Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Miten saada anoppi ymmärtämään 45-vuotta vanhan kerrostalon riskit? Hän jäi leskeksi vähän aikaa sitten ja nyt on saatu omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan. Tästä haluttiin pois huoltamisen haasteiden vuoksi. Nyt hän haluaisi ostaa kerrostalo-osakkeen huonolta seudulta, muuttotappio kunnasta, yhtiöstä, jossa ei ole tehty putkiremppoja 45 aikana eikä ole edes suunnitelmissa ja perusteena on, että kun on halpa. (Varmaan jotain positiivista siellä on muutakin, mutta itse en näe)

Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.

Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.
Omaan korvaan riskiltä ei kuulosta asunnon ikä vaan nuo kaikki muut asiat. Ei kai vanhassa asunnossa mitään vikaa ole, jos sitä on huollettu. Tuossa tapauksessa vaan kuulostaa siltä, että jossain kohtaa tulee kallis yllätys putkien kanssa (vaikka muutamat vesivahingot ennen kuin tajutaan koko yhtiön putkirempan tarve) tai vaihtoehtoisesti remonttia pantataan juuri jonkun epävarman vuokratonttikuvion tms takia. Onko tuossa siis lähiaikoina päättymässä vielä vuokratontin sopimuskin kaiken muun lisäksi?

Jos koittaisi selittää sen, että tuohon tulee väkisinkin jotain remppaa ja se ei tuossa kohtaa ole enää halpaa eikä tuollaisella alueella (huono seutu muutenkin muuttotappiollisesta paikasta) meinaa välttämättä päästä asunnosta eroon edes ilmaiseksi. Sitten vielä mikäli tuo vuokratontin soppari on päättymässä niin mainitsee uuden sopimuksen nostavan varmasti vastiketta, jos se nyt oletettavasti uusitaan.

E: Ja jos se auttaa niin lisäksi voi koittaa sanoa, että tuollaisella halvalla yhtiöllä/alueella voi herkemmin olla rauhatonta. Voi olla aikamoinen kulttuurishokki, jos on tottunut omakotitaloon rauhallisella(?) alueella ja omalla tilalla.
 
Viimeksi muokattu:
Miten saada anoppi ymmärtämään 45-vuotta vanhan kerrostalon riskit? Hän jäi leskeksi vähän aikaa sitten ja nyt on saatu omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan. Tästä haluttiin pois huoltamisen haasteiden vuoksi. Nyt hän haluaisi ostaa kerrostalo-osakkeen huonolta seudulta, muuttotappio kunnasta, yhtiöstä, jossa ei ole tehty putkiremppoja 45 aikana eikä ole edes suunnitelmissa ja perusteena on, että kun on halpa. (Varmaan jotain positiivista siellä on muutakin, mutta itse en näe)

Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.

Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.
Miksi ei asustelisi vuokralla ja käyttäisi talosta saadut rahat mukavaan elämään? Eikai tuossa kohtaa enää kannata alkaa asuntoa sijoitusmielessä hankkimaan?
 
Vuokra-asunnoissa kokonaiskustannukset ovat korkeammat kuin mitä lainan ja vastikkeen kanssa olisi ns. Hyvässä kämpässä. Sopivia vuokra-asuntoja on heikosti ja tämän vuoksi on sitten katsonut enemmän omistusasuntoa. On tätäkin hänelle ehdotettu ja mielestäni parempi vaihtoehto kuin hankkia käsiin jäävä kerrostalo.
 
Vuokra-asunnoissa kokonaiskustannukset ovat korkeammat kuin mitä lainan ja vastikkeen kanssa olisi ns. Hyvässä kämpässä. Sopivia vuokra-asuntoja on heikosti ja tämän vuoksi on sitten katsonut enemmän omistusasuntoa. On tätäkin hänelle ehdotettu ja mielestäni parempi vaihtoehto kuin hankkia käsiin jäävä kerrostalo.
Ovatko merkittävästi suuremmat? Tuo laina+vastike vs. vuokrakin on suhteellisen yksinkertaistettu laskenta. Kyllähän siihen omistusasuntoon periaatteessa joutuu (tai kannattaisi) laittamaan omaa rahaa asunnon hyvänä pitämiseen eri tavalla kuin vuokrakämppään. Lisäksi vuokrakämpästä pääsee helposti eroon, jos tilanne muuttuu. Muuttotappiollisen kunnan omistusasunto on sitten eri tarina. En tiedä minkä ikäinen tai kuntoinen henkilö on kyseessä mutta harvempi taitaa nykyään pärjätä yksinään edes kerrostalossa loppuun asti. Omistusasunnossa on tuossa kohtaa se riski, että joutuu maksamaan sellaisesta mitä ei enää pysty käyttämään, kun siitä ei meinaa päästä eroon. Toki jos on pakko asua juuri siinä kunnassa ja siellä on tarjolla lähinnä omistusasuntoja niin sitten tilanne on eri.
 
Onhan se aika kova tiputus, jos arvo on viiden vuoden päästä 0 tai jopa negatiivinen purkukustannusten vuoksi. Silloin arvonlaskua tulisi 416e per kuukausi.
Mika sitten olisi vuokra? Osakkailla ei onneksi jaa mitaan vastuita kun yhtio menee konkaan joten purku kustannuksia on turha pelata. Mutta minusta se asunto on ylihintainen sen perusteella mita kuvailet eli ei ole halpa.
 
Mika sitten olisi vuokra? Osakkailla ei onneksi jaa mitaan vastuita kun yhtio menee konkaan joten purku kustannuksia on turha pelata. Mutta minusta se asunto on ylihintainen sen perusteella mita kuvailet eli ei ole halpa.
Hyvä tietää, että osakkailla ei ole asiassa vastuita tuollaisissa tilanteissa, mutta kämppä menisi tietysti alta. Vastikkeet ovat varmaan noissa tilanteissa aika korkeita. Saako vastikkeiden rästejä tietää, jos kysyy isännöitsijältä?

Vuokrat ovat yllättävän hinnakkaita tuolla. Vuokrat ovat halvimmillaan n. 550e ja paremmissa alkaa olemaan se 650-700e. Hyvän rivitalon saisi maksaen hivenen alle 500e vastiketta ja lainaa yhteensä (10v maksuaika).
 
Sinänsä ei hirveästi kannattaisi tuijotella pelkästään vastiketta. Talo jossa on iso vastike ja remontit hoidettu ajallaan ja talous kunnossa on minusta parempi kuin sellainen, jossa on vielä toistaiseksi pieni vastike, hirveä korjausvelka ja talous kuralla. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on vain ajan kysymys milloin vastikkeisiin tulee iso pomppu tai koko AsOy menee nurin. Voisi sanoa että nykyinen vastike ei ole tae tulevasta.
 
Sinänsä ei hirveästi kannattaisi tuijotella pelkästään vastiketta. Talo jossa on iso vastike ja remontit hoidettu ajallaan ja talous kunnossa on minusta parempi kuin sellainen, jossa on vielä toistaiseksi pieni vastike, hirveä korjausvelka ja talous kuralla. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on vain ajan kysymys milloin vastikkeisiin tulee iso pomppu tai koko AsOy menee nurin. Voisi sanoa että nykyinen vastike ei ole tae tulevasta.
Tätä olenkin katsonut ja juuri siinä hänen haluamassaan talossa on tuota piiloremppavelkaa.

Toisessa rivitalossa, jota suositeltiin harkitsemaan on tehty oikein hyvin remppoja mm. Putkiremppa pari vuotta aikaisemmin ja muutenkin ulkoisesti ja sisältä siistiä. Seutu on myös rauhallisempaa ja varmasti arvostetumpaa.

Tietysti onhan se hänen oikeutensa päättää, että ostaa halvemman kämpän, mutta kyllä saadaan varmasti kuulla kaikki huonot puolet muuttamisen jälkeen.
 
Kun Kiviaho etsi viisi vuotta sitten avioeronsa jälkeen uutta kotia, hän ajatteli, että talon ostaminen olisi taloudellisesti järkevä teko. Hän oli ostanut ja myynyt elämänsä aikana jo kaksi taloa ja piti selvänä, että talosta saisi aina omansa pois.
Tämä hiukan ihmetyttää, että miten asunnon omistajalla oli vielä viisi vuotta sitten ajatus, että omansa saa aina pois? Mahtoikohan sokaistua koronan aiheuttamasta etätyöbuumista?

Vielä 15 vuotta sitten pystyi luottamaan siihen, että talokaupoilla saa vähintään omansa pois. Nyt talon ostaminen on sama kuin ostaisit auton. Todennäköisesti arvo tippuu.
Ja näin sen mielestäni pitää ollakin. On jotensakin kiero ajatus, että talo pitäisi arvonsa maailman tappiin asti koska se ei kuitenkaan kestä ikuisesti pystyssä.
Kiviaho ei voi polkea talonsa hintaa enää enempää. Talosta on maksamatta asuntolainaa niin paljon, ettei hän saisi velkaansa maksettua.
Tuskin se hilloaminen tilannetta parantaa.

Sen mitä itse olen asuntomarkkinoita seurannut, käännekohta oli mielestäni 2008 finanssikriisi, jonka jälkeen ruuhka-Suomen ja muiden alueiden asuntomarkkinat lähtivät eriytymään. Semminkin kun IS:stä löytyy vuodelta 2012 uutinen asuntojen kehnosta menekistä osassa Suomea. Toki Itä-Suomessa Ukrainan sodan alkaminen ja itärajan sulkeutuminen huononsi tilannetta entisestään.
 
Vuokratulot eivät kata talosta aiheutuvia menoja. Kiviaho joutuu maksamaan niitä yhä noin 150 euroa kuukaudessa.

Ilmoituksessa on mainittu vuokraksi 790e/kk. Jos siitä sen on saanut, niin vähän oudolta kuulostaa. Tai sitten laskettu lainanlyhennys tappioksi vaikka se on vain rahan siirtämistä taskusta toiseen.
 
Lisäksi myynnissä ilman välittäjää, mitä monet ostajat karsastavat.
Näkisin tässä vielä isompana sen, että ei ole otettu kuvia ammattilaisella, omat kuvat on muutenkin otettu huonosti, talviset kuvat paljastaa myyntiajan olleen ainakin puoli vuotta, ilmoituksessa kirjoitusvirheitä, olennaisia tietoja puuttuu (mm. sähkönkulutus ym. juoksevat kulut), ilmoittaja ei ole edes laittanut kuvaa itsestään. Ja vielä kuviin liittyen se, että niiden perusteella talosta jää ainakin itselleni todella ahdas kuva vaikka olohuonekin pitäisi olla peräti 28 neliötä. Saunakin kivasti rakennusmääräysten vastainen kun ei ole mitään kaiteita.


Onhan siinä talolla jo ikääkin ja riskirakenteita näkyvissä (valesokkeli). Mitä nyt muita taloja oikotiestä katselee, niin hintaahan tuossa näyttää olevan liikaa.
Juu, valesokkeli oikein huutaa kuvissa ja aika hyvin riskirakenteena tunnettu nykyisin.
 
En muutenkaan ymmärrä tälläista ajattelutyyliä (ellei erikseen etsi, sijoita ja osta juuri vuokralle / sijoitukseen / keinotteluun niitä kämppiä) että miksi asumisen KAIKKI aiheutuneet kulut ja menot pitäisi jotenkin maagisesti saada takaisin kun sen asunnon sitten joskus myy.

Se ei vaan ole realistista. Koti on koti ja itse ainakin lasken sen siten että jos vastaavan kokoisessa rivarissa (vielä about samalla paikalla / edes lähellä palveluita vaikka ei kaupungin ydinkeskussa) ja tietysti samassa kaupungissa vuokraisi asuntoa se hinta olisi helposti päälle 1000€/kk jos suostuisi vain 55m2 pienessä kopissa asustelemaan niin saman kadun varrelta saisi "vain" 740€/kk (ja aikaisintaan 11kk päästä saisi irtisanoa 2kk vuokra etukäteen vakuutena lisänä autopaikkamaksu 12€).

Siihen verrattuna JOPA lainanlyhennyksen + vastikkeen kanssa asuminen on halvempaa kuin vuokralla ja tietysti kun se laina joskus on maksettu pois pidemmän päälle se asuminen tulee silti halvemmaksi JA vähintään sen mitä on alunperin maksanut (tällä hetkellä jonkun verran enemmänkin) saa kuitenkin myydessä. Toki sitä väkisinkin joutuu tekemään / osallistumaan remontteihin mutta niin sen kuuluukin olla ellei ns. "jatkuvasti" muuta ja ota uutta lainaa.

Ei minusta asumisen koskaan ole kuulunut olla "ilmaista" ellei joku muu (valtio / vanhemmat tms) maksa. Eikä se elämä pidempään vankilassa / laitoshoidossa / vanhempien luona ole varmaankaan kovin mielekästä / laadukasta.
 
Siinäpä tuo Kerimäellä sijaitseva talo: 114 m² Kivipellontie 7, 58200 Savonlinna Omakotitalo 4h m...

Onhan siinä talolla jo ikääkin ja riskirakenteita näkyvissä (valesokkeli). Mitä nyt muita taloja oikotiestä katselee, niin hintaahan tuossa näyttää olevan liikaa.

Mitä hän on siis itse maksanut, jos tuo 105 000€ on jo roimasti alennettu hinta? Kyllä kuulostaa ennemmin siltä, että itse on tehnyt typerät kaupat ja maksanut roimaa ylihintaa OKT:stä skutassa.
Lainaa jäljellä vielä tuon verran? Onko sitä maksettu ollenkaan pois? Jotenkin tämä haiskahtaa koko juttu.
 
Meillä olisi ollut tarve n. 3 t € lisälainalle raksalainaan. Lähinnä ettei tarvitsisi puskurista käyttää rahaa tarpeettomasti ja säilyisi sitä kautta parempi maksukyky. Pankista sanottiin, että nykyiseen lainaan ei voi hakea korotusta vaan pitäisi hakea erillinen luotto ko. summalle.

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.
 
Meillä olisi ollut tarve n. 3 t € lisälainalle raksalainaan. Lähinnä ettei tarvitsisi puskurista käyttää rahaa tarpeettomasti ja säilyisi sitä kautta parempi maksukyky. Pankista sanottiin, että nykyiseen lainaan ei voi hakea korotusta vaan pitäisi hakea erillinen luotto ko. summalle.

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.
Käsittääkseni remppalainaa ei saa yhdistää asuntolainaan. Sen voi kikkailla lainan haun yhteydessä, mutta jälkikäteen ei onnistu.
 
Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.
Eihän asuntolainaan ole mitään pintaremppalainoja saanut sisällytettyä pitkään aikaan, peruskorjauksia ehkä? Käsittääkseni jos olisit hakenut 100t kämppään 103t lainaa, olisit (pankki olisi) lopulta nostanut sitä sen 100t ja maksanut myyjälle ja sitä kolmea tonnia ei siis olisi koskaan ollut olemassakaan.
 
Ei ole kyse pintarempasta vaan rakentamiseen liittyvästä lisäkustannuksesta. Mutta selvä homma, olin naiivisti siinä uskossa, että jos rakentamisen kulut ylittäisi alkuperäisen lainan, niin alkuperäisen lainan yhteyteen voisi saada jotain lisälainaa tms.

Tarkennan, että rakentaminen on siis vielä kesken.
 

Tämä hiukan ihmetyttää, että miten asunnon omistajalla oli vielä viisi vuotta sitten ajatus, että omansa saa aina pois? Mahtoikohan sokaistua koronan aiheuttamasta etätyöbuumista?


Ja näin sen mielestäni pitää ollakin. On jotensakin kiero ajatus, että talo pitäisi arvonsa maailman tappiin asti koska se ei kuitenkaan kestä ikuisesti pystyssä.

Tuskin se hilloaminen tilannetta parantaa.

Sen mitä itse olen asuntomarkkinoita seurannut, käännekohta oli mielestäni 2008 finanssikriisi, jonka jälkeen ruuhka-Suomen ja muiden alueiden asuntomarkkinat lähtivät eriytymään. Semminkin kun IS:stä löytyy vuodelta 2012 uutinen asuntojen kehnosta menekistä osassa Suomea. Toki Itä-Suomessa Ukrainan sodan alkaminen ja itärajan sulkeutuminen huononsi tilannetta entisestään.

Tämä on mielestäni tärkeä yhteiskunnallinen aihe, vaikka tuohon uutiseen on nyt otettu esimerkkitapaus, joka varmaan herättää lukijoissaan tunteita ja varsinkin niissä, jotka voivat taputtaa itseään selkään, koska ei koske heitä...

Aiheeseen liittyy kuitenkin aika paljon muitakin seikkoja kuin pelkästään esimerkin tapaus, jossa on muutettu jostain paikasta X muuttotappiokunnalle Y, asuttu siellä muutama vuosi ja sen jälkeen pyöritellään silmiä, kun asunto ei menekään enää kaupaksi. Useimmiten näissä tapauksissa kyse lienee kuitenkin niistä, joissa paikkakunnalla on jo asuttu ennestään ja jääty ikään kuin jumiin, koska rahat ovat kiinni nykyisessä asunnossa ja siitä ei pääse välttämättä ilmaiseksikaan eroon. Kun tähän yhdistetään vielä omistajansa ikä, voidaan tulla tilanteeseen, jossa paikkakunnalta lähteminen ei pelkästään tarkoittaisi oman varallisuutensa "nollaamista", vaan kenties joutumista jopa maksumieheksi, jos riippakiveksi jääneestä talosta jää vain kustannuksia. Monen kohdalla tämä voi tarkoittaa loppuelämän viettämistä vuokra-asunnossa ja mitä lähempänä eläkeikää ollaan, sitäkin niukemmilla resursseilla.

Joukossa voi olla myös niitä, jotka nimenomaisesti haluaisivat muuttaa jonnekin rauhallisemmalle paikkakunnalle, mutta sen estää lainansaanti, koska ostettavan kohteen vakuusarvo voi pankin silmissä olla niin pieni. Tällöin eivät myyjät eivätkä ostajat kohtaa. Lisäksi jos ostettava kohde vaatisi remonttia, ei ole mitenkään luvattua, että pankki sen rahoittaisi, jos ainoa keino sen toteuttamiseksi olisi lainaraha. Asunnon ostaminen ja ylläpitäminen muuttotappiopaikkakunnalta voisi näin ollen edellyttää merkittäviä käteisvaroja, joita ei ainakaan tyypillisesti nuoremman pään asuntokunnilla välttämättä ole ja taas varttuneemmilla voi olla haluja päin vastoin muuttaa kohti palveluja.

Ehkä nuoremmille haastavampaa hahmottaa, mutta ei tässä oikeasti niin mahdottomasti aikaa ole mennyt siitä, kun vielä nykyistä useammilla paikkakunnilla asunnoista joutui vielä maksamaan ihan rehellistä rahaa ja sen vuoksi otettiin pankkilainaa. Nyt voi olla tilanne, että lainaa on edelleen reilusti jäljellä, mutta asunnon käypä arvo ei ole likimainkaan lähellä sitä arvoa. Eikä edes maakunta takaa, että tilanne olisi ruusuinen. Esim. iso osa Pirkanmaasta on aluetta, jossa asuntoaan voi olla vaikea saada kaupaksi ja näitä alueita löytyy reippaasti myös ns. kasvukolmion sisältä.

Paras tilanne on heillä, joilla joko asunto on ennestään kasvavalla seudulla taikka voivat aloittaa nuorena ns. puhtaalta pöydältä ja ryhtyä kartuttamaan asuntovarallisuutta siellä missä se nykyisen tulevaisuuden näkökulmasta on todennäköisintä. Toisaalta alueiden eriytyminen johtaa myös siihen, että iso joukko asunnon ostajista kasvattaa markkina-alueita, koska halutuimpien postinumeroiden hinnat karkaavat liian kauaksi keskituloisen ulottuvilta.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä olisi ollut tarve n. 3 t € lisälainalle raksalainaan. Lähinnä ettei tarvitsisi puskurista käyttää rahaa tarpeettomasti ja säilyisi sitä kautta parempi maksukyky. Pankista sanottiin, että nykyiseen lainaan ei voi hakea korotusta vaan pitäisi hakea erillinen luotto ko. summalle.

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.
Ihan normaalia pankin toimintaa. Me myös rakennettiin ja olisi varmaan pitänyt olla tiukempana aikanaan OP:n suuntaan, kun haettiin 315t€ rakennuslainaa, niin sitä lopulta saatiin sitten 311t€, kun pankkivirkailija halusi jostain syystä tuon pikkusumman tuosta tinkiä pois, vaikka mikään meidän maksukyky tms. ei olisi sitä estänyt saamasta. Kyllä sille extra neljälle tonnille olisi ollut oikeaa käyttöä. Nyt jos haluaisin vaikka tuon summan tai enemmänkin rakentamisen viimeistelyyn tai vaikka piharakennuksen rakentamiseen, joutuisin käytännössä ottamaan sen lisälainan jonkinlaisena kulutusluottona, jonka kustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin asuntolainan.

Itse olen omassa projektissa kallistunut siihen, että kaikki ylimääräinen rahoitetaan takataskusta ja pankin puheille menen lisälainan toiveissa vaan jos on pakko. Ei kiinnosta maksaa niitä kulutusluottojen korkoja.
 
Tämä on mielestäni tärkeä yhteiskunnallinen aihe
Mikä tässä siis on sitä yhteiskunnallista aihetta? Pitäisikö olla joku markkinatalouden kyvykkyystesti suoritettavana ennen kuin saa ostaa asunnon tai tehdä muita sijoituksia, vai mikä tässä on pointtina?
 
