Kertoisitko ihan esimerkein että miten denoiseri haaskaa säteenseurannalla laskettua dataa? Keskiarvoahan se laskee niistä säteistä nvidialla vieläpä mallin pinnoille, eli ei haaskaa mitään. (Oikeasti toki ovat monimutkaisempia rakenteita)
Jep. Turhaa spekuloida siis. Siitä on hauskempi spekuloida että onko tällä nykytekniikalla mitään tulevaisuutta.
Onhan tuo jo olemassa, demottu jopa. Nykytekniikkaa siis.
Mun ymmärtääkseni se denoiseri, etenkin tekoälyllä tehty, lähinnä ennustaa/arvioi miltä kuvan pitäisi näyttää sen sädedatan perusteella. Ja tämä ennustaminen on aina enemmän tai häviöllistä/virheellistä. Tätä tarkoitin haaskaamisella.
Tällöin kyseeessä ei ole denoiseri vaan img2img generatiivinen tekoäly. ML toteutukset eivät todellakaan kaikki toimi kuten esität.
En tiedä. Riippuu denoiserista ja niitä on kymmeniä erilaisia eri peleissä.
Samoin kuin TAA (kuten dlss) haaskaa gpu aikaa ja saatais korkeampi resoluutio ilman. Kyllä niitä säteitä kannattaa aiemmilta ruuduilta käyttää hyödyksi kun uutta kuvaa lasketaan. Ruudulle jää mustia pikseleitä ja korostettua rakeisuutta jos mitään denoiseria ei käytettäisi.
Ok eli sanot, että on denoisereita, jotka toimivat niin, etteivät täydellistä, äärettömän budjetin PT-kuvaa lainkaan muuttaisi. Jos noin, niin mulla oli väärä käsitys denoiserien toimintatavoista ja seison korjattuna.
Unohdin edelliseen vastaukseen mainita, että AMD:llahan on siis ~vastaava Ray Regeneration -denoiseri kuin NVIDIAlla. Mutta ajatukset säteenseurannasta ei sillä tietenkään muutu.
Itseasiassa mä luin hätäisesti.
Uskoisin että vaikka archicadin denoiseri on sellainen. Ei ole mitään teknistä estettä tuottaa säteiden määrän mukaan adaptoituvaa denoising algoa jonka luotto kuvan laatuun kasvaa säteiden määrän kasvaessa.
Aivan paskan screen space denoiserin sisuksiin syötetään input-kuva sellaisenaan, pikseliäkään haaskaamatta. Se laskee yksityiskohtaisen PT-kuvan kaikkien pikseleiden värikeskiarvon ja ulostaa 1x1 möntin. Mun mielestäni on ihan ok sanoa, että aiemmassa rendausvaiheessa säteenseurannalla saatua valaistusinformaatiota on haaskattu, kun loppukuvaa varten myöhemmässä vaiheessa on käytetty tätä denoiseria.
No riippuu mitä se denoiseri edelleen tekee. Jos outputti muuttuisi yhdenkin säteen saaman väriarvon muuttuessa niin ei niitä teknisesti ottaen olla haaskattu vaan kaikki säteet osallistuivat lopullisen kuvan tuottamiseen.
Värikeskiarvo muuttuisi. Voidaan valaistusinformaation haaskaamisen sijaan puhua vaikka visuaalisen fideliteetin menettämisestä tms. denoisausvaiheessa, jos se auttaa, mutta yhäkään en tarkoita että input-datasta poistettaisiin mitään vaan sitä, että sitä käytetään epätäydellisesti.
Siinä kohtaa kun siirrytään täydellisestä denoiserista epätäydelliseen. Noin matemaattisesti en tiedä onko täydellinen denoiseri edes validi konsepti, vai ovatko ne pikemminkin taideteoksia tms, mutta pointtina lähinnä että kompromisseja niillä tehdään aina.
Täh? Ehkä et nyt ymmärrä miten säteenjäljitys edes toimii, mutta on siis erittäin normaalia ampua ihan järjetön määrä säteitä per pikseli (kenties vähän eri sub pixel koordinaateilla) ja sitten keskiarvottaa ne. Jos vaikka on joku puoliheijastava pinta, niin sun on pakko laskea se heijastus yhtenä säteenä ja lasin läpi menevä osa toisena ja keskiarvottaa lopputulos. Sitten esim. ihoa mallinnettaessa säteitä pitää ampua ihan hemmetisti jotta saadaan ihon alainen valoa satunnaisesti hajottava kudoskerros laskettua järkevästi.
Yritätkö todella jotain keskiarvofunktiota verrata generatiiviseen img2img tekoälyyn ja esittää että ne olisi yhtälailla epätäydellisiä tapoja esittää säteenjäljityksen lopputulosta ihmisille?
Quake 2 RTX on oikein tuttu ja erittäin hyvä esimerkki, kiitos. Siinä pelissä kun laittaa settareista denoiserin pois päältä, niin screen space algoritmi nimeltään SVGF otetaan pois käytöstä. Mistähän syystä jätit tämän mainitsematta kun liittyy erittäin olennaisesti siihen mistä on kokoajan keskusteltu?
En lainkaan esitä. Esitän, että SSAA:lla saatua kuvainformaatiota heitetään enemmän tai vähemmän hukkaan, jos sen jälkeen käytetään jotain post-process filtteriä joka tuhoaa niitä yksityiskohtia joita sillä SSAA:lla loihdittiin. Vaikka jotain motion blurria tms. Tai DLSS 5-kuvansööttääjää.
Jep, kuten kirjoitin niin molemmat voit pelistä säätää ja katsoa lopputulosta, kun denoisingia ei tapahdu ja säteitä ammutaan tasan yksi per pikseli. Säteiden määrän nostaminen yli yhteen keskiarvottaa niitä, ja tämä on ilmeisesti huono idea?
Eikö se todella muutu terävämmäksi säteiden määrää nostamalla, vaan algoritmi suttaa tästä tietämättä kuvan aina samanlaiseksi, heittäen hukkaan suuren osan lasketuista säteistä? Jos näin niin silloin algoritmia olisi syytä kehittää.
Eli SSAA keskiarvottamassa laskettuja pikseleitä on ok, mutta jos sen nimi olisi ”denoiser”, niin silloin se olisi huono juttu? Keskiarvottava denoiseri se SSAA:kin teknisesti ottaen on.
Ei ole enkä ole tuommoista millään tavalla yrittänyt viestittää. Ehkä olen väärässä mutta ei tota denoisaamiseksi kutsuta kun ammutaan useita säteitä pikseliä kohden ja sitten sitä pikseliä kohden se tulokset keskiarvotetaan. Samplaamiseksi tota mun ymmärtääkseni kutsutaan.
Se keskiarvottaa ne jollain alalla. Denoiseri se siis on. Jos sampleja on liian vähän per pikseli niin sit keskiarvotetaan yli pikselin alallla.
Samplejen keskiarvoistamistahan se denoisaus lähtökohtaisesti on. Se vaan tehdään usein eri alalle kuin 1x1 px, jos säteitä ammutaan liian vähän haluttuun kohinan määrään nähden. Säteiden määrää kasvattamalla denoiseri voi toimia aina vaan pienemmällä alalla jos haluttu kohinataso pidetään vakiona. Parhaat denoiserit keräävät sampleja framesta toiseen piirtäen ne mallien tekstuureille ja dynaamisesti adaptoituvat paikallisen sampletiheyden mukaisesti.
Surkeinta keksimääni toteutusta en tuonut maalitolpaksi vaan havainnollistamaan äärimmäisellä, yksinkertaisella tavalla säteen seurannalla saadun visuaalisen fideliteetin menettämistä (valaistusinformaation haaskaamista).
Se on sinänsä ihan hyvä keskustelu että onko vaikka valokuvia käsiteltäessä kaikki kohinanpoisto sama asia kuin visuaalisen fideliteetin vähentäminen. Tai vaikkapa mielenkiintoisempana esimerkkinä bayer suodattimen epätäydellinen käänteisfunktio. Onko digikameralla otetun kuvan fideliteetti korkeampi ennen debayerointia, ja haaskaako debayerointi kuvainformaatiota?
Okei. Hyvä denoiseri toimii hieman eri tavalla ja on tietoinen kaikkien laskettujen säteiden tarkoista sijainneista ja toteuttaa myös sen vaiheen mitä kutsut samplaukseksi. Samplet usein ammutaan alipikselitarkkuudella ja tämä informaatio on pakko säilyttää parasta mahdollista lopputulosta varten. jo vaikka dlss2 osasi tuon infon huomioida. Saako moista enää kutsua screen space denoiseriksi lienee lähinnä semanttinen vääntö. Eli onko se 2d point cloud screenspacea jos sitä ei ennen denoiseria samplata pikseleiksi. Mielestäni on sillä point cloud on kuitenkin screenspace koordinaateissa. Entä jos käytössä on myös sädekohtainen hit depth, onko kyse enää screen spacesta? Tai z-buffer?
