Intel suurimman osan viime vuosikymmenestä ylimielisesti kitsaili ytimien ja säikeiden kanssa
Ei ihan näin.
Ensinnäkin, koko viime vuosikymmenen Intel nosti tasaisesti server-/HEDT-prossujensa ydin- ja säiemäärää eikä kitsaillut niiden ytimissä.
Mutta vaikka keskitytään vain kuluttajatuotteisiin, niin intel ei todellakaan kitsaillut ylimielisesti:
Vuodet 2010-2016 Intelillä oli jatkuvasti kuluttajamarkkinoilla suorittimia jotka ajoivat yhtä aikaa vähintään yhtä montaa säiettä kuin AMDnkin prossuilla, ja monena näistä vuosista Intel johti joko säie- tai ydinmäärässä AMDtä:
Jos tarkastellaan uusinta julkaistua tuotesukupolvea joka vuoden aikana ehti pihalle ja jota myytiin kuluttaja-työpöydälle, niin:
2010: Intel 6 ydintä, 12 säiettä, AMD 6 ydintä, 6 säiettä
(intelillä enemmän säikeitä)
2011: Intel 4 ydintä, 8 säiettä, AMD 4 todellista ydintä, 8 säiettä, mutta markkinointi laski yhden ytimen kahdeksi
2012: Intel 4 ydintä, 8 säiettä, AMD 4 todellista ydintä, 8 säiettä, mutta markkinointi laski yhden ytimen kahdeksi
2013: Intel 4 ydintä, 8 säiettä, AMD 4 todellista ydintä, 8 säiettä, mutta markkinointi laski yhden ytimen kahdeksi
2014: Intel 4 ydintä, 8 säiettä, AMD 2 todellista ydintä, 4 säiettä, mutta markkinointi laski yhden ytimen kahdeksi
(Intelillä enemmän säikeitä sekä todellisia ytimiä)
2015: Intel 4 ydintä, 8 säiettä, AMD 2 todellista ydintä, 4 säiettä, mutta markkinointi laski yhden ytimen kahdeksi
(Intelillä enemmän säikeitä sekä todellisia ytimiä)
2016: Intel 4 ydintä, 8 säiettä, AMD 2 todellista ydintä, 4 säiettä, mutta markkinointi laski yhden ytimen kahdeksi
(Intelillä enemmän säikeitä sekä todellisia ytimiä)
2017: Intel 6 ydintä, 12 säiettä, AMD 8 ydintä, 16 säiettä
2018: Intel 8 ydintä, 16 säiettä, AMD 8 ydintä, 16 säiettä
2019: Intel 10 ydintä, 20 säiettä, AMD 16 ydintä, 32 säiettä
sekä teki 0-10 prosentin parannuksia prosessoreihinsa
Säiekohtainen suorituskykyparannus jostain Westmerestä Sandy Bridgeen oli aika paljon parempi.
Mutta kun Sandy Bridge oli todella hyvä arkkitehtuuri niin sen jälkeen siitä oli paljon vaikeampi parantaa suuria parannuksia.
Ja samaan aikaan kun Intel teki erinomaisen Sandy Bridgen, AMD lähinnä vaan huononsi suorituskykyään Bulldozerillaan.
Eikä se Piledriverkaan bulldozerin päälle parantanut suorituskykyä juuri sen enempää, ja Piledriverin jälkeen seuraavat pari vuotta AMDllä mentiin vaan takapakkia suorituskyvyssä, Steamrollerista ja Excavatorista tuli pelkkiä läppäreihin optimoituja piirejä jotka olivat sekä yhden että monen säikeen suorituskyvyssä jopa piledriveria hitaampia (koska huonomman halvemman valmistustekniikan takia matalammat kellot, ja lisäksi vähemmän ytimiä koska ei edes yritetty tehdä työpöytäoptimoitua -end-piiriä koska ne olisivat olleet vaan sekä kalliita että hidaita eivätkä pärjännyt alkuunkaan Intelin high-end-työpöytä-piireille).
Intelillä taas joka sukupolvi Sandy Bridgen jälkeen oli silti selvää parannusta, vaikka Sandy Bridge oli ollut niin erinomainen kuin mitä se oli.
Mutta toki siinä vaiheessa (yli 5 vuotta Bulldozerin julkaisun jälkeen) kun AMD vihdoin pääsi eroon Bulldozer-johdannaisista, AMD pystyi kertaalleen tekemään suuren hypyn suorituskyvyssä - mutta edelleen se säiekohtainen suorituskyky oli zen1llä selvästi Skylaken takana.
AMD sai Intelin suurin piirtein kiinni säiekohtaisessa suorituskyvyssä vasta zen3lla, joka tuli loppuvuodesta 2020.
Ja lisäksi tosiaan intelin suunnitelmat meni pieleen siihen että tuo P1274-valmistusprosessi ei toiminut. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan Cannon Laken (joka oli siis Skylake uudemmalla valmistustekniikalla) piti tulla jo 2016, ja työpöydälle viimeistään 2017, ja seuraavan aivan uuden arkkitehtuurin (Ice Lake/Sunny Cove) piti tulla työpöydälle 2018.
Mutta koska uusi valmistustekniikka sukkasi, kumpikaan näistä ei koskaan tullut työpöydälle ja sen sijaan työpöydälle (Skylaken viilattujen mallien lisäksi) pääsi ainoastaan Rocket Lake joka oli Ice Lake/Sunny Cove backportattuna vanhemmalle valmistustekniikalle, mikä viivästi sitä parilla vuodella ja huononsi sen suorituskyvyä alkuperäisestä suunnitelmasta.
Mikäli Intelillä valmistustekniikkakuviot ei olisi failanneet niin pahasti kuin ne failasivat, zen 2:sta vastassa olisi Inteliltä ollut Ice Lake/Sunny Cove joka ei olisi ollut vaan jonkin verran nopeampi (kuten 4 vuotta vanhaan Skylakeen pohjaava Comet Lake oli) vaan selvästi nopeampi, ja Zen3sta vastassa olisi ollut Tiger Lake (Ice laken jatkokehitelmä)
Mutta on melko typerää haukkua Inteliä siitä, että Intel ei Sandy Bridge-Skylake-välillä työpöydällä lisännyt ydinmäärää kun AMD tuolla välillä vaan
vähensi omaa ydinmääräänsä koska pudotti high-end-työpöytä-mallit kokonaan pois parista sukupolvesta.
Intel keskittyi tuohon aikaan tekemään työpöytäprossuja jotka tarjoavat hyvän suorituskyvyn niillä softilla joita kuluttajat tositilanteessa työpöytäprossuillaaan ajamaan - tosimaailman softia, jotka oli huonosti säikeistetty, mutta tarjosi silti myös AMDtä paremmin suorituskyvyn myös niillä harvoilla hyvin säikeistetyillä softilla.
Vasta kun AMD Zen:llään hyppäsi kahdeksaan ytimeen meni AMD monen säikeen suorituskyvyssä ohi - mutta ne keskimääräiset kuluttajasoftat pyrivät silti Kaby lakella paremmin, koska ne eivät juurikaan hyötyneet kahdeksasta ytimestä.
Zen1 ei ollut kilpailukykyinen prossu joka pelasti AMDn koska siinä oli kahdeksan ydintä, vaan se oli kilpailukykyinen prossu ja pelasti AMDn koska sen yhden säikeen suorituskyky ei totaalisesti sukannut kuten AMDn aiemmilla bulldozer-johdannaisilla prossuilla yhden säikeen suorituskyky sukkasi, ja lisäksi se oli ihan pätevä energiatehokkuudeltaan. Sen suorituskyky oli riittävän lähellä Intelin suorituskykyä että kun AMD myi niitä jonkin verran Intelin prossuja halvemmalla hinnalla, se oli hyvä ostos (toisin kuin bulldozer, joka oli vaan liian hidas ja liian huono suoriotuskyky-virrankulutus-suhteeltaan)
Melko pieni osa myydyistä zen1stä oli niitä kahdeksan ytimen malleja. Itse toki yhden omistan, mutta sillä onkin oma tarinansa.
Ja oikeastaan tuo ensimmäinen zen1-piiri oli server-optimoitu piiri - kahden erillisen CCXn rakenne oli huono esim. pelejä ajatellen, mutta soveltui hyvin ajamaan suurta määrää erillisiä palvelinprosesseja jotka eivät jaa dataa keskenään. Mutta se saatiin myytyä myös työpöydälle koska se ei kuitenkaan sukannut työpöydälläkään ja osa kuluttajista halusi ostaa "moar coresia", ja osa ajoi oikeasti paljon monisäikeistettyä softaa jossa oikeasti hyötyi sen monesta ytimestä (mutta olisi hyötynyt enemmän, jos piirin L3-/CCX-arkkitehtuuri olisi ollut erilainen)
Vasta zen3n myötä AMD siirtyi L3-välimuistin osalta enemmän työpöytäoptimoituun rakenteeseen.
unohtamatta että emolevyjen kannat vaihtuivat tiuhaan täysin turhaan kun kokivat että Amd ei ole kilpailijaksi ja kokivat että nyt vuollaan kultaa.
Tämä on ihan paikkaansapitävää kritiikkiä.
Intel on perseillyt kun ei ole suunnitellut soketteihinsa käytännössä minkäänlaista yhteensopivuutta eri sukupolvien välillä. Soketti pitäisi vaihtaa/yhteensopivuus rikkoa vasta kun uusi sukupolvi oikeasti tarvii sitä, esim. uuden muistitekniikan tai erilaisen muistiväylän leveyden, tai uusien IO-väyläprotokollien takia.
Ei kuitenkaan ole tervettä että yksi iso kilpailija jää liikaa jälkeen ja onneksi ARM perustuvia prosessoreita on tulossa varteenotettavia vaihtoehtoja useammalta valmistajalta kohta myös pöytäkoneisiin ja kannettaviin jotka eivät ole Applen tekemiä, toki Amd on iso tekijä kaikilla rintamilla paitsi mobiilissa.
64-bittinen ARM on IMHO paras CPU-arkkitehtuuri, mutta Windows-ekosysteemissä se ei vaan toimi hyvin, koska kaikki softa on Windows-puolella käännetty x86lle ja ARM ei ole edes yrittänyt speksata viralliseen ARM-arkkitehtuurispeksiin sellaista muistin konsistenttiusmoodia joka tekisi x86n emuloinnista binäärikäännöksellä tehokasta ARMilla (Apple sen sijaan teki ihan itse omiin ARM-prossuihinsa oman x86-emulaatiota helpottavan toimintamoodin, mutta windows-puolella kukaan prossuvalmistaja ei käytännössä voi tehdä tällaista laajennosta itse koska windowsin pitäisi tukea sitä, ja microsoft käytännössä tukee sitä binäärikääntäjässään/emulaatiojärjestelmässään vain jos sen speksi tulee ARMilta)
Että ARM voisi oikeasti haastaa x86sta windows-puolella, ARMin pitäisi ottaa x86-emulointi tosissaan.