Kotimaan politiikka

[kaarlos]

Riippuu aikajänteestä. Liisarin kanssa maksat käytännössä sen arvon aleneman vuokrana, plus käyttökustannukset ja sen sopimuskauden jälkeen sinulla ei ole mitään. Tavallaan olet sillä mallilla pysyvästi maksamassa sitä vuokraa. Jos ostat auton käteisellä ja pidät sitä pitkään, mahdollisesti vielä siten että hankit käytetyn mistä kalleimmat kilometrit on jo ajettu pois, niin todennäköisesti pidemmän päälle pääset halvemmalla, plus et ole jatkuvasti maksamassa kuukausimaksuja. Auton hinta on relevantti sikäli, että se menettää koko ajan arvoaan ja jos tarkoitus on kerryttää varallisuutta niin ei oikein voi tunkea jatkuvasti kovin suurta osaa kuukausituloista nopeasti arvonsa menettäviin asioihin ja mahdollisesti vielä maksaa korkoa siitä lystistä. Sen takia rajoitus sen suhteen paljonko autossa on kiinni suhteessa vuosituloihin on nähdäkseni ihan järkevää niin kauan, kunnes nettovarallisuus on riittävän iso siihen että asialla ei ole enää juuri merkitystä.

Miten se voi riippua aikajänteestä jos puhutaan keskimääräisistä vuosittaisista kustannuksista?

Itse pidän kategorisesti outona ajatusmallia jossa ainoa merkityksellinen kustannus auton omistamisessa on ostohinta samalla kun polttoaineen, arvonaleneman, vakuutusten, renkaiden, huoltojen ja muiden kustannukset jätetään täysin huomiotta.

 

[Rambo8]

Riippuu aikajänteestä. Liisarin kanssa maksat käytännössä sen arvon aleneman vuokrana, plus käyttökustannukset ja sen sopimuskauden jälkeen sinulla ei ole mitään. Tavallaan olet sillä mallilla pysyvästi maksamassa sitä vuokraa.

Mutta eihän tuossakaan leasing eroa käteisellä ostosta mitenkään, jos vaihtaa auton uuteen vaikkapa tuon 3 vuoden välein. Silloinkin maksat käteisellä aina välirahan 3 vuoden välein, joten käteisellä ainoastaan maksat isomman summan kerralla kun taas leasingin tapauksessa maksat kuukausittain.

Eli vertailet nyt vähän kahta eri asiaa, kun otat leasingautolle vaihtoehdoksi sen, että ostaa auton omaksi ja pitää sitä 10-20 vuotta. Ei tuo nyt oikein millään käy perusteluksi sille, että leasingauto tarkoittaisi sitä, että ajelisi autolla, mihin ei ole varaa.

No, ei tämä varmaan kotimaan politiikkaan enää liity

 

[JCSH]

Tämä menee taas sinne selittelyn puolelle. Tosiasia on se, että demarien suuret nimet edistivät ryssän etuja tuossa asiassa ja se, että asia tulkittiin "vain ympäristölupa-asiaksi" oli täysin poliittinen päätös tilanteessa, missä siihen liittyvät riskit olivat kuitenkin aivan selvästi nähtävissä (mistä mm. Eero Heinäluoma kieltäytyi erittäin kiivaasti näkemästä). Sillä oliko puoluesihteerillä yritys olemassa jo ennen puoluesihteerin pestiä ei ole asian kannalta olennaista merkitystä, hän teki joka tapauksessa paljon rahaa ajamalla sitä asiaa. Se, ettei Suomi edes suoranaisesti hyötynyt siitä mitenkään on periaatteessa vielä raskauttavampaa. En ymmärrä miksi sinulla on niin pakonomainen tarve yrittää pestä demarien kasvoja tässä(kin) asiassa.

Niin siis mitkä riskit? Riski sille, että Saksa tekee paskaa energiapolitiikkaa? Joo, kyllä, mutta miksi Suomen pitäisi lähteä tuossa sotkemaan Saksan tekemisiä? Mitä sitten, jos Suomi haluaisikin tehdä jotain Saksan EEZ:llä, vaikkapa uusia datakaapeleita?

Mutta kaikesta tuosta huolimatta, puhe oli SDP:n ajamasta energiapolitiikasta Suomessa. Mistä ikinä tuossa putkessa olikaan kyse, niin siinä ei ollut kyse Suomen energiapolitiikasta.

Lisäksi siinä on hemmetin olennainen ero, että ottaako SDP puolueena vastaan tuota rahaa, vai onko kyse joidenkin henkilöiden yksityisen sektorin toiminnasta ennen tai jälkeen heidän poliittista toimintaansa. Kaikki nämä esimerkit ovat olleet juurikin siitä, että nuo yksityisinä henkilöinä, eivät puolueen edustajina, toimivat noin.

Onhan se aika kypsää jos sähkömoottori leviää alle 100k suunnitteluratkaisun takia niin kuin eräälläkin premium-merkillä... Edelleen, kieltäydyt näkemästä todellisuutta. Jos ostovoimaa ei ole, ei uusia autoja pahemmin ostella, mikä on ollut Suomessa todellisuutta jo vuosikymmeniä - meillä on Euroopan vanhimpiin kuuluva autokanta tuosta syystä ja sen suunta on ollut vain vanhenemaan päin. Siihen tilanteeseen vaatimus että joo ostakaa sähköautoja joko ihan saakelin kalliilla, tai sitten tingitte todella paljon käyttöominaisuuksista ja jos ei meno maistu niin nostamme kustannuksia entisestään, niin ei se välttämättä ole ihan se voittava kortti. Ja toki se Kiina-riippuvuus mistä pitäisi päästä nimenomaan pois mahdollisimman paljon.

Yhtälailla niissä polttomoottoriautoissa on ollut tuollaisia pommeja. Esim. vaikkapa miten DSG-lootat poksahteli tuossa 2000-luvun alkupuolella. En nyt tuon takia lähtisi sanomaan, että polttomoottorit (tai edes automaattilaatikot) eivät olleet tuolloin vielä kypsää teknologiaa.

Vaatimuksena ei ole ostaa sähköautoja. Niitä polttomoottoriautoja voi vielä ostaa siinä missä sähköautojakin. Niitä polttomoottoriautoja voi ostaa vielä ainakin seuraavat 10 vuotta. Se, mitä Suomessa on poliittisesti edistetty, on että niille sähköautoille rakennetaan sitä infraa ja helpotetaan niiden hankintaa esim. verokannustimin. Tuo ei mitenkään sulje niitä polttomoottoriautoja pois (tällä hetkellä EU:n lainsäädäntö sulkee uusien polttomoottoriautojen myynnin vasta 2035) vaan mahdollistaa ja vauhdittaa sitä siirtymistä sähköautoihin.

 

[JLM]

Niin siis mitkä riskit? Riski sille, että Saksa tekee paskaa energiapolitiikkaa? Joo, kyllä, mutta miksi Suomen pitäisi lähteä tuossa sotkemaan Saksan tekemisiä? Mitä sitten, jos Suomi haluaisikin tehdä jotain Saksan EEZ:llä, vaikkapa uusia datakaapeleita?

Riski mikä liittyi energiariippuvuuden lisäämiseen Venäjään Euroopassa ja toisaalta niiden putkien sijainti niin lähellä meitä. Se on muuten kumma juttu miten meidän ei pidä "lähteä sorkemaan" muiden tekemisiä mutta voi helvetin perse kun riskit toteutuu niin niitä pitää olla sitten kyllä maksamassa.

Mutta kaikesta tuosta huolimatta, puhe oli SDP:n ajamasta energiapolitiikasta Suomessa. Mistä ikinä tuossa putkessa olikaan kyse, niin siinä ei ollut kyse Suomen energiapolitiikasta.

Edelleen, kotimaisen energianlähteen alasajo samaan aikaan kun toisaalla edistetään ryssäriippuvuutta on minun kirjoissani aikalailla anteeksiantamatonta, eikä selittelysi ole ainakaan toistaiseksi tuottanut mitään sellaista mikä olisi antanut aihetta muuttaa sitä näkemystä.

Lisäksi siinä on hemmetin olennainen ero, että ottaako SDP puolueena vastaan tuota rahaa, vai onko kyse joidenkin henkilöiden yksityisen sektorin toiminnasta ennen tai jälkeen heidän poliittista toimintaansa. Kaikki nämä esimerkit ovat olleet juurikin siitä, että nuo yksityisinä henkilöinä, eivät puolueen edustajina, toimivat noin.

Henkiöiden yksityisen sektorin toimintaa ei aina voi erottaa tuolla tavalla silloin kun kyse on kohtuullisen suurta poliittista valtaa käyttävistä henkilöistä. Tuollainen rajanveto on paitsi keinotekoinen, se lisäisi myös korruptioriskiä. Perinteisesti ryssä on ostanut yksittäisiä henkilöitä erilaisilla eduilla eivätkä kaikki välttämättä ole nimellisesit laittomia. Plus sitten se, että poliitikoilla on aina vähän sekin että myös sillä on väliä miltä asiat näyttää.

Yhtälailla niissä polttomoottoriautoissa on ollut tuollaisia pommeja. Esim. vaikkapa miten DSG-lootat poksahteli tuossa 2000-luvun alkupuolella. En nyt tuon takia lähtisi sanomaan, että polttomoottorit (tai edes automaattilaatikot) eivät olleet tuolloin vielä kypsää teknologiaa.

Suurelta osin DSG-laatikotkin ovat kestäneet ihan kohtuullisesti, jos ne on huollettu ajallaan. Sitten on joitakin moottorikonstruktioita, missä on useimmiten saastelaitteiden ja ylikireiksi säädettyjen päästövaatimusten seurauksena (kas kun poliitikoilla on ollut tapana tehdä kiristyksiä hatusta vetämällä huomioimatta seurauksia) jouduttu tekemään huonoja ja kalliiksi tulleita ratkaisuja (yleensä niihin litraisiin leikkiauton moottoreihin), mitkä sitten ovat joko lyhentäneet niiden elinikää tai kasvattaneet kustannuksia. Pointti on että nykyisellään sähköauton ostaminen on kestävyyden osalta aika tuurinkauppaa ja ne viat on yleensä myös todella kalliita korjata (johtuen osin siitäkin että tehtaat haluavat sen jälkimarkkinan itselleen). Edelleen, todellisuus on sellainen että suomalaisten ostovoima ei yksinkertaisesti riitä tällä hetkellä niihin haaveisiin mitä jotkut tavoittelevat, eikä se tilanne ratkea keinotekoisella verokohtelulla.