Mikä tässä siis on sitä yhteiskunnallista aihetta? Pitäisikö olla joku markkinatalouden kyvykkyystesti suoritettavana ennen kuin saa ostaa asunnon tai tehdä muita sijoituksia, vai mikä tässä on pointtina?
Samassa jamassa on iso joukko suomalaisia, vaikka eivät olisikaan joutuneet siihen uutisartikkelin mukaisella tavalla. Pointti ei ole mitenkään tässä se, että tähän pitäisi nyt yhteiskunnan jotenkin taloudellisesti puuttua (mitä uhkakuvia jotkut varmaan näkevät), vaan ensisijaisesti tiedostaa, että aikain saatossa Suomessa on hyvin vahvaksi kasvanut kulttuuri ja ajatus siitä, että oma koti olisi jonkinlainen varallisuuserä, johon voi aina jollain tavalla luottaa. Sitä voidaan vaikka kuinka paljon silmiä pyöritellä, mutta ei tätä vielä lähellekään kaikki tiedosta.
 
Ei ole kyse pintarempasta vaan rakentamiseen liittyvästä lisäkustannuksesta. Mutta selvä homma, olin naiivisti siinä uskossa, että jos rakentamisen kulut ylittäisi alkuperäisen lainan, niin alkuperäisen lainan yhteyteen voisi saada jotain lisälainaa tms.

Tarkennan, että rakentaminen on siis vielä kesken.
Tuo olisi pitänyt tehdä siten, että myönnetty maksimi on enemmän kuin nostat ja sitten tarvittaessa nostat lisää. Kulujen puolesta en tiedä mikä on paras, mutta paras lääke nihkeälle pankille on vaihtaa sitä. Tai ainakin mennä prosessissa sen verran pitkälle, että hapannaamainen virkailija ymmärtää ns. yskän.
 
Suomessa on hyvin vahvaksi kasvanut kulttuuri ja ajatus siitä, että oma koti olisi jonkinlainen varallisuuserä, johon voi aina jollain tavalla luottaa.
Artikkelissa toisaalta sanottiin että kaksi aikaisempaa omistusasuntoa oli saatu myytyä voitolla, jonka vuoksi luuli että niin käy aina.

En tiedä onko se nyt sitten kulttuurillista, mutta yleisesti ottaen ymmärrys siitä että sijoittamisessa on aina riski, myyntipuheisiin ei kannata sokeasti luottaa (vaikka ne olisi pankilta tai kiinteistönvälittäjältä) ja että markkinatilanteet muuttuu. Näen todellakin ongelmalliseksi sen, että kuivtellaan menneisyyden onnistumisten johtuvan vain omista teoista eli että saman tekemällä onnistuu jälleen. Siitä en ole samaa mieltä että tuo olisi erityisesti yhteiskunnallinen tai kulttuurillinen asia. Toki koulutuksella voisi pyrkiä parantamaan tilannetta, mutta realistisesti olen skeptinen kuinka paljon voidaan vaikuttaa.

Toki esimerkiksi matematiikka on monelle tavan tallaajalle sen verran hankalaa (tai "epäkiinnostavaa"), että kaikille ei ole jo matemaattisesti ihan itsestäänselvää että esim. korot vaikuttaa niin, että korkojen laskiessa hinnat nousee ja päinvastoin. Jos ei ymmärretä taloudesta kunnolla, niin voisi olla järkevää käyttää omaa talousneuvojaa (ei siis esim. pankin). Monissa muissa maissa tämä kirjanpitäjän/talousneuvojan käyttäminen on ehkä kulttuurillisesti hyväksyttävämpää kuin suomessa, jossa mukamas koulutuksen pitäisi antaa riittävät eväät omasta taloudesta huolehtimiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo olisi pitänyt tehdä siten, että myönnetty maksimi on enemmän kuin nostat ja sitten tarvittaessa nostat lisää. Kulujen puolesta en tiedä mikä on paras, mutta paras lääke nihkeälle pankille on vaihtaa sitä. Tai ainakin mennä prosessissa sen verran pitkälle, että hapannaamainen virkailija ymmärtää ns. yskän.
Tämä juuri ärsyttää, kun en usko, että lainaa hakiessa se pari tonnia olisi liikuttanut ehtoja mihinkään suuntaan ja nyt ihan älyttömän nihkeä suhtautuminen. Hyvä vinkkivitonen näemmä kaikille, jotka hakee rakennuslainaa, että hakee ns. maksimit ja käyttää tarpeen mukaan. Ei kannata hakea tarkkaan laskelmien mukaisesti.

OP sentään suostui rakentamislainaan ns. ensiasuntona, esim. Danskella ei voinut käyttää ASP-lainaa rakentamiseen ollenkaan. Se sanottuna kyllä tämä laina lähtee kilpailutukseen heti, kun rakennuspöly on "laskeutunut".
 
Tämä juuri ärsyttää, kun en usko, että lainaa hakiessa se pari tonnia olisi liikuttanut ehtoja mihinkään suuntaan ja nyt ihan älyttömän nihkeä suhtautuminen. Hyvä vinkkivitonen näemmä kaikille, jotka hakee rakennuslainaa, että hakee ns. maksimit ja käyttää tarpeen mukaan. Ei kannata hakea tarkkaan laskelmien mukaisesti.

OP sentään suostui rakentamislainaan ns. ensiasuntona, esim. Danskella ei voinut käyttää ASP-lainaa rakentamiseen ollenkaan. Se sanottuna kyllä tämä laina lähtee kilpailutukseen heti, kun rakennuspöly on "laskeutunut".
Rakentamislainat eivät nykypäivänä ole sellaisia, joita haetaan takki auki ja ilmoitetaan pankille paljonko rahaa otetaan. Pankki kyllä vertaa pyydettyä lainan määrää rakentamiskustannusten realistisuuteen sekä valmiin talon markkina-arvoon ja sitä kautta vakuusarvoon. Hakemalla "maksimit" ilman mitään realistisuutta voi keskustelut päättyä siihen heti alkuun. Periaate on joka tapauksessa, että jos lainamäärä ei riitä kustannusylitysten takia niin omasta taskusta sitten lisää. Osa pankeistahan ei käytännössä rahoita ollenkaan talonrakentajia niin vähemmän uskottavuutta neuvotteluissa huudella menevänsä kilpailijaille.
 
Ei yllättänyt Dansken nihkeys ASP-lainan suhteen. Itsellä ASP-laina meni sentään asunto-osakkeeseen, mutta Dansken mukaan ASP kautta ei oltaisi mitenkään voitu ostaa asuntoa muuta kuin 50:50 omistussuhteella. Ei paljoa kiinnostanut vääntää asiasta, kun samana aikaan OP tarjoaa samaan aikaan erilliset lainat 60:40 suhteella, kyselee miltä marginaali kuulostaa (= tarjoavat alle kilpailijan ilman lisäkyselyjä onko oikeasti tarjottu alempaa) puoliso sai vielä ei-ASP lainan takaukset järjestettyä jollakin erikoisella kuviolla vaikka ensin puhuttiin Garantian tarpeesta.

Onko ne muutkaan pankit yhtään parempia jos marginaalejakin katsoo? Toki ainahan sitä kannattaa vaihtaa jos saa parempaa tarjousta, mutta en olisi kovin varma.

