Kysymyksiä sähkömiehille

Menkööt nyt tänne.

Kyseessä on mökin sähköpatterit. Ikää niille on vuosin kuluessa kertynyt huomaamatta jo liki 20 vuotta ja tuli mieleen että onko sähköpattereilla jokin käyttöikä, että ne oli hyvä uusia. Ja onko sähköpatterit kehittyneet tässä ajan saatossa jotenkin ?
 
Olohuoneen ja keittiön valaistus on toteutettu ABB:n sysäysreleillä E 252-24 (Sysäysrele - E252-24 2S,0A 16A - 3580516 - ABB Pj-kojeet). Saisiko niiden tilalle vaihdettua esim. jonkin Shellyn releen, niin pääsisi valoja ohjaamaan Home Assistantin kautta?
Painikkeiden virkaa toimittaa nämä Painike Jussi - FAP1004 Painiketaulu, 4-painiketta - 7005514 - ABB Asennustuotteet ja olisi kiva jos painikkeen valo muuttuisi myös etäohjauksella näyttämään, että onko valossa virrat vai ei.
 
Menkööt nyt tänne.

Kyseessä on mökin sähköpatterit. Ikää niille on vuosin kuluessa kertynyt huomaamatta jo liki 20 vuotta ja tuli mieleen että onko sähköpattereilla jokin käyttöikä, että ne oli hyvä uusia. Ja onko sähköpatterit kehittyneet tässä ajan saatossa jotenkin ?
Ainoa uudistus minkä EU pakotti kiinteästi asennettuhin pattereihin on viikkoajastus mahdollisuus apillä. Jos lämpöpatteri on silmämääräisesti hyvässä kunnossa ja lämmittää niin en näe mitään syytä vaihtaa.
 
Olohuoneen ja keittiön valaistus on toteutettu ABB:n sysäysreleillä E 252-24 (Sysäysrele - E252-24 2S,0A 16A - 3580516 - ABB Pj-kojeet). Saisiko niiden tilalle vaihdettua esim. jonkin Shellyn releen, niin pääsisi valoja ohjaamaan Home Assistantin kautta?
Painikkeiden virkaa toimittaa nämä Painike Jussi - FAP1004 Painiketaulu, 4-painiketta - 7005514 - ABB Asennustuotteet ja olisi kiva jos painikkeen valo muuttuisi myös etäohjauksella näyttämään, että onko valossa virrat vai ei.
Itse varmaankin laittaisin Shellyn tai jonkun vastaavan releen tuohon painikkeiden rinnalle niin sekä painikkeet toimivat että valoja voi ohjata kotiautomaatiolla. Tällöin jos napeissa on nykyisellään indikointi niin sekin pysyisi toiminnassa.

Itselläni on itseasiassa hyvinkin lähelle samantyylinen ratkaisu, kaksi nelikkopainiketta josta voi ohjata valoja sekä kotiautomaatiomahdollisuus. Itselläni tuo tosin on toteutettu pienellä PLC:llä ja kaverina kotiautomaatiopuolelle on ESP32 jonka perässä on transistorit jotka ovat nappien rinnalla ja vastaavasti logiikan lähdöistä menee tieto takaisin ESP32:lle ja sitä kautta kotiautomaatiolle.
 
Mikäs johto tulee mihin paikkaan sokeripalassa? Jokunen viritelmä tullu nähtyä vuosien varrella mut nyt menee sormi suuhun.

Sähkökynällä kokeiltaessa sekä musta, että ruskea piippaa. Koitin ruskeaa, että mustaa L:ään kun sininen oli N:ssä ja musta sytytti valon. Ainut vaan, että valoa ei saa sammutettua katkaisijasta. Katkaisija rikki, asentajassa vikaa vai sähkötyöt tehty miten sattuu?
1000052252.jpg
 
Mikäs johto tulee mihin paikkaan sokeripalassa? Jokunen viritelmä tullu nähtyä vuosien varrella mut nyt menee sormi suuhun.

Sähkökynällä kokeiltaessa sekä musta, että ruskea piippaa. Koitin ruskeaa, että mustaa L:ään kun sininen oli N:ssä ja musta sytytti valon. Ainut vaan, että valoa ei saa sammutettua katkaisijasta. Katkaisija rikki, asentajassa vikaa vai sähkötyöt tehty miten sattuu?

B) Asentajassa vikaa. Et vain ymmärrä mitä olet tekemässä.

Musta on jatkuva sähkö ja sinun tapauksessasi et tarvitse kuin ruskean eli ohjatun vaiheen ja sinisen eli neutraalin johtimen.
Musta johdin pitää myös päättää liittimellä, älä jätä sitä irralleen.
Mahdollista maadoitusjohdinta ei kytketä valaisimessa mihinkään.

e: poista sulake kun puuhastelet siellä rasialla.
 
B) Asentajassa vikaa. Et vain ymmärrä mitä olet tekemässä.

Musta on jatkuva sähkö ja sinun tapauksessasi et tarvitse kuin ruskean eli ohjatun vaiheen ja sinisen eli neutraalin johtimen.
Musta johdin pitää myös päättää liittimellä, älä jätä sitä irralleen.
Mahdollista maadoitusjohdinta ei kytketä valaisimessa mihinkään.

e: poista sulake kun puuhastelet siellä rasialla.
Juu, en tosiaan ole mikään ammattilainen sähköhommissa. Turvallisemminkin näitä töitä vois tehdä, siitä käsi pystyyn virheen merkiksi.

Aikaisemmin tuossa paikalla oli valaisinpistorasia jossa musta oli laitettu maadoitukseen. Rasian ruuvasin testaamatta veks kun oli tarve sokeripalaviritykselle.

Jeps koitin jo tuota ruskea L, sininen N ja sit musta erilliseen liittimeen viritystä, mutta tällä taktiikalla lamppuun ei syttynyt valo. Eteisen toiseen valaisimeen tällä lailla kytkettynä kuitenkin valo syttyi normaalisti.
 
Juu, en tosiaan ole mikään ammattilainen sähköhommissa. Turvallisemminkin näitä töitä vois tehdä, siitä käsi pystyyn virheen merkiksi.

Aikaisemmin tuossa paikalla oli valaisinpistorasia jossa musta oli laitettu maadoitukseen. Rasian ruuvasin testaamatta veks kun oli tarve sokeripalaviritykselle.

Jeps koitin jo tuota ruskea L, sininen N ja sit musta erilliseen liittimeen viritystä, mutta tällä taktiikalla lamppuun ei syttynyt valo. Eteisen toiseen valaisimeen tällä lailla kytkettynä kuitenkin valo syttyi normaalisti.

Noh, vaihejohdin suojamaassa on hyvä muistutus hankkia suojaeristettyjä, maadoittamattomia valasimia niin pysyy hengissä edellisen asukkaan luvattomien sähkötöiden jäljiltä.

Minä varmaankin tarkistaisin että mitä kaikkia johtimia menee ruskean lisäksi sinne kytkimelle menevään putkeen ja että minkälainen kytkin on kyseessä.
Tuon aikakauden asennuksissa kytkimelle viedään yleensä jatkuva vaihe mustalla johtimella ja palaava/palaavat ohjatut vaiheet ovat ruskeita. Nämä menevät joko valaisimelle/valaisimille tai toiselle vaihtokytkimelle jos samaa valaisinta ohjataan toisesta paikasta.
Johtimia voi myös olla irroitettu kytkimen takaa kun ottaa huomioon nuo aiemmat asennukset.
Jännite olisi hyvä todeta jollain luotettavammalla metodilla kuin poolikynällä ja toki tulee varmistua myös siitä että valaisin varmasti toimii.
 
Jännite olisi hyvä todeta jollain luotettavammalla metodilla kuin poolikynällä ja toki tulee varmistua myös siitä että valaisin varmasti toimii.

Ihan ohimennen kysyn, että mikä on tuo luotettavampi metodi? Itse mittaan aina yleismittarilla, myös sulakkeesta katkaisun jälkeen.

Monesti miettinyt, että pitäis ostaa tuollainen kynä niin ei tarvis aina kaivaa sitä yleismittaria ja kannatella itse mittaria miten milloinkin samalla kun käsillä koitan saada mittapäät mitattavaan kohteeseen kun hauenleuat on aina jossain toisaalla eikä mittarin mukana. Mutta ehkä jätän kynän ostamatta vastedes.
 
Ihan ohimennen kysyn, että mikä on tuo luotettavampi metodi? Itse mittaan aina yleismittarilla, myös sulakkeesta katkaisun jälkeen.
Yleismittari ei ole jännitteenkoetin.

Kielletty myös uusimmassa SFS 6002 -päivityksessä (ei sinänsä täysin suoraan kielletty, mutta jännitteenkoettimen on täytettävä tietyt standardit mitä normaali yleismittari ei täytä).
1759993281635.png
 
Viimeksi muokattu:
Yleismittari ei ole jännitteenkoetin.

Kielletty myös uusimmassa SFS 6002 -päivityksessä (ei sinänsä täysin suoraan kielletty, mutta jännitteenkoettimen on täytettävä tietyt standardit mitä normaali yleismittari ei täytä).
1759993281635.png
Olisikohan tuo "tarkasti määritelty testausmenetelmä" jossakin selitetty?
 
Yleismittari ei ole jännitteenkoetin.

Kielletty myös uusimmassa SFS 6002 -päivityksessä (ei sinänsä täysin suoraan kielletty, mutta jännitteenkoettimen on täytettävä tietyt standardit mitä normaali yleismittari ei täytä).
1759993281635.png
Tuo nyt on osaamattomille tehty säädös. Jännitteenkoetin ei eroa yleismittarista muuten kuin
a) kiinteä alue AC valittu
b) probet eivät ole siirrettävissä

Jos yleismittarilla yhtään osaa mitata niin
1) ensin mitataan tunnettu 230V ja katsotaan että mittari sen näyttää
2) mitataan kohde (kohde voi olla 1 jos siellä alussa jännite) ja todetaan 0V
3) mitataan joku tunnettu 230V ja todetaan että mittari sen edelleen näyttää

Ja ihan saman proseduurin joutuu sillä virallisella koettimellakin tekemään, tarkoitus on varmistaa että se mittaustyökalu toimii.
 
Ihan ohimennen kysyn, että mikä on tuo luotettavampi metodi? Itse mittaan aina yleismittarilla, myös sulakkeesta katkaisun jälkeen.

Monesti miettinyt, että pitäis ostaa tuollainen kynä niin ei tarvis aina kaivaa sitä yleismittaria ja kannatella itse mittaria miten milloinkin samalla kun käsillä koitan saada mittapäät mitattavaan kohteeseen kun hauenleuat on aina jossain toisaalla eikä mittarin mukana. Mutta ehkä jätän kynän ostamatta vastedes.

Kaksinapainen jännitteenkoetin on ammattimaailmassa se hyväksi todettu tapa, isoimmat ongelmat noissa kynissä ovat ne, että ne eivät ilmaise jännitteen tasoa luotettavasti eivätkä ilmaise jännitettä mikäli paristot ovat loppu. Yleismittarissa taas on mahdollisuus käyttäjän virheelle kuten tuolla jo mainittiinkin.

