katsoitko, onko sille vastukselle mahdollisesti "lämpösulaketta" ts. nappia, jota pitää painaa että ylikuumentumisen tms takia irti kytketty vastus tulee takaisin peliin.
Ilmanvaihto eli IV-keskustelu
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- ilmanvaihto iv-järjestelmä
Ilmastointikone Ilox 86 talvien tullessa ja putsauksen jälkeen alkanut pitämään enemmän ääntä. Huomasin että tulee kesä/talviasennon vaihtumisesta eli välillä sulattelee itseään. Tänään vasta kellotin miten usein pelti vaihtaa asentoa kun luin manuaalista että sulatusjakso kestää 15min. Pelti pysyy talviasennossa 4min, vaihtuu kesäasentoon 30s ajaksi ja taas 4min ajan talviasennossa. Tämä jatkuu kokoajan. Onko ideaa mistä voisi johtua? Kokeilin niin vastus ainakin on lämmin.
Hyvä idea. Valitettavasti näyttää pelkästään jälkilämmitykselle löytyvän tuollainen nappi tästä vehkeestä.
Taidan yrittää ottaa vielä tuon ohjainkortin ulos ja katsoa että onko siellä kaikki johdot paikallaan. Jos ei sieltä löydy vikaa, niin sitten mahdollisesti uusi vastus etsintään tai huoltofirma paikalle.
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 9 587
Aivolla ajateltuna tuon vian täytyy olla siellä ohjauslogiikassa. Jos vika olisi anturissa tai itse kääntömekanismissa ei se kaiken järjen mukaan tuollaiseen rytmiin pitäisi mennä...
Tai no toki jos se ohjauslogiikka on huonosti suunniteltu, niin sopivasti viallinen anturikin voisi sen saada tekemään tuollaista, mutta edellyttäisi kyllä ihan aivotonta suunnittelua.
Toki siinä ohjauslogiikassa voi olla vaan jokin kuollut konkka tms.. Esim logiikka sanoo että vaatii sulatuksen, kääntää pellin ohitukseen, joka käyttää liikaa virtaa ja saa logiikan buuttaamaan, 30sec buutti pelti
vakioasentoon, 4 min sulatustarpeen toteamiseen, ja sama uudelleen.
Saunan katon poistoilmahormi (metrin päässä kiukaasta ovelle päin) menee huippuimurille, voiko hormista tehdä muuttuvasuuntaisen niin että saunomisen aikana sieltä tulisi raitista ilmaa ja saunomisen jälkeen toimisi poistoilmahormina?
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).
Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).
Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 264
Alkoi saunakin lämpiämään puolessa tunnissa normaalin 45-60min sijasta kun laittoi katossa olevan ventiilin kiinni. En nyt sitten tiedä, mutta ilmeisesti tuo kiukaan päällä oleva on tuloilma, kova vinkka siinä ainakin käy kun sen avaa ja lauteiden alla oleva on poisto.
En tiedä millainen tuo lauteiden alla oleva poisto on tai minne menee, mutta menee siis väliseinään joka on vain 10cm paksu.
En tiedä millainen tuo lauteiden alla oleva poisto on tai minne menee, mutta menee siis väliseinään joka on vain 10cm paksu.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 773
Nostettu tällaisella (tai vastaavalla) suurella todennäköisyydellä kattoon: Saunakanava
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 264
Joo, niinhän se oli talon kuvissakin, poistoventtiili seinässä 40x140 suorakaideputki. Saunassahan on tuollainen lasiseinä ja ovikin on katosta lattiaan asti.
Saunan katon poistoilmahormi (metrin päässä kiukaasta ovelle päin) menee huippuimurille, voiko hormista tehdä muuttuvasuuntaisen niin että saunomisen aikana sieltä tulisi raitista ilmaa ja saunomisen jälkeen toimisi poistoilmahormina?
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).
Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.
Siihen en osaa ottaa kantaa, että voiko (lähtökohtaisesti siis saako) näin tehdä tai miten se teknisesti toteutettaisiin, mutta tuleepahan heti mieleen kondenssiin liittyvät jutut. Jos putki olisi saunomisen aikana tulona, niin sen sisäpintahan viilenisi ulkoa tulevan ilman takia. Sitten kun saunomisen jälkeen sinne viileään putkeen alettaisiin ajaa kosteaa ilmaa, niin jonkin verran muodostuisi putken sisäpintaan kondenssia, mikä sitten tiputtelisi varmaankin takaisin saunatilaan. Toki putki siinä myös aika äkkiä lämpenisi.
Tais selvitä tämäkin ongelma. Huomasin että sähkölasku oli viisinkertainen joulukuuhun verrattuna ja yölläkin moninkertanen kulutus kuin mitä normaalisti. IV koneeseen mittari kii ja vastushan siellä jatkuvasti käy. Ilmeisesti aina kun pelti meni kesäasentoon niin vastus myös lämpes. Tuloilman lämpötilamuutos 20 -> 17 asteeseen ei vaikuttanut, mutta 12 asteella kulutus tipahti roimasti.
Kuvasta näkee että n. 3min välein vastus meni päälle ja lämpes 30s ajan. Nyt noin 5h välein.
Saunan katon poistoilmahormi (metrin päässä kiukaasta ovelle päin) menee huippuimurille, voiko hormista tehdä muuttuvasuuntaisen niin että saunomisen aikana sieltä tulisi raitista ilmaa ja saunomisen jälkeen toimisi poistoilmahormina?
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).
Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.
Jos on mahdollista, niin toisin lattian tuloilman sopivalla kanavalla seinälle kivien yläpuolelle kuvan mukaisesti ja käyttäisin katon poistokanavaa vain saunomisen jälkeiseen tilan kuivaukseen. Se miltä tuo näyttää ja onko edes mahdollista, on ihan toinen juttu.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 264
Tais selvitä tämäkin ongelma. Huomasin että sähkölasku oli viisinkertainen joulukuuhun verrattuna ja yölläkin moninkertanen kulutus kuin mitä normaalisti. IV koneeseen mittari kii ja vastushan siellä jatkuvasti käy. Ilmeisesti aina kun pelti meni kesäasentoon niin vastus myös lämpes. Tuloilman lämpötilamuutos 20 -> 17 asteeseen ei vaikuttanut, mutta 12 asteella kulutus tipahti roimasti.
Kuvasta näkee että n. 3min välein vastus meni päälle ja lämpes 30s ajan. Nyt noin 5h välein.
Meillä tuplaantui joulukuussa sähkön kulutus marraskuuhun verrattuna. Marraskuu n. 1100kWh, Joulukuu n. 2200kWh ja nyt Tammikuu oli jo 2800kWh. Shellyt on kiinni LVV:ssä ja ILP:ssä, mutta pitäisköhän ilmanvaihtokoneellekin viritellä omansa kesän aikana.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 076
Kannattaa. Ymmärtää sitten paremmin sen toimintaakin.
Meillä marraskuu 337kWh, joulukuu 480kWh ja tammikuu 930kWh. Ei kannata shellyllä ainakaan ohjata iv konetta kokonaan kiinni ettei pääse jäätymään.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 264
Ei kiinni, mutta kulutustieto kiinnostaa ja miten vaikuttaa esim. jos IV-koneen vastus säädetty 16 asteeseen 18 sijaan jne..
Olettaisin, että tuon aiheuttama muutos on hyvin pieni.
- Liittynyt
- 21.11.2018
- Viestejä
- 280
Sähkövastuksen kWh/vuosi kulutuksessa voi tarkoittaa jopa 1000kWh eroa, tämän lisäksi tulee ottaa huomioon, että kuinka lämpöenergiatehokas kyseisen kiinteistön ilmanvaihtokanavisto lämpöeristys on, ja minkä suuruisen lisäkulutuksen huonelämmitys luo, kun ilmanvaihdon ilma saapuu huoneeseen matalammalla lämpötilalla.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 29.10.2016
- Viestejä
- 319
Johtuisko kennon sulatuksesta, kylmällä tulee enempi sulateltavaa.
Nyt kovilla pakkasilla on hyvä tarkistaa muutenkin, että sulatukset riittää. Samalla kannattaa tarkistaa kondenssipoisto. Itse huomasin että uudehkon talon IV-koneen kondenssipoisto ei toimi ollenkaan.
Nyt kovilla pakkasilla on hyvä tarkistaa muutenkin, että sulatukset riittää. Samalla kannattaa tarkistaa kondenssipoisto. Itse huomasin että uudehkon talon IV-koneen kondenssipoisto ei toimi ollenkaan.
Mulla on iloxair 89 optima vesipatterilla. Tuloilman lämmitys tapahtuu lattiapiirin kautta. Termarin olen säätänyt täysille. Nyt esim. kun on -10c ulkona niin tuloilma on +14-15c. Silloin kun oli -20c niin tuloilma oli +10c. Onko mitään tehtävissä?
- Liittynyt
- 09.02.2026
- Viestejä
- 1
Erittäin hyvin eristetyssä talossani on maalämpö. Ensimmäisen energiaselvityksen tekijä sai talon E-luvuksi 145 (C-luokka Energiatodistusasetus 2013 mukaisesti), mielestäni yllättävän huonon. Nyt kun energiaselvitystä päivitetään mm ilmanvaihtokoneen Vallox MV145 y.m. tarkennetuilla tiedoilla, koetan selvittää miksi energiaselvityksen tulos ei vastaa alkuunkaan todellisuutta (erittäin pieni sähkönkulutus). Virheen arvioin johtuvan jälkilämmityspatterin nimellistehosta (Vallox MV145:ssä 900 W) - ehkä energiaselvityksen tekijä on olettanut sen tuottavan merkittävän suuren osan lämmitykseen käytettävästä sähköenergiasta. Tuohon virheelliseen tulkintaan viittaa se, että ilmanvaihdon sähkönkulutukseksi asuin-neliömetriä kohden on laskettu 21,55 kWh, joka on peräti 46% tilojen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta sähköenergiasta. Ymmärrän toki, että ilmanvaihdon vaatima energia riippuu suurimmaksi osaksi ulkoilman ja sisäilman välisen lämpötilaerosta, ilmamääristä ja lämmönvaihtokennon hyötysuhteesta. Mutta koska tuo energia saadaan maalämpökoneelta, maalämpökoneen kerroin (n. 3:1) pitäisi tietenkin huomioida nyt näyttää siltä, että energiaselvityksessä IV:n vaatimaksi energiaksi on oletettu kokonaan suora sähkölämmitys.
Omien mittausteni tulokset kertovat siitä, että jälkilämmityspatterin vaatima sähköenergia (siis "suora" sähkö, 1 : 1) on hyvin pieni. Keskimäärin noin -10 C ulkolämpötilassa jälkilämmitys kytkeytyy päälle vain lyhyiksi hetkiksi. Kun noin puolet ajasta IV-koneen ohjaus on ollut "Kotona" (n. 52 % max. ilmankierrosta) ja noin puolet "Poissa"(noin 24 % max. ilmankierrosta), on IV-koneen kuluttama sähköenergia ollut vuorokaudessa ylimmillään noin 0,8 kWh ja enimmilläänkin 1,2 kWh vuorokaudessa (tämän mittasin pistorasiaan työnnettävällä energiankulutusmittarilla).
Siltä varalta, että uudessakin energiaselvityksessä jälkilämmityspatterin teho tulee huomioiduksi liian kirjaimellisesti, kysyn miten se pitäisi huomioida energiaselvitys-laskelmissa (esim. tietokonehjelmaan syötettävissä lähtötiedoissa). Vai pitääkö jälkilämmityspatterin tehoa huomioia lainkaan.
Onko teillä antaa mitään vinkkejä, miten seuraava E-lululaskelma saadaan paremmin vastaamaan todellisuutta?
Vai ovatko E-laskelmat vain teoriaa?
Seuraavaki aion kysyä tätä asiaa Valloxilta - onkohan heillä jotain tietoa, miten jälkilämmityspatterin teho pitää huomioida energiaselvityksissä. Ja ovatko vuoden 2013 energiatodistusasetus enää voimassa.
Omien mittausteni tulokset kertovat siitä, että jälkilämmityspatterin vaatima sähköenergia (siis "suora" sähkö, 1 : 1) on hyvin pieni. Keskimäärin noin -10 C ulkolämpötilassa jälkilämmitys kytkeytyy päälle vain lyhyiksi hetkiksi. Kun noin puolet ajasta IV-koneen ohjaus on ollut "Kotona" (n. 52 % max. ilmankierrosta) ja noin puolet "Poissa"(noin 24 % max. ilmankierrosta), on IV-koneen kuluttama sähköenergia ollut vuorokaudessa ylimmillään noin 0,8 kWh ja enimmilläänkin 1,2 kWh vuorokaudessa (tämän mittasin pistorasiaan työnnettävällä energiankulutusmittarilla).
Siltä varalta, että uudessakin energiaselvityksessä jälkilämmityspatterin teho tulee huomioiduksi liian kirjaimellisesti, kysyn miten se pitäisi huomioida energiaselvitys-laskelmissa (esim. tietokonehjelmaan syötettävissä lähtötiedoissa). Vai pitääkö jälkilämmityspatterin tehoa huomioia lainkaan.
Onko teillä antaa mitään vinkkejä, miten seuraava E-lululaskelma saadaan paremmin vastaamaan todellisuutta?
Vai ovatko E-laskelmat vain teoriaa?
Seuraavaki aion kysyä tätä asiaa Valloxilta - onkohan heillä jotain tietoa, miten jälkilämmityspatterin teho pitää huomioida energiaselvityksissä. Ja ovatko vuoden 2013 energiatodistusasetus enää voimassa.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 321
Oma käsitys on, että tämä on hyvin pitkälti laskennallinen. Eristevahvuudet ja ikkunapinta-ala vaikuttaa paljon. Omalla kohdalla laskeskeltiin vähän avustuksen saamiseksi, mutta riittävää säästöä ei tullut ja homma jäi kesken. 20v vanhasta vanhemmasta Valloxin LTO-koneesta ei ollut tarkkoja tietoja saatavilla, vaan laskija käytti jotain yleisarvoja aikakauden koneelle. Tulisijat vaikutti laskuihin, samoin lisänä oleva ILP. Muistaakseni tämä laskentasysteemi suosi puuta lämmönlähteenä verratuna sähköön. Vedenpaineen alennusventtiili laski lukua jne. Muistaakseni googlella tästä E-luvusta löytyi lisää nurinoita.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 633
Miksi käyttää rahaa energiatodistuksen hieromiseen jos et ole myymässä taloa? Kuten yllä sanottu niin puhtaasti teoreettinen arvo.
Uutiset
-
Qualcomm ylsi ennätysliikevaihtoon päättyneellä neljänneksellä
6.2.2026 13:06
-
ASRock antoi lopulta virallisen lausunnon sen emolevyillä palaneista Ryzen-prosessoreista
6.2.2026 13:04
-
Nikkei: Muistikriisi ajaa tietokonevalmistajia kiinalaisyritysten syliin
6.2.2026 12:57
-
Noctua on toimittanut asiakkailleen jo 500 000 coolerin päivitettyä asennussarjaa
6.2.2026 12:55
-
Razer Boomslang 20th Anniversary Edition saapuu myyntiin rajoitettuna eränä 10. helmikuuta
6.2.2026 12:51