Mitä nyt itse ensiasunnon ASP-lainan perusteella ja tuttavilta kuullut niin OP on kuitenkin parhaimistoa niin marginaalein kuin myös joustavin ehdoin. Toki sukulainen manaa vieläkin 20 vuotta sitten saamaansa OP palvelua kuinka eivät ymmärtäneet mitään maatalouden lainoista ja lainatarjouskin oli aivan surkea vs Säästöpankin tarjous.
 
OP sentään suostui rakentamislainaan ns. ensiasuntona, esim. Danskella ei voinut käyttää ASP-lainaa rakentamiseen ollenkaan. Se sanottuna kyllä tämä laina lähtee kilpailutukseen heti, kun rakennuspöly on "laskeutunut".
Dankella taitaa olla ensiasunnon lainalle jotain omia etujaan. Ehkä haluttiin vain välttää ylimääräisien etujen antamista, jos case ei vaikuttanut muutenkaan ihan parhaalta?
 
Mitä nyt itse ensiasunnon ASP-lainan perusteella ja tuttavilta kuullut niin OP on kuitenkin parhaimistoa niin marginaalein kuin myös joustavin ehdoin. Toki sukulainen manaa vieläkin 20 vuotta sitten saamaansa OP palvelua kuinka eivät ymmärtäneet mitään maatalouden lainoista ja lainatarjouskin oli aivan surkea vs Säästöpankin tarjous.
Oma laina on OP:ssa, mutta ymmärtääkseni Nordealla onnistuisi muutokset ja esim. lyhennysvapaat helpommin ja omatoimisemmin. Nordealla myös korkoputki mikä mielestäni korkokattoa fiksumpi. Sen vuoksi jäi aikanaan korkosuojaus ottamatta OP:lta osaan lainasta. Tosin OP:n katto ja kesto olivat sellaisia, että tappiolle niissä olisi näin jälkikäteen ajateltuna varmaankin jäänyt vaikka korot kävivät korkealla.
 
Oma laina on OP:ssa, mutta ymmärtääkseni Nordealla onnistuisi muutokset ja esim. lyhennysvapaat helpommin ja omatoimisemmin. Nordealla myös korkoputki mikä mielestäni korkokattoa fiksumpi. Sen vuoksi jäi aikanaan korkosuojaus ottamatta OP:lta osaan lainasta. Tosin OP:n katto ja kesto olivat sellaisia, että tappiolle niissä olisi näin jälkikäteen ajateltuna varmaankin jäänyt vaikka korot kävivät korkealla.
ASP-lainan tapauksessa lyhennysvapaat ovat valmiiksi rajoitetumpia (näihin oli näihin tosin vissiin tulossa jotakin lievennyksiä). Ja toki ASP-lainassa on korkosuojaus jos oikein pahasti käy.

Mutta pitää tosiaan muistaa, että asuntolainatarjouksien vertailu on kuin vakuutuksien vertailu eli mahdotonta. Tuo lainauksen teksti sinällään huono itseltäni, koska en todellakaan pidä OP:ta aina edullisimpana ja parhaana ratkaisuna. Esim. lainan järjestelykulut olivat n. 400e korkeammat mitä Danskella ja S-pankilla. Toisaalta OP bonuksilla saa vakuutuksia.
 
Esim. lainan järjestelykulut olivat n. 400e korkeammat mitä Danskella ja S-pankilla. Toisaalta OP bonuksilla saa vakuutuksia.
Varmaan riippuu vähän kaikesta, mutta pitää sanoa että itse en ole koskaan toimitus tai järjestelykuluja maksanut, vaikka olen lainoja veivaillut monesti uusiksi OP:n kanssa. Olen aina hakenut kilpailevan tarjouksen Danskelta, mistä akavalaiset saa lainan ilman noita kuluja.
 
Artikkelissa toisaalta sanottiin että kaksi aikaisempaa omistusasuntoa oli saatu myytyä voitolla, jonka vuoksi luuli että niin käy aina.

En tiedä onko se nyt sitten kulttuurillista, mutta yleisesti ottaen ymmärrys siitä että sijoittamisessa on aina riski, myyntipuheisiin ei kannata sokeasti luottaa (vaikka ne olisi pankilta tai kiinteistönvälittäjältä) ja että markkinatilanteet muuttuu. Näen todellakin ongelmalliseksi sen, että kuivtellaan menneisyyden onnistumisten johtuvan vain omista teoista eli että saman tekemällä onnistuu jälleen. Siitä en ole samaa mieltä että tuo olisi erityisesti yhteiskunnallinen tai kulttuurillinen asia. Toki koulutuksella voisi pyrkiä parantamaan tilannetta, mutta realistisesti olen skeptinen kuinka paljon voidaan vaikuttaa.

Toki esimerkiksi matematiikka on monelle tavan tallaajalle sen verran hankalaa (tai "epäkiinnostavaa"), että kaikille ei ole jo matemaattisesti ihan itsestäänselvää että esim. korot vaikuttaa niin, että korkojen laskiessa hinnat nousee ja päinvastoin. Jos ei ymmärretä taloudesta kunnolla, niin voisi olla järkevää käyttää omaa talousneuvojaa (ei siis esim. pankin). Monissa muissa maissa tämä kirjanpitäjän/talousneuvojan käyttäminen on ehkä kulttuurillisesti hyväksyttävämpää kuin suomessa, jossa mukamas koulutuksen pitäisi antaa riittävät eväät omasta taloudesta huolehtimiseen.

Onhan se nyt ihan kansallistaperintöä ollut pitkään ja pitäisi olla kyllä hyvin tiedossa, että asunto on ollut se suomalaisten kotitalouksien suurin pääoma ja vanhuuden turva. Vaikka se muuttuu pikkuhiljaa on muutos hidas ja muutos ajatusmalleissa ehkä vielä hitaampi. 2017 se kokonais varallisuudesta asunto oli vielä 69% ( Suomalaiset ovat köyhää sakkia ) ja 2023 vieläkin 45% vaikka rommausta ollut hinnoissa jo tovi ja muut varallisuus erät nousseet suhteessa asuntoihin monin verroin ( Suomalaiset köyhtyivät – tällä summalla pääsee vauraimpien joukkoon )

Eihän tämä nyt ihan uusi ilmiö ole kuten ap tuolla jo sanoi -08 voisi olla aika merkittävä spotti mistä voisi laskea alkaneeksi tämän eriytymisen. Ja yhteiskunnallisestikkin aihe on merkittävä. Jos ei pidä merkittävänä niin ehkä oma ajatusmailma on hyvin pitkälti oman navan ja jonkun pks:n ympärillä pyörivä.

Korot on olleet merkittävän ylhäällä vain ysärin lamassa ja -08 jenkkien asuntolaina kriisin piikki:

nayttokuva-2022-12-14-kello-14.10.42.png


Ja ei vaikka korot olisi alhaalla niin tämä rakenteellinen muutos kyllä kytisi pohjalla kyllä ja todennäköisesti ilmiö olisi käynnissä lievempänä. Korkojen nousu oli vaan katalyytti mikä sai homman selkämmin esille. Vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä tyyliin 70-80% Suomen pinta-alasta on luokkaa no go zone jos haluaa pankkirahoitusta asuntoon. Niin eipä sille mitään taikaluotia ole. Siellä on joku miljoona ihmistä joiden ainut varallisuus on muuttuntu käytännössä kulueräksi ja ongelmajätteeksi jos ei nyt niin lähitulevaisuudessa.

Ehkä joku roskapankki minne saa dumpata kiinteistön ja muuttaa sen jälkeen pks elämään sosiaalituilla hautaan asti. Jolloin siitä taas tulee muille veronmaksajille mukava kuluerä kun rakennetaan niitä 4000€/m2 pintotaloja ja maksetaan vielä muu eläminen siihen päälle. Asiaan ehkä herätään paremmin lähivuosina kun sitä roskaa alkaa valumaan valtiolle asti sen verran, että siitä alkaa olla oikeasti riessaa: Tämäkin asunto päätyi omistajan kuoltua valtiolle, koska muuta perijää ei ollut – määrät hurjassa kasvussa

Ja ei asia ei liikuta minua henkilökohtaisesti tai ketään lähipiiristäni. Loppusijoituspaikan asuntolaina on maksettu. Eipä tälläkään ei tule mitään arvonnousua olemaan koska liian kaukana kasvukeskuksista vaikkakin kasvukolmion sisällä, mutta en ole tästä mihinkään menossa niin ei kiinnosta. Pystyn silti hyvin samaustumaan siihen tilanteeseen joka hemmetin monessa kodissa on päällänsä.
 
Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.
 
Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.
Elämä on valintojen maailma. Joitakin lämmittää enemmän mukavat, tilavat ja hyvällä sijainnilla olevat asumispuitteet kuin osakesalkun numerot. Niistä rahoista pääsee nauttimaan joskus kymmenien vuosien päästä jos elää sinne asti kun taas jossain on koko ajan asuttava. Käärinliinoissa ei ole taskuja ja tietyn rajan jälkeen varallisuus ei enää lisää onnellisuutta. Jossain lähiön rähjäisesssä yksiössä asuminen voi jossain vaiheessa alkaa ottamaan päähän ja asunnon vaihtamisessakin on kuluja. Varsinkin jos on jälkikasvua niin asumisneliöille ja sijainnille alkaa kummasti laittamaan painoarvoa, mitkä nostavat asunnon hintaa.
 
Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.
Ja lopun tehden ihan sama minkä hintaluokan koti on kyseessä, on melko huono lähestymistapa ostaa jokin paikka puhtaasti arvonnousun perässä. Koti on koti, ja siinä pitäisi olla kyllä aivan muut kriteerit mielessä päällimmäisenä. Syrjäkylillä voi laskea arvonaleneman vertailumielessä kuluksi mutta silläkään ei ole mitään merkitystä, jos aikomus ei ole enää muuttaa ko. kodista muualle kuin vanhainkotiin loppuelämänsä aikana.

Eikä tuo nyt edes kauhean kaukana asuinkeskuksista ole tänä päivänä realismia, ettei talo mene kaupaksi. Katselin kolmatta vuotta perättäin Ikaalisissa (n. 50km Tampereelta) myynnissä olevaa alle 20 vuotta vanhaa taloa joka ei vain meinannut mennä muistaakseni 209ke hintapyynnillä kaupaksi. Kahden auton todella tilava talli, siisti hyvän kokoinen tontti, lähellä palveluja ja rauhallisella alueella. Nyt on näkynyt kadonneen myyntipalveluista eli toivottavaksi on mennyt kaupaksi. Samanlaisesta talosta olisi saanut maksaa Tampereen naapurikunnissakin jotain 400-500ke haarukassa ihan helposti.
 
Elämä on valintojen maailma. Joitakin lämmittää enemmän mukavat, tilavat ja hyvällä sijainnilla olevat asumispuitteet kuin osakesalkun numerot. Niistä rahoista pääsee nauttimaan joskus kymmenien vuosien päästä jos elää sinne asti kun taas jossain on koko ajan asuttava. Käärinliinoissa ei ole taskuja ja tietyn rajan jälkeen varallisuus ei enää lisää onnellisuutta. Jossain lähiön rähjäisesssä yksiössä asuminen voi jossain vaiheessa alkaa ottamaan päähän ja asunnon vaihtamisessakin on kuluja. Varsinkin jos on jälkikasvua niin asumisneliöille ja sijainnille alkaa kummasti laittamaan painoarvoa, mitkä nostavat asunnon hintaa.
Mutta mitä hyötyä siitä on, että se sama asunto maksaa enemmän sen sijaan että se maksaisi vähemmän? Tästä tässä mun pointissa on enemmän kyse kuin omista elämänvalinnoista. Jos voin ostaa sen saman rivitalokolmion 200k eurolla sen sijaan että se on 300k 10 vuoden päästä, niin en näe että tuon isomman summan maksaminen kontribuoisi omaan elämään mitään positiivista.
 
Tämä on mielestäni tärkeä yhteiskunnallinen aihe, vaikka tuohon uutiseen on nyt otettu esimerkkitapaus, joka varmaan herättää lukijoissaan tunteita ja varsinkin niissä, jotka voivat taputtaa itseään selkään, koska ei koske heitä...

Esim. iso osa Pirkanmaasta on aluetta, jossa asuntoaan voi olla vaikea saada kaupaksi ja näitä alueita löytyy reippaasti myös ns. kasvukolmion sisältä.

Piti ihan tarkistaa ja kyllähän esim. Mänttä-Vilppula kuuluu tuohon Pirkanmaahan. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun Mänttä-Vilppulan alueella puhuttiin siitä (ennen koronaa jne) miten sinne tulee uutta kansainvälistä lentokenttää, alueen hinta raketoi ja jos vaan on yhtään rahaa kannattaa ostaa. Tai sitten ne jotka ovat muuttaneet "maalta kaupunkiin" saaneet esim. töitä tuolta ja miettineet että Pirkanmaa = aivan varmasti arvo kasvaa ja vielä ehkä "keskustan alueella" tms. lähellä palveluita joten joku 250-500k kannattaa maksaa omakotitalosta kun niiden arvo vaan kasvaa kuten aina (TM) on tehnyt.

+

(Ja ei, en itse asu tuolla mutta pystyn kyllä helposti uskomaan että moni on tehnyt tuon virheen luokkaa 2010 tai varsinkin aiemmin ja maksaa siitä vieläkin)

Näin melko edullisesti asuvana koen tämän ilmiön lähinnä positiivisena, paljon mielummin olen maksamatta jostain asunnosta helvetisti sen takia että sen odotetaan kasvattavan arvoaan jatkuvasti. Vähemmän rahaa kiinni asuntoon ja enemmän johonkin arvoaan kasvattavaan.

Hieman samaa mieltä, tosin asun kasvukolmion sisällä ja kämpän hinta on nousussa. Kuitenkin vastike JA asuntolainan lyhennys ovat yhteensä edullisemmat kuin vastaavassa vuokra olisi. Vielä edullisempaa luonnollisesti kun kaikki on maksettu pois ja tietää että myydessä saa ihan mukavasti rahaa jos sellaiseen tilanteeseen joutuu iän karttuessa.

Mutta mitä hyötyä siitä on, että se sama asunto maksaa enemmän sen sijaan että se maksaisi vähemmän?


Jos tarkoitat tällä sitä että asuisi muuttotappiokunnassa missä palvelut vähenevät, lainojen saaminen vaikeutuu, asunnot vanhentuvat ja kunto huononee sekä asuntojen hinnat laskevat eikä niitä tahdo saada kaupaksi niin no.. itse tykkään asua paikassa missä palvelut ovat lähellä ja niitä varmasti saa (jos yksi lopettaa on monta muuta mihin mennä).
Julkinen liikenne pelaa (myös ne taksit) ja työpaikkoja (sekä veronmaksajia) on paljon, lakeja noudatetaan eikä olla tilanteessa missä lähimmän poliisin saapumiseen voi mennä useita tunteja ja se kylän ainoa lähibaari säännöllisesti "avataan" paikallisen sankarin (mikä toki vaihtuu kun se sankari välillä menee tiilenpäitä lukemaan) toimesta joka tulee aineissa & kännissä paikalle haulikon tms. kanssa..

Eli se "halvin mahdollinen" mutta saman kokoinen, ehkä samana vuonna tehty jne. asunto ei ehkä kuitenkaan "keskellä ei mitään ja ilman mitään palveluita" ole läheskään kaikille (kuten itselle) edes sen 10-30k arvoinen kun taas toisaalla se samankuntoinen, kokoinen ja myös omalla tontilla oleva paikka voi hyvinkin olla sen 150, 250 tai 400k arvoinen ja siihen saa jopa lainaa...
 
Jos tarkoitat tällä sitä että asuisi muuttotappiokunnassa missä palvelut vähenevät, lainojen saaminen vaikeutuu, asunnot vanhentuvat ja kunto huononee sekä asuntojen hinnat laskevat eikä niitä tahdo saada kaupaksi niin no.. itse tykkään asua paikassa missä palvelut ovat lähellä ja niitä varmasti saa (jos yksi lopettaa on monta muuta mihin mennä).
Meinasin tällä siis lähinnä sitä, että asunnon ostajan näkökulmasta on vaikea kuvitella tilannetta jossa jatkuvasti nousevat asuntojen hinnat olisivat positiivinen asia. Alkuperäisessä lausessa "sama" viittasi siis täsmälleen samaan asuntoon, ei johonkin "vastaavaan" asuntoon syrjemmässä.

Myytäessä toki asian voi nähdä toisin, mutta kyllä ne asuntoa myyvätkin ovat ne joskus ne kämppänsä joutuneet ostamaan ja jatkuva asuntojen hintojen nousun aiheuttama inflaatio on minusta keskimäärin enemmän negatiivinen kuin positiivinen ilmiö yhteiskunnallisesti.
 
Piti ihan tarkistaa ja kyllähän esim. Mänttä-Vilppula kuuluu tuohon Pirkanmaahan. Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä kun Mänttä-Vilppulan alueella puhuttiin siitä (ennen koronaa jne) miten sinne tulee uutta kansainvälistä lentokenttää, alueen hinta raketoi ja jos vaan on yhtään rahaa kannattaa ostaa. Tai sitten ne jotka ovat muuttaneet "maalta kaupunkiin" saaneet esim. töitä tuolta ja miettineet että Pirkanmaa = aivan varmasti arvo kasvaa ja vielä ehkä "keskustan alueella" tms. lähellä palveluita joten joku 250-500k kannattaa maksaa omakotitalosta kun niiden arvo vaan kasvaa kuten aina (TM) on tehnyt.
Vähän off-topic, mutta täytyy sanoa, että jos on noita lentokenttä ym. haihatteluja uskonut Mänttä-Vilppulan suhteen, niin ehkä jonkinlainen kalibrointi todellisuudentajun suhteen olisi paikallaan. Paikka ei ole näppärän etäisyyden päässä isommista kaupungeista (n. 1 h Tampereelle ja Jyväskylään), eikä siellä taida olla juuri (kuolevaa?) paperitehdasta lukuun ottamatta suuremmin teollisuutta. Vaikea nähdä minkä vuoksi joku ajattelisi alueen hinnan raketoivan.
 
Myytäessä toki asian voi nähdä toisin, mutta kyllä ne asuntoa myyvätkin ovat ne joskus ne kämppänsä joutuneet ostamaan ja jatkuva asuntojen hintojen nousun aiheuttama inflaatio on minusta keskimäärin enemmän negatiivinen kuin positiivinen ilmiö yhteiskunnallisesti.

Toisaalta hinnat nyt valitettavasti vaan pitkällä tähtäimellä yleensä nousevat. Muistan miten 80-luvulla yksi henkilö myi sen asuntonsa Pispalanharjulta 100 000mk hintaan ja ostaja sitten jyräsi koko "paskan" rakentaen uuden tilalle koska hänelle tärkein oli se tontti.

Olisi se tietysti oikeasti ihan järkyttävän hienoa jos olisin voinut ostaa kyseisen asunnon tontteinaan vuonna 2013/2014 kun oman kämppäni hankin maksaen siitä saman hinnan eli alle 17 000€. Valitettavasti ne hinnat ovat luokkaa miljoona euroa joten päätin sitten ostaa rivarin pätkän lähellä olevasta kaupungista.. valintoja...

Samaten muistan miten Anttilasta sai ostaa tarjouksesta 10mk hintaan 5 litraa (täys)tuoremehua. Sai ihan itse valita haluaako esim. appelsiini, mandariini, omena, ananas vai mitä merkkiä.. ..nyt jos menet ostamaan litran tuoremehua se on helposti päälle 2€ litra etkä voi edes unelmoida saavasi 5 litraa alle 2 euroon...

Toki myös palkat olivat eri. Se että joku unelmoi kesätyöstä paperitehtaalla mistä sai 10 000mk kesältä (eli 2½kk) ja normaalit palkat olivat luokkaa 6000-8000mk/kk niin moniko nykyisin kertoisi tyytyväisenä että esim. 20v työuran jälkeen se kuukausipalkka on jopa 1000 tai peräti 1350€/kk.
 
Meinasin tällä siis lähinnä sitä, että asunnon ostajan näkökulmasta on vaikea kuvitella tilannetta jossa jatkuvasti nousevat asuntojen hinnat olisivat positiivinen asia. Alkuperäisessä lausessa "sama" viittasi siis täsmälleen samaan asuntoon, ei johonkin "vastaavaan" asuntoon syrjemmässä.

Myytäessä toki asian voi nähdä toisin, mutta kyllä ne asuntoa myyvätkin ovat ne joskus ne kämppänsä joutuneet ostamaan ja jatkuva asuntojen hintojen nousun aiheuttama inflaatio on minusta keskimäärin enemmän negatiivinen kuin positiivinen ilmiö yhteiskunnallisesti.

Merkittävä arvonlasku taappaa markkinat täysin, koska pankit ei anna lainaa kun ei takuuta saako asunntoa edes myytyä tai onko osakkeen tapauksessa siellä rasitteena arvoa isompia saneerauksia. Vaikka kiinnostaisi ostaa niin asunnot ei vaihda omistajaa. Toki jotkut voi sitten muutamilla kymppitonneilla ostaa käteisellä niitä pois, mutta en mä tota mitenkään hyvänä asiana näkisi edes niidenkään puolesta.

Vaikka as oy kuolee siihen paikkaan jos ei ole vakuuksia tehdä remppoja. Kiinteistössä taasen en myöskään näkisi mitään mieltä tehdä mitään saneerauksia kun mikään niistä ei siirry mitenkään arvoon. Siinä mentäisiin tyyliin varmaan ihan paikkausmenetelmänä. Ainut jos on 99% varma, että siinä majailee hyvin pitkään voisi sillä perusteella tehdä omaa asumismukavuutta nostavat asiat.
 
Ihan normaalia pankin toimintaa. Me myös rakennettiin ja olisi varmaan pitänyt olla tiukempana aikanaan OP:n suuntaan, kun haettiin 315t€ rakennuslainaa, niin sitä lopulta saatiin sitten 311t€, kun pankkivirkailija halusi jostain syystä tuon pikkusumman tuosta tinkiä pois, vaikka mikään meidän maksukyky tms. ei olisi sitä estänyt saamasta. Kyllä sille extra neljälle tonnille olisi ollut oikeaa käyttöä. Nyt jos haluaisin vaikka tuon summan tai enemmänkin rakentamisen viimeistelyyn tai vaikka piharakennuksen rakentamiseen, joutuisin käytännössä ottamaan sen lisälainan jonkinlaisena kulutusluottona, jonka kustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin asuntolainan.

Itse olen omassa projektissa kallistunut siihen, että kaikki ylimääräinen rahoitetaan takataskusta ja pankin puheille menen lisälainan toiveissa vaan jos on pakko. Ei kiinnosta maksaa niitä kulutusluottojen korkoja.
Meillä oli samantapainen tilanne, että 10k tarvittiin lisää rakentamiseen. Oli käytetty 190k ja enempää ei haettukkaan. Pankkitäti tarjoili sitä lisälainana ja mä sit laitoin samana iltana toiseen pankkiin kokonaan uuden lainahakemuksen ja siirrettiin koko paska sinne. 😂
 
Rakentamislainat eivät nykypäivänä ole sellaisia, joita haetaan takki auki ja ilmoitetaan pankille paljonko rahaa otetaan. Pankki kyllä vertaa pyydettyä lainan määrää rakentamiskustannusten realistisuuteen sekä valmiin talon markkina-arvoon ja sitä kautta vakuusarvoon. Hakemalla "maksimit" ilman mitään realistisuutta voi keskustelut päättyä siihen heti alkuun. Periaate on joka tapauksessa, että jos lainamäärä ei riitä kustannusylitysten takia niin omasta taskusta sitten lisää. Osa pankeistahan ei käytännössä rahoita ollenkaan talonrakentajia niin vähemmän uskottavuutta neuvotteluissa huudella menevänsä kilpailijaille.
Tarkennan, että tarkoitin "maksimilla" lähinnä sitä omaa realistista maksimia mitä se maksukyky ja lainan määrä nyt voisi olla suhteessa rakennettavaan kohteeseen. Sen jälkeen, jos mahdollista, niin kannattaa yrittää sinne lainahakemukseen se muutama ekstratonni ujuttaa. Esim. omassa tapauksessa olisihan se paljon kivempi ollut saada pidettyä puskurit koskemattomana ja lainan kuukausierään joku 15 euroa.
 
Mutta mitä hyötyä siitä on, että se sama asunto maksaa enemmän sen sijaan että se maksaisi vähemmän? Tästä tässä mun pointissa on enemmän kyse kuin omista elämänvalinnoista. Jos voin ostaa sen saman rivitalokolmion 200k eurolla sen sijaan että se on 300k 10 vuoden päästä, niin en näe että tuon isomman summan maksaminen kontribuoisi omaan elämään mitään positiivista.
On yhteiskunnallisesti aika ongelmallista, jos uudehkojen asuntojen arvot ovat reippaasti rakennuskustannusten alapuolella. Se kyllä johtaa pitkän päälle siihen, että juuri kukaan ei enää rakenna mitään, koska vain rikkailla on varaa heittää rahaa omien tarkkojen mielihalujen täyttämiseksi, muut ostavat vähän käytetyn alennuksesta. Ja maa jossa ei rakenneta ei kyllä voi loputtoman pitkää säilyä elinvoimaisena. Kämpät vaan rapistuvat alta pois vähitellen ja elämänlaatu heikkenee pitkän päälle jos rakennuskanta ei uudistu.
 
On yhteiskunnallisesti aika ongelmallista, jos uudehkojen asuntojen arvot ovat reippaasti rakennuskustannusten alapuolella.
Ei tuossa minusta ollut kyse uusista asunnoista. Minusta on ihan luonnollista, että uudesta asunnosta joutuu maksamaan ylimääräistä ja sitten sen arvo yleensä pienempi 10 tai 20 vuoden päästä. Eli sinänsä vastaava tilanne kuin autokaupoilla, joskin ymmärrettävästi arvonlasku on hitaampaa asunnoissa kuin autoissa. Eli minustakin on parempi jos käytetty ja pian kaikenlaisia remppoja vaativa asunto maksaa 200 000 euroa eikä 300 000 euroa ihan vaan sen takia, että se on uutena maksanut 300 000 euroa.

Se jos asunnoista "saa aina omansa pois" on aika sairas tilanne. Toki jos vähentää ostohinnasta saadun asumishyödyn, niin sitten useammin saakin "omansa pois" (ellei maksa ostaessa ylihintaa tai satu käymään huono tuuri).
 
Vaikka rakennuksia valmistetaan lisää niin maata ei valmisteta. Siksi kasvukeskuksissa on väistämätöntä maan arvon kasvu ja siten myös sen läntin päällä olevan rakennuksen.

Rakennuksen arvo lähtökohtaisesti laskee aina pl. hetkelliset markkinahäiriöt ja uusi rakennus, jossa maksetaan rakennusprojektin välttämisestä. Maan arvo voi käyttäytyä toisin, joka sitten heijastuu kiinteistön hintaan.
 
Vaikka rakennuksia valmistetaan lisää niin maata ei valmisteta. Siksi kasvukeskuksissa on väistämätöntä maan arvon kasvu ja siten myös sen läntin päällä olevan rakennuksen.
Tuo on sinänsä totta, mutta hullunkurista on se että ilmeisesti jotkut ajattelevat vuokratontilla olevan asunnonkin arvon säilyvän. Ja näinhän on jossain määrin käynytkin ensimmäiset 28 vuotta, jos on ollut vaikka 30 vuoden vuokrasopimus kiinteällä hinnalla. Sitten kun vuokra 30 vuoden kohdalla on moninkertaistunut markkinatasolle on alkanut hirveä itku ja poru, vaikka kysymys on ollut vaan siitä että asunnosta on maksettu ylihintaa kun kustannukset on olleet epärealistisen alhaiset.

Ja tämä keskusteluhan alkoi talosta, joka ei ollut missään kasvukeskuksessa. Silti ostaja oli kuvitellut että tulisi saamaan "omansa pois".
 
Nyt alkaa näkyä jo laskeva asukasmäärä ja ihmisten persaukisuustrendi täällä 20 000 asukkaan seutukaupungissakin. Huonoimmat kerrostalot kauempana torista menevät 300e/neliö. Keskustan ytimen vanhat kerrostalot menevät hintaan 1000e/neliö. Lähialueilta maaseudulta saa 2000 luvun omakotitalon 150 000 eurolla. Oma omakotitalokin taajamassa on laskenut arvoa sitä vauhtia kun lyhennykset rullaavat :) Vaikea kuitenkaan keksiä elämänlaadullisesti parempaa asuntoa ja sijaintia. Rauhallinen ja turvallinen sijainti, uusi koulu 1,2km. Kaikki liikuntapalvelut, koulut ja kaupat 3km säteellä. Hyvästä joutuu maksamaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
297 322
Viestejä
5 072 052
Jäsenet
81 284
Uusin jäsen
veks

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom