- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 387
Sisäseinissä (väliseinissä) ei ole höyrynsulkumuoveja
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 534
Siis meinaat, että sisäseinissä on aina myös muovi? Ja seinän molemmin puolin?
Edit: huomasin että peruit puheesi
- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 534
Tämä on hyvä tieto, kiitos!
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 387
Rakennusteknisesti ulkovaippa tehdään ensin. Runkotolpat levy/villajaolla. Sisäseinä sitten vain törmää siihen. Joskus on voitu tekovaiheessa lisätä väliseinän kohtaan runkotolppa, mutta aika harva moista vaivaa näkee, kun väliseinän paikkoja voi muokata vielä myöhemmässä rakennusvaiheessa jne. Se väliseinätolppa pysyy kyllä kiinni ulkoseinää vasten vaikka ruuvaisi vain ulkoseinän ylä ja alajuoksuun.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 511
Yleensä kantavien kattotuolien paino on ulkoseinillä kannateltavana.
Näin ollen ulkoseinät tehdään täysin höyrynsulkumuoveineen päivineen omaksi kerroksekseen.
Sitten vasta mallaillaan sisäseinät paikalleen. Sisäseinän koolauksen kohdalla ulkoseinässä on siis tällä tapaa tehtynä hs-muovi paikallaan. Sisäseinien välissä ei tartte tätä höytysylkua.
- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 534
Joo nyt ymmärrän. Mietin juuri tuossa aiemmin, että miten se höyryn kulku väliseinien kautta estetään. Mutta tuo on loogista. Onhan muuten näin tehty jo pidempään? Oma talo ysärin alkupuolelta.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 387
Kyllä rakennustapa on ollut jo hyvin pitkään vastaavanlainen. Tosin -90 luvulla höyrynsulun tiiveyteen ei kiinnitetty nykyisenkaltaista erityistarkkuuta. Saumoja ei teipattu ja vaikka olisi teipattukin niin sen ajan teipit sieltä olisi aikoja sitten irronneet. Myöskään limitysvaatimukset eivät olleet nykyisenkaltaisia jne. Pistorasioiden ja muidenkin läpivientien aukkojen teko hyvinkin suurpiirteistä jne.
Ulkosaunan lattiaa pitäisi päivittää ja tuoda viemäri, nyt menee kivipesään.
Mikähän olisi järkevin tapa rakentaa lattia:
*Nyt maapohjainen laatta, oletettavasti märkä hiekka alla.
*Puolilämmin, ehkä tulee samalla myös wc tai ainakin varaus, mutta pitää kestää myös pakkanen.
*Käytössä ympäri vuoden, eli olisi kiva kun talvellakin lattia olisi mukava (oko mahdollista ilman puuralleja?)
Tällä hetkellä mielessä piikata vanha pois, finnfoam pohjalle ja lattiamassa päälle, mutta pinnoitus ym. Kaikki muu täysin auki.
Ideoita?
Mikähän olisi järkevin tapa rakentaa lattia:
*Nyt maapohjainen laatta, oletettavasti märkä hiekka alla.
*Puolilämmin, ehkä tulee samalla myös wc tai ainakin varaus, mutta pitää kestää myös pakkanen.
*Käytössä ympäri vuoden, eli olisi kiva kun talvellakin lattia olisi mukava (oko mahdollista ilman puuralleja?)
Tällä hetkellä mielessä piikata vanha pois, finnfoam pohjalle ja lattiamassa päälle, mutta pinnoitus ym. Kaikki muu täysin auki.
Ideoita?
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 656
Onko jotain hyvää konstia tunnistaa kantava seinä puurunkoisessa talossa? Vanha talo, piirustuksia ei ole, eikä alkuperäisiä asukkaita elossa.
Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.
Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.
Talon halkaisija kattotuolien suuntaisesti 12 metriä, seinä myös samansuuntaisesti kuin kattotuolit.
Turha metrin leveä eteiskäytävä tehty etupihan toiselle sisäänkäynnille, ja tarkoitus purkaa väliseinä neljän metrin matkalta jotta keittiö suurenee.
Joskus selviää koputtelemalla, mutta kantavat on 90% tapauksista harjalinjan suuntaisia. Kattotuolien mukaisesti tehty seinä ei kannattelis kuin yhtä tuolia, ellei siellä seinän päällä ole tasapainoilemassa palkkeja harjan suuntaan. Yläpohjasta eristeet pois kauhaisemalla pääset tarkastelemaan mikä on tilanne, riippuen tietysti mimmonen höyrynsulku sinne on laitettu, että onko ees mahdollista tulkita jotain sen lävitte...
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 387
Kannattaa nyt tarkistaa ellet ole tarkistanut asia lupaviranomaisilta. Kyllä rakennuspiirrustuksia sieltä voi tilata, joko oman tai vaikka naapurin talosta jos se kiinnostaa. Sinänsä ovat julkisia. Isommissa kaupungeissa kuvat uudemmista on sähköisesti tilattavissa, mutta vanhat joutunee arkistoista kaivattamaan.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 656
Alkuperäinen piirustus on yksi sivu, jossa näkyy sokkelin muoto ylhäältä, ja suuntaa antavasti huoneet sekä savupiipun paikka
Meillä kans luultiin paria seinää kantavaksi, mutta pintapurun jälkeen, nopeasti kyllä selvisi, että ei kanna. Tai no kahden naulan verran, eli sen 60kg.... Ei ollut harjan suuntaisia. Ja taas sitten purkuvaiheessa kyllä kävi ilmi, että harjan suuntaan kantaa. Ja nyt kantaa vielä enemmän, lisättiin puuta ja nauloja. Ja ruuveja ja metallikulmia.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 387
Kyseessä ilmeisesti sitten rakennus, jota jo oikeasti voi kutsua vanhaksi eli sieltä ullakolta on turha etsiä nr-ristikoita
Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus niin sen varmemmin väliseinistäkin ainakin osa on kantavia. Ison jännevälin rakenteita ei osattu/haluttu rakentaa. Jos väliseinistä osa on paksumpia niin se jo antaa viitteitä. Samoin välikatolta kattorakenteita tutkimalla asiaan voi saada valaistusta. Vanhan ajan rakennuspiirrustukset olivat mallia hyvin suurelta osaltaan vain tosiaan ohjeellisia, rakentaja itse päätti toteutuksen.
Kuulostaa ihan hyvältä suunnitelmalta. Kannattaa mahdollisesti myös maata vaihtaa finnfoamin alta samalla noin 200mm sepeliksi. Pinnoituksen voi tehdä pakkasen kestävällä vesieristeellä jonka päälle sitten laatoitus. Myös pakkasen kestäviä erikoismaaleja on olemassa jolla pinnoitus onnistuu jos ei halua käyttää laattoja. Vesivessaahan tuonne ei voi laittaa koska pääsisi jäätymään joten pitää käyttää polttavaa tai kompostoivaa.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 3 656
1964 rakennettu kaupunkialueelle. Hauska yksityiskohta, että kyseisestä piirustuksestalöytyy piipun reikien käyttötarkoitukset ja ne on jopa oikein, mutta tosiaan huoneiden seinät on vähän sinnepäin. Toki seinät on voineet vaihtaa paikkaa edellisten asukkaiden toimesta, kun me ollaan jo kolmas perhe 60 vuoden aikana tässä.Kyseessä ilmeisesti sitten rakennus, jota jo oikeasti voi kutsua vanhaksi eli sieltä ullakolta on turha etsiä nr-ristikoita
Pääsääntöisesti mitä vanhempi rakennus niin sen varmemmin väliseinistäkin ainakin osa on kantavia. Ison jännevälin rakenteita ei osattu/haluttu rakentaa. Jos väliseinistä osa on paksumpia niin se jo antaa viitteitä. Samoin välikatolta kattorakenteita tutkimalla asiaan voi saada valaistusta. Vanhan ajan rakennuspiirrustukset olivat mallia hyvin suurelta osaltaan vain tosiaan ohjeellisia, rakentaja itse päätti toteutuksen.
Rakentamisvuoden sanomalehtiä löytyi siististi paalinarulla paketoituna paksu nippu, ja kylpyhuoneremontin aikana lattian alta kossupullo
Mikä olisi normaali kattotuolien tsi jonkun muun selkeyttävän rakenteen väli? Voin käydä mittaamassa. Vai onko parasta kutsu joku raksapena potkimaan puruja välikatolle.
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 387
Eipä tuohon voi mitään idioottivarmaa patenttiratkaisua antaa. 12 metriä on iso jänneväli nykyajankin perus suorakaiteen muotoiselle töllille, perusmitat noissa yleensä jotain ~9m syvyyttä ja ~15m leveyttä.
Kantavaksi tarkoitetussa seinässä katon kuormat johdetaan maahan asti, joko omalle kivijalalleen tai betonilaattarakenteessa paksunnetulle lattivalulle. Kaksoislaattarakenteessa kantava seinä ei lähde pintalaatan päältä vaan sieltä alemmalta ns kantavalta laatalta. Mutta kun tuonkaan toteaminen ilman mitään piirrustuksia ei ole aukotonta kun vielä -80 luvun alkuun saakka jotkut upottivat väliseinätkin sinne ja valoivat pintalaatat ns huone kerrallaan. Ja jos tehty ns roskavalun päälle puulattia niin niissäkin yleensä väliseinät aloitettiin sieltä ja lankkulattia pukitettu huone kerrallaan.
Mutta ei tuo 12 metrin jänneväli mikään mahdoton 60 luvullakaan ole ollut, varmasti ovat silloin osanneet niinkin pitkän ristikon naputella kasaan ja pelkästään ulkoseinät kantaa. Mutta väitän kyllä että melkoinen harvinaisuus on ollut tuollainen 12 metrinen kattotuoli aikoinaan, silloisella rakentamistavalla tuolista itessään olisi tullut jo todella painava.
Viimeksi muokattu:
Kiitos kommentista.
Laatta voisi olla hyvä, jos saisi sen verran eristettyä että tarkenee talvellakin.
Vessa jos tulee, niin tottakai se pysyy lämpösenä talvet, tai jos ei niin ilman vesiä
Laatan alla voi myös käyttää "riisisuklaata", eli fuktisol/isodräniä, jolloin ei tarvita sepeliä kapilaarikatkoksi. Asentaisin myös lämmityskaapelit verkkoihin ihan vaan varoiksi, pieni kieppi ei paljoa maksa, ja ei sitä ole pakko käyttää. Helpompi vaan etukäteen kuin jälkikäteen.
Kiitos, tuo eriste voisi kyllä toimia, olin ihan unohtanut noiden olemassaolon.
Täytyy selvittää saako kuluttaja noita jostakin järkevästi pieniä eriä, valmistajat ainakin ovat tehneet kulujen vertailusta hankalaa, en olisi uskonut että vieläkin joku ei uskalla hintoja kertoa verkkokaupassa.
Mikään rautakauppa näitä ei taida suomessa myydä?
Soittele Malanderille suoraan, se kyllä kertoo hinnan ja kuljetuksen. Lattiaan kannattaa valita se napsun tiheämpi versio, kestää kävellä ihan eri lailla.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 708
Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen 
Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin
Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...
Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin
Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 290
Lastulevy varmaan helpoin kun ei tarvitse pintatöitä (kiinnitys kaapin sisältä eikä levyn pinnasta). Itse menisin varmaan lähimpään rautakauppaan kyselemään löytyykö mitään jämäpaloja esim. sitä kipsilevyä. Jos ei löydy, niin voihan sen myös kokonaisesta leikata siellä myymälässä itse niin ei tarvitse pakua kuljettamiseen.Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen
Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin
Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 456
Juu, ja isodränin osalta Muottikolmio kyllä osaa myynnin. Hinnoissa ei näiden kahden välillä kovin kummoisia eroja ollut, enemmän itselle merkkasi etäisyys myyntipisteestä. Toki jos "rekallisen" olisin ostanut, sitten olisi ollut jo m2 hinnoissakin varmaan enemmän keskusteltavaa.
Hieman tähän liittyen. Milläs tittelillä löytyy kaveri, joka suunnittelee raudoitukset/toteutuksen lattiaan, joka tulee kellarin entisen roskavalulattian tilalle? Muuten siihen ei ihmistä enempää kuormaa tule, mutta entisen öljypolttimon hormin kohdalle vois joskus ehkä takan laittaa. Eli ko. kohta olisi syytä olla kantavampi. Lattioita tekevät firmat eivät taida moisia raudoituslaskelmia/piirustuksia tehdä? Vanhat jermut tietty osaa tuollaisen toteuttaa ilman mitään suurempaa pohtimista.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 708
Täyspitkä 13cm leveä kipsilevypala on varmaan viidessä osassa ennen kuin se on saatu kuljetettua ja asennettua paikalleen
Kaapit on irti niin kiinnitys ei tosiaan ole ongelma.
Tein jollain tämmöisellä listalla aikoinaan kun sattui löytymään valmiiksi sopivat mitat. Jos tuo 130mm on pultattu, niin sitten ei toki tuo käy. Jos kaapit irti vielä niin vielähän niitä voi mallailla eri kohtaanVinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen
Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin
Vakiokokona ei taida löytyä peitelistaa ja ei viitsisi hakea (vuokrapakulla) kokonaista kipsilevyä ja katkaista siitä pientä siivua, varsinkaan kun ei ole kipsilevyä huone muutenkaan...
Smyygilista Maler MDF E0 Mel Valkoinen
Smyygilistalla teet viimeistellyn asennuksen kohteissa, joissa ikkunat tai ovet ovat seinäpintaa syvemmällä. MDF:stä valmistettujen smyygilistojen paksuus on 12 mm ja leveyksiä on saatavilla 50 mm aina 250 mm asti. Listojen sävynä on ikkuna- ja oviteollisuudessa yleisesti käytetty valkoinen...
www.bauhaus.fi
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 708
Upotetut kaapit niin rakoa ei voi muuttaa. Tai no, harkitsin kyllä jos laittaisi molemmille puolille täytöt (esim. 40+90), mutta tuosta tulee sitten muuta lisähommaa niin on vähemmän vaivaa kuitenkin laittaa vain "kustomi" toiseen laitaan.Tein jollain tämmöisellä listalla aikoinaan kun sattui löytymään valmiiksi sopivat mitat. Jos tuo 130mm on pultattu, niin sitten ei toki tuo käy. Jos kaapit irti vielä niin vielähän niitä voi mallailla eri kohtaan
Smyygilista Maler MDF E0 Mel Valkoinen
Smyygilistalla teet viimeistellyn asennuksen kohteissa, joissa ikkunat tai ovet ovat seinäpintaa syvemmällä. MDF:stä valmistettujen smyygilistojen paksuus on 12 mm ja leveyksiä on saatavilla 50 mm aina 250 mm asti. Listojen sävynä on ikkuna- ja oviteollisuudessa yleisesti käytetty valkoinen...
70-luvulla tehty ratkaisu, jossa ei ole alunperin varsinaisia kaappirunkoja. Lastulevyllä levytetyssä huoneessa on syvennys johon on vain periaattessa laitettu hyllytasot ja ovet kiinni reunoihin. Tai no, onhan siinä sokkeli jonka päällä alin taso on, eli ihan "normaali kaappi" sinänsä, mutta paikan päällä tehty ja mitoitus ei oikein mätsää mihinkään. Täällä on vastaavat kaapit ja ovet joka makkarissa, kaikki ei ole kyllä upotettuina. Olen parit noista purkanut ja meinasin vaihdella ovia ristiin kun osa on aika kieroja, mutta tuntuu kaikki olevan sentin tai pari aina eri kokoisia
Harkitsin kyllä jos olisi maalannut vain sisustan valkoiseksi (nyt ihana keltainen) ja laittanut geneerisiä ritiläkoreja tms. sinne niin olisi kaapista saanut käyttökelpoisen, mutta noille oville vähän hankala tehdä mitään järkevää. Tuosta nyt tulee lapselle huone ja nyt se myös tapetoidaan ja kalustetaan uusiksi niin ei siihen varmaan 15 vuoteen kosketa niin laittaa kerralla kuntoon...
Näin minä tekisin. Kunhan ensin tarkistaa leveyden ylhäältä ja alhaalta, seinät harvemmin ihan suoria.Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin
Vinkkejä millä tekisin huoneenkorkuisen 130mm täytesoiron vaatekaapin ja seinän väliin. Seinät ovat lastulevyä ja kiinnittäminen ei ole ongelma, mutta nyt vaivaa akuutti päättämättömyys ja helppouden hakeminen
Olisiko helpoin tehdä tuokin lastulevystä? Ostaisi levyn ja "leikkauspalveluna" siitä suoraa sopivan soiron. Kulkisi henkilöautolla ja ei tarvitsisi itse käsisirkkelillä vetäistä 2,5m soiroa joka lopputuloksena mutkittelee kuitenkin
Jos läheltä löytyy K-rauta tai muu sopiva liike niin tuon ratkaiseminen onnistuu helposti. Kun kaappi on suorassa mittaat välin leveyden yläreunasta ja alareunasta sekä pituuden. Näillä mitoilla sitten esimerkiksi lähimpään K-rautaan tai muuhun liikkeeseen jossa melamiinilevyä ja sahauspalvelu.
Itse sahautin juuri tälläisestä levystä tarvittavan kokoisen palan paikallisessa K-raudassa, pienen tinkimisen jälkeen 17e: levy + sahaus (pituus ja leveys). Muistaa vaan porata esireiät kun kiinittää ruuveilla.