Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[jm82]

Menin vuonna 2019 panttaamaan tuon mun yhden asunnon exän lainaan, jotta hän sai eron kohdalla mut ulos ostettua siitä ja omistus hänelle itselleen. Päätöshän oli aika hätäinen kun kulut juoksivat, eikä asunto mennyt kaupaksi kun sitä melkein vuosi yritettiin myydä.

Fast forward nyt kun mulla on aikomus myydä toi asunto, eipä noin vaan onnistu kun pantti on toisen lainaan. Kysyin nyt vielä pankilta, että mitä tälle asialle voi tehdä, ja odottelen vastausta. Mainitsin vielä, että voin omalta osallistua kuluihin mitä tuo pantin poisto vaatii.

Pyrin nyt saamaan asiallisesti neuvottelut käyntiin, että saisiko tuon asunnon irroitettua tuosta lainasta kun sitä on jo aika pitkään lyhennetty / löytyisikö jotain muuta panttia, joka kattaisi loput. Asunnon arvo itsessään lienee jotain 120 - 130k € väliltä ja lainaa on hänellä jotain 80k+ € vielä jäljellä.

Onko täällä antaa neuvoja tilanteeseen?

Toisaalta tuo on myös oppimatka siihen, että en tule koskaan elämässäni panttaamaan kenellekään enää mitään, ellei kyseessä ole tyyliin oma lapsi, jota ei vielä ole olemassakaan

Syksyllä ostin tämän talon. Jotain 2 viikkoa ylimääräistä aikaa meni panttien purkuun. Välittäjän mukaan pantattu 160k€, mutta tämän 1981 tehdyn arvo oli enää 48k€. Ostin itse, eli yksi ostaja vain.

Muistaakseni pantit saatiin purettua, kun löytyi joku aivan muu takaaja / takaajat. Oma epäilys, että omalla asunnollaan takasivat?

Mullehan ne panttikirjat taisi siirtyä, mutta niille nyt ei oikein ole mitään käyttöä. Panttikirjojen siirrosta vaan täytyi joku summa maksaa pankille.

 

[Kvarkki]

Jos välit exään ovat kunnossa, niin kannattanee kannustaa kilpailuttamaan lainat samalla, jos hänen nykyinen pankkinsa on nihkeä asunnon arvon tai vakuus-% suhteen. Alkaa olemaan kyllä sillä nurkilla, että pelkän asunnon pitäisi riittää jos ei olla jossain ihan hevonkuusessa, jossa arvonmuodostus asunnoille on lähtökohtaisesti negatiivinen.

 

[Markqq]

Jos välit exään ovat kunnossa, niin kannattanee kannustaa kilpailuttamaan lainat samalla, jos hänen nykyinen pankkinsa on nihkeä asunnon arvon tai vakuus-% suhteen. Alkaa olemaan kyllä sillä nurkilla, että pelkän asunnon pitäisi riittää jos ei olla jossain ihan hevonkuusessa, jossa arvonmuodostus asunnoille on lähtökohtaisesti negatiivinen.

Aika neutraalit välit, mutta hän ei noista raha -tai pankkiasioista niin hyvin tiedä (tai tämä on oma oletus perustuen menneisyyteen, voin olla täysin väärässä), joten tässä kohtaa pyrin mahdollisimman helpoimmalla menemään ja tulemaan itsekin tarpeen vastaan.

Joskus pieni menetetty raha on oman mielenterveyden vuoksi parempi kuin vääntö

Mutta kuten totesit niin asunnon arvo ja siitä lyhennetty laina pitäisi jo melkein panttaa itse itsensä.

 

[JRan]

Mutta kuten totesit niin asunnon arvo ja siitä lyhennetty laina pitäisi jo melkein panttaa itse itsensä.

Kyllä toi pitäisi riittää, jos luvut noin menee ja kuitenkin pystyy hyvin lyhennykset maksamaan.

Edit: pankin silmissä siis riski kasvaa, että laina jää jossain kohtaa maksamatta, jos joka kuukausi mennään nollaan ennen palkkapäivää, lyhennykset myöhässä, lyhennysvapaata käytetty jne. Tässä kohdassa ylimääräinen osake vakuutena onkin oikein kiva juttu. Kyllä nyky tietojärjestelmät kasaa nätisti sen asiakkaan riski scoren ja jos se on matala, niin ihan varmasti onnistuu ton pantin vapautus. Jos taas jotain muuta, niin homma ei onnistukaan välttämättä samassa pankissa, vaan vaatii pankin vaihtamisen.

 

[kilroy1]

Perheen sisäinen asuntokauppa, välittäjä ei ole mukana koska kyseessä osakehuoneiston kauppa. Mitä papereita (todennäköisesti Nordea) pankki vaatii kauppakirjan lisäksi koska kaupat tehdään pankin konttorissa asuntolainan vuoksi ? Digitaalinen kauppa ei ilmeisesti onnistu koska välittäjää ei käytetä.

 

[Leatherman]

Perheen sisäinen asuntokauppa, välittäjä ei ole mukana koska kyseessä osakehuoneiston kauppa. Mitä papereita (todennäköisesti Nordea) pankki vaatii kauppakirjan lisäksi koska kaupat tehdään pankin konttorissa asuntolainan vuoksi ? Digitaalinen kauppa ei ilmeisesti onnistu koska välittäjää ei käytetä.

Myin oman asunnon ilman välittäjää. Tarvitset vain kauppakirjan (latasin netistä pohjan) sekä pyydä sinun pankkia postittamaa osakekirja uuden osakkaan pankkiin (jos ei ole digitaalinen). Sitten vaan uuden osakkaan pankkiin sovittuun aikaan allekirjoittamaan paperit ja onkin tehty.

 

[maustevoi]

Perheen sisäinen asuntokauppa, välittäjä ei ole mukana koska kyseessä osakehuoneiston kauppa. Mitä papereita (todennäköisesti Nordea) pankki vaatii kauppakirjan lisäksi koska kaupat tehdään pankin konttorissa asuntolainan vuoksi ? Digitaalinen kauppa ei ilmeisesti onnistu koska välittäjää ei käytetä.

Tämä tehty vastikään samoilla spekseillä. Jopa kahdetkin ilman välittäjää tehty.. Onnistuu, mut vaatii aikaa järjestelyyn että kaikki pääsee paikalle (osalle helppoa, osalle ei - riippuu missä asuu).

Kauppakirja, passit mukaan kaupantekotilaisuuteen, allekirjoitukset kauppakirjaan ja luovutusmerkinnän osakekirjaan. Osakekirja lienee useimmiten pankilla, eli ajoissa omaan pankkiin yhteyttä että lähettää ostajan pankkiin (eli tarvitsevat yhteystiedot sinne ostajan pankkiin), jotta jos fyysinen osakirja, niin lähettävät sen kaupantekotilaisuuteen ja siihen tulee sit siirtomerkkinät kirjata kaupantekotilaisuudessa (ostaja sähköistää sitten).
Oli verrattain yksinkertaista, mutta pankkien tavoittaminen ei ole nopeaa, eli voi mennä aikaa.
Mutta me tehtiin niin että päätettiin kauppapäivä, laitettiin kauppakirjaluonnokset tutustuttavaksi pankille (pitää täsmätä osakesarjat yms. perus speksit), sit pankin kanssa sovitte maksataanko laina pois (yleensä maksetaan ellei ole omaisuutta vakuutta vaihtaa) ja ostajat vaan ostaa.
Helpompaa kuin ajattelin, joskin pitää sit osapuolten päästä paikan päälle ja pankki saattaa veloittaa tapahtumasta rahaa.

Mut joo meillä meni fyysiset kauppakirjat ihan tulosteena, osakekirjat paikan päälle (meillä pankki lähetti ostajan pankkiin kun puhelussa niin sovittiin), passit mukaan ja nimeä alle. Kohtuu iisi jos reilu kauppa kaikille osapuolille, kuten meillä oli.

 

[Tuppe]

En tiedä onko hölmö kysymys, mutta onko asuntolainatarjouksia mitään järkeä pyytää eri Osuuspankeista? Ihan vain esimerkkinä siis vaikkapa OP Ylä-Pirkanmaa ja OP Etelä-Pirkanmaa. Vai ovatko ne kuitenkin niin samaa pankkia, että vetävät samaa linjaa tai antavatko edes useampaa tarjousta.

 

[tommiq]

En tiedä onko hölmö kysymys, mutta onko asuntolainatarjouksia mitään järkeä pyytää eri Osuuspankeista? Ihan vain esimerkkinä siis vaikkapa OP Ylä-Pirkanmaa ja OP Etelä-Pirkanmaa. Vai ovatko ne kuitenkin niin samaa pankkia, että vetävät samaa linjaa tai antavatko edes useampaa tarjousta.

Ihan hyvin voi pyytää. Kokemuksia lähipiiristä, jossa toinen osuuspankki tarjosi 0,79 marginaalia ja toinen 0,6 tjsp. Mutta Osuuspankit tekevät siis lainoituspäätökset itsenäisesti.

 

[IcyT]

En tiedä onko hölmö kysymys, mutta onko asuntolainatarjouksia mitään järkeä pyytää eri Osuuspankeista? Ihan vain esimerkkinä siis vaikkapa OP Ylä-Pirkanmaa ja OP Etelä-Pirkanmaa. Vai ovatko ne kuitenkin niin samaa pankkia, että vetävät samaa linjaa tai antavatko edes useampaa tarjousta.

Omalla kohdalla eivät antaneet useampaa tarjousta. Ilmoittivat vain, että eivät kilpaile keskenään, ja pyysivät valitsemaan kummasta tarjouksen haluaa.

 

[Pete88]

Omalla kohdalla eivät antaneet useampaa tarjousta. Ilmoittivat vain, että eivät kilpaile keskenään, ja pyysivät valitsemaan kummasta tarjouksen haluaa.

Juuri tämä. Osuuspankit eivät lähtökohtaisesti kilpaile keskenään, vaan saattavat ohjata pyytämään tarjouksen omasta paikallisesta osuuspankista. Kysyvä ei tietysti tieltä eksy.

 

[Jezme]

Juuri tämä. Osuuspankit eivät lähtökohtaisesti kilpaile keskenään, vaan saattavat ohjata pyytämään tarjouksen omasta paikallisesta osuuspankista. Kysyvä ei tietysti tieltä eksy.

Jeps. Tuosta tosin tuntuu olevan hieman vaihtelevaa näkemystä OP:n sisälläkin, että mistä kannattaa pyytää tarjous mikäli sattuu jo olemaan OP:n asiakkaana ja on muuttamassa toiselle paikkakunnalle. Osa neuvoo hakemaan lainaa sieltä tulevan asuinalueen OP:lta ja osa taas nykyiseltä.

 

[Taivaankulkija]

Miten saada anoppi ymmärtämään 45-vuotta vanhan kerrostalon riskit? Hän jäi leskeksi vähän aikaa sitten ja nyt on saatu omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan. Tästä haluttiin pois huoltamisen haasteiden vuoksi. Nyt hän haluaisi ostaa kerrostalo-osakkeen huonolta seudulta, muuttotappio kunnasta, yhtiöstä, jossa ei ole tehty putkiremppoja 45 aikana eikä ole edes suunnitelmissa ja perusteena on, että kun on halpa. (Varmaan jotain positiivista siellä on muutakin, mutta itse en näe)

Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.

Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.

 

[chrisekh]

ja perusteena on, että kun on halpa

No kerro nyt se hinta. Porin ympäristöstä tuollainen kuvailemasi halpa tarkoittaa hintana 10-20t ja minusta se on niin pieni raha ettei korkealta tipu vaikka menisi 5 vuodessa taloyhtiö konkkaan.

 

[Grez]

...omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan.

Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa.

Onko siis kerrostaloasunto kalliimpi kuin mitä tuosta omakotitalosta sai vai miksi pitää ottaa lainaa. Vai oliko siinä vanhassa lainaa joka maksettiin pois? Jos niin, niin luulisi sitten uuteenkin saavan.

No kerro nyt se hinta. Porin ympäristöstä tuollainen kuvailemasi halpa tarkoittaa hintana 10-20t ja minusta se on niin pieni raha ettei korkealta tipu vaikka menisi 5 vuodessa taloyhtiö konkkaan.

Ehkä isompi riski onkin että ei mene konkkaan vaan vastikkeita joutuu maksamaan moninkertaisesti ostohinnan.

 

[Taivaankulkija]

Omakotitalosta tuli hivenen alle (kun puolet menee lapsille) mitä siitä kerrostalosta pyydetään. Kerrostalon hinta on 25k euroa.

Onhan se aika kova tiputus, jos arvo on viiden vuoden päästä 0 tai jopa negatiivinen purkukustannusten vuoksi. Silloin arvonlaskua tulisi 416e per kuukausi.

 

[Jezme]

Miten saada anoppi ymmärtämään 45-vuotta vanhan kerrostalon riskit? Hän jäi leskeksi vähän aikaa sitten ja nyt on saatu omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan. Tästä haluttiin pois huoltamisen haasteiden vuoksi. Nyt hän haluaisi ostaa kerrostalo-osakkeen huonolta seudulta, muuttotappio kunnasta, yhtiöstä, jossa ei ole tehty putkiremppoja 45 aikana eikä ole edes suunnitelmissa ja perusteena on, että kun on halpa. (Varmaan jotain positiivista siellä on muutakin, mutta itse en näe)

Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.

Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.

Omaan korvaan riskiltä ei kuulosta asunnon ikä vaan nuo kaikki muut asiat. Ei kai vanhassa asunnossa mitään vikaa ole, jos sitä on huollettu. Tuossa tapauksessa vaan kuulostaa siltä, että jossain kohtaa tulee kallis yllätys putkien kanssa (vaikka muutamat vesivahingot ennen kuin tajutaan koko yhtiön putkirempan tarve) tai vaihtoehtoisesti remonttia pantataan juuri jonkun epävarman vuokratonttikuvion tms takia. Onko tuossa siis lähiaikoina päättymässä vielä vuokratontin sopimuskin kaiken muun lisäksi?

Jos koittaisi selittää sen, että tuohon tulee väkisinkin jotain remppaa ja se ei tuossa kohtaa ole enää halpaa eikä tuollaisella alueella (huono seutu muutenkin muuttotappiollisesta paikasta) meinaa välttämättä päästä asunnosta eroon edes ilmaiseksi. Sitten vielä mikäli tuo vuokratontin soppari on päättymässä niin mainitsee uuden sopimuksen nostavan varmasti vastiketta, jos se nyt oletettavasti uusitaan.

E: Ja jos se auttaa niin lisäksi voi koittaa sanoa, että tuollaisella halvalla yhtiöllä/alueella voi herkemmin olla rauhatonta. Voi olla aikamoinen kulttuurishokki, jos on tottunut omakotitaloon rauhallisella(?) alueella ja omalla tilalla.

 

[pelittäjä]

Miten saada anoppi ymmärtämään 45-vuotta vanhan kerrostalon riskit? Hän jäi leskeksi vähän aikaa sitten ja nyt on saatu omakotitalon myynti yllättävän nopeasti onnistumaan. Tästä haluttiin pois huoltamisen haasteiden vuoksi. Nyt hän haluaisi ostaa kerrostalo-osakkeen huonolta seudulta, muuttotappio kunnasta, yhtiöstä, jossa ei ole tehty putkiremppoja 45 aikana eikä ole edes suunnitelmissa ja perusteena on, että kun on halpa. (Varmaan jotain positiivista siellä on muutakin, mutta itse en näe)

Itsellä on pelkona, että joko tuohon tulee putkiremppa ja kustannukset ovat asunnon arvon verran tai siihen ei edes aiota tehdä remppaa, jolloin seuraavan kymmenen vuoden päästä ongelma voi olla siinä tilanteessa, että koko kerrostalo ajetaan purettavaksi vuokratontiltaan. Taloyhtiössä on muitakin kämppiä myynnissä ja itse näen vain riskejä.

Alueella olisi vähän kalliimpia sopivia asuntoja, mutta häntä mietityttää lainan otto eläkkeellä ollessa. Lainasumma jäisi omissa silmissä hyvin pieneksi ja asuminen lainan kanssa olisi halvempaa kuin vuokralla asuminen. Onko eläkkeellä olevalla henkilöllä yleensä hankaluuksia saada lainaa? Eläke on kuitenkin kohtalainen vähintään.

Miksi ei asustelisi vuokralla ja käyttäisi talosta saadut rahat mukavaan elämään? Eikai tuossa kohtaa enää kannata alkaa asuntoa sijoitusmielessä hankkimaan?

 

[Taivaankulkija]

Vuokra-asunnoissa kokonaiskustannukset ovat korkeammat kuin mitä lainan ja vastikkeen kanssa olisi ns. Hyvässä kämpässä. Sopivia vuokra-asuntoja on heikosti ja tämän vuoksi on sitten katsonut enemmän omistusasuntoa. On tätäkin hänelle ehdotettu ja mielestäni parempi vaihtoehto kuin hankkia käsiin jäävä kerrostalo.

 

[Jezme]

Vuokra-asunnoissa kokonaiskustannukset ovat korkeammat kuin mitä lainan ja vastikkeen kanssa olisi ns. Hyvässä kämpässä. Sopivia vuokra-asuntoja on heikosti ja tämän vuoksi on sitten katsonut enemmän omistusasuntoa. On tätäkin hänelle ehdotettu ja mielestäni parempi vaihtoehto kuin hankkia käsiin jäävä kerrostalo.

Ovatko merkittävästi suuremmat? Tuo laina+vastike vs. vuokrakin on suhteellisen yksinkertaistettu laskenta. Kyllähän siihen omistusasuntoon periaatteessa joutuu (tai kannattaisi) laittamaan omaa rahaa asunnon hyvänä pitämiseen eri tavalla kuin vuokrakämppään. Lisäksi vuokrakämpästä pääsee helposti eroon, jos tilanne muuttuu. Muuttotappiollisen kunnan omistusasunto on sitten eri tarina. En tiedä minkä ikäinen tai kuntoinen henkilö on kyseessä mutta harvempi taitaa nykyään pärjätä yksinään edes kerrostalossa loppuun asti. Omistusasunnossa on tuossa kohtaa se riski, että joutuu maksamaan sellaisesta mitä ei enää pysty käyttämään, kun siitä ei meinaa päästä eroon. Toki jos on pakko asua juuri siinä kunnassa ja siellä on tarjolla lähinnä omistusasuntoja niin sitten tilanne on eri.

 

[chrisekh]

Onhan se aika kova tiputus, jos arvo on viiden vuoden päästä 0 tai jopa negatiivinen purkukustannusten vuoksi. Silloin arvonlaskua tulisi 416e per kuukausi.

Mika sitten olisi vuokra? Osakkailla ei onneksi jaa mitaan vastuita kun yhtio menee konkaan joten purku kustannuksia on turha pelata. Mutta minusta se asunto on ylihintainen sen perusteella mita kuvailet eli ei ole halpa.

 

[SuperKilppari]

Kuulostaisi että tuossa olisi jollekin sukulaiselle hyvä paikka ryhtyä asuntosijoittajaksi, ostaa sen hieman paremman asunnon ja anoppi siihen vuokralle loppuelämäksi kohtuullista vuokraa maksaen.

 

[Taivaankulkija]

Mika sitten olisi vuokra? Osakkailla ei onneksi jaa mitaan vastuita kun yhtio menee konkaan joten purku kustannuksia on turha pelata. Mutta minusta se asunto on ylihintainen sen perusteella mita kuvailet eli ei ole halpa.

Hyvä tietää, että osakkailla ei ole asiassa vastuita tuollaisissa tilanteissa, mutta kämppä menisi tietysti alta. Vastikkeet ovat varmaan noissa tilanteissa aika korkeita. Saako vastikkeiden rästejä tietää, jos kysyy isännöitsijältä?

Vuokrat ovat yllättävän hinnakkaita tuolla. Vuokrat ovat halvimmillaan n. 550e ja paremmissa alkaa olemaan se 650-700e. Hyvän rivitalon saisi maksaen hivenen alle 500e vastiketta ja lainaa yhteensä (10v maksuaika).

 

[Grez]

Sinänsä ei hirveästi kannattaisi tuijotella pelkästään vastiketta. Talo jossa on iso vastike ja remontit hoidettu ajallaan ja talous kunnossa on minusta parempi kuin sellainen, jossa on vielä toistaiseksi pieni vastike, hirveä korjausvelka ja talous kuralla. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on vain ajan kysymys milloin vastikkeisiin tulee iso pomppu tai koko AsOy menee nurin. Voisi sanoa että nykyinen vastike ei ole tae tulevasta.

 

[Taivaankulkija]

Sinänsä ei hirveästi kannattaisi tuijotella pelkästään vastiketta. Talo jossa on iso vastike ja remontit hoidettu ajallaan ja talous kunnossa on minusta parempi kuin sellainen, jossa on vielä toistaiseksi pieni vastike, hirveä korjausvelka ja talous kuralla. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on vain ajan kysymys milloin vastikkeisiin tulee iso pomppu tai koko AsOy menee nurin. Voisi sanoa että nykyinen vastike ei ole tae tulevasta.

Tätä olenkin katsonut ja juuri siinä hänen haluamassaan talossa on tuota piiloremppavelkaa.

Toisessa rivitalossa, jota suositeltiin harkitsemaan on tehty oikein hyvin remppoja mm. Putkiremppa pari vuotta aikaisemmin ja muutenkin ulkoisesti ja sisältä siistiä. Seutu on myös rauhallisempaa ja varmasti arvostetumpaa.

Tietysti onhan se hänen oikeutensa päättää, että ostaa halvemman kämpän, mutta kyllä saadaan varmasti kuulla kaikki huonot puolet muuttamisen jälkeen.

 

[Grazer]

Jonna Kiviaho luuli, että saisi talokaupassa omansa pois – katso, missä talot myydään pilkkahintaan

Vanhojen omakotitalojen hinnat ovat romahtaneet Itä-Suomessa selvästi rajummin kuin muualla maassa. Katso tästä jutusta, miten oman kotikuntasi talomarkkinat ovat muuttuneet.

yle.fi

Kun Kiviaho etsi viisi vuotta sitten avioeronsa jälkeen uutta kotia, hän ajatteli, että talon ostaminen olisi taloudellisesti järkevä teko. Hän oli ostanut ja myynyt elämänsä aikana jo kaksi taloa ja piti selvänä, että talosta saisi aina omansa pois.

Tämä hiukan ihmetyttää, että miten asunnon omistajalla oli vielä viisi vuotta sitten ajatus, että omansa saa aina pois? Mahtoikohan sokaistua koronan aiheuttamasta etätyöbuumista?

Vielä 15 vuotta sitten pystyi luottamaan siihen, että talokaupoilla saa vähintään omansa pois. Nyt talon ostaminen on sama kuin ostaisit auton. Todennäköisesti arvo tippuu.

Ja näin sen mielestäni pitää ollakin. On jotensakin kiero ajatus, että talo pitäisi arvonsa maailman tappiin asti koska se ei kuitenkaan kestä ikuisesti pystyssä.

Kiviaho ei voi polkea talonsa hintaa enää enempää. Talosta on maksamatta asuntolainaa niin paljon, ettei hän saisi velkaansa maksettua.

Tuskin se hilloaminen tilannetta parantaa.

Sen mitä itse olen asuntomarkkinoita seurannut, käännekohta oli mielestäni 2008 finanssikriisi, jonka jälkeen ruuhka-Suomen ja muiden alueiden asuntomarkkinat lähtivät eriytymään. Semminkin kun IS:stä löytyy vuodelta 2012 uutinen asuntojen kehnosta menekistä osassa Suomea. Toki Itä-Suomessa Ukrainan sodan alkaminen ja itärajan sulkeutuminen huononsi tilannetta entisestään.

Näitä asuntoja ei halua kukaan

Asunto on ollut myynnissä jopa 500 päivää, mutta ostajaa ei löydy. Kun kauppa ei käy, vika on useimmiten hinnassa. Asia vain korostuu epävarmoina aikoina. Taloussanomat listasi asuntoja, joita on yritetty myydä vuoden – turhaan. Mikä näitä yhdistää? Ja mikä avuksi?

www.is.fi

 

[breez]

Siinäpä tuo Kerimäellä sijaitseva talo: 114 m² Kivipellontie 7, 58200 Savonlinna Omakotitalo 4h m...

Onhan siinä talolla jo ikääkin ja riskirakenteita näkyvissä (valesokkeli). Mitä nyt muita taloja oikotiestä katselee, niin hintaahan tuossa näyttää olevan liikaa.

 

[vemkki]

Siinäpä tuo Kerimäellä sijaitseva talo: 114 m² Kivipellontie 7, 58200 Savonlinna Omakotitalo 4h m...

Onhan siinä talolla jo ikääkin ja riskirakenteita näkyvissä (valesokkeli). Mitä nyt muita taloja oikotiestä katselee, niin hintaahan tuossa näyttää olevan liikaa.

Lisäksi myynnissä ilman välittäjää, mitä monet ostajat karsastavat.

 

[breez]

Vuokratulot eivät kata talosta aiheutuvia menoja. Kiviaho joutuu maksamaan niitä yhä noin 150 euroa kuukaudessa.

Ilmoituksessa on mainittu vuokraksi 790e/kk. Jos siitä sen on saanut, niin vähän oudolta kuulostaa. Tai sitten laskettu lainanlyhennys tappioksi vaikka se on vain rahan siirtämistä taskusta toiseen.

 

[Fact0ry]

Lisäksi myynnissä ilman välittäjää, mitä monet ostajat karsastavat.

Näkisin tässä vielä isompana sen, että ei ole otettu kuvia ammattilaisella, omat kuvat on muutenkin otettu huonosti, talviset kuvat paljastaa myyntiajan olleen ainakin puoli vuotta, ilmoituksessa kirjoitusvirheitä, olennaisia tietoja puuttuu (mm. sähkönkulutus ym. juoksevat kulut), ilmoittaja ei ole edes laittanut kuvaa itsestään. Ja vielä kuviin liittyen se, että niiden perusteella talosta jää ainakin itselleni todella ahdas kuva vaikka olohuonekin pitäisi olla peräti 28 neliötä. Saunakin kivasti rakennusmääräysten vastainen kun ei ole mitään kaiteita.

Onhan siinä talolla jo ikääkin ja riskirakenteita näkyvissä (valesokkeli). Mitä nyt muita taloja oikotiestä katselee, niin hintaahan tuossa näyttää olevan liikaa.

Juu, valesokkeli oikein huutaa kuvissa ja aika hyvin riskirakenteena tunnettu nykyisin.

 

[Taneli-]

En muutenkaan ymmärrä tälläista ajattelutyyliä (ellei erikseen etsi, sijoita ja osta juuri vuokralle / sijoitukseen / keinotteluun niitä kämppiä) että miksi asumisen KAIKKI aiheutuneet kulut ja menot pitäisi jotenkin maagisesti saada takaisin kun sen asunnon sitten joskus myy.

Se ei vaan ole realistista. Koti on koti ja itse ainakin lasken sen siten että jos vastaavan kokoisessa rivarissa (vielä about samalla paikalla / edes lähellä palveluita vaikka ei kaupungin ydinkeskussa) ja tietysti samassa kaupungissa vuokraisi asuntoa se hinta olisi helposti päälle 1000€/kk jos suostuisi vain 55m2 pienessä kopissa asustelemaan niin saman kadun varrelta saisi "vain" 740€/kk (ja aikaisintaan 11kk päästä saisi irtisanoa 2kk vuokra etukäteen vakuutena lisänä autopaikkamaksu 12€).

Siihen verrattuna JOPA lainanlyhennyksen + vastikkeen kanssa asuminen on halvempaa kuin vuokralla ja tietysti kun se laina joskus on maksettu pois pidemmän päälle se asuminen tulee silti halvemmaksi JA vähintään sen mitä on alunperin maksanut (tällä hetkellä jonkun verran enemmänkin) saa kuitenkin myydessä. Toki sitä väkisinkin joutuu tekemään / osallistumaan remontteihin mutta niin sen kuuluukin olla ellei ns. "jatkuvasti" muuta ja ota uutta lainaa.

Ei minusta asumisen koskaan ole kuulunut olla "ilmaista" ellei joku muu (valtio / vanhemmat tms) maksa. Eikä se elämä pidempään vankilassa / laitoshoidossa / vanhempien luona ole varmaankaan kovin mielekästä / laadukasta.

 

[KiLLPaTRiCK]

Siinäpä tuo Kerimäellä sijaitseva talo: 114 m² Kivipellontie 7, 58200 Savonlinna Omakotitalo 4h m...

Onhan siinä talolla jo ikääkin ja riskirakenteita näkyvissä (valesokkeli). Mitä nyt muita taloja oikotiestä katselee, niin hintaahan tuossa näyttää olevan liikaa.

Mitä hän on siis itse maksanut, jos tuo 105 000€ on jo roimasti alennettu hinta? Kyllä kuulostaa ennemmin siltä, että itse on tehnyt typerät kaupat ja maksanut roimaa ylihintaa OKT:stä skutassa.
Lainaa jäljellä vielä tuon verran? Onko sitä maksettu ollenkaan pois? Jotenkin tämä haiskahtaa koko juttu.

 

[Tapsa32]

Meillä olisi ollut tarve n. 3 t € lisälainalle raksalainaan. Lähinnä ettei tarvitsisi puskurista käyttää rahaa tarpeettomasti ja säilyisi sitä kautta parempi maksukyky. Pankista sanottiin, että nykyiseen lainaan ei voi hakea korotusta vaan pitäisi hakea erillinen luotto ko. summalle.

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.

 

[Mikkos]

Meillä olisi ollut tarve n. 3 t € lisälainalle raksalainaan. Lähinnä ettei tarvitsisi puskurista käyttää rahaa tarpeettomasti ja säilyisi sitä kautta parempi maksukyky. Pankista sanottiin, että nykyiseen lainaan ei voi hakea korotusta vaan pitäisi hakea erillinen luotto ko. summalle.

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.

Käsittääkseni remppalainaa ei saa yhdistää asuntolainaan. Sen voi kikkailla lainan haun yhteydessä, mutta jälkikäteen ei onnistu.

 

[Proscribo]

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.

Eihän asuntolainaan ole mitään pintaremppalainoja saanut sisällytettyä pitkään aikaan, peruskorjauksia ehkä? Käsittääkseni jos olisit hakenut 100t kämppään 103t lainaa, olisit (pankki olisi) lopulta nostanut sitä sen 100t ja maksanut myyjälle ja sitä kolmea tonnia ei siis olisi koskaan ollut olemassakaan.

 

[Tapsa32]

Ei ole kyse pintarempasta vaan rakentamiseen liittyvästä lisäkustannuksesta. Mutta selvä homma, olin naiivisti siinä uskossa, että jos rakentamisen kulut ylittäisi alkuperäisen lainan, niin alkuperäisen lainan yhteyteen voisi saada jotain lisälainaa tms.

Tarkennan, että rakentaminen on siis vielä kesken.

 

[Pete88]

Jonna Kiviaho luuli, että saisi talokaupassa omansa pois – katso, missä talot myydään pilkkahintaan

Vanhojen omakotitalojen hinnat ovat romahtaneet Itä-Suomessa selvästi rajummin kuin muualla maassa. Katso tästä jutusta, miten oman kotikuntasi talomarkkinat ovat muuttuneet.

yle.fi

Tämä hiukan ihmetyttää, että miten asunnon omistajalla oli vielä viisi vuotta sitten ajatus, että omansa saa aina pois? Mahtoikohan sokaistua koronan aiheuttamasta etätyöbuumista?


Ja näin sen mielestäni pitää ollakin. On jotensakin kiero ajatus, että talo pitäisi arvonsa maailman tappiin asti koska se ei kuitenkaan kestä ikuisesti pystyssä.

Tuskin se hilloaminen tilannetta parantaa.

Sen mitä itse olen asuntomarkkinoita seurannut, käännekohta oli mielestäni 2008 finanssikriisi, jonka jälkeen ruuhka-Suomen ja muiden alueiden asuntomarkkinat lähtivät eriytymään. Semminkin kun IS:stä löytyy vuodelta 2012 uutinen asuntojen kehnosta menekistä osassa Suomea. Toki Itä-Suomessa Ukrainan sodan alkaminen ja itärajan sulkeutuminen huononsi tilannetta entisestään.

Näitä asuntoja ei halua kukaan

Asunto on ollut myynnissä jopa 500 päivää, mutta ostajaa ei löydy. Kun kauppa ei käy, vika on useimmiten hinnassa. Asia vain korostuu epävarmoina aikoina. Taloussanomat listasi asuntoja, joita on yritetty myydä vuoden – turhaan. Mikä näitä yhdistää? Ja mikä avuksi?

www.is.fi

Tämä on mielestäni tärkeä yhteiskunnallinen aihe, vaikka tuohon uutiseen on nyt otettu esimerkkitapaus, joka varmaan herättää lukijoissaan tunteita ja varsinkin niissä, jotka voivat taputtaa itseään selkään, koska ei koske heitä...

Aiheeseen liittyy kuitenkin aika paljon muitakin seikkoja kuin pelkästään esimerkin tapaus, jossa on muutettu jostain paikasta X muuttotappiokunnalle Y, asuttu siellä muutama vuosi ja sen jälkeen pyöritellään silmiä, kun asunto ei menekään enää kaupaksi. Useimmiten näissä tapauksissa kyse lienee kuitenkin niistä, joissa paikkakunnalla on jo asuttu ennestään ja jääty ikään kuin jumiin, koska rahat ovat kiinni nykyisessä asunnossa ja siitä ei pääse välttämättä ilmaiseksikaan eroon. Kun tähän yhdistetään vielä omistajansa ikä, voidaan tulla tilanteeseen, jossa paikkakunnalta lähteminen ei pelkästään tarkoittaisi oman varallisuutensa "nollaamista", vaan kenties joutumista jopa maksumieheksi, jos riippakiveksi jääneestä talosta jää vain kustannuksia. Monen kohdalla tämä voi tarkoittaa loppuelämän viettämistä vuokra-asunnossa ja mitä lähempänä eläkeikää ollaan, sitäkin niukemmilla resursseilla.

Joukossa voi olla myös niitä, jotka nimenomaisesti haluaisivat muuttaa jonnekin rauhallisemmalle paikkakunnalle, mutta sen estää lainansaanti, koska ostettavan kohteen vakuusarvo voi pankin silmissä olla niin pieni. Tällöin eivät myyjät eivätkä ostajat kohtaa. Lisäksi jos ostettava kohde vaatisi remonttia, ei ole mitenkään luvattua, että pankki sen rahoittaisi, jos ainoa keino sen toteuttamiseksi olisi lainaraha. Asunnon ostaminen ja ylläpitäminen muuttotappiopaikkakunnalta voisi näin ollen edellyttää merkittäviä käteisvaroja, joita ei ainakaan tyypillisesti nuoremman pään asuntokunnilla välttämättä ole ja taas varttuneemmilla voi olla haluja päin vastoin muuttaa kohti palveluja.

Ehkä nuoremmille haastavampaa hahmottaa, mutta ei tässä oikeasti niin mahdottomasti aikaa ole mennyt siitä, kun vielä nykyistä useammilla paikkakunnilla asunnoista joutui vielä maksamaan ihan rehellistä rahaa ja sen vuoksi otettiin pankkilainaa. Nyt voi olla tilanne, että lainaa on edelleen reilusti jäljellä, mutta asunnon käypä arvo ei ole likimainkaan lähellä sitä arvoa. Eikä edes maakunta takaa, että tilanne olisi ruusuinen. Esim. iso osa Pirkanmaasta on aluetta, jossa asuntoaan voi olla vaikea saada kaupaksi ja näitä alueita löytyy reippaasti myös ns. kasvukolmion sisältä.

Paras tilanne on heillä, joilla joko asunto on ennestään kasvavalla seudulla taikka voivat aloittaa nuorena ns. puhtaalta pöydältä ja ryhtyä kartuttamaan asuntovarallisuutta siellä missä se nykyisen tulevaisuuden näkökulmasta on todennäköisintä. Toisaalta alueiden eriytyminen johtaa myös siihen, että iso joukko asunnon ostajista kasvattaa markkina-alueita, koska halutuimpien postinumeroiden hinnat karkaavat liian kauaksi keskituloisen ulottuvilta.

 

[Pete88]

Meillä olisi ollut tarve n. 3 t € lisälainalle raksalainaan. Lähinnä ettei tarvitsisi puskurista käyttää rahaa tarpeettomasti ja säilyisi sitä kautta parempi maksukyky. Pankista sanottiin, että nykyiseen lainaan ei voi hakea korotusta vaan pitäisi hakea erillinen luotto ko. summalle.

Onko tuo ihan pankkien normitoimintaa? Jotenkin ärsyttävää, kun miettii, miten pienestä summasta on kyse koko lainaan suhteutettuna ja jos tuo työ olisi ollut alkuperäisessä tarjouksessa, niin luultavasti aika samoilla ehdoilla olisi kyllä laina myönnetty. Ymmärtäisin jonkun maksun lisälainan nostosta tms. mutta nyt on kyllä todella nihkeän tuntuista.

Ihan normaalia pankin toimintaa. Me myös rakennettiin ja olisi varmaan pitänyt olla tiukempana aikanaan OP:n suuntaan, kun haettiin 315t€ rakennuslainaa, niin sitä lopulta saatiin sitten 311t€, kun pankkivirkailija halusi jostain syystä tuon pikkusumman tuosta tinkiä pois, vaikka mikään meidän maksukyky tms. ei olisi sitä estänyt saamasta. Kyllä sille extra neljälle tonnille olisi ollut oikeaa käyttöä. Nyt jos haluaisin vaikka tuon summan tai enemmänkin rakentamisen viimeistelyyn tai vaikka piharakennuksen rakentamiseen, joutuisin käytännössä ottamaan sen lisälainan jonkinlaisena kulutusluottona, jonka kustannukset ovat ihan eri luokkaa kuin asuntolainan.

Itse olen omassa projektissa kallistunut siihen, että kaikki ylimääräinen rahoitetaan takataskusta ja pankin puheille menen lisälainan toiveissa vaan jos on pakko. Ei kiinnosta maksaa niitä kulutusluottojen korkoja.

 

[Grez]

Tämä on mielestäni tärkeä yhteiskunnallinen aihe

Mikä tässä siis on sitä yhteiskunnallista aihetta? Pitäisikö olla joku markkinatalouden kyvykkyystesti suoritettavana ennen kuin saa ostaa asunnon tai tehdä muita sijoituksia, vai mikä tässä on pointtina?

 

[Pete88]

Mikä tässä siis on sitä yhteiskunnallista aihetta? Pitäisikö olla joku markkinatalouden kyvykkyystesti suoritettavana ennen kuin saa ostaa asunnon tai tehdä muita sijoituksia, vai mikä tässä on pointtina?

Samassa jamassa on iso joukko suomalaisia, vaikka eivät olisikaan joutuneet siihen uutisartikkelin mukaisella tavalla. Pointti ei ole mitenkään tässä se, että tähän pitäisi nyt yhteiskunnan jotenkin taloudellisesti puuttua (mitä uhkakuvia jotkut varmaan näkevät), vaan ensisijaisesti tiedostaa, että aikain saatossa Suomessa on hyvin vahvaksi kasvanut kulttuuri ja ajatus siitä, että oma koti olisi jonkinlainen varallisuuserä, johon voi aina jollain tavalla luottaa. Sitä voidaan vaikka kuinka paljon silmiä pyöritellä, mutta ei tätä vielä lähellekään kaikki tiedosta.

 

[Kvarkki]

Ei ole kyse pintarempasta vaan rakentamiseen liittyvästä lisäkustannuksesta. Mutta selvä homma, olin naiivisti siinä uskossa, että jos rakentamisen kulut ylittäisi alkuperäisen lainan, niin alkuperäisen lainan yhteyteen voisi saada jotain lisälainaa tms.

Tarkennan, että rakentaminen on siis vielä kesken.

Tuo olisi pitänyt tehdä siten, että myönnetty maksimi on enemmän kuin nostat ja sitten tarvittaessa nostat lisää. Kulujen puolesta en tiedä mikä on paras, mutta paras lääke nihkeälle pankille on vaihtaa sitä. Tai ainakin mennä prosessissa sen verran pitkälle, että hapannaamainen virkailija ymmärtää ns. yskän.

 

[Grez]

Suomessa on hyvin vahvaksi kasvanut kulttuuri ja ajatus siitä, että oma koti olisi jonkinlainen varallisuuserä, johon voi aina jollain tavalla luottaa.

Artikkelissa toisaalta sanottiin että kaksi aikaisempaa omistusasuntoa oli saatu myytyä voitolla, jonka vuoksi luuli että niin käy aina.

En tiedä onko se nyt sitten kulttuurillista, mutta yleisesti ottaen ymmärrys siitä että sijoittamisessa on aina riski, myyntipuheisiin ei kannata sokeasti luottaa (vaikka ne olisi pankilta tai kiinteistönvälittäjältä) ja että markkinatilanteet muuttuu. Näen todellakin ongelmalliseksi sen, että kuivtellaan menneisyyden onnistumisten johtuvan vain omista teoista eli että saman tekemällä onnistuu jälleen. Siitä en ole samaa mieltä että tuo olisi erityisesti yhteiskunnallinen tai kulttuurillinen asia. Toki koulutuksella voisi pyrkiä parantamaan tilannetta, mutta realistisesti olen skeptinen kuinka paljon voidaan vaikuttaa.

Toki esimerkiksi matematiikka on monelle tavan tallaajalle sen verran hankalaa (tai "epäkiinnostavaa"), että kaikille ei ole jo matemaattisesti ihan itsestäänselvää että esim. korot vaikuttaa niin, että korkojen laskiessa hinnat nousee ja päinvastoin. Jos ei ymmärretä taloudesta kunnolla, niin voisi olla järkevää käyttää omaa talousneuvojaa (ei siis esim. pankin). Monissa muissa maissa tämä kirjanpitäjän/talousneuvojan käyttäminen on ehkä kulttuurillisesti hyväksyttävämpää kuin suomessa, jossa mukamas koulutuksen pitäisi antaa riittävät eväät omasta taloudesta huolehtimiseen.

 

[Tapsa32]

Tuo olisi pitänyt tehdä siten, että myönnetty maksimi on enemmän kuin nostat ja sitten tarvittaessa nostat lisää. Kulujen puolesta en tiedä mikä on paras, mutta paras lääke nihkeälle pankille on vaihtaa sitä. Tai ainakin mennä prosessissa sen verran pitkälle, että hapannaamainen virkailija ymmärtää ns. yskän.

Tämä juuri ärsyttää, kun en usko, että lainaa hakiessa se pari tonnia olisi liikuttanut ehtoja mihinkään suuntaan ja nyt ihan älyttömän nihkeä suhtautuminen. Hyvä vinkkivitonen näemmä kaikille, jotka hakee rakennuslainaa, että hakee ns. maksimit ja käyttää tarpeen mukaan. Ei kannata hakea tarkkaan laskelmien mukaisesti.

OP sentään suostui rakentamislainaan ns. ensiasuntona, esim. Danskella ei voinut käyttää ASP-lainaa rakentamiseen ollenkaan. Se sanottuna kyllä tämä laina lähtee kilpailutukseen heti, kun rakennuspöly on "laskeutunut".

 

[Warwick]

Tämä juuri ärsyttää, kun en usko, että lainaa hakiessa se pari tonnia olisi liikuttanut ehtoja mihinkään suuntaan ja nyt ihan älyttömän nihkeä suhtautuminen. Hyvä vinkkivitonen näemmä kaikille, jotka hakee rakennuslainaa, että hakee ns. maksimit ja käyttää tarpeen mukaan. Ei kannata hakea tarkkaan laskelmien mukaisesti.

OP sentään suostui rakentamislainaan ns. ensiasuntona, esim. Danskella ei voinut käyttää ASP-lainaa rakentamiseen ollenkaan. Se sanottuna kyllä tämä laina lähtee kilpailutukseen heti, kun rakennuspöly on "laskeutunut".

Rakentamislainat eivät nykypäivänä ole sellaisia, joita haetaan takki auki ja ilmoitetaan pankille paljonko rahaa otetaan. Pankki kyllä vertaa pyydettyä lainan määrää rakentamiskustannusten realistisuuteen sekä valmiin talon markkina-arvoon ja sitä kautta vakuusarvoon. Hakemalla "maksimit" ilman mitään realistisuutta voi keskustelut päättyä siihen heti alkuun. Periaate on joka tapauksessa, että jos lainamäärä ei riitä kustannusylitysten takia niin omasta taskusta sitten lisää. Osa pankeistahan ei käytännössä rahoita ollenkaan talonrakentajia niin vähemmän uskottavuutta neuvotteluissa huudella menevänsä kilpailijaille.

 

[wertiy]

Ei yllättänyt Dansken nihkeys ASP-lainan suhteen. Itsellä ASP-laina meni sentään asunto-osakkeeseen, mutta Dansken mukaan ASP kautta ei oltaisi mitenkään voitu ostaa asuntoa muuta kuin 50:50 omistussuhteella. Ei paljoa kiinnostanut vääntää asiasta, kun samana aikaan OP tarjoaa samaan aikaan erilliset lainat 60:40 suhteella, kyselee miltä marginaali kuulostaa (= tarjoavat alle kilpailijan ilman lisäkyselyjä onko oikeasti tarjottu alempaa) puoliso sai vielä ei-ASP lainan takaukset järjestettyä jollakin erikoisella kuviolla vaikka ensin puhuttiin Garantian tarpeesta.

Onko ne muutkaan pankit yhtään parempia jos marginaalejakin katsoo? Toki ainahan sitä kannattaa vaihtaa jos saa parempaa tarjousta, mutta en olisi kovin varma.

Mitä nyt itse ensiasunnon ASP-lainan perusteella ja tuttavilta kuullut niin OP on kuitenkin parhaimistoa niin marginaalein kuin myös joustavin ehdoin. Toki sukulainen manaa vieläkin 20 vuotta sitten saamaansa OP palvelua kuinka eivät ymmärtäneet mitään maatalouden lainoista ja lainatarjouskin oli aivan surkea vs Säästöpankin tarjous.

 

[hookoo]

OP sentään suostui rakentamislainaan ns. ensiasuntona, esim. Danskella ei voinut käyttää ASP-lainaa rakentamiseen ollenkaan. Se sanottuna kyllä tämä laina lähtee kilpailutukseen heti, kun rakennuspöly on "laskeutunut".

Dankella taitaa olla ensiasunnon lainalle jotain omia etujaan. Ehkä haluttiin vain välttää ylimääräisien etujen antamista, jos case ei vaikuttanut muutenkaan ihan parhaalta?

 

[hookoo]

Mitä nyt itse ensiasunnon ASP-lainan perusteella ja tuttavilta kuullut niin OP on kuitenkin parhaimistoa niin marginaalein kuin myös joustavin ehdoin. Toki sukulainen manaa vieläkin 20 vuotta sitten saamaansa OP palvelua kuinka eivät ymmärtäneet mitään maatalouden lainoista ja lainatarjouskin oli aivan surkea vs Säästöpankin tarjous.

Oma laina on OP:ssa, mutta ymmärtääkseni Nordealla onnistuisi muutokset ja esim. lyhennysvapaat helpommin ja omatoimisemmin. Nordealla myös korkoputki mikä mielestäni korkokattoa fiksumpi. Sen vuoksi jäi aikanaan korkosuojaus ottamatta OP:lta osaan lainasta. Tosin OP:n katto ja kesto olivat sellaisia, että tappiolle niissä olisi näin jälkikäteen ajateltuna varmaankin jäänyt vaikka korot kävivät korkealla.

 

[wertiy]

Oma laina on OP:ssa, mutta ymmärtääkseni Nordealla onnistuisi muutokset ja esim. lyhennysvapaat helpommin ja omatoimisemmin. Nordealla myös korkoputki mikä mielestäni korkokattoa fiksumpi. Sen vuoksi jäi aikanaan korkosuojaus ottamatta OP:lta osaan lainasta. Tosin OP:n katto ja kesto olivat sellaisia, että tappiolle niissä olisi näin jälkikäteen ajateltuna varmaankin jäänyt vaikka korot kävivät korkealla.

ASP-lainan tapauksessa lyhennysvapaat ovat valmiiksi rajoitetumpia (näihin oli näihin tosin vissiin tulossa jotakin lievennyksiä). Ja toki ASP-lainassa on korkosuojaus jos oikein pahasti käy.

Mutta pitää tosiaan muistaa, että asuntolainatarjouksien vertailu on kuin vakuutuksien vertailu eli mahdotonta. Tuo lainauksen teksti sinällään huono itseltäni, koska en todellakaan pidä OP:ta aina edullisimpana ja parhaana ratkaisuna. Esim. lainan järjestelykulut olivat n. 400e korkeammat mitä Danskella ja S-pankilla. Toisaalta OP bonuksilla saa vakuutuksia.

 

[hookoo]

Esim. lainan järjestelykulut olivat n. 400e korkeammat mitä Danskella ja S-pankilla. Toisaalta OP bonuksilla saa vakuutuksia.

Varmaan riippuu vähän kaikesta, mutta pitää sanoa että itse en ole koskaan toimitus tai järjestelykuluja maksanut, vaikka olen lainoja veivaillut monesti uusiksi OP:n kanssa. Olen aina hakenut kilpailevan tarjouksen Danskelta, mistä akavalaiset saa lainan ilman noita kuluja.