Miten ne ovat väärässä? Asuntolainan korko on 2,5%. Vastaavan tuoton pääomatulona saadakseen verojen jälkeen pitää olla 3,6%
Itse ratkaisin tuon dilemman laittamalla rahat 50/50 sinne säästöihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin. Sitten kun 5-7v sisään alkaa olla saavuttanut pisteen jossa jäljellä oleva laina ja säästöt kohtaa niin että voisi maksaa lainan halutessaan pois jos korot vaikka hyppää taivaisiin, niin voisi "turvallisin mielin" siirtää painopistettä enemmän sijoituksiin.
Taidat olla oikeassa, jos verot maksaa voitoista heti eikä vasta varojen realisoinnin yhteydessä. Pankkitalletuksissa muuta vaihtoehtoa ei kai olekaan? On siis vielä vähemmän syytä makuuttaa suuria määriä rahaa sellaisilla.
Ei tämä ole viisastelua vaan absoluuttinen fakta perustuen Suomen talouteen, asuntolainan korkoihin, inflaatioon ja Helsingin pörssin 110v+ reaalituottoon. Säästäminen ja normaalitahtinen lainan lyhentäminen on ollut historiassa aina varallisuustehokkaampi, jos katsotaan pitkällä aikavälillä (ei esim. tiettyä IT-kuplan ajanjaksoa tai 90-luvun alun lama-aikaa) kuin pelkkä lainan lyhentäminen.
Olen ihan samaa mieltä, mutta sinä et voi taata tuon käyrän jatkumista noin. Eikä voi kukaan muukaan. Voitko lisätä tuohon samaan graafiin bitcoinin, kun otin sen esiin? Jälkikäteen on helppo todeta olevansa oikeassa. Voin kertoa viimeviikon lottonumerot, ensiviikon numeroista en ole vielä ihan varma.Ei tämä ole viisastelua vaan absoluuttinen fakta perustuen Suomen talouteen, asuntolainan korkoihin, inflaatioon ja Helsingin pörssin 110v+ reaalituottoon. Säästäminen ja normaalitahtinen lainan lyhentäminen on ollut historiassa aina varallisuustehokkaampi, jos katsotaan pitkällä aikavälillä (ei esim. tiettyä IT-kuplan ajanjaksoa tai 90-luvun alun lama-aikaa) kuin pelkkä lainan lyhentäminen.
Tätä graafia katsomalla on vaikea ymmärtää, että miksi laittaisin rahani punaiseen käyrään vs vihreä, varsinkin kun olen 80-luvun lopun lapsi ja maailma on täysin eri graafin alkuajoista.
www.hs.fi
Tässä kalliimman pään ilmoitus: Asunto E 28 | 5h+kt+s | 151m²Palataaan nyt aiheeseen.
Siis edelleen ihmettelen näitä. Jos minulla olisi 2 miljoonaa, niin ikinä en ostaisi kerrostalosta 151 neliöistä osaketta Sompasaaresta:
Asuntokauppa | Sompasaaren miljoona-asunnot eivät käy kaupaksi
YIT:n rakentamat asunnot tulivat ennakkomyyntiin yli kolme vuotta sitten, mutta niiden kauppa on käynyt tahmeasti.
10 000 ihmistä vuodessa kyllä muuttaa lisää Helsinkiin vuodessa, mutta silti.
Edit. Katselin vielä tuota alempaa kuvaa, niin onko se torni siinä takana keskellä? Että se ei ole edes merenrannassa?
Ei tietenkään voi, mutta koska sama meno on jatkunut meidän eliniän, meidän vanhempien ja isovanhempien eliniän, niin suosittelen ottamaan sen riskin. Jos tähän tulee muutos, niin maailmassa on erittäin paljon suurempia murheita kuin asuntolaina tai sijoitukset.
Olkoon näin. Pääasia kai lienee, että niitä rahoja ei makuuta käyttötilillä.
Jossain pitää asua, ja jos se on omistusasunto, niin sijoittamiseen kykenevän ei kannata liikoja laittaa seiniin jumiin. Silloin on parempi antaa pankin rahojen olla seinissä ja maksaa pankille siitä korkoa korvaukseksi.
Pankit tekevät tätä rajatussa määrin. Esimerkiksi Nordealla on 30 miljardia omaa pääomaa ja osaa tästä he jatkuvasti sijoittavat erilaisiin sijoitusinstrumentteihin, myös pörssilistattuihin (joukkovelkakirjalainat, johdannaiset yms.). Suorat osakesijoitukset tai indeksirahastot eivät ole pankkien ensisijainen liiketoimintaa, koska ne aiheuttavat tiettyjä pääomavaatimuksia yms. ja tietenkin heillä on asiassa muitakin rajoituksia, koska valvojat EKP ja Fiva.
Tasapaino. Se tulee muistaa. Ihan ensimmäisenä.
Täytyy, sitten joskus. Käytännössä kuitenkin täälläkin asuntolainan saa koko elämän pituiseksi, kun esimerkiksi 5 - 10 vuoden välein kilpailuttaa lainan uudelleen taas maksimipituuteen. Itsekin olen lyhentänyt asuntolainaa vain jokusen hassun prosentin alkupääomasta viimeisen 12 vuoden aikana, koska lyhennysvapaat ja kilpailuttaminen. Pääoma on ollut niin halpaa, että lyhentämisessä ei ole ollut taloudellisesti mitään järkeä. Yöunien kannalta voi olla, mutta toisaalta jos laina itsessään ahdistaa, siitä pääsee aina eroon myymällä vakuuden. Toki jos reaalikorot nousisi selvästi positiivisen puolelle, täytyisi asiaa miettiä uudelleen.
Ihan loogiselta kuulostaa että siellä on automaatio joka toimii noin. Manuaalisella säätämisellä varmaan saisivat toteutettua toiveesi mutta virkailija ei halunnut käyttää aikaa asian selvittämiseen ja hoitamiseen.
Kyllä laitoin vähän kysymystä perään että eikö muka tosiaan onnistu.
Kyllä minä tavallaan näen tälle ostajan, vaikkakaan hinta ei ole kohdallaan. Sen mitä näistä miljoonaluokan kerrostaloasuntojen asukkaista tiedän, niin kyseessä on yleensä iäkkäämpiä pariskuntia, joille on kertynyt varallisuutta ja jotka ovat ehkä aiemmin asuneet okt:ssa, mutta haluavat vanhoilla päivillään elää hieman helpommin ja palvelujen lähellä.
Onko teillä mahdollisuus muodostaa perhekokonaisuus? Silloinhan bonukset on yhteisessä poolissa.
Olen tuota miettinyt kyllä mutta ei toistaiseksi olla siihen ryhdytty kun molemmilla on omia vakuutuksia yms.
Kuntotarkastus oli eilen. Mitään riskirakenteits ei löytynyt eikä paljoa mitään muutakaan ainakaan suullisessa raportissa. Huomenna tulee sitten kirjallinen. Muutamia korjaus kehotuksia oli mitkä myyjä lupasi laittaa kuntoon.
Kuntotarkastus oli eilen. Mitään riskirakenteits ei löytynyt eikä paljoa mitään muutakaan ainakaan suullisessa raportissa. Huomenna tulee sitten kirjallinen. Muutamia korjaus kehotuksia oli mitkä myyjä lupasi laittaa kuntoon.
Ei nyt suoraan liity tähän, mutta yksi huomio kuntotarkastuksista: Se, että se on tehty, ei varsinaisesti vielä takaa välttämättä mitään, vaikka nyt ehkä ilmeisimmät ongelmat saattaisivat nousta raportille. Mielestäni jonnekin tänne foorumille kirjoitin aiemmin eräästä tapauksesta, missä OKT:n ollessa kyseessä oli kauppahetkellä tehty kuntokartoitus. Siinä oli huomiona, että katto vaatinee huoltotoimenpiteitä 10v. kuluessa, mutta että olisi kuitenkin vielä suht hyvässä kunnossa. Uudet asukkaat eivät kauaakaan ehtineet talossa asua kun kävi ilmi, että sekä aluskatteessa että peltikatteessa oli isompia ongelmia. Sen lisäksi katossa oli vuotoja. Uudet omistajat teettivät uuden kuntokartoituksen ja useammankin eri riippumattoman ammattilaisen toimesta tultiin yksiselitteisesti siihen lopputulemaan, että katto on aivan finaalissa ja vaatisi uusimista aluskatetta myöten. Arvatenkin kustannusarvio kymmeniä tuhansia. Asiasta riideltiin sekä edellisen omistajan, välittäjän että kuntokartoittajan kanssa, jotka kaikki tietysti vähättelivät omaa rooliaan ja vastuutaan. Ei mennyt käräjille asti, mutta jonkinlaisen nimellisen korvauksen edellinen omistaja maksoi uusille. Katon uusiminen tietysti nosti asunnon arvoa jonkin verran, mutta köyhtyivät kuitenkin tuntuvasti remontin myötä.
Tuolla verukkeella myyjän ei ehkä tarvitse uutta kattoa kustantaa?
Myyjä oli tietoinen, että katolle pitää ennen pitkää tehdä toimenpiteitä ja kuntokartoittajan mukaan elinikää olisi tuo n. 10 vuotta, ennen kuin tarvitsee toimenpiteisiin ryhtyä. Kaikki muut asiantuntijat sen jälkeen olivat sitä mieltä, että hyvin erikoinen johtopäätös sekä myyjältä että kuntokartoittajalta, kun kävi hyvin äkkiä ilmeiseksi, ettei katon kanssa kannattaisi enää aikailla ollenkaan, kun riski kosteusvaurioille oli niin suuri.
Aluskate on tosiaan osa kattoa. Ja että aluskatteen saa laitettua uuden, niin toki vanha katto pitää ensin poistaa.
Näinpä juuri. Joko virheitä ei aina huomata tai sitten joskus jokin seikka huomataan mutta johtopäätös on väärä. Tovi sitten tuli vastaan kuntotarkastus, jossa todettiin kellaritilojen sisäpuolisista lämmöneristyksistä vain, että niiden ansiosta tilat ovat lämpimiä. Jokainen vähänkään riskirakenteista lukenut tietää sisäpuolisten lämpöeristeiden olevan riskirakenne.
Paras omalle kohdalle sattunut, oli sellainen, jossa omakotitalon yläkerrassa sisäänvedetty parveke "olohuoneen päällä" ja ainut pinnoite tuossa parvekkeessa oli ilmeisesti muovimatto. Tätä ei oltu huomioitu tuossa raportissa mitenkään
Tuostahan taitaa saada jollain tapaa sitovan ostamalla myyntiin vakuutuksen. Veikkaan, että niissä vakuutuksia varten tehdyissä kuntoraporteissa listataan ongelmat ihan toiseen malliin
Kerran näin tällaisen ratkaisun muuten itsekin. Alapuolella tosin oli sisäänvedetty terassi eikä olohuone, mutta tuostakin oli sopivasti joku aika sitten katto vaihdettu - miksiköhän
Olin onneksi itse mukana tarkastuksessa ja kaikesta mahdollisesta kysyin ja pyysin ottamaan huomioon. Eihän nuo tietenkään ole sellaisia rapsoja, että niitä voi kuin raamattua lukea.
kävin tuon asunnon myös tarkastamassa ukkini kanssa joka on taloja rakentanut alusta loppuun 50 vuotta omalla nimellään joten hänellä enemmän kokemusta kuin itsellä.
Vastaavasti tuo on ostajan kallein lappu ikinä, jos sen on tehnyt tyypillinen puolivaloilla copy-pastea tyypillisistä riskirakenteista lässyttävä turhimus. Myyjän on silloin helppo todeta, että asia tuli jo kuntotarkastuksessa ilmi ja on huomioitu siis hinnassa. Pahinta tuossa on vielä se, että turhimus menee ”ammattilaisesta” eli raportilla on enemmän painoarvoa. Selonottovelvollisuuteen riittää amatööri.Sanoisin, että kuntotarkastuksen tärkeä ellei tärkein piirre varsinkin jos se on teetetty ostajan vaatimuksesta on, että sillä näyttää helposti toteen ostajan selonottovelvollisuus pykälän eikä myyjä voi vedota tuohon enää.
Ostajan selonottovelvollisuus - Minilex
www.minilex.fi
Pointti kyllä tuossakin.
Bitumikate on ainoa, joka pitää vettä eikä kondensoi. Ei tarvitse pelleillä aluskatteiden kanssa.
Ruuvinreikiä ei ainakaan katon läpi ollut. En tuota osannut tarkemmin kysyä. Joten joko ne on liimaamalla tai sitten todella lyhkäsillä ruuveilla.