Tässäkin tapauksessa kytkimelle menevästä jatkuvasta vaiheesta kytkeytyy kapasitiivisesti pieni jännite palaavaan lankaan kytkimen ohi koska johtimet menevät useamman metrin samassa putkessa kiinni toisissaan. Kaksinapaisella jännitteenkoettimella näkisi että kyseessä ei ole 230V, poolikynä taas ei näytä kuin että joku jännite 80-400V siellä on. Tällöin huolimaton asentaja voi tulkita että pois-asento onkin päällä mikä voi johtaa sähköiskuun.

Minulla on itselläni parikin erilaista tuon tyyppistä kynää, mutta en käytä niitä tapana todeta jännitteettömyyttä vaan nopeuttamaan vianhakua.
 
Tuo nyt on osaamattomille tehty säädös.
Tämä on se asenne mitä sähkötöihin kaivataan :kahvi:. Eipä siinä, kukin tehköön itse tyylillään esim. kotona (kunhan ei saata muita vaaraan). Mutta työpaikalla on parempi noudattaa säädöksiä.

Jos yleismittarilla yhtään osaa mitata niin
Näitä yleismittariin liittyviä tapaturmia on sattunut myös sellaisille kavereille, jotka sillä mittarilla tosiaankin osaavat mitata kun ovat useita (kymmeniä) vuosia mitanneet. Mutta niin niitä virheitä vaan tapahtuu esim. kiireen tai väsymyksen vuoksi.
 
Tämä on se asenne mitä sähkötöihin kaivataan :kahvi:. Eipä siinä, kukin tehköön itse tyylillään esim. kotona (kunhan ei saata muita vaaraan). Mutta työpaikalla on parempi noudattaa säädöksiä.
Eli itsekin olet sitä mieltä että jos käsissä on jo yleismittari (ja sitä osaa käyttää) niin ihan turha siinä kaupasta lähteä jännitteenkoetinta hakemaan, kyllä ne virheet maallikolla tulee ihan jostain muusta kuten siitä että mitataan ylipäänsä väärää paikkaa jos nuo stepit 1-3 on tehty.
Poistaako tämä ns. virallinen jännitteenkoettimella suoritettu mittaus nämä edellä mainitut?
Ei tietenkään, vähän vähentää, kunhan nyt vaan yrittää päteä/luottaa siihen että korkeamman auktoriteetin tekemä säädös on tottakai kaikkein paras ja muita vaihtoehtoja ei edes ole...
 
Eli itsekin olet sitä mieltä että jos käsissä on jo yleismittari (ja sitä osaa käyttää) niin ihan turha siinä kaupasta lähteä jännitteenkoetinta hakemaan, kyllä ne virheet maallikolla tulee ihan jostain muusta kuten siitä että mitataan ylipäänsä väärää paikkaa jos nuo stepit 1-3 on tehty.
Kyllä. SFS 6002 ei ole maallikoille tarkoitettu, eli jos ei muutenkaan välttämättä tiedä/välitä sen säännöksistä niin aivan turha välittää tuosta jännitteenkoettimen vaatimuksesta. Ei ole minulta pois, jos joku sillä itseään satuttaa.

Jos kyseessä on työtehtävä, niin silloin tosiaankin lähdetään sinne kauppaan hakemaan se jännitteenkoetin.
 
Näin sähkärinä jonka sähkötöistä suuri osa on etsiä vikoja korkealla sijaitsevista kuljetintyyppisistä laitteistoista sanon että ihan suoranaista vittuilua ettei se aiempi fluken t5-1000 enää kelpaa ainoaksi työkaluksi, vaan että mukana pitää raahata erillinen jännitteenkoetin...

Ensiksi katsotaan jännitteenkoettimella että tulee sinne sähkö ja sitten vaihdetaan mittaria ja katsotaan että kuinkapaljon 😂👌


(Joo jos rahapussia raottaa sen koettimen kanssa tarpeeksi niin saa sellaisen missä on näyttö ja pystyy mittamaan vastustakin mutta tiedätte varmaan kumpia ne firmat hankkii...)
 
Näin sähkärinä jonka sähkötöistä suuri osa on etsiä vikoja korkealla sijaitsevista kuljetintyyppisistä laitteistoista sanon että ihan suoranaista vittuilua ettei se aiempi fluken t5-1000 enää kelpaa ainoaksi työkaluksi, vaan että mukana pitää raahata erillinen jännitteenkoetin...

Ensiksi katsotaan jännitteenkoettimella että tulee sinne sähkö ja sitten vaihdetaan mittaria ja katsotaan että kuinkapaljon 😂👌


(Joo jos rahapussia raottaa sen koettimen kanssa tarpeeksi niin saa sellaisen missä on näyttö ja pystyy mittamaan vastustakin mutta tiedätte varmaan kumpia ne firmat hankkii...)

No ammattihommat sähkötekniikan puolella nyt vaan sattuu olemaan välineurheilua. Jos firma ei osta vehkeitä millä työ luistaa niin vaihda firmaa.
EN 61243-3: 2014 -standardin mukaisia haarukkamallisia pihtimittareita löytyy kyllä ihan hyvin markkinoilta.
 
No ammattihommat sähkötekniikan puolella nyt vaan sattuu olemaan välineurheilua. Jos firma ei osta vehkeitä millä työ luistaa niin vaihda firmaa.
EN 61243-3: 2014 -standardin mukaisia haarukkamallisia pihtimittareita löytyy kyllä ihan hyvin markkinoilta.
Saisinko esimerkkilaitteen?
 
Saisinko esimerkkilaitteen?
No tässä muutamia mitä löysin nopealla haulla:

Megger MET1000
Megger DPM1000 (normi pihdeillä)
Testo 755-1 ja 755-2
Testboy TV230

Kai noita on muitakin jos jaksaa hakea. Itsellä vyöllä T150 fluke ja muita mittareita otetaan esille tarvittaessa.
 
No tässä muutamia mitä löysin nopealla haulla:

Megger MET1000
Megger DPM1000 (normi pihdeillä)
Testo 755-1 ja 755-2
Testboy TV230

Kai noita on muitakin jos jaksaa hakea. Itsellä vyöllä T150 fluke ja muita mittareita otetaan esille tarvittaessa.
Oon vissiin ymmärtänyt niissä vaatimuksissa jotain väärin...
Koska ainakin Meggereistä saa kaapelit irti, eikä jälkimmäisellä näytä olevan tuota en61243:2014

Nythän se törppö sähkärihän mittaa irtokaapeleilla tai siten ettei ne ole pohjassa....
 
Oon vissiin ymmärtänyt niissä vaatimuksissa jotain väärin...
Koska ainakin Meggereistä saa kaapelit irti, eikä jälkimmäisellä näytä olevan tuota en61243:2014

Nythän se törppö sähkärihän mittaa irtokaapeleilla tai siten ettei ne ole pohjassa....
Juuh olet ymmärtänyt väärin. Voihan se kiinteäkin johto olla poikki, tästä syystä ne jännitteenkoettimet testataan ennen käyttöä. Standardi itsessään ei vaadi kiinteitä johtoja mittalaitteelta.
Myös DPM1000 täyttää EN 61243-3:2014, lukee ihan datalehdessäkin kohdassa "International standard"
 
Eli potilaat, syystä tai toisesta en ole sähkömiestä saanut paikalle vaikka pyyntö on lähetetty jo aikaa sitten, mutta siis

Kuvien kohteet, toiseen haluaisin pistorasian ylle lampun ja toiseen lampun alle pistorasian.

Pistorasiaan tulee putkessa 3x2,5mm johdot ja lamppuun 3x1,5mm (johdon mentävä reikä seinässä).

Miten tämä tulisi toteuttaa oikeaoppisesti? Pinta-asennuksena? Vai onnistuuko vetää tuon ulkolaudoituksen takana johto tuon max. 30cm ilman putkea? Jos siis molemmissa ottaa virrat lampulta ja pistorasialta?

PXL_20251010_122443665.jpg


PXL_20251010_121626182.jpg
 
Eli potilaat, syystä tai toisesta en ole sähkömiestä saanut paikalle vaikka pyyntö on lähetetty jo aikaa sitten, mutta siis

Kuvien kohteet, toiseen haluaisin pistorasian ylle lampun ja toiseen lampun alle pistorasian.

Pistorasiaan tulee putkessa 3x2,5mm johdot ja lamppuun 3x1,5mm (johdon mentävä reikä seinässä).

Miten tämä tulisi toteuttaa oikeaoppisesti? Pinta-asennuksena? Vai onnistuuko vetää tuon ulkolaudoituksen takana johto tuon max. 30cm ilman putkea? Jos siis molemmissa ottaa virrat lampulta ja pistorasialta?

PXL_20251010_122443665.jpg


PXL_20251010_121626182.jpg
Saa olla vuorauksen tuuletustilassa vapaasti. 2,5 neliön johdolla veto.

Ja se on valaisin. Lamppu on se vaihdettava osa valaisimen sisällä.
 
Kaksinapainen jännitteenkoetin on ammattimaailmassa se hyväksi todettu tapa, isoimmat ongelmat noissa kynissä ovat ne, että ne eivät ilmaise jännitteen tasoa luotettavasti eivätkä ilmaise jännitettä mikäli paristot ovat loppu. Yleismittarissa taas on mahdollisuus käyttäjän virheelle kuten tuolla jo mainittiinkin.

Tässäkin tapauksessa kytkimelle menevästä jatkuvasta vaiheesta kytkeytyy kapasitiivisesti pieni jännite palaavaan lankaan kytkimen ohi koska johtimet menevät useamman metrin samassa putkessa kiinni toisissaan. Kaksinapaisella jännitteenkoettimella näkisi että kyseessä ei ole 230V, poolikynä taas ei näytä kuin että joku jännite 80-400V siellä on. Tällöin huolimaton asentaja voi tulkita että pois-asento onkin päällä mikä voi johtaa sähköiskuun.

Minulla on itselläni parikin erilaista tuon tyyppistä kynää, mutta en käytä niitä tapana todeta jännitteettömyyttä vaan nopeuttamaan vianhakua.
Ei poolikynässä ole patteria. Siis sehän on se ruuvari jonka sisällä syttyy valo jännitteestä.

Tosin eipä se valokytkimestä poiskäännetty sähkökään ole standardinmukaisesti luotettavasti jännitteettömäksi tehty, vaan virallisesti pitää irroittaa sulake ja sulakepohja, tai lukita johdonsuojakytkin, vikis tai pääkytkin, niin että ilman työkalua sähköä ei saa takaisin päälle..

Ei taida kovinkaan moni kipinä tehdä tuota, kuin poikkeustapauksissa.

Mä tosin henkilökohtaisesti olen jättänyt ne viralliset jännitteenkoettimet, kun kaksi kertaa sellaisesta on se johto paskonut, ekalla kerralla tuli sormille, tokalla tuli jokin epäilys, ja rupesin johtoa vääntelemään.

Joskus olen vanhemmalla asentajalla nähnyt jännitteenkoettimen, jossa palikoiden välissä oleva johto oli tavallisilla banaaniliittimillä, mutta nuo ovat kai kiellettyjä nykyään.. Tai eivät ainakaan virallisesti hyväksyttyjä jännitteenkoettimia, vaan rinnastetaan yleismittariin tms.
 
varmistus... sähkötyöt toki on luvanvaraisia kun laitetaan uusia, mutta jos esim haluaa purkaa sähköauton laturin, niin saako sen purkaa maalikko? ei mennä sulaketauluun enempää kuin sulakeet alas, ja rasia laturin tilalle jossa johdoissa esim wagot? toki voisin sulakeiltakin syötön ottaa pois kokonaan
edit ja tiedän ettei sinne sormisuojan alle sähkötaulussa varmaan ole maalikolle asiaa, siksi oli että johdon päihin wagot ja esim esim ap9 ja sulakkeet alas
 
Viimeksi muokattu:
varmistus... sähkötyöt toki on luvanvaraisia kun laitetaan uusia, mutta jos esim haluaa purkaa sähköauton laturin, niin saako sen purkaa maalikko? ei mennä sulaketauluun enempää kuin sulakeet alas, ja rasia laturin tilalle jossa johdoissa esim wagot? toki voisin sulakeiltakin syötön ottaa pois kokonaan
edit ja tiedän ettei sinne sormisuojan alle sähkötaulussa varmaan ole maalikolle asiaa, siksi oli että johdon päihin wagot ja esim esim ap9 ja sulakkeet alas
Sähkötyöt on luvanvaraisia kuten sanoit. Eli maallikko ei saa tehdä.
 
ees sitä purkua? jos sulakkeet alhaalla ja kaikki jänneetöntä ei saa piuhoja/laitteita poistaa vai?
Periaatteessa se purkutyökin on sähkötyötä, mutta usein käytäntö on se että sähkäri purkaa sen jännitteettömäksi, ja sitten sen lopun hoitaa purkuporukka... Siis jos kyse on jostain työmaasta. Käytännössähän erityisesti noita purkutöitä monet tekee omin nokkineen.
 
Jos sähkäri olisi esim. nykinyt johdot irti keskuksesta niin tällöin maalikko voisi puuhailla kiinteiden asennusten purkujen parissa.
 
Periaatteessa se purkutyökin on sähkötyötä, mutta usein käytäntö on se että sähkäri purkaa sen jännitteettömäksi, ja sitten sen lopun hoitaa purkuporukka... Siis jos kyse on jostain työmaasta. Käytännössähän erityisesti noita purkutöitä monet tekee omin nokkineen.
Jänneetön ko sulake alhaalla? Vai vasta ko irtikytketty sulakkeesta?
Tiedänet virtaa ei mene enäkummassakaan tapauksessa. Mutta periaatteessa sulkeen läpi sitä saadaan taas menee jos irti ei saada..
 
Jänneetön ko sulake alhaalla? Vai vasta ko irtikytketty sulakkeesta?
No virallisesti se sähkäri ei itsekkään saa koskea johtoihin ilman jännitetyökoulutusta jos vaan sulake on irti tai johdonsuojan kytkin alhaalla on alhaalla (käytännössä tuskin kukaan joka kerta noin toimii).

Yleensä se purkuporukka ottaa vallan kun se kohde on luotettavasti tehty jännitteettömäksi, joka taas voi olla mitä vaan paikasta riippuen, johdonsuojien lukitus, sulakepohjien poisto johtojen irroitus keskuksessa, tai esim jossain kytkentärasiassa.. Riippuu tilanteesta. Ja työnjohdosta.
 
No virallisesti se sähkäri ei itsekkään saa koskea johtoihin ilman jännitetyökoulutusta jos vaan sulake on irti tai johdonsuojan kytkin alhaalla on alhaalla (käytännössä tuskin kukaan joka kerta noin toimii).

Yleensä se purkuporukka ottaa vallan kun se kohde on luotettavasti tehty jännitteettömäksi, joka taas voi olla mitä vaan paikasta riippuen, johdonsuojien lukitus, sulakepohjien poisto johtojen irroitus keskuksessa, tai esim jossain kytkentärasiassa.. Riippuu tilanteesta. Ja työnjohdosta.
Pilkku nussien tuo on ok, jos sähkäri on sen jännitteettömäksi tehnyt ja purun jälkeen varmistaa että kaikki on ok vaikka johdonsuojat nostaisi ylös…

Kysyjä turas omassa kämpässä, niin ei tuossa nyt kukaan täysjärkinen mitään kysele jos wagoa osaa käyttää.

1) mittaus kun sähköt päällä
2) johdonsuoja alas, mittaus että katos
3) johdot niks naks
4) jakorasia ja wagot piuhoihin
5) kaljaa viimeistään tässä vaikla joka välivaihe toki ansaitse vähintään yhden välissä :)
 
Periaatteessa se purkutyökin on sähkötyötä, mutta usein käytäntö on se että sähkäri purkaa sen jännitteettömäksi, ja sitten sen lopun hoitaa purkuporukka... Siis jos kyse on jostain työmaasta. Käytännössähän erityisesti noita purkutöitä monet tekee omin nokkineen.
Ei kun jännitteettömäksi erotetun sähkölaitteiston purkuhan on ainoita töitä joka ei ole luvanvaraista sähkötyötä - tämähän on ihan erikseen mainittu poikkeus..

Sähköturvallisuuslaki 53 §
"
Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen eikä -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi.
"
 
Ei kun jännitteettömäksi erotetun sähkölaitteiston purkuhan on ainoita töitä joka ei ole luvanvaraista sähkötyötä - tämähän on ihan erikseen mainittu poikkeus..

Sähköturvallisuuslaki 53 §
"
Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen eikä -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi.
"
Tällaisen asianhan pitäisi olla ilman tuota eri mainintaa itsestäänselvä jo muunkin lain, oikeuskäytännön ja terveen järjen pohjalta. Eihän se ole enää mitään sähkötyötä, jos sähkötyö on hoidettu loppuun ja joku esim. irrottaa muovi- ja metalliromua rakennuksen seinältä. Toiminnassa ei ole tällöin mitään periaatteellista eroa muuhun yksinkertaiseen purkutyöhön tai kierrätettävän jätteen lajitteluun.

varmistus... sähkötyöt toki on luvanvaraisia kun laitetaan uusia, mutta jos esim haluaa purkaa sähköauton laturin, niin saako sen purkaa maalikko? ei mennä sulaketauluun enempää kuin sulakeet alas, ja rasia laturin tilalle jossa johdoissa esim wagot? toki voisin sulakeiltakin syötön ottaa pois kokonaan
edit ja tiedän ettei sinne sormisuojan alle sähkötaulussa varmaan ole maalikolle asiaa, siksi oli että johdon päihin wagot ja esim esim ap9 ja sulakkeet alas

Sähkötyöt on luvanvaraisia kuten sanoit. Eli maallikko ei saa tehdä.
Niin, tässähän on tietysti selvää että se erityisasemaan siunaamaton "maallikko" ei tässä maassa saa irrottaa jännitteettömiä johtimia ja piilottaa niitä wagoilla ja AP9. Jokainen tietää tämän ja tietää myös että niin voi aikuinen aivan mainiosti tehdä eikä siinä ole mitään ongelmaa.

Jos oletamme, että nämä toimenpiteet on muka tehnyt sähköasennusliike, päästään siihen oikeaan kysymykseen "saako purkaa". Ja siihenhän tuli jo vastattua.
 
Myös purkumiehen kannattaa suhtautua varauksella sähkömiehen jännitteettömäksi tekoon.Itselle ei ole pahemmin tullut silmille ,mutta yhdet sivuleikkurit meni uusiksi kun katkoin "jännitteettömiä" johtoja ja muutaman kerran olen säästynyt vahingolta kun olen itse vielä varmistanut asian.Ja yhdellä työkaverilla oli tuuria ettei sattunut pahemmin,oli purettavalla sahalla katkomassa vähän isompia kaapeleita kirveen kanssa kun yllättäen hävisi kirveestä terä kovan pamauksen kera.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
289 627
Viestejä
4 962 570
Jäsenet
79 664
Uusin jäsen
anaconda777

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom