Kysymyksiä sähkömiehille

20250912_094107.jpg

Lampussa sininen ja ruskea johto, miten ne kuuluisi liittää tähän? 70-luvun kerrostalo kyseessä.
 
20250912_094107.jpg

Lampussa sininen ja ruskea johto, miten ne kuuluisi liittää tähän? 70-luvun kerrostalo kyseessä.
En ole sähkömies, mutta:
Vuosina 1952-1972
L1: keltainen
L2: vihreä
L3: violetti
N: harmaa tai valkoinen maadoitettuna, maadoittamattomana punaisin poikkijuovin
PE: musta
 
Voiko 230V polttimolle tarkotettua valaisinta käyttää 12V polttimoilla? Tarkotus ois uusia asuinrakennuksen ulkovalaisimet jotka on hapertunu 35v ikäsinä huonoon kuntoon, ja samalla ostaa yhtenevät valot tulevaa piharakennuksen seinää varten. Talossa saa olla 230V polttimot, mutta piharakennukseen ois tarkotus tehdä valaistus mahdollisimman pitkälle aurinkopaneeleita silmällä pitäen 12V järjestelmään.

Valaisin on Airam Alppila XL-W, joka käyttää GU10 polttimoita. Niitä on saatavilla näköjään sekä 12V että 230V versioina. Itse rungossa tuskin on mitään sen kummempaa älyä tai virtamuuntimia?
 
Voiko 230V polttimolle tarkotettua valaisinta käyttää 12V polttimoilla? Tarkotus ois uusia asuinrakennuksen ulkovalaisimet jotka on hapertunu 35v ikäsinä huonoon kuntoon, ja samalla ostaa yhtenevät valot tulevaa piharakennuksen seinää varten. Talossa saa olla 230V polttimot, mutta piharakennukseen ois tarkotus tehdä valaistus mahdollisimman pitkälle aurinkopaneeleita silmällä pitäen 12V järjestelmään.

Valaisin on Airam Alppila XL-W, joka käyttää GU10 polttimoita. Niitä on saatavilla näköjään sekä 12V että 230V versioina. Itse rungossa tuskin on mitään sen kummempaa älyä tai virtamuuntimia?

Voi käyttää, muutoksia ei tarvita. Osa 12V polttimoista on nuukia polariteetista, eli kun kytket, niin kytkw kaikki samallalailla (plus vaikka vasemmalle).
 
Voi käyttää, muutoksia ei tarvita. Osa 12V polttimoista on nuukia polariteetista, eli kun kytket, niin kytkw kaikki samallalailla (plus vaikka vasemmalle).
Ja toinen huomionarvoinen asia on merkata huolellisesti että on muutettu 12V järjestelmälle niin sitten tulevaisuudessa kenenkään ei tarvitse ihmetellä kun 12V polttimot räjähtää kun joku kytkee 230V syöttöön tms. Kaikenlaisia jänniä DIY-muutoksia on meinaan tullut vastaan kun joku kaveri on muuttanut uuteen asuntoon ja ollaan alettu ihmettelemään sähköjä...
 
En ole sähkömies, mutta:
Vuosina 1952-1972
L1: keltainen
L2: vihreä
L3: violetti
N: harmaa tai valkoinen maadoitettuna, maadoittamattomana punaisin poikkijuovin
PE: musta
Suojamaa ei ole koskaan ollut musta.
Värien perusteella ei voi olettaa yhtään mitään vaan on aina tunnistettava johdin mittaamalla se luotettavalla jännitteenkoettimella.
 
Suojamaa ei ole koskaan ollut musta.
Värien perusteella ei voi olettaa yhtään mitään vaan on aina tunnistettava johdin mittaamalla se luotettavalla jännitteenkoettimella.
Juu, ei kannata olettaa mitään. Itse asun 70-luvun alkupuolella rakennetussa talossa ja täällä on ollut aika kirjavaa (pun intended) tuo värien käyttö, kattolampuille taitaa pääsääntöisesti tulla musta ja harmaa, johonkin tuli keltainen ja harmaa ja maadoitetuissa pistorasioissa taisi olla käytetty vihreä, harmaa ja punainen ja olikohan olkkarin kruunuvalaisinpisteessä violetti, keltainen ja harmaa ellen väärin muista. Eli ainakin tässä asunnossa on harmaata käytetty nollana ja muuten aikalailla random-väreillä menty mutta olen kyllä aina mittaillut nuo ennen kytkentöjä.
 
20250912_094107.jpg

Lampussa sininen ja ruskea johto, miten ne kuuluisi liittää tähän? 70-luvun kerrostalo kyseessä.
Joskyseessä on muovirunkoinen kaksoiseristetty valaisin (siinä merkki jossa kaksi sisäkkäistä neliötä), kytke violetti ruskeaan ja harmaa siniseen.

Jos valo ei toimi, sitten vaan kokeilemaan eri komboja, sillä napaisuudella ei ole käytännössä merkitystä.

Jos se on metallirunkoinen valaisin, niin sitten on varmistettava miten värit ovat oikeasti.
 
Juu, ei kannata olettaa mitään. Itse asun 70-luvun alkupuolella rakennetussa talossa ja täällä on ollut aika kirjavaa (pun intended) tuo värien käyttö, kattolampuille taitaa pääsääntöisesti tulla musta ja harmaa, johonkin tuli keltainen ja harmaa ja maadoitetuissa pistorasioissa taisi olla käytetty vihreä, harmaa ja punainen ja olikohan olkkarin kruunuvalaisinpisteessä violetti, keltainen ja harmaa ellen väärin muista. Eli ainakin tässä asunnossa on harmaata käytetty nollana ja muuten aikalailla random-väreillä menty mutta olen kyllä aina mittaillut nuo ennen kytkentöjä.
Värit ovat sinänsä ihan aikansa standardin mukaiset, ja todennäköisesti ihan loogisesti kytkettykin, pahin tilanne on silloin kun niitä on hämmentäneet maallikot, jotka eivät ole perillä noista vanhoista värikoodeista.

Tuossa värikoodauksessa oli sellainen hieno yksityiskohta että punainen väri tarkoitti joko maadoitusta tai vaihetta.
 
Värit ovat sinänsä ihan aikansa standardin mukaiset, ja todennäköisesti ihan loogisesti kytkettykin, pahin tilanne on silloin kun niitä on hämmentäneet maallikot, jotka eivät ole perillä noista vanhoista värikoodeista.

Tuossa värikoodauksessa oli sellainen hieno yksityiskohta että punainen väri tarkoitti joko maadoitusta tai vaihetta.
Juu, se tuossa vaan itsellä ihmetyttää kun koko asunto on yhden vaiheen perässä niin itse olisin olettanut että joka paikassa maadoittamattomissa pisteissä olisi samat värit mutta tosiaan välillä on keltaista, välillä mustaa jne. Toki jos asunnot on sähköistetty asuntonumerojärjestyksessä niin tässä viimeisen rapun kohdalla varmaan vaihejohtimissa käytetty sitä väriä mitä on sattunut olemaan jäljellä eli käytetty jokaista vaiheväriä miten sattuu, mitä nyt on ensimmäisenä putkeen työnnettäväksi vielä on löytynyt.
 
Juu, se tuossa vaan itsellä ihmetyttää kun koko asunto on yhden vaiheen perässä niin itse olisin olettanut että joka paikassa maadoittamattomissa pisteissä olisi samat värit mutta tosiaan välillä on keltaista, välillä mustaa jne. Toki jos asunnot on sähköistetty asuntonumerojärjestyksessä niin tässä viimeisen rapun kohdalla varmaan vaihejohtimissa käytetty sitä väriä mitä on sattunut olemaan jäljellä eli käytetty jokaista vaiheväriä miten sattuu, mitä nyt on ensimmäisenä putkeen työnnettäväksi vielä on löytynyt.
Hemmetin paljon helpompi niistä johtimista on pysyä perillä kun käyttää eri värejä. Kyllähän esim valokytkimelle menee äkkiä 5 johdinta, ja vaikka ne samassa vaiheessa ovatkin, niin onhan se paljon helpompi kytkeä jos ovat kaikki eri värisiä.
 
Hemmetin paljon helpompi niistä johtimista on pysyä perillä kun käyttää eri värejä. Kyllähän esim valokytkimelle menee äkkiä 5 johdinta, ja vaikka ne samassa vaiheessa ovatkin, niin onhan se paljon helpompi kytkeä jos ovat kaikki eri värisiä.
Juu, onhan se helpompi kytkeä kun on loogiset värit mutta itse en tuossa nyt näe logiikkaa. Eli tässä asunnossa on 4 eri väristä vaihejohdinta, riippuen jostakin tuntemattomasta logiikasta (musta, keltainen, vihreä ja violetti). Sen ymmärtäisin tällaisessa 1-vaiheisessa asunnossa että suora vaihe olisi vaikkapa musta (vaihe 1) ja tavallisen valokytkimen perässä oleva vaikka keltainen (vaihe 2 / ohjattu 1) ja kruunukytkimen perässä toinen ohjattu olisi vaikka vihreä (vaihe 3 / ohjattu 2) tms. eli suora vaihe olisi aina samanvärinen, ensimmäinen / ainoa ohjattu aina saman värinen jne...
 
Juu, onhan se helpompi kytkeä kun on loogiset värit mutta itse en tuossa nyt näe logiikkaa. Eli tässä asunnossa on 4 eri väristä vaihejohdinta, riippuen jostakin tuntemattomasta logiikasta (musta, keltainen, vihreä ja violetti). Sen ymmärtäisin tällaisessa 1-vaiheisessa asunnossa että suora vaihe olisi vaikkapa musta (vaihe 1) ja tavallisen valokytkimen perässä oleva vaikka keltainen (vaihe 2 / ohjattu 1) ja kruunukytkimen perässä toinen ohjattu olisi vaikka vihreä (vaihe 3 / ohjattu 2) tms. eli suora vaihe olisi aina samanvärinen, ensimmäinen / ainoa ohjattu aina saman värinen jne...
Mä olen kyllä huomannut tuon saman niissä taloissa joissa tuo värijärjestelmä on ollut käytössä.. Olisikohan niitä aikanaan myyty jotenkin valmiksi nippuna yksittäisten johdinkieppien sijaan..?

Sinänsä se yhden yksivaiheisen ryhmän pääväri on nykyäänkin sama (ruskea) kaikissa kolmessa vaiheessa, vain jos keskukselta lähtee kolmevaihekaapeli käytetään 2 ja 3 vaiheen tunnistukseen mustaa ja harmaata, vaikkei tietysti mikään vaadikkaan tiettyä väriä käyttämään.
 
Kylpyhuoneen led-spottivalojen vaihto, onnistuuko?

Kylppärissä siis remontin yhteydessä (2018) laitettu edellisten asukkaiden toimesta led-spottivalot. Valoissa monta pientä lediä, valoteho selvästi hiipunut osassa valoista. Ulkopuolen halkaisija n. 7cm.

Onko noita mahdollista järkevästi päivittää uudempiin ja paremmin valaiseviin vastaaviin? Sähkömiehen vaatinee?
 
Kylpyhuoneen led-spottivalojen vaihto, onnistuuko?

Kylppärissä siis remontin yhteydessä (2018) laitettu edellisten asukkaiden toimesta led-spottivalot. Valoissa monta pientä lediä, valoteho selvästi hiipunut osassa valoista. Ulkopuolen halkaisija n. 7cm.

Onko noita mahdollista järkevästi päivittää uudempiin ja paremmin valaiseviin vastaaviin? Sähkömiehen vaatinee?

En näe syytä miksi valaisinten vaihtamien ei olisi mahdollista yleisesti melkeinpä joka paikassa.
Sähkötyöt ovat luvanvaraisia joten kyllähän tuo sähköasentajan vaatii paitsi jos alakaton yläpuolella on kytkimellä ohjattu pistorasia.
 
Onko noita mahdollista järkevästi päivittää uudempiin ja paremmin valaiseviin vastaaviin? Sähkömiehen vaatinee?
kuva olis kiva. Että onko itse ledi-lamppu irrotettava tai toimiiko DC-jännitteellä (muuntaja). Vai kertakäyttö-valaisin.
Vanhat spotti-ledilamput (GU10) tyttären vuokrakämpän kylppärin katossa vaihdoin uusiin 4000K 4,2W tms. (ihan alunperin varmaan olleet halogeenit). Vanhoista puolet oli "palaneet" ja loput *usenkeltaiset. Valoteho varmaan 10-kertaistui ja 4000K muutenkin parempi imho.
(ps. en sähkömies)
 
Viimeksi muokattu:
Miten tarkkoja noi lattialämmityksen anturit on ohmeiltaan ja jos ne arvot syötetään mittarille? Ethermassa pitäis tietojen mukaan tulla 10kOhm anturi mukana, mutta yleismittari kertoo sen olevan 11kOhm. Lattiassa valmiiksi oleva pesuhuoneen anturi kertoo olevansa 12kOhm?
 
Ja vielä toinen tyhmä kysymys, mistä tietää tai voiko mitata lämmityskuorman? Termostaatti antaa mahdollisuuden 100-3680W kuormalle?
 
Mittaat vastuksen vastuksen. Kuorma on jännite² / vastus

esim. 50 ohmin vastuksella: (230 V)² / (50 ohm) =1058 W

Toki lämmitysvastuksen vastuskin riippuu sen lämmöstä. Usein kai kuitenkin resitanssi kasvaa eli teho laskee lämmetessä.

Edit: tais jos olisi 3-vaiheinen ja vaiheiden väliin kytketty niin sitten tietysti jännite olisi 400V, mutta tästä ei liene kuitenkaan kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Ja vielä toinen tyhmä kysymys, mistä tietää tai voiko mitata lämmityskuorman? Termostaatti antaa mahdollisuuden 100-3680W kuormalle?

En ole sähkäri, mutta sivistynyt arvaus: 230V x 16A = 3680W

Eli jos lattialämmitys on 16A sulakkeen takana niin kohtuullisen suurella todennäköisyydellä lämmitysteho osuu tuohon 100-3680W välille...
Jos sulla on termostaatti irti niin periaatteessa kait sen lämmitysvastuksen resistanssin vois mitata ja sitä laskea PUImURIlla paljonko se ottaa tehoa kun sielä kiertää (230V) sähkö, termostaatti kun kohtuu suurella todennäköisyydellä vaan katkoo jännitettä päälle/pois, vaikka voiskait noitakin olla jonkinlaisia PWM virityksiä tms...
 
Mittaat vastuksen vastuksen. Kuorma on jännite² / vastus

esim. 50 ohmin vastuksella: (230 V)² / (50 ohm) =1058 W

Toki lämmitysvastuksen vastuskin riippuu sen lämmöstä. Usein kai kuitenkin resitanssi kasvaa eli teho laskee lämmetessä.

Edit: tais jos olisi 3-vaiheinen ja vaiheiden väliin kytketty niin sitten tietysti jännite olisi 400V, mutta tästä ei liene kuitenkaan kyse.

Juu ei ole 3-vaihetta. Mutta 68 ohmia sain tuolle kun arvo aikansa seilas 65-90 ohmin väliä. Lämmitettävä pinta-ala on 11,8m2. Eli tuon mukaan se oli 778 W. Riittää siis, että kerron ternostaatille arvoksi esim. 800 W. Vai onkohan tuolla miten suuri merkitys, jossain oli, että lämmityskuorma ei saa ylittää termostaatin suurinta tehonkestoa.
 
Tuolla "lämmityskuormalla" taidetaan itse asiassa tarkoittaa sitä, "paljonko lämpöenergiaa lämmitysjärjestelmän on tuotettava, jotta tila pysyy halutussa lämpötilassa." Eli sen mittaaminen sinänsä voi olla vähän vaikeaa. Toisaalta jos lämmityslaite on oikein mitoitettu, niin sen pitäisi olla hieman suurempi kuin tilan suurin lämmityskuorma (muutenhan se ei riitä pitämään lämpötilaa yllä).

Luultavasti jos sille termostaatille heittää vaikka 700W niin voitaisiin olla riittävän lähellä. Joku muu ehkä osaa vastata paremmin. Lämmityskuormahan vaihtelee esim. talven ja kesän välillä.
 
Mikä termostaatti? Älyt laskee sen wattimäärän mukaan euromääräisen kulutuksen....
Etherma Color.


Noh, mittasin vastuksen vastuksen ja laskin kuorman, pistin termariin 200 W laskettua korkeammaksi tuon arvon. Ainahan tuon voi asettaa uusiksi, jos on pielessä.
 
Etherma Color.


Noh, mittasin vastuksen vastuksen ja laskin kuorman, pistin termariin 200 W laskettua korkeammaksi tuon arvon. Ainahan tuon voi asettaa uusiksi, jos on pielessä.
Villi veikkaus, että laskee euroja, ja optimoi lämmitysjaksoja. Sikäli ei vaaraa, vaikka menis pieleen. Themo arvioi sen wattimäärän itse, ja tarpeeksi lähelle. (kieppi 1490w, themo laski 1589w) Sillä sitten saa lämmityksen eurot jos haluaa.
 
Juu ei ole 3-vaihetta. Mutta 68 ohmia sain tuolle kun arvo aikansa seilas 65-90 ohmin väliä. Lämmitettävä pinta-ala on 11,8m2. Eli tuon mukaan se oli 778 W. Riittää siis, että kerron ternostaatille arvoksi esim. 800 W. Vai onkohan tuolla miten suuri merkitys, jossain oli, että lämmityskuorma ei saa ylittää termostaatin suurinta tehonkestoa.
Tuo tieto on vaan sen laitteen sisäistä energiankulutusraportointia varten, eikä sillä ole lämmitykseen mitään vaikutusta.

Kun syötät tuon lämmitysvastuksen tehon oikein, voit sitten kuun lopuksi tarkistaa montako kwh on sähköä käytetty (suunnilleen) huoneen lämmitykseen.
 
Villi veikkaus, että laskee euroja, ja optimoi lämmitysjaksoja. Sikäli ei vaaraa, vaikka menis pieleen. Themo arvioi sen wattimäärän itse, ja tarpeeksi lähelle. (kieppi 1490w, themo laski 1589w) Sillä sitten saa lämmityksen eurot jos haluaa.
Kyllähän se teho voi todellisuudessa olla suurempi kuin tuo nimellinen 1490W. Ei jännitteen tarvitse nousta kuin nelisen prosenttia tuohon tehoon, ja tuo +4% taso on ihan tavallinen jos sattuu olemaan lähellä jotain isompaa muuntajaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
287 410
Viestejä
4 927 835
Jäsenet
79 364
Uusin jäsen
Lehkis

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom