Kertoisitko ihan esimerkein että miten denoiseri haaskaa säteenseurannalla laskettua dataa? Keskiarvoahan se laskee niistä säteistä nvidialla vieläpä mallin pinnoille, eli ei haaskaa mitään. (Oikeasti toki ovat monimutkaisempia rakenteita)
Jep. Turhaa spekuloida siis. Siitä on hauskempi spekuloida että onko tällä nykytekniikalla mitään tulevaisuutta.
Onhan tuo jo olemassa, demottu jopa. Nykytekniikkaa siis.
Mun ymmärtääkseni se denoiseri, etenkin tekoälyllä tehty, lähinnä ennustaa/arvioi miltä kuvan pitäisi näyttää sen sädedatan perusteella. Ja tämä ennustaminen on aina enemmän tai häviöllistä/virheellistä. Tätä tarkoitin haaskaamisella.
Tällöin kyseeessä ei ole denoiseri vaan img2img generatiivinen tekoäly. ML toteutukset eivät todellakaan kaikki toimi kuten esität.
En tiedä. Riippuu denoiserista ja niitä on kymmeniä erilaisia eri peleissä.
Samoin kuin TAA (kuten dlss) haaskaa gpu aikaa ja saatais korkeampi resoluutio ilman. Kyllä niitä säteitä kannattaa aiemmilta ruuduilta käyttää hyödyksi kun uutta kuvaa lasketaan. Ruudulle jää mustia pikseleitä ja korostettua rakeisuutta jos mitään denoiseria ei käytettäisi.
Ok eli sanot, että on denoisereita, jotka toimivat niin, etteivät täydellistä, äärettömän budjetin PT-kuvaa lainkaan muuttaisi. Jos noin, niin mulla oli väärä käsitys denoiserien toimintatavoista ja seison korjattuna.
Unohdin edelliseen vastaukseen mainita, että AMD:llahan on siis ~vastaava Ray Regeneration -denoiseri kuin NVIDIAlla. Mutta ajatukset säteenseurannasta ei sillä tietenkään muutu.
Itseasiassa mä luin hätäisesti.
Uskoisin että vaikka archicadin denoiseri on sellainen. Ei ole mitään teknistä estettä tuottaa säteiden määrän mukaan adaptoituvaa denoising algoa jonka luotto kuvan laatuun kasvaa säteiden määrän kasvaessa.
Aivan paskan screen space denoiserin sisuksiin syötetään input-kuva sellaisenaan, pikseliäkään haaskaamatta. Se laskee yksityiskohtaisen PT-kuvan kaikkien pikseleiden värikeskiarvon ja ulostaa 1x1 möntin. Mun mielestäni on ihan ok sanoa, että aiemmassa rendausvaiheessa säteenseurannalla saatua valaistusinformaatiota on haaskattu, kun loppukuvaa varten myöhemmässä vaiheessa on käytetty tätä denoiseria.
No riippuu mitä se denoiseri edelleen tekee. Jos outputti muuttuisi yhdenkin säteen saaman väriarvon muuttuessa niin ei niitä teknisesti ottaen olla haaskattu vaan kaikki säteet osallistuivat lopullisen kuvan tuottamiseen.
Värikeskiarvo muuttuisi. Voidaan valaistusinformaation haaskaamisen sijaan puhua vaikka visuaalisen fideliteetin menettämisestä tms. denoisausvaiheessa, jos se auttaa, mutta yhäkään en tarkoita että input-datasta poistettaisiin mitään vaan sitä, että sitä käytetään epätäydellisesti.
Siinä kohtaa kun siirrytään täydellisestä denoiserista epätäydelliseen. Noin matemaattisesti en tiedä onko täydellinen denoiseri edes validi konsepti, vai ovatko ne pikemminkin taideteoksia tms, mutta pointtina lähinnä että kompromisseja niillä tehdään aina.
Täh? Ehkä et nyt ymmärrä miten säteenjäljitys edes toimii, mutta on siis erittäin normaalia ampua ihan järjetön määrä säteitä per pikseli (kenties vähän eri sub pixel koordinaateilla) ja sitten keskiarvottaa ne. Jos vaikka on joku puoliheijastava pinta, niin sun on pakko laskea se heijastus yhtenä säteenä ja lasin läpi menevä osa toisena ja keskiarvottaa lopputulos. Sitten esim. ihoa mallinnettaessa säteitä pitää ampua ihan hemmetisti jotta saadaan ihon alainen valoa satunnaisesti hajottava kudoskerros laskettua järkevästi.
Yritätkö todella jotain keskiarvofunktiota verrata generatiiviseen img2img tekoälyyn ja esittää että ne olisi yhtälailla epätäydellisiä tapoja esittää säteenjäljityksen lopputulosta ihmisille?
