Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Mulla meni käsitteiden kanssa näköjään puurot ja vellit sekaisin. Olet oikeassa eli etuvastus tuloilman puolella siis on se joka ei toimi. Laserlämpömittari näytti vastuksen lämpötilaksi -11° celsiusta, eli se on täysin poissa pelistä... Koitin lykkiä sinne menevää virtajohtoa paremmin kiinni ilman menestystä. Huomenna kenno sulamaan.
katsoitko, onko sille vastukselle mahdollisesti "lämpösulaketta" ts. nappia, jota pitää painaa että ylikuumentumisen tms takia irti kytketty vastus tulee takaisin peliin.
 
Ilmastointikone Ilox 86 talvien tullessa ja putsauksen jälkeen alkanut pitämään enemmän ääntä. Huomasin että tulee kesä/talviasennon vaihtumisesta eli välillä sulattelee itseään. Tänään vasta kellotin miten usein pelti vaihtaa asentoa kun luin manuaalista että sulatusjakso kestää 15min. Pelti pysyy talviasennossa 4min, vaihtuu kesäasentoon 30s ajaksi ja taas 4min ajan talviasennossa. Tämä jatkuu kokoajan. Onko ideaa mistä voisi johtua? Kokeilin niin vastus ainakin on lämmin.
 
katsoitko, onko sille vastukselle mahdollisesti "lämpösulaketta" ts. nappia, jota pitää painaa että ylikuumentumisen tms takia irti kytketty vastus tulee takaisin peliin.
Hyvä idea. Valitettavasti näyttää pelkästään jälkilämmitykselle löytyvän tuollainen nappi tästä vehkeestä.

Taidan yrittää ottaa vielä tuon ohjainkortin ulos ja katsoa että onko siellä kaikki johdot paikallaan. Jos ei sieltä löydy vikaa, niin sitten mahdollisesti uusi vastus etsintään tai huoltofirma paikalle.
 
Ilmastointikone Ilox 86 talvien tullessa ja putsauksen jälkeen alkanut pitämään enemmän ääntä. Huomasin että tulee kesä/talviasennon vaihtumisesta eli välillä sulattelee itseään. Tänään vasta kellotin miten usein pelti vaihtaa asentoa kun luin manuaalista että sulatusjakso kestää 15min. Pelti pysyy talviasennossa 4min, vaihtuu kesäasentoon 30s ajaksi ja taas 4min ajan talviasennossa. Tämä jatkuu kokoajan. Onko ideaa mistä voisi johtua? Kokeilin niin vastus ainakin on lämmin.
Aivolla ajateltuna tuon vian täytyy olla siellä ohjauslogiikassa. Jos vika olisi anturissa tai itse kääntömekanismissa ei se kaiken järjen mukaan tuollaiseen rytmiin pitäisi mennä...

Tai no toki jos se ohjauslogiikka on huonosti suunniteltu, niin sopivasti viallinen anturikin voisi sen saada tekemään tuollaista, mutta edellyttäisi kyllä ihan aivotonta suunnittelua.

Toki siinä ohjauslogiikassa voi olla vaan jokin kuollut konkka tms.. Esim logiikka sanoo että vaatii sulatuksen, kääntää pellin ohitukseen, joka käyttää liikaa virtaa ja saa logiikan buuttaamaan, 30sec buutti pelti
vakioasentoon, 4 min sulatustarpeen toteamiseen, ja sama uudelleen.
 
Saunan katon poistoilmahormi (metrin päässä kiukaasta ovelle päin) menee huippuimurille, voiko hormista tehdä muuttuvasuuntaisen niin että saunomisen aikana sieltä tulisi raitista ilmaa ja saunomisen jälkeen toimisi poistoilmahormina?
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).

Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.


saunan_ilmanvaihto.png
 
Viimeksi muokattu:
Alkoi saunakin lämpiämään puolessa tunnissa normaalin 45-60min sijasta kun laittoi katossa olevan ventiilin kiinni. En nyt sitten tiedä, mutta ilmeisesti tuo kiukaan päällä oleva on tuloilma, kova vinkka siinä ainakin käy kun sen avaa ja lauteiden alla oleva on poisto.

En tiedä millainen tuo lauteiden alla oleva poisto on tai minne menee, mutta menee siis väliseinään joka on vain 10cm paksu.
 
Alkoi saunakin lämpiämään puolessa tunnissa normaalin 45-60min sijasta kun laittoi katossa olevan ventiilin kiinni. En nyt sitten tiedä, mutta ilmeisesti tuo kiukaan päällä oleva on tuloilma, kova vinkka siinä ainakin käy kun sen avaa ja lauteiden alla oleva on poisto.

En tiedä millainen tuo lauteiden alla oleva poisto on tai minne menee, mutta menee siis väliseinään joka on vain 10cm paksu.
Nostettu tällaisella (tai vastaavalla) suurella todennäköisyydellä kattoon: Saunakanava
 
Saunan katon poistoilmahormi (metrin päässä kiukaasta ovelle päin) menee huippuimurille, voiko hormista tehdä muuttuvasuuntaisen niin että saunomisen aikana sieltä tulisi raitista ilmaa ja saunomisen jälkeen toimisi poistoilmahormina?
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).

Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.


saunan_ilmanvaihto.png

Siihen en osaa ottaa kantaa, että voiko (lähtökohtaisesti siis saako) näin tehdä tai miten se teknisesti toteutettaisiin, mutta tuleepahan heti mieleen kondenssiin liittyvät jutut. Jos putki olisi saunomisen aikana tulona, niin sen sisäpintahan viilenisi ulkoa tulevan ilman takia. Sitten kun saunomisen jälkeen sinne viileään putkeen alettaisiin ajaa kosteaa ilmaa, niin jonkin verran muodostuisi putken sisäpintaan kondenssia, mikä sitten tiputtelisi varmaankin takaisin saunatilaan. Toki putki siinä myös aika äkkiä lämpenisi.
 
Aivolla ajateltuna tuon vian täytyy olla siellä ohjauslogiikassa. Jos vika olisi anturissa tai itse kääntömekanismissa ei se kaiken järjen mukaan tuollaiseen rytmiin pitäisi mennä...

Tai no toki jos se ohjauslogiikka on huonosti suunniteltu, niin sopivasti viallinen anturikin voisi sen saada tekemään tuollaista, mutta edellyttäisi kyllä ihan aivotonta suunnittelua.

Toki siinä ohjauslogiikassa voi olla vaan jokin kuollut konkka tms.. Esim logiikka sanoo että vaatii sulatuksen, kääntää pellin ohitukseen, joka käyttää liikaa virtaa ja saa logiikan buuttaamaan, 30sec buutti pelti
vakioasentoon, 4 min sulatustarpeen toteamiseen, ja sama uudelleen.
Tais selvitä tämäkin ongelma. Huomasin että sähkölasku oli viisinkertainen joulukuuhun verrattuna ja yölläkin moninkertanen kulutus kuin mitä normaalisti. IV koneeseen mittari kii ja vastushan siellä jatkuvasti käy. Ilmeisesti aina kun pelti meni kesäasentoon niin vastus myös lämpes. Tuloilman lämpötilamuutos 20 -> 17 asteeseen ei vaikuttanut, mutta 12 asteella kulutus tipahti roimasti.

Kuvasta näkee että n. 3min välein vastus meni päälle ja lämpes 30s ajan. Nyt noin 5h välein.

IMG_20260207_085758.jpg
 
Saunan katon poistoilmahormi (metrin päässä kiukaasta ovelle päin) menee huippuimurille, voiko hormista tehdä muuttuvasuuntaisen niin että saunomisen aikana sieltä tulisi raitista ilmaa ja saunomisen jälkeen toimisi poistoilmahormina?
Tällöin ei tarvitsisi tehdä muita muutoksia saunaan (saunomisen aikana ilma poistuisi saunan oven alta kylpyhuoneen katon poistohormiin).

Alun perin oli puukiuas, mutta kun vaihdettiin sähkökiukaaseen niin ei enää toimi ilmanvaihto (pää tulikuuma ja jalat kylmät).
Saunan lattiassa on raitisilmatulo, jota ei nyt voi/kannata sähkökiukaan kanssa käyttää, kun se ei tarvitse korvausilmaa.


saunan_ilmanvaihto.png

Jos on mahdollista, niin toisin lattian tuloilman sopivalla kanavalla seinälle kivien yläpuolelle kuvan mukaisesti ja käyttäisin katon poistokanavaa vain saunomisen jälkeiseen tilan kuivaukseen. Se miltä tuo näyttää ja onko edes mahdollista, on ihan toinen juttu.
 
Tais selvitä tämäkin ongelma. Huomasin että sähkölasku oli viisinkertainen joulukuuhun verrattuna ja yölläkin moninkertanen kulutus kuin mitä normaalisti. IV koneeseen mittari kii ja vastushan siellä jatkuvasti käy. Ilmeisesti aina kun pelti meni kesäasentoon niin vastus myös lämpes. Tuloilman lämpötilamuutos 20 -> 17 asteeseen ei vaikuttanut, mutta 12 asteella kulutus tipahti roimasti.

Kuvasta näkee että n. 3min välein vastus meni päälle ja lämpes 30s ajan. Nyt noin 5h välein.

IMG_20260207_085758.jpg

Meillä tuplaantui joulukuussa sähkön kulutus marraskuuhun verrattuna. Marraskuu n. 1100kWh, Joulukuu n. 2200kWh ja nyt Tammikuu oli jo 2800kWh. Shellyt on kiinni LVV:ssä ja ILP:ssä, mutta pitäisköhän ilmanvaihtokoneellekin viritellä omansa kesän aikana.
 
Meillä tuplaantui joulukuussa sähkön kulutus marraskuuhun verrattuna. Marraskuu n. 1100kWh, Joulukuu n. 2200kWh ja nyt Tammikuu oli jo 2800kWh. Shellyt on kiinni LVV:ssä ja ILP:ssä, mutta pitäisköhän ilmanvaihtokoneellekin viritellä omansa kesän aikana.
Kannattaa. Ymmärtää sitten paremmin sen toimintaakin.
 
Meillä tuplaantui joulukuussa sähkön kulutus marraskuuhun verrattuna. Marraskuu n. 1100kWh, Joulukuu n. 2200kWh ja nyt Tammikuu oli jo 2800kWh. Shellyt on kiinni LVV:ssä ja ILP:ssä, mutta pitäisköhän ilmanvaihtokoneellekin viritellä omansa kesän aikana.
Meillä marraskuu 337kWh, joulukuu 480kWh ja tammikuu 930kWh. Ei kannata shellyllä ainakaan ohjata iv konetta kokonaan kiinni ettei pääse jäätymään.
 
Meillä marraskuu 337kWh, joulukuu 480kWh ja tammikuu 930kWh. Ei kannata shellyllä ainakaan ohjata iv konetta kokonaan kiinni ettei pääse jäätymään.
Ei kiinni, mutta kulutustieto kiinnostaa ja miten vaikuttaa esim. jos IV-koneen vastus säädetty 16 asteeseen 18 sijaan jne..
 
Ei kiinni, mutta kulutustieto kiinnostaa ja miten vaikuttaa esim. jos IV-koneen vastus säädetty 16 asteeseen 18 sijaan jne..
Sähkövastuksen kWh/vuosi kulutuksessa voi tarkoittaa jopa 1000kWh eroa, tämän lisäksi tulee ottaa huomioon, että kuinka lämpöenergiatehokas kyseisen kiinteistön ilmanvaihtokanavisto lämpöeristys on, ja minkä suuruisen lisäkulutuksen huonelämmitys luo, kun ilmanvaihdon ilma saapuu huoneeseen matalammalla lämpötilalla.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä -20 tienoilla tapahtuu joku romahdus valloxin kanssa ja asunnon päiväkulutus hyppää 7kwh -> 14kwh. On siis autolla eli +17c tuloasetuksella.
 
Johtuisko kennon sulatuksesta, kylmällä tulee enempi sulateltavaa.

Nyt kovilla pakkasilla on hyvä tarkistaa muutenkin, että sulatukset riittää. Samalla kannattaa tarkistaa kondenssipoisto. Itse huomasin että uudehkon talon IV-koneen kondenssipoisto ei toimi ollenkaan.
 
Mulla on iloxair 89 optima vesipatterilla. Tuloilman lämmitys tapahtuu lattiapiirin kautta. Termarin olen säätänyt täysille. Nyt esim. kun on -10c ulkona niin tuloilma on +14-15c. Silloin kun oli -20c niin tuloilma oli +10c. Onko mitään tehtävissä?
 
Erittäin hyvin eristetyssä talossani on maalämpö. Ensimmäisen energiaselvityksen tekijä sai talon E-luvuksi 145 (C-luokka Energiatodistusasetus 2013 mukaisesti), mielestäni yllättävän huonon. Nyt kun energiaselvitystä päivitetään mm ilmanvaihtokoneen Vallox MV145 y.m. tarkennetuilla tiedoilla, koetan selvittää miksi energiaselvityksen tulos ei vastaa alkuunkaan todellisuutta (erittäin pieni sähkönkulutus). Virheen arvioin johtuvan jälkilämmityspatterin nimellistehosta (Vallox MV145:ssä 900 W) - ehkä energiaselvityksen tekijä on olettanut sen tuottavan merkittävän suuren osan lämmitykseen käytettävästä sähköenergiasta. Tuohon virheelliseen tulkintaan viittaa se, että ilmanvaihdon sähkönkulutukseksi asuin-neliömetriä kohden on laskettu 21,55 kWh/a, joka on peräti 46% tilojen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta sähköenergiasta. Ymmärrän toki, että ilmanvaihdon vaatima energia riippuu suurimmaksi osaksi ulkoilman ja sisäilman välisen lämpötilaerosta, ilmamääristä ja lämmönvaihtokennon hyötysuhteesta. Mutta koska tuo energia saadaan maalämpökoneelta, maalämpökoneen kerroin (n. 3:1) pitäisi tietenkin huomioida nyt näyttää siltä, että energiaselvityksessä IV:n vaatimaksi energiaksi on oletettu kokonaan suora sähkölämmitys.

Omien mittausteni tulokset kertovat siitä, että jälkilämmityspatterin vaatima sähköenergia (siis "suora" sähkö, 1 : 1) on hyvin pieni. Keskimäärin noin -10 C ulkolämpötilassa jälkilämmitys kytkeytyy päälle vain lyhyiksi hetkiksi. Kun noin puolet ajasta IV-koneen ohjaus on ollut "Kotona" (n. 52 % max. ilmankierrosta) ja noin puolet "Poissa"(noin 24 % max. ilmankierrosta), on IV-koneen kuluttama sähköenergia ollut vuorokaudessa ylimmillään noin 0,8 kWh ja enimmilläänkin 1,2 kWh vuorokaudessa (tämän mittasin pistorasiaan työnnettävällä energiankulutusmittarilla).

Siltä varalta, että uudessakin energiaselvityksessä jälkilämmityspatterin teho tulee huomioiduksi liian kirjaimellisesti, kysyn miten se pitäisi huomioida energiaselvitys-laskelmissa (esim. tietokonehjelmaan syötettävissä lähtötiedoissa). Vai pitääkö jälkilämmityspatterin tehoa huomioia ollenkaan?

Onko teillä antaa mitään vinkkejä, miten seuraava E-lukulaskelma saadaan paremmin vastaamaan todellisuutta?
Vai ovatko E-laskelmat vain teoriaa?
Seuraavaki aion kysyä tätä asiaa Valloxilta - onkohan heillä jotain tietoa, miten jälkilämmityspatterin teho pitää huomioida energiaselvityksissä. Ja onko vuoden 2013 energiatodistusasetus korvattu jollain uudemmalla.
 
Viimeksi muokattu:
Erittäin hyvin eristetyssä talossani on maalämpö. Ensimmäisen energiaselvityksen tekijä sai talon E-luvuksi 145 (C-luokka Energiatodistusasetus 2013 mukaisesti), mielestäni yllättävän huonon. Nyt kun energiaselvitystä päivitetään mm ilmanvaihtokoneen Vallox MV145 y.m. tarkennetuilla tiedoilla, koetan selvittää miksi energiaselvityksen tulos ei vastaa alkuunkaan todellisuutta (erittäin pieni sähkönkulutus). Virheen arvioin johtuvan jälkilämmityspatterin nimellistehosta (Vallox MV145:ssä 900 W) - ehkä energiaselvityksen tekijä on olettanut sen tuottavan merkittävän suuren osan lämmitykseen käytettävästä sähköenergiasta. Tuohon virheelliseen tulkintaan viittaa se, että ilmanvaihdon sähkönkulutukseksi asuin-neliömetriä kohden on laskettu 21,55 kWh, joka on peräti 46% tilojen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta sähköenergiasta. Ymmärrän toki, että ilmanvaihdon vaatima energia riippuu suurimmaksi osaksi ulkoilman ja sisäilman välisen lämpötilaerosta, ilmamääristä ja lämmönvaihtokennon hyötysuhteesta. Mutta koska tuo energia saadaan maalämpökoneelta, maalämpökoneen kerroin (n. 3:1) pitäisi tietenkin huomioida nyt näyttää siltä, että energiaselvityksessä IV:n vaatimaksi energiaksi on oletettu kokonaan suora sähkölämmitys.

Omien mittausteni tulokset kertovat siitä, että jälkilämmityspatterin vaatima sähköenergia (siis "suora" sähkö, 1 : 1) on hyvin pieni. Keskimäärin noin -10 C ulkolämpötilassa jälkilämmitys kytkeytyy päälle vain lyhyiksi hetkiksi. Kun noin puolet ajasta IV-koneen ohjaus on ollut "Kotona" (n. 52 % max. ilmankierrosta) ja noin puolet "Poissa"(noin 24 % max. ilmankierrosta), on IV-koneen kuluttama sähköenergia ollut vuorokaudessa ylimmillään noin 0,8 kWh ja enimmilläänkin 1,2 kWh vuorokaudessa (tämän mittasin pistorasiaan työnnettävällä energiankulutusmittarilla).

Siltä varalta, että uudessakin energiaselvityksessä jälkilämmityspatterin teho tulee huomioiduksi liian kirjaimellisesti, kysyn miten se pitäisi huomioida energiaselvitys-laskelmissa (esim. tietokonehjelmaan syötettävissä lähtötiedoissa). Vai pitääkö jälkilämmityspatterin tehoa huomioia lainkaan.

Onko teillä antaa mitään vinkkejä, miten seuraava E-lululaskelma saadaan paremmin vastaamaan todellisuutta?
Vai ovatko E-laskelmat vain teoriaa?
Seuraavaki aion kysyä tätä asiaa Valloxilta - onkohan heillä jotain tietoa, miten jälkilämmityspatterin teho pitää huomioida energiaselvityksissä. Ja ovatko vuoden 2013 energiatodistusasetus enää voimassa.
Oma käsitys on, että tämä on hyvin pitkälti laskennallinen. Eristevahvuudet ja ikkunapinta-ala vaikuttaa paljon. Omalla kohdalla laskeskeltiin vähän avustuksen saamiseksi, mutta riittävää säästöä ei tullut ja homma jäi kesken. 20v vanhasta vanhemmasta Valloxin LTO-koneesta ei ollut tarkkoja tietoja saatavilla, vaan laskija käytti jotain yleisarvoja aikakauden koneelle. Tulisijat vaikutti laskuihin, samoin lisänä oleva ILP. Muistaakseni tämä laskentasysteemi suosi puuta lämmönlähteenä verratuna sähköön. Vedenpaineen alennusventtiili laski lukua jne. Muistaakseni googlella tästä E-luvusta löytyi lisää nurinoita.
 
Miksi käyttää rahaa energiatodistuksen hieromiseen jos et ole myymässä taloa? Kuten yllä sanottu niin puhtaasti teoreettinen arvo.
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Toistaiseksi uuden energiaselvityksen tekeminen on teoriaa, kuten E-luvutkin yleensä. Mutta pohdiskelen näitä lämpimikseni, mm siitä syystä, että ulkoa IV-koneelle tulevaan putkeen tuli asennettua Vallox MLV Multi -lämmitin, koska sen lisääminen olisi myöhemmin tullut vaikeaksi ja kalliiksi. Sen lämmönvaihdinta en kuitenkaan ole yhdistönyt mihinkään, koska Vallox MV145:n jälkilämmityspatterin sähkönkulutus on vähäistä (tuloilman asetuksena +18 C).
 
Saunan ikkuna, ja sen tuuletus/IV.

Eli melko uusi kohde. Nyt talvea vasten tullut joskus sen enempiä ajattelematta aukaistua saunan ikkunaa. Siinä on sellainen avattava ikkuna, joka aukeaa ns. sisäänpäin vaakatasossa alhaalta ylös (eli ei sivulle aukeava klassinen), eli mitat on jotain 1m leveä 40cm korkea tms ja sarana on ns. alhaalla, ja aukeaa sisäänpäin.
Pakkasia ollut ja tosiaan kosteuttahan se sinne imaisee kun aukaisee.. Niin mitenkä tuon kosteuden tuolta pitäisi haihtua nyt sitten tässä toteutuksessa? Pitäisikö saunan tuuletusikkunassa olla jotenkin isompi ilmarako tms. tai miten sen saa, että se ulompi sisäikkuna ei sisäpuolelta jäädy, kuten nyt tekee.
Tai mietin että miten tuo kosteus nyt tuolta pois saadaan? Pidetään ikkunaa auki niin kauan että haihtuu vai pitäisikö tuon kosteuden tuolta jotenkin häipyä?
 
Saunan ikkuna, ja sen tuuletus/IV.

Eli melko uusi kohde. Nyt talvea vasten tullut joskus sen enempiä ajattelematta aukaistua saunan ikkunaa. Siinä on sellainen avattava ikkuna, joka aukeaa ns. sisäänpäin vaakatasossa alhaalta ylös (eli ei sivulle aukeava klassinen), eli mitat on jotain 1m leveä 40cm korkea tms ja sarana on ns. alhaalla, ja aukeaa sisäänpäin.
Pakkasia ollut ja tosiaan kosteuttahan se sinne imaisee kun aukaisee.. Niin mitenkä tuon kosteuden tuolta pitäisi haihtua nyt sitten tässä toteutuksessa? Pitäisikö saunan tuuletusikkunassa olla jotenkin isompi ilmarako tms. tai miten sen saa, että se ulompi sisäikkuna ei sisäpuolelta jäädy, kuten nyt tekee.
Tai mietin että miten tuo kosteus nyt tuolta pois saadaan? Pidetään ikkunaa auki niin kauan että haihtuu vai pitäisikö tuon kosteuden tuolta jotenkin häipyä?

Kun ikkuna lämpeää sääolojen myötä, niin silloin jää muuttuu nesteeksi ja haihtuu pois
 
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Toistaiseksi uuden energiaselvityksen tekeminen on teoriaa, kuten E-luvutkin yleensä. Mutta pohdiskelen näitä lämpimikseni, mm siitä syystä, että ulkoa IV-koneelle tulevaan putkeen tuli asennettua Vallox MLV Multi -lämmitin, koska sen lisääminen olisi myöhemmin tullut vaikeaksi ja kalliiksi. Sen lämmönvaihdinta en kuitenkaan ole yhdistönyt mihinkään, koska Vallox MV145:n jälkilämmityspatterin sähkönkulutus on vähäistä (tuloilman asetuksena +18 C).

Tuossa laskennassa ei huomioida sinun henkilökohtaisia asetuksia (52% kotona/48% poissa tms) jos nyt ymmärsin oikein. Olisit kytkenyt sen koneen maalämpöön jos olisit halunnut sen vaikuttavan positiivisesti laskelmaan?
 
Tuossa laskennassa ei huomioida sinun henkilökohtaisia asetuksia (52% kotona/48% poissa tms) jos nyt ymmärsin oikein. Olisit kytkenyt sen koneen maalämpöön jos olisit halunnut sen vaikuttavan positiivisesti laskelmaan?
Ei taideta myöskään huomioida tulo ja poistovirtaamien eroja.. -> jos sieltä puhalletaan 80l/s ulos ja otetaan 50l/s sisään niin sitä jälkilämmitystä tarvitsee aikalailla vähemmän vs 80l/75l/s tapauksessa.

Samoin kuin jos se poistoilma on esim. 25c niin sisään tulevan saa nostettua 18c paljon vähemmällä kuin 21c poistoilmalla...
 
Ei taideta myöskään huomioida tulo ja poistovirtaamien eroja.. -> jos sieltä puhalletaan 80l/s ulos ja otetaan 50l/s sisään niin sitä jälkilämmitystä tarvitsee aikalailla vähemmän vs 80l/75l/s tapauksessa.

Laskurin logiikasta en tiedä, mutta jos 80l/s puhalletaan ulos ja 50l/s otetaan sisään, niin 30l/s tulee vuotoilmana kiinteistöön sisään, johon siirtyy sitten tilassa olevan lämmönlähteen lämpöä.
 
Laskurin logiikasta en tiedä, mutta jos 80l/s puhalletaan ulos ja 50l/s otetaan sisään, niin 30l/s tulee vuotoilmana kiinteistöön sisään, johon siirtyy sitten tilassa olevan lämmönlähteen lämpöä.
Mitkäs sulla on puhallinten prosentit?
(Osoitin tuota vertausta hieman sinun suuntaan jos se kone ei kerran käytä vastuksia juuri ollenkaan niin jostain se energia on saatava....)
 
Energiatodistus on voimassa 10 vuotta. Toistaiseksi uuden energiaselvityksen tekeminen on teoriaa, kuten E-luvutkin yleensä. Mutta pohdiskelen näitä lämpimikseni, mm siitä syystä, että ulkoa IV-koneelle tulevaan putkeen tuli asennettua Vallox MLV Multi -lämmitin, koska sen lisääminen olisi myöhemmin tullut vaikeaksi ja kalliiksi. Sen lämmönvaihdinta en kuitenkaan ole yhdistönyt mihinkään, koska Vallox MV145:n jälkilämmityspatterin sähkönkulutus on vähäistä (tuloilman asetuksena +18 C).
Meillä on samanlainen Valloxin yhdistelmä ja tänä talvena kokeilin ensimmäistä kertaa IV-koneen sähkövastuksia kahdeksan vuoden asumisen aikana. Tuloilma tuntui vähän viileältä ja arvelisin syyksi kennon likaantumisen. Pitää pestä se ensi kesänä. MLVn läpi virtaa maalämpökaivoon palaava liemi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 056
Viestejä
5 113 829
Jäsenet
81 757
Uusin jäsen
oikeatekijä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom