selviää että kyseessä on moottorilla toimiva solenoidi viritys eli pieni sähkömoottori kääntää rattaita joka taas joko sulkee tai avaa salvan eli toiminto on kuten solenoidissa mutta toimii sähkömoottorilla eli tässä tapauksessa tämän virityksen nimi voi ollakkin "molenoidi" :D
 
Viimeksi muokattu:
tuo on mielestäni hyvää tietoa jota kannattaakin levittää.. se pisti silmääni että kyse lienee solenoidista eikä molenoidista kuten olet kirjoitellut :)

Joo samaa nimeämistä itsekin ihmettelin, mutta tuota termiä käyttivät ja viittauksia Abloyn yhteydessä molenoidin käyttöön löytyi Googlella niin pitäydyin siinä. Tässä foorumissakin oli jossakin keskustelussa tuota aiemmin käytetty. En tiedä eroaako solenoidista mitenkään.
 
Millä tavalla rakennuslaina poikkeaa (/ poikkeaako?) asuntolainasta? Lähinnä vakuuksien & oman rahoituksen yms. kannalta?
Karkeasti.

Tässä tuli kaiveltua vanhat talolaskelmat takaisin, kun näyttäisi vähän hintojen nousu taittuneen sitten vuoden takaisesta ajasta. Lähinnä koitan tässä laskeskella karkeaa budjettia / onko mahdollista toteuttaa ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

Lähinnä itselläni ajatuksena stepeistä:

- Karkea budjetointi
- Pankin juttusille, että minkälaiseen lainaan olisi näillä säästöillä mahdollisuuksia.
- Tontin metsästys ( onneksi nyt näyttäisi olevan hyvin tarjolla tontteja täällä päin. Ajatuksella max 30min kasvukeskuksesta
- Tarkka budjettiarvio vastaavan mestarin kanssa
- Pankin juttusille.

Minkälaisilla vaiheilla muut on lähtenyt hommaa viemään eteenpäin?
 
Millä tavalla rakennuslaina poikkeaa (/ poikkeaako?) asuntolainasta? Lähinnä vakuuksien & oman rahoituksen yms. kannalta?
Karkeasti.

Tässä tuli kaiveltua vanhat talolaskelmat takaisin, kun näyttäisi vähän hintojen nousu taittuneen sitten vuoden takaisesta ajasta. Lähinnä koitan tässä laskeskella karkeaa budjettia / onko mahdollista toteuttaa ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.

Lähinnä itselläni ajatuksena stepeistä:

- Karkea budjetointi
- Pankin juttusille, että minkälaiseen lainaan olisi näillä säästöillä mahdollisuuksia.
- Tontin metsästys ( onneksi nyt näyttäisi olevan hyvin tarjolla tontteja täällä päin. Ajatuksella max 30min kasvukeskuksesta
- Tarkka budjettiarvio vastaavan mestarin kanssa
- Pankin juttusille.

Minkälaisilla vaiheilla muut on lähtenyt hommaa viemään eteenpäin?

Rakennuslaina eroaa sillä tavalla tavallisesta asuntolainasta, että asiakkaan maksukyvystä ja säästöistä riippuen marginaali saattaa olla hieman korkeampi ja lainaa ei ehkä saa yhtä paljon kuin tavallista lainaa. Sitten tietenkin pääasiallisena vakuutena oleva rakennettava kohde vaikuttaa lopullisiin ehtoihin. Rakennuslainaa ei myöskään saa kertalaakina tilille, vaan vastaavan mestarin valmiusastetodistusten mukaan rahaa tulee lisää. Toki korkojakin maksetaan vain nostetusta lainasta, ei koko lainapääomasta.

Pankin kanssa voi toki jutella varsin varhaisessa vaiheessa, mutta käytännössä lopullisen tarjouksen saa vasta sitten kun on vastaavan kuittaama kustannusarvio esittää. Ja kustannusarvio ei ole budjetti! Esimerkiksi Nordea vaati kustannusarvion päälle 20% ylitysvaraa eli toisin sanoen henkilökohtaisen budjetin tulisi arvioidun kustannusarvion lisäksi kattaa myös tuo ylitysvara. Täydellisessä maailmassa itse budjetti olisi toki vielä hieman korkeampi kuin edes kahden ensimmäisen yhdistelmä. Toisin sanoen, kustannusarviota ei kannata laatia pankin myöntämän maksimilainamäärän ja omien säästöjen täydestä arvosta, vaan siihen pitäisi jättää tuota ylitysvaraa.

Karkeimman arvion pankin lainamäärästä saa ihan itse laskemalla. Käytännössä tapahtuu siten, että lasket taloutesi nettotulot kuukaudessa yhteen (pääomatuloja ei kannata laskea, elleivät merkittäviä ja säännöllisiä, eikä muita tukia kuin mahdollinen lapsilisä) ja kerrot tuon summan 0,40:llä. Näin saat kuukausittaisen erän, johon taloutesi maksukyky riittää kuukaudessa, eikä siihen mene yli 40% käytettävissä olevista tuloista. Sitten menet vaikka OP:n asuntolainalaskuriin ja muutat laina-ajaksi 25v. ja koroksi 6%. Lainan kokonaismäärää voit nostaa siihen asti kunnes tuo 40% kuukausituloista tulee täyteen. Tämä on käytännössä taloutesi maksimi lyhennyskyky stressitestin mukaan jonka pankki tekee. Siitä saa osviittaa, paljonko lainaa voi teoriassa saada, mutta tämä ei toki ole takuu lopullisesta lainamäärästä, vaan selviää pankin neuvotteluissa.

Omia säästöjä kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa ja mitä enemmän niitä on, sitä suopeammin pankki projektiisi suhtautuu. Lisäksi näillä voi olla merkittävä vaikutus sen puuttuvan vakuusarvon kattamisessa, koska rakennettava kohde ei yleensä voi olla kuin max 80% arvostaan vakuutena ja puuttuva osuus pitää kattaa muilla vakuuksilla, kuten esim. omilla säästöillä taikka vanhempien omaisuustakauksilla.
 
Omia säästöjä kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntää rakentamisessa ja mitä enemmän niitä on, sitä suopeammin pankki projektiisi suhtautuu. Lisäksi näillä voi olla merkittävä vaikutus sen puuttuvan vakuusarvon kattamisessa, koska rakennettava kohde ei yleensä voi olla kuin max 80% arvostaan vakuutena ja puuttuva osuus pitää kattaa muilla vakuuksilla, kuten esim. omilla säästöillä taikka vanhempien omaisuustakauksilla.

Tässä kannattaa myös huomioida se, että pankki arvio rakennettavan kohteen arvon omilla arvon määritys menetelmillään joka ei välttämättä todellisuudessa vastaa sitä arvoa mitä itse olet arvioinut kohteen valmistuttua tai markkina antaisi sillä hetkellä ymmärtää. (Toki ymmärrettävää ettei paperilla olevalla talolla ole juurikaan arvoa) Eli lisävakuuksia saattaa pankki olla herkästikkin vailla rakennuslainaan (jos ei merkittäviä omia säästöjä), mutta nämä toki saa kuitattua talon valmistuttua jos valmiin talon arvo onkin merkittävästi suurempi kuin mitä pankin antama arvio lainannostamis hetkellä on ollut.

Itsellä oli siis vähän edeltävän kaltainen rulienssa jossa pankki käytännössä lainoitti rakentamisen, mutta tontin verran oli "erillis" lainaa ulkopuolisilla vakuuksilla ja nyt talon valmistuttua lainat uudelleen neuvotteluun ja teetetyn tämänhetkisen arvion myötä saadaan nuo lainat yhteen pakettiin ja ulkopuoliset vakuudet vapautettua.
 
Tuolle pankkien vaatimalle ylibudjetoinnillekin on ihan järkevät perustelut vaikka se voi tuntua lainanottajalta epäreilulta. Rakennusprojektissa kun tulee lähes aina jotain vastaan mitä ei ole budjetointia tehdessä osattu ottaa huomioon.

Viimeaikaisista nyt esim rakennusmateriaalien erittäin voimakas kallistuminen. Talopakettitehtaathan pari vuotta sitten koittivat asiakkaan harteille laittaa. Pitkästä rakentavat kärsivät siitä välittömästi rautakaupassa käydessään.

Sitten esim maaperätutkimuksesta huolimatta rakennuksen perustamisvaihtoehto voi osoittautua vääräksi ja muuttua budjetointia kalliimmaksi. Talon arvo kuitenkaan ei siitä nouse onko se perustettu maanvaraisesti vai paaluille.

Oman lisänsä soppaan tuovat esim eilen uutisoidut talonrakennusalan kasvaneet konkurssit, jos paska osuu tuulettimeen rakennusliikkeen tai talopakettitehtaan kanssa niin keskeneräisen rakennuksen saattaminen uuden toimijan kanssa tulee kalliimmaksi.

Nuo nyt varmaan monelle ihan perustietämystä, mutta kaikki unelmatuvan haaveilijat ei moisia osaa edes pelätä, siksi pankki vaatii sitä budjetin ylitysvaraa.
 
Rakennuslainaa kyseltiin viime syksynä ja silloin Nordea lisäsi 10% ylitysvaran. Marginaali oli myös 0,2% korkeampi mitä 2019 otetussa asuntolainassa.

Nythän ainakin isoimmat toimijat tarjoavat hintatakuun, joten yksi muuttuja vähemmän.
 
monellako jo rakentaneella on vaadittu rakennesuunnittelijaa ?
huomasin vasta nyt jälkikäteen ja kun en ymmärtänyt edes mistä on kyse niin designtalon kauppaehdoissa jo todetaan ettei designtalo vastaa rakennesuunnitelijasta vaikka designtalo kuitenkin tekee itse rakennesuunnitelmatkin :D
nyt en ymmärrä maallikkona et miks v*tussa ei talopakettifirma vois sit samantein ottaa tuota nimellisesti harteilleen kun muutenkin siellä joku rakennesuunnittelija suunnittelee kaiken ?? :D

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??
 
monellako jo rakentaneella on vaadittu rakennesuunnittelijaa ?
huomasin vasta nyt jälkikäteen ja kun en ymmärtänyt edes mistä on kyse niin designtalon kauppaehdoissa jo todetaan ettei designtalo vastaa rakennesuunnitelijasta vaikka designtalo kuitenkin tekee itse rakennesuunnitelmatkin :D
nyt en ymmärrä maallikkona et miks v*tussa ei talopakettifirma vois sit samantein ottaa tuota nimellisesti harteilleen kun muutenkin siellä joku rakennesuunnittelija suunnittelee kaiken ?? :D

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??
Vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, kaikilta on vaadittu.
 
monellako jo rakentaneella on vaadittu rakennesuunnittelijaa ?
huomasin vasta nyt jälkikäteen ja kun en ymmärtänyt edes mistä on kyse niin designtalon kauppaehdoissa jo todetaan ettei designtalo vastaa rakennesuunnitelijasta vaikka designtalo kuitenkin tekee itse rakennesuunnitelmatkin :D
nyt en ymmärrä maallikkona et miks v*tussa ei talopakettifirma vois sit samantein ottaa tuota nimellisesti harteilleen kun muutenkin siellä joku rakennesuunnittelija suunnittelee kaiken ?? :D

onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

Kyllä itelle tuli rakennesuunnittelija talofirmalta, ainoat ulkopuoliset oli pääsuunnittelija ja KVV-työnjohtaja.
 
onko joku siis joutunut ihan palkkaamaan erikseen jonkun insinööritoimiston jotta saadaan nimettyä rakennesuunnittelija ja rakennustarkastaja täten tyytyväiseksi ??

Jokaisessa hankkeessa on välttämätöntä olla rakennesuunnittelija, mutta riippuu täysin tehdystä kaupasta ja sopimuksista, miten tämä käytännössä tehdään. Avaimet käteen toimituksessa rakennesuunnittelu hyvin tyypillisesti sisältyy talotoimittajan toimitukseen, koska pelkkien tuotantokuvien laatiminen vaatii jo rakennesuunnittelua. Mutta pitkästä tavarasta rakentaessa rakennesuunnittelun voi hoitaa ulkopuolinenkin taho. Esimerkiksi meillä tehdään rakennesuunnittelua sekä Finnlamellin että ulkopuolisen suunnittelijan toimesta. Myös perustussuunnittelu voi osaltaan vaatia rakennesuunnittelijan vaivaamista, mutta tämä on tapauskohtaista. Käytännössä pääsuunnittelijan pitäisi pitää huolta siitä, että kaikki suunnitelmat käyvät yhteen ja eri suunnittelijoiden työt saadaan järkevästi nivottua ehjäksi kokonaisuudeksi.

Ihan knoppitietona, että esimerkiksi Jyväskylän rakennusvalvonta edellyttää pakollisena nimettävänä tietona rakennuslupaa hakiessa, kuka toimii rakennuksen rakennesuunnittelijana.
 
Vastaava rakennesuunnittelija vastaa rakennesuunnittelun kokonaisuudesta.

Talopakettitoimittaja suunnittelee rakenteet oman toimituksensa osalta.
Perustussuunnittelija oman toimituksensa osalta jne.
Näiden lisäksi tarvitaan se vastaava rakennesuunnittelija joka katsoo, että kaikki rakenteet sopivat yhteen. Tämä voi olla yksi yllämainituista jos niin sovitaan. Jos ei muuta sovita, niin kaikki hoitaa vaan oman tonttinsa.
Aika yleistä on että perustusten rakennesuunnittelija toimii vastaavan rakennesuunnittelijan roolissa, mutta ei siis automaatio. Vastaava rakennesuunnittelija on myös se joka hoitaa rakennekatselmukset ym, jos valvonta vaatii. Talopakettitoimittajan suunnittelijoita ei työmaalla tule näkemään.

Vastaava työnjohtaja voi tuon roolin ottaa myös vastaan, jos hänellä on rakennesuunnittelusta riittävä pätevyys.

Pääsuunnittelijana voi toimia periaatteessa kuka vaan kohteen suunnittelija tai vastaava työnjohtaja. Hän vastaa siitä, että kaikki suunnitelmat ovat linjassa toistensa kanssa (ARK, RAK, LVI, S), jne...
Yleisesti pääsuunnittelijana toimii rakennussuunnittelija eli mahdollisesti arkkitehti.
 
jatkoa: design talo ei ota tuota vastuuta itselleen.
joten soittelin parit insinööritoimistot läpitte (ekalla oli töitä kesäkuulle saakka) ja toinen näistä oli selkeästi vanhempi (päälle 60v ainakin) ja juteltiin pitkä tovi ja hän oli ensin ottamassa projektia mutta kun kerroin että perustava tekee perustukset niin alkoi juttu luistamaan siihen malliin että ko. dip.ins ei tykännyt ollenkaan perustavan tavasta tehdä perustukset tyyliin "päivässä tontille,äkkiä valut ja seuraavana päivä veke perävalotakuulla" :D

eniten hänellä ihmetystä herätti se että talopakettifirma/perustava suosittelee liki aina liian "pientä" perustusta eli hänen suunnittelemana olisi perustukset vähintään 400m paksut (yksikerroksiselle talollekkin) mutta enempi parempi. (nyt yleisin perustus on vain 300mm paksu) ja siltikin lähes aina erillisillä anturoilla eli ei suoraan sepelipatjanpäälle.

(oma huomio tähän väliin se että jos ko dip.ins on jo melkein eläkkeellä oleva niin tokihan tälläisellä "dinosauruksella" on se tapa tehdä miten tehtiin 30-40vuotta sitten eli siksi voi olla että hän tekisi perustukset eri tavalla jo muutenkin ?)

no kuitenkin hän sitten suositteli että jos kerran perustava tekee jo perustukset niin heidän kauttaan sitten kannattaa hommata myös rakennesuunnittelijakin.
ja koska tuli pääsiäinen niin asiaa saadaan eteenpäin taas vasta sitten tiistaina...

kiitos kaikille kuitenkin vastauksista.. ekaa taloa rakentamassa niin "soppaa kauhoessa tulee välillä joitain pippureita vastaan" :D
 
Viimeksi muokattu:
eniten hänellä ihmetystä herätti se että talopakettifirma/perustava suosittelee liki aina liian "pientä" perustusta eli hänen suunnittelemana olisi perustukset vähintään 400m paksut (yksikerroksiselle talollekkin) mutta enempi parempi. (nyt yleisin perustus on vain 300mm paksu) ja siltikin lähes aina erillisillä anturoilla eli ei suoraan sepelipatjanpäälle.

(oma huomio tähän väliin se että jos ko dip.ins on jo melkein eläkkeellä oleva niin tokihan tälläisellä "dinosauruksella" on se tapa tehdä miten tehtiin 30-40vuotta sitten eli siksi voi olla että hän tekisi perustukset eri tavalla jo muutenkin ?)
Juu. Vanhaan aikaan 600-800mm antura + kivijalka. Nykyisin kun tulee tuo >300mm jyrätty sepelipatja tuonne alle jne niin en ala kyseenalaistamaan tuota perustavan tapaa tehdä, eiköhän ne sen ole "koeponnistaneet".
Kustannustehokas tuo tapa ainakin on.
 
Perustava ainakin sivujensa mukaan tarjoaa tuota vastaavan rakennesuunnittelijan palvelua.

Perustavan sokkelipalkki on vakiona niin kapea, että jos käyttää 115 mm teräsputkipaalua pitää siinä käyttää teräspaalutoimittajan vakiopaaluhattua kapeampaa vaihtoehtoa. Perustavalla on tähän tarkoitukseen omat suorakulmaiset variantit käytössä.

Leveämpi paaluantura sallii taas suuremmat paalujen siirtymät asennuksessa.

Itse toiminut vastaavana rakennesuunnittelijana perustavan kohteessa ja tuote (tuulettuva alapohja ontelolaatalla) on paperilla hyvä. Mutta kemiat eivät kyllä sopineet yhteen suunnittelijan eikä etenkään tekijöiden kanssa.

Sokkelin pintakaan ei niin hyvältä näyttänyt mitä pintaluokka antoi ymmärtää, mutta oli kuitenkin parempi mitä Instagrammissa jonkun mesun sivuilla, jossa oli täysin reikäjuustoa.

Kunnan vanhempi tarkastusinsinöörikin sanoi, että silloin pitää olla valmistalossa hereillä:
- Kun Perustava tekee perustuksia. (Tekevät niin nopeasti, että ei mennä aina laatu edellä vaan pumppuauto seisoo jo pihalla.)
- Yläpohjassa asennetaan jäykisteitä.

Muuten täytyy vain luottaa, että seinissä on mitä luvattu.

Omana lisäyksenä:
- Kun märkätilojen/saunan pohjia esim. vedeneristyksiä tehdään.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka ketju käsitteleekin valmistalopaketteja, onko joku teistä kasanut "paketin" itse esim hankkimalla elementit yhdeltä toimittajalta, sähkötyöt toiselta jne jne ? Pitäisi tehdä laskelman tämän kannattavuudesta vrt valmistalopakettiin. Rakennusmestarin olisi varmaan hyvä olla jo alkuvaiheessa, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko joku kokeillut tälläistä prosessia ja mikä oli homman lopputulos?
 
Vaikka ketju käsitteleekin valmistalopaketteja, onko joku teistä kasanut "paketin" itse esim hankkimalla elementit yhdeltä toimittajalta, sähkötyöt toiselta jne jne ? Pitäisi tehdä laskelman tämän kannattavuudesta vrt valmistalopakettiin. Rakennusmestarin olisi varmaan hyvä olla jo alkuvaiheessa, mutta olisi mielenkiintoista tietää onko joku kokeillut tälläistä prosessia ja mikä oli homman lopputulos?

Tarkoitatko avaimet käteen talotoimittalta versus avaimet käteen kilpailuttamalla kaikki eri osa-alueet ?
 
Kyllä. Juurikin sitä.

Kyllä tuossa on mahdollisuuksia tehdä halvemmalla tai samalla rahalla mutta "paremmalla" sisällöllä. Mutta silloin ois kyllä hyvä olla jotain kytköksiä ainakin jollekkin osa-alueelle ehkä nyt tärkempäinä vaikka ne 2 timpuria (tai se mestari) jotka tuon talon sitten rakentaisi ja toki vaatii sitten vielä enemmän sitä touhua omalta osalta, selvittelyjen, tarjouspyyntöjen ym. asioiden kanssa.
Myös se että ollaanko tekemässä 200t€ mökkiä vai 500t-1000t€ taloa on aika merkitsevä asia sen suhteen että miten kannattavuus sitten rupeaa todellisuudessa näkymään.
 
Kyllä tuossa on mahdollisuuksia tehdä halvemmalla tai samalla rahalla mutta "paremmalla" sisällöllä. Mutta silloin ois kyllä hyvä olla jotain kytköksiä ainakin jollekkin osa-alueelle ehkä nyt tärkempäinä vaikka ne 2 timpuria (tai se mestari) jotka tuon talon sitten rakentaisi ja toki vaatii sitten vielä enemmän sitä touhua omalta osalta, selvittelyjen, tarjouspyyntöjen ym. asioiden kanssa.
Myös se että ollaanko tekemässä 200t€ mökkiä vai 500t-1000t€ taloa on aika merkitsevä asia sen suhteen että miten kannattavuus sitten rupeaa todellisuudessa näkymään.

Jos itsellä ei ole rakennusalan osaamista niin mestari avuksi heti. Urakoita kilpailuttaessa tärkeä tietää kokonaisuuden aikataulutus ja työvaiheistus, että tekijät pääsevät mahdollisimman tehokkaasti tekemään omat osuutensa ehyinä kokonaisuuksina.

Tavan tallaaja osaa metsästää timpureita, sähkäreitä ja putkareita. Kokenut mesu osaa nähdä paljon pienempiä kokonaisuuksia mitä kannattaa kilpailuttaa omiksi urakoiksi laatoitukset, levytykset, kalusteasennukset yms. Näitä sitten tulee tekemään muutamaksi päiväksi näihin erikoistuneet tekijät tehokkaasti.
 
Kukaan ei taida tällä hetkellä liiemmin talovalmistajia kilpailuttaa, mutta jos on tehnyt niin minkälaisia kokemuksia on hinnoista?

Joko hinnat ovat laskeneet vai vieläkö valmistajat ajattelee että kauppa käy vanhaan hintaan.


Vastaan itselleni: Kannustalojen sama talopaketti samalla toimitussisällöllä nyt vs. vuosi sitten hintaerona noin -30k€.
 
jatkoa omaan desingtalo porjektiini...
perustukset on valettu perustavan toimesta ja siinä meni yksipäivä muottien tekemiseen ja valuun, ja toinen päivä muottien purkuun.. nopeeta on toiminta mutta myös betonin kuivuminenkin.. parissa päivässä pitäis olla niin kuiva että saadaan talon seinät ja katto jo päälle :)

ja talopakettikin saapui edeltävänä iltana ja kuski nukkui hytissä yön ylitse ja homma jatkui sitten seinien asentamisena seuraavana päivänä... muutamassa tunnissa oli seinät ja kattoristikot siirretty paikalleen ja sitä seuraavana päivänä sitten jo naulattiin aluskatetta yms paikalleen..
ens viikolla alkaa sit maanvaraisen laatan eristäminen ja lvi urakka yms ja parin kolmen viikon päästä sit lattian valu :D
toistaiseksi kaikki mennyt suht mallikkaasti kyllä.. onneksi.

tuossa videoblogini talon rakentamisesta
 
ja jatkoa.. monellako designtalon tehneellä oli ikkunat tehty vastoin runko ryl:liä ?
1682360711716.png


tarkistin kaikki seinät ja huomasin että joka ikinen ikkuna on tehty ikkunanmittaisella laudalla ja siitä jatkamalla kuten kuvassa...

mietin nyt että mitä teen asian kanssa.. vedänkö heti punaisen kortin ja pyydän korjaamaan käytännössä koko talon vai nielenkö virheet..

1682360956893.png



täällä on puitu samaan asiaa jo vuosia sitten
 
ja jatkoa.. monellako designtalon tehneellä oli ikkunat tehty vastoin runko ryl:liä ?
1682360711716.png


tarkistin kaikki seinät ja huomasin että joka ikinen ikkuna on tehty ikkunanmittaisella laudalla ja siitä jatkamalla kuten kuvassa...

mietin nyt että mitä teen asian kanssa.. vedänkö heti punaisen kortin ja pyydän korjaamaan käytännössä koko talon vai nielenkö virheet..

1682360956893.png



täällä on puitu samaan asiaa jo vuosia sitten

Ei toki ryllin mukainen suoritus ja saa muutoinkin tehtyä, mutta mielestäni ihan siisti toteutus. Hirveästi en alkaisi itse vääntämään, mutta kukin tavallaan.
 
Ei toki ryllin mukainen suoritus ja saa muutoinkin tehtyä, mutta mielestäni ihan siisti toteutus. Hirveästi en alkaisi itse vääntämään, mutta kukin tavallaan.
Ihan siisti tuo omaankin silmään on, mitä nyt ammuttu vähän turhan syvälle nuo naulat mutta taitaa olla nykyäänkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Eikä kai tuollainen yksittäinen jatkos kokonaisuudessa jos muuten on siistiä.

Toisaalta itse naputtelin ulkovaraston ulkovuoren +3500 naulaa käsin vasaralla ja oli kyllä savotta kun en raaskinut runkonaulaimella roiskia.
 
ja jatkoa.. monellako designtalon tehneellä oli ikkunat tehty vastoin runko ryl:liä ?
1682360711716.png


tarkistin kaikki seinät ja huomasin että joka ikinen ikkuna on tehty ikkunanmittaisella laudalla ja siitä jatkamalla kuten kuvassa...

mietin nyt että mitä teen asian kanssa.. vedänkö heti punaisen kortin ja pyydän korjaamaan käytännössä koko talon vai nielenkö virheet..

1682360956893.png



täällä on puitu samaan asiaa jo vuosia sitten
Karmean näköinen on, vaikka miten päin kääntelee. Siinä on säästetty. Ja tosiaan RYL:n vastainen on. Minua silti kiinnostaisi enemmän, pääseekö vesi tuosta yläsmyygin ja verhouksen välistä ja mihin se vesi päätyy, kun ikkunan kohdalla ollaan.
 
Karmean näköinen on, vaikka miten päin kääntelee. Siinä on säästetty. Ja tosiaan RYL:n vastainen on. Minua silti kiinnostaisi enemmän, pääseekö vesi tuosta yläsmyygin ja verhouksen välistä ja mihin se vesi päätyy, kun ikkunan kohdalla ollaan.
pystykoolaukseen nuo on kiinnitetty eli korkeintaan se pystykoolaus sitten vähän enemmän kastuu jos vesi nyt niin paljon iskee seinää päin... toki laudoituksen takana on reilu tuuletusrako eli rakenteet pääsee kyllä kuivumaan aina..
ja kyllä tuossa on sillä tavalla menty mistä aita on matalin kun ei ole viitsitty loveta vaakalautaa ikkunan kohdalta vaan on erikseen vaan poikkaistu lauta ja sirkkelöity erikseen kapea soiro tuohon päälle. ja sitten koko seinässä on muutenkin nuo lautojen saumat miten sattuu eli juuri runkoryllin vastaisesti eli suomeksi sanottuna taas säästetty tietty materiaalikustannuksista kun voi kaikki lyhyetkin pätkät naputtaa kiinni seinään :(
itsekkään en toki pidä nyt pahana sitä että jossain pitkässä vedossa ylhäällä tms missä se ei haittaa niin että on käytetty pätkiä mutta toi ikkunanpääliosan laatu kyllä harmittaa koska se myös näkyy helpommin...
 
pystykoolaukseen nuo on kiinnitetty eli korkeintaan se pystykoolaus sitten vähän enemmän kastuu jos vesi nyt niin paljon iskee seinää päin... toki laudoituksen takana on reilu tuuletusrako eli rakenteet pääsee kyllä kuivumaan aina..

Kyllähän tuo smyygi menee ikkunan karmia/ikkunan ulkopuolen alumiinia vasten. Jos tuosta vaakasuuntaisen smyygin ja verhouksen raosta menee vettä, lähtökohtaisesti se menee ikkunan karmin päälle, ja sieltä jopa sisälle asti. Voihan se olla ettei sinne vettä pääse, mutta.
 
Kyllähän tuo smyygi menee ikkunan karmia/ikkunan ulkopuolen alumiinia vasten. Jos tuosta vaakasuuntaisen smyygin ja verhouksen raosta menee vettä, lähtökohtaisesti se menee ikkunan karmin päälle, ja sieltä jopa sisälle asti. Voihan se olla ettei sinne vettä pääse, mutta.
Kyllä kai siinä on rako ton yläsmyygin ja ikkunakarmin välillä.. Ainakin kuuluisi olla
 
Normia designtaloa. Jos tuosta valitat, niin joko ne ei vastaa tai sitten sieltä tulee copy/paste vastaus. Aina ne on ryllin vastaisesti tehnyt ja jos täältä alueelta katsoo, niin jokaisessa menty siitä missä aita on matalin. Valitettavasti talopaketit on vähän kuin Dacia = mahdollisimman halpaa kaikesta säästämällä. Tämä ei voi tulla yllätyksenä.
 
jatkoa omaan projektiini...
kolme viikkoa sitten talopaketti saapui ja päivässä oli seinät pystyssä ja kattoristikko päällä, toisena päivänä oli jo katon koko alalta aluskate valmis... sitten viikko ristikoiden tukemisia ja muita rakenteellisia juttuja talon sisällä ja sitten paria päivää myöhemmin olikin jo tiilikatto kokonaan valmis.
viikko niin tuli sisäkatto paikalleen eli kovavillat+höyrynsulku ja koolaukset sisäkatossa..
ja tämä viikko sama yksi työmies on tehnyt talon ulkolaudoituksen kuntoon.
ens viikolle tulee putkari ja kuulemma lvi työt+raudoitukset+lattialämmitykset yms olisivat valmiina jo kahdessa päivässä ja lattiavalu jo ens pe helatorstain jälkeen siis.
onko muilla ollut yhtä nopeata ?
tavallaan olen tietysti tyytyväinen että tulee kokoajan valmista ja etteivät työmiehet seiso tontilla turhanpanttina mutta samalla tulee kyllä olo myös siitä että tarkoituksella tehdään niin nopeaa valmista ettei rakennuttaja ehdi edes tarkastamaan rakenteita (siis valittamaan mistään...) ennenkuin ne on jo peitetty ja siirrytty jo seuraavaan vaiheeseen jne.
onko muilla ollut vastaavia kokemuksia ?
 
onko muilla ollut vastaavia kokemuksia ?

Talotehdas on pilkkonut urakan pieniin aliurakoihin, ja niille niin väljät aikataulut, että saisi mahdollisimman halvalla urakat. Tällöin aliurakoitsija voi ketjuttaa mahdollisimman monta taloa peräkkäin, ja saadaan tehoa. Taloa rakennetaan 6-9 kk, ja se on 90% ajasta tyhjillään. Tietysti jokainen aliurakoitsija tekee oman osuutensa työmaalla mahdollisimman nopeasti. Nyt kun urakoista on pulaa, varmasti nuo aikataulut ovat erityisen väljiä ja valmista saattaa tulla todella paljon nopeammin.

Vesikaton jäykistys ja nurjahdustuennat kannattaa tsekkauttaa mestarilla, se on usein asia missä tulee sutta ja sekundaa, vaikka on hyvin keskeinen juttu.
 
Nyt varmaan meneekin tehokkaasti nuo projektit kun kaikki häslääjät on saatu pihalle, kun projektien määrä on pudonnut yli 200 kpl sinne 30-40 taloprojektin pintaan :D
 
Lattiavalu onkin hyvä saada kuivamaan ajoissa, että ehtii rauhassa kuivamaan, siinä menee kuitenkin useampi kuukausi. Kyllä se siitä sitten hidastuu kun alkaa sisäseinä nousemaan..
 
Lattiavalu onkin hyvä saada kuivamaan ajoissa, että ehtii rauhassa kuivamaan, siinä menee kuitenkin useampi kuukausi. Kyllä se siitä sitten hidastuu kun alkaa sisäseinä nousemaan..
klassinen centti per viikko kuivuu ainakin eli jos 8cm valu niin ainakin 8viikkoa kestää :)
ellei sitten ole jotain kuivabetonia tms.

eli jos itsellänikin valu tulee jo ens pe niin silloin siitä 8vk eteenpäin eli heinäkuun puolessa välissä sitten voisi ruveta jo mittailemaan kosteusprosentteja :)

tässä hyvä pätkä kuivumisesta myöskin


kopsaan tähän myös videolla olevat ohjearvot
eli lattialämmityksen voi laittaa päälle nopeuttamaan kuivumista. aloituslämpö 15c ja nostetaan asteella per viikko. eli 8viikon päästä lämpö olisi 23c
 
Viimeksi muokattu:
Tekniikan Maailma on eri mieltä tosta kuivumisajasta. Ikävä kyllä tämä on maksumuurin takana.


Juurikin näin. Meillä oli vähän paksumpi laatta, mutta ei puhettakaan 1cm/viikko. Joku nyrkkisääntö oli ensimmäiset 4cm 1cm/viikko, seuraaviin aina 1 viikko lisää ( 5.cm 2 viikkoa, 6.cm 3 viikkoa, 7. cm 4viikkoa jne.).. tuosta nopeesti tarkistettuna itsellä oli valu 15.3. Paksuus 12cm ja 30.9. Kosteusmittaus näyttänyt että oli turvallista laittaa kylppäriin vedeneristettä..
 
Viimeksi muokattu:
tekniikanmaailman artikkeli lienee samakuin rakennusmaailmankin artikkeli jo aiemmin :D
tässä kopsuja siitä ja todetaan että 10cm lattiavalu voi kuivua tosiaan puolikin vuotta :)

1683887113802.png


1683887179310.png



1683887239894.png
 
Siihen valun kuivumiseen vaikuttaa myös se, miten moneen suuntaan kuivuminen tapahtuu, maanvarainen alapohja kuivuu hitaammin kuin paikalla valettu massiivilaatta välipohja näin esimerkkinä. Lisäksi tietenkin onko siihen päässyt vettä lisää jne x määrä muuttujia todelliseen kuivumis aikaan, joten helpoimmalla pääsee, kun tekee kosteusmittaukset.

Ja onhan tuonkin ajan nopeuttamiseksi olemassa kikkoja ja siihen soveltuvia laatuja jos tarve on.
 
Autotallin LVI-suunnittelma.

Mitä nyt nopeasti on tullut katsottua, niin näyttää maksavan 'maltaita'. Autotalliin ei tule muuta kuin kaivo (öljyn/bensiinin/hiekanerotus) ja vesipiste, niin tuntuu älyttömältä maksaa +500e pienestä työstä. Onko tosiaan niin, että LVI-suunnitelma on pakollinen ja ammattilaisen täytyy tehdä se?
 
LVI kuvat on pakollisia ja täytyy leimata valvonnassa. Sähkökuvia ei ainakaan omassa projektissa tarvinnut leimata.

Kyllä tuo jonkun suunnitelman mielestäni vaatii, missä tuo kaivo on esim. tyypitetty. Todennäköisesti piirtää jonkun IV kuvan mihin merkattu poisto- ja tuloilmaventtiilit.

Millaisia tarjouksia olet saanut? Itsellä tallin rakentaminen edessä ja LVIS kuvat puuttuu. Suunnitelma on laajuudeltaan juurikin tuo yksi kaivo.
 
Muutamalle olen laittanut viestiä ja kovasti tuntuu olevan kiireitä, mutta he ehtisivät muiden töiden lomassa tehdä. Hinnat ovat vaihdelleet 500-650e välillä.

Jonkun 100-200e maksaisin valittamatta, mutta tuollaisesta työmäärästä tuo yli 500e ärsyttää kyllä pahasti. Todennäköisesti itsekin pystyisin piirtämään kyseisen kuvan, ehkä kaivon tyypitys jäisi vastaavalle mestarille joka varmasti osaisi tehdä sen.
 
Muutamalle olen laittanut viestiä ja kovasti tuntuu olevan kiireitä, mutta he ehtisivät muiden töiden lomassa tehdä. Hinnat ovat vaihdelleet 500-650e välillä.

Jonkun 100-200e maksaisin valittamatta, mutta tuollaisesta työmäärästä tuo yli 500e ärsyttää kyllä pahasti. Todennäköisesti itsekin pystyisin piirtämään kyseisen kuvan, ehkä kaivon tyypitys jäisi vastaavalle mestarille joka varmasti osaisi tehdä sen.

Piirrä itse kuvat jos se kerran sulta onnistuu ja ymmärrät mitä sen tulee sisältää. Sitten vain tarjouspyyntöä "kuvat löytyy, vaatii vain suunnittelijan tarkistuksen ja allekirjoituksen".
 
Muutamalle olen laittanut viestiä ja kovasti tuntuu olevan kiireitä, mutta he ehtisivät muiden töiden lomassa tehdä. Hinnat ovat vaihdelleet 500-650e välillä.

Jonkun 100-200e maksaisin valittamatta, mutta tuollaisesta työmäärästä tuo yli 500e ärsyttää kyllä pahasti. Todennäköisesti itsekin pystyisin piirtämään kyseisen kuvan, ehkä kaivon tyypitys jäisi vastaavalle mestarille joka varmasti osaisi tehdä sen.
Tässä ollaan taas rakentamisen ytimessä, kun kiireisimpään aikaan pitäisi saada kuvat puoli-ilmaiseksi. Tietysti tuollainen 500-600 tuntuu hieman kovalta, koska suhteellinen hinta on kova. Se on kova siksi, että siitä ei jää paljon mitään käteen siihen nähden mikä vaiva ja mahdollinen riippakivi asiakas on. 100 euroa menee jo siihen asiakassuhteen perustamiseen/asiointiin. Ja sitten mietitään, että "kyllä se mestari varmaankin osaisi tehdä sen". LVI-suunnitelmiin kuuluu kyllä myös kattovesien viemäröinti.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 253
Viestejä
4 866 247
Jäsenet
78 625
Uusin jäsen
Rappe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom