Lähtökohtasesti sitä pussia ei olis suositeltavaa availla jäisenä, koska maholistaa kosteuden pääsemisen sinne.
Jos on joku spessumpi kahvi, mitä haluaa säästellä, niin pakastaa suoraan single doseina.
Mulla on single doseja ollut parikin vuotta pakkasessa, eikä ne mielestäni ole menneet mikskään. Isompia pusseja ei oo muutamaa kuukautta pitempään ollut, mutta tuskinpa nekään nyt parissa vuodessa menisi huonoksi. Ottaa sitten vaan sen koko pussin pöydälle ja antaa lämmetä ennen kuin avaa.
Sekin taitaa olla taas vähän koulukuntakysmys, että onko siitä kahvipussin availemisesta ja takaisin pakkaseen laittamisesta mitään todellista haittaa.
Esim. aikaisemmissa viesteissäni mainitsemani maineikkaan Matt Pergerin kahvikaveri (ja sangen arvostettu kahvimies itsekin) sekä maanmies Michael Cameron on (tai on ainakin ollut) sitä mieltä, että siitä kosteudesta ei kannata turhaan olla huolissaan. Itse luotan myös siihen, että modernin pakastimeni hyvin tehokas kosteudenpoisto huolehtii kyllä asian kuntoon, jos se ylipäänsä olisi merkittävä ongelma. Vanhan pakastimen kanssa en kuitenkaan ollut yhtä huoleton, vaan kuuliaisesti teippasin pussin venttiilin ennen pakastamista ja otin varttikilon pussin kerrallaan huoneenlämpöön. Michael Cameron menee jopa niin pitkälle, että hän on todennut myös, että kahvin uudelleen pakastamisestakaan ei ole merkittävää haittaa. "It ain't chicken, you can re-freeze it." Sille tielle itselleni ei ole koskaan kuitenkaan tullut tarvetta lähteä.
MUTTA eihän se pakastetun kahvin ajoissa huoneenlämpöön ottaminenkaan mikään huono tapa ole. Ainakin siinä pelataan kosteuden kanssa varman päälle. Todella pedantti hifistelijä tietysti ennen pakastamista pistäisi pavut kerta-annoksina ammattilaatuisiin vakuumipakkauksiin, mutta enpä ainakaan itse ole ihan niin pitkälle vielä hurahtanut. Heitäkin toki on, eikä heitä voi siitä syyttää. Päinvastoin, onhan se ihailtavaa omistautumista jalon raaka-aineen arvostamisessa.
Kosteuden varomisessa on minun mielestäni vähän kolikon kaksi kääntöpuolta kyseessä (JOS ei siis jaksa pakkailla kahvia valmiiksi kerta-annoksiksi, joka on tietysti aika idioottivarma ratkaisu). Perinteisempi tapa käyttää pakastettua kahvia (siis se, jota aikoinaan aina muistettiin korostaa) - eli pakkasesta pieni erä huoneenlämpöön ilmatiivissä pakkauksessa ja riittävä temperointi, ettei pelättyä kostetutta pääse kondensoitumaan - on taas siinä mielessä heikompi ratkaisu, että siinä menetetään jääkylminä jauhettujen papujen edut. Tutkimukset ovat osoittaneet, että papujen lämpötila vaikuttaa kahvin uuttumiseen (tästä laitoin aikaisemmin jonkun linkinkin Matt Pergerin Barista Hustlen sivuille). Kylmistä pavuista siis uuttuu enemmän kuin huoneenlämpöisistä. Pergerin ja kavereiden tekemissä testeissä ja TDS-mittauksissa ero oli suurimmillaan (vetäisen tämän nyt ulkomuistista) +20 ja -20 asteen välillä. Ehkä he eivät sitten sen suurempia ääripäitä testanneetkaan. James Hoffmann on sitten taas testaillut sitä, miten kahvipapujen mikrolämmittäminen vaikuttaa kahvin valmistukseen - mutta ei siitä sen enempää, kun se ei nyt mitenkään tuoreessa muistissa ole. Eikä itselläni edes ole mikroa, joten asia on itselleni muutenkin vain pelkkä kuriositeetti.
Lisäksi jäisinä jauhettujen papujen hyötyjen lisäksi on hyvä ottaa huomioon sekin, että ainakin jotkut kahvivaikuttajat ovat sitä mieltä, että pakastimestä huoneenlämpöön otettu kahvi ikääntyisi jonkin verran nopeammin kuin huoneenlämmössä säilytetty kahvi (joka toki ikääntyy koko ajan huoneenlämmössä ollessaan, mutta pakkasesta otettu kahvi ei siis välttämättä säilytä parhaita aromejaan yhtä kauan kuin esim. viikon ikäinen tuorepaahto). Eli ei välttämättä kannata ottaa pakkasesta ainakaan viikkoa pidemmäksi ajaksi tarkoitettua kahvia huoneenlämpöön - mieluummin ei niinkään paljoa. Kahvihan on muutenkin sellainen elintarvike, että sen tutkimus (nimenomaan uuttamisen ja nautinnon maksimoimisen kannalta) on vielä vähän lapsenkengissään. Eihän sitä ole kai tosissaan harrastettu kuin vasta jotain toistakymmentä vuotta. Eli sikäli jokaisen kannattaa kokeilla myös itse, mikä on omiin tapoihin ja omille makuaistille sopivin toimintamalli. Nuo monien mielipiteethän, ja konsensuskin (silloin kun sellaista on), voivat vielä muuttuakin vuosien varrella - mutta nyt on mentävä sillä, mitä nyt on tiedossa. Itse kun olen harrastanut kahvia reilut parikymmentä vuotta, niin onhan tässä jo ehditty nähdä jos joidenkin näkemysten muuttuvan. Ei kuitenkaan sen suhteen, että tuorepaahdetut kahvipavut kannattaa säilyttää pakkasessa, jos niitä ei käytä riittävän nopeasti. Joskus silloin vajaat parikymmentä vuotta sitten jotkut baristat olivat kyllä vahvasti pakastamista vastaan, mutta paremman tiedon myötä heidänkin mielensä on kääntynyt - eikä se ole siitä enää muuttunut.
Manchesterissä on sellainen porukka, joka harrastaa kahvipapujen pakastamista vähän laajemmassa mittakaavassa. Heidän sivustollaan on muutaman vuoden takainen blogikirjoitus, johon on kerätty pohdiskelua kahvin säilytyksestä ja eri metodeista. Asiasta kiinnostuneet voivat saada sieltä lisätietoa omille pohdinnoilleen ja omien käytäntöjen pohjaksi/tueksi. Valitettavasti osa blogin linkeistä on jo ehtinyt vanhentua, joten esim.joihinkin lainauksiin ei välttämättä ihan helposti saa lisäselvennystä, mutta sinne nyt kuitenkin on kerätty muutaman vuoden takaista tietoa mm. papujen pakastamisesta.
What We Know About Freezing Coffee Beans
Tämä nyt taisi taas lähteä vähän tajunnanvirraksi, mutta jatketaan nyt vielä sen verran, että noiden edellä mainittujen aussikaverien lisäksi kahvitutkimusta ovat harrastaneet myös ainakin jenkit ja britit. Briteistä Hoffmann lienee se tunnetuin, mutta ehkä enemmänkin kahvihifistelyn popularisoijana kuin varsinaisena tutkimuseksperttinä. Ehkä tällä hetkellä kahvihifistelypiireissä myös niihin arvostetuimpiin britteihin lukeutuva Maxwell Colonna-Dashwood (miten valloittavan yläluokkaiselta kuulostava brittinimi

) julkaisi joskus pari kuukautta sitten Youtubessa kavereidensa kanssa videon, jossa pohditaan kahvimaailman trendejä ja kehitystä ("Learning in your coffee journey"). Ei, en ole vielä itse katsonut sitä, koska ei ole vielä ollut "sopivaa aikaa". Siis varoituksen sanana, että jos joku siitä kiinnostuu, niin siinä on sitten yli puolitoista tuntia pitkää pulinaa.