Konkreettinen hyöty on hyöty, jota voidaan mitata ja arvioida, se on sellaista joka vahvistaa esim kilpailukykyä tai turvallisuuspoliittista asemaa
Talvi ja jatkosotaa jos tutkitaan, niin siitä saadaan turvallisuuspoliittista hyötyä, valmistaudutaan siihen jos velivenäläinen ylitää rajan pansaarivaunulla.
Ensinnäkin on aika kaukaa haettua, että 1940-luvun sotia tutkimalla saataisiin mitään hyötyä nykypäivän sotaa varten.
Mutta vissiin kaikki muu Suomen historian tutkiminen sitten lentää roskakoriin. Heippa hei kaikki maakuntamuseot, Kansallismuseot, jne. jne.
Aika karut historian tunnit kouluissa, kun Suomen historiasta voitaisiin opiskella vain vuosia 1939-1945.
Fysiikan ja kosmologian tutkimuksella saadut tiedot on valuneet myös muualle.
Mutta ehkäpä voisi sitten hieman mukauttaa kriteeriä, joko STEM tai sitten tai sitten selvää hyötyä suomen yhteiskunnalle. Humanistisella puolella pitää olla tarkka seula.
Fysiikan ja kosmologian tutkimuksella saadut tiedot voivat valua myös muualle. Mutta suuri osa siitä, etenkin kosmologian osalta, on sellaista, että nuo "konkreettiset hyödyt" ovat erittäin epätodennäköisiä. Emmekä voi etukäteen mitenkään tietää, että mitkä noista ovat niitä, joista valuu sitä tietoa. Ja sama pätee noihin sun parjaamiin humanistisiin tutkimuksiin, niistäkin valuu hyödyllistä tietoa muualle. Mutta on erittäin vaikeaa nähdä etukäteen (etenkin otsikkotasolla), että mitkä niistä osoittautuu "konkreettisesti hyödyllisiksi" ja mitkä ei.
Esimerkiksi tuosta sun listata voi nopeasti valkata kaksi, joiden todennäköisyydet tuottaa jotain konkreettisesti hyödyllistä ovat paljon suuremmat kuin valtaosalla kaikeasta kosmologian tutkimuksesta (ja paljon halvemmalla).
”Meemien merkityksellistämää maailmanpolitiikkaa”:
Kun otetaan huomioon, että kuinka suuressa roolissa meemit ovat nykyään poliittisessa keskustelussa, niin kansalaisten kuin poliitikkojenkin toimesta, niin tuollainen tutkimus voi helpostikin tuoda erittäin hyödyllistä tietoa. Tietoa, joka auttaa Suomen päättäjiä ihan tänäkin päivänä navigoimaan kansainvälistä politiikkaa. Oikeastaan tuon tutkimuksen mahdolliset hyödyt ovat niin selvät, että ihmettelen, miksi se on ylipäätänsä päätynyt tuolle listalle.
”Liikkuvat parantajat, politiikka ja kehitys Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa 1870-2000: muutokset, kamppailut ja keksinnöt”:
Tämän kohdalla hyöty ei ole ihan niin suoraviivainen, mutta siellä on silti paljon potentiaalia. Oletan, että liikkuvilla parantajilla viitataan erilaisiin kansanparantajiin. Noiden teot taaskin voivat paljastaa paljon esimerkiksi kulkutautien leviämisen mekaniikoista ja tavoista hillitä niiden leviämistä. Lisäksi perinteisen lääketiedon tutkiminen on paljastanut ihan konkreettisia lääkkeitä, jotka on sitten voitu tuoda osaksi tätä meidän moderniakin lääketiedettä.
Kuitenkin summauksena tässä palataan siihen mitä sanoin aiemmin. Joko määritellään se "konkreettinen hyöty" konkreettisesti, jolloin menetetään valtaosa kaikesta tutkimuksesta (mukaan lukien merkittävät osat esim. siitä kosmologiasta), tai sitten määritellään se hyöty epämääräisemmin ja subjektiivisemmin, jolloin voidaan ottaa mukaan aikalailla kaikki tieteellinen tutkimus.