Mikä reititin minulle?

[jak_pdgm]

En tunne ethernetin toimintaa kovin hyvin, mutta ymmärtääkseni homma on periaatteessa yksinkertainen "first come, first served" laitteiden lähettämille paketeille, mutta sitten käytännössä reitittimen tapa jakaa kaistaa (joko käyttäjän asetusten perusteella tai ilman niitä) wifille ja kiinteille yhteyksille ja vielä eri laitteiden välillä tekeekin hommasta aika monimutkaisen kuvion, joka vieläpä vaihtelee eri reititinten välillä.

Käytännössä en oikein usko, että tavallisessa käytössä näkyisi merkittäviä nopeuseroja esim tilanteissa, joissa on 8 portin reititin tai 4 portin reititin plus 5 portin kytkin (samat 8 porttia siis). Rajaava tekijä kaipa on se portin nopeus, mutta kun niissä nykyään riittää niin hurjasti kapasiteettia, tuskin kaikki on käytössä.

Joo selkeyden vuoksi voisi pitää kytkimen kokonaan erillisenä, jolloin sen reitittimen ja kytkimen välisessä piuhassa kulkisi vain wifin ja ulkoverkon kautta kulkevaa dataa.

 

[Aikoja]

Joo selkeyden vuoksi voisi pitää kytkimen kokonaan erillisenä, jolloin sen reitittimen ja kytkimen välisessä piuhassa kulkisi vain wifin ja ulkoverkon kautta kulkevaa dataa.

Hetkonen. Jos sulla on wifi niin mitä tekemistä sillä on kytkimen ja reitittimen välisellä piuhalla?

 

[pastoor]

Kaverin puolesta kyselen seuraavaa:

Hänen työnantaja sallii tehdä 100% etätöitä, mutta firman uusien sääntöjen seurauksena ulkomailla työskentely ei ole enää sallittua (sinänsä ihan OK sääntö koska syö työnantajan leipää), mutta täydellinen joustamattomuus tekee asiasta aika kusisen. Ei huomio siirtymätilanteita, eli prosessi kesken hänellä perheen muuton kanssa. Perhe suomalainen, mutta nyt kaikki Tallinnassa. Kainuun metsissä voisi näillä säännöillä tehdä duunia etänä (jos Wifi toimii), mutta ei Tallinnassa .Tallinnasta kumminkin pääsisi tunnissa Helsinkiin, mutta ei tästä enempää. Säännöt ovat mitä ovat.

Onko kuluttajamakkinoilla olemassa laitetta mikä kätkee tehokkaasti geolokaation? Raha ei ole este, mutta osaaminen saattaa olla Jos nyt voisi sen pitkän viikonlopun tehdä ilman pelkoa potkuista kun rikkoo firman sääntöjä. Rouva ei valitettavasti voi yhtä sutjakkaasti vaihtaa paikkaa duunin perässä kuin kamu.

 

[jak_pdgm]

Hetkonen. Jos sulla on wifi niin mitä tekemistä sillä on kytkimen ja reitittimen välisellä piuhalla?

Reitittimessä on sisäänrakennettu wifi ja siinä on se kytkin kiinni ethernettiä varten. Sisäverkossa on sekä wifiin että ethernettiin liitettyjä laitteista -> data niiden välillä kulkee sitä piuhaa pitkin. Voisi sen tietty tehdä niinkin, että reitittimen (ilman wifiä tai se pois kytkettynä) jälkeen tulisi kytkin ja sen perässä olisi vielä erillinen wifi ap ja kaikki sisäverkon liikenne kulkisi yhden kytkimen kautta.

 

[Joku_242]

Hetkonen. Jos sulla on wifi niin mitä tekemistä sillä on kytkimen ja reitittimen välisellä piuhalla?

Jos vaikka wifin kautta käytetään NAS-boksilla olevia asioita, niin niiden tarvii mennä sen letkun kautta.

 

[hezu]

Nyt on uudet purnukat nurkissa ja kuuluvuus on nyt hyvä talon sisällä. Mietin vielä tuota kytkentää, kun uudessa Asuksen BD4:ssä ei ole kuin kaksi in/out-ethernet-paikkaa. Vedin nyt aluksi teknisestä tilasta suoraan kuidulta ethernetin olkkariin kaapelilla. Siitä sitten viisiporttiseen kytkimeen. Kytkimessä yksi piuha on tulo ja loput neljä lähtevät telkkariin, pleikkariin, vahvariin ja viimeinen Asuksen wifi-reitittimeen, josta tulee langaton mesh-netti. Ts. telkkari, vahvari ja PS5 eivät ole minkään palomuurin takana, mutta wifiin kytkettävät läppärit ja kännykät ovat. Onkohan tuossa riskiä? Toinen asennustapa olisi laittaa teknisestä tilasta tuleva kaapeli ensin Asuksen purkkiin ja siitä sitten kytkimeen, josta edelleen telkkariin, pleikkariin ja vahvariin.

 

[Flogestoni]

Ts. telkkari, vahvari ja PS5 eivät ole minkään palomuurin takana, mutta wifiin kytkettävät läppärit ja kännykät ovat. Onkohan tuossa riskiä? Toinen asennustapa olisi laittaa teknisestä tilasta tuleva kaapeli ensin Asuksen purkkiin ja siitä sitten kytkimeen, josta edelleen telkkariin, pleikkariin ja vahvariin.

Ei kannata omia laitteitaan suoraan julkiseen verkkoon näkyväksi laittaa, kun silloin on paljon isompi riski, että joskus niissä on jokin korjaamaton tietoturva-aukko, johon hyökätään. Silloinhan hyökkääjä voi löytää ne vain julkista verkkoa skannaamalla ja ottaa laitteen haltuunsa tai muuta hallaa tehdä.

Palomuuri ja NAT aina julkisen verkon ja oman sisäverkon väliin, eli tuo toinen asennustapa.

 

[Duudson]

Vanhemmille pitäisi hommata uusi 4g modeemi, ja sellainen jossa olisi mahdollisimman hyvä kantama wlanissa. Eli yhden laitteen taktiikka, ja mieluusti sieltä hinnat alkaen päästä. 100meganen liittymä on käytössä eikä kaivata lisää nopeutta, joten tosiaan hyvä wlan kantama olisi merkityksellinen tässä kohteessa laitetta valitessa

 

[Ogeli]

Vanhemmille pitäisi hommata uusi 4g modeemi, ja sellainen jossa olisi mahdollisimman hyvä kantama wlanissa. Eli yhden laitteen taktiikka, ja mieluusti sieltä hinnat alkaen päästä. 100meganen liittymä on käytössä eikä kaivata lisää nopeutta, joten tosiaan hyvä wlan kantama olisi merkityksellinen tässä kohteessa laitetta valitessa

Torilta pikkurahalla ZTE MF286 varsinkin ensimmäisen version wlan:ia on kehuttiin aikoinaan, mulla on tuossa 100M nopeusluokassa käytössä. (ilman wifiä)
Positiivisena puolena ettei uusillla päivityksillä rikota mitään tosin nekin päivitykset mitä vehje aikoinaan sai liittyivät lähinnä käyttävyyteen ei tietoturvaan.

 

[Duudson]

Heillä on motivaationa vaihtaa nykyinen Huawei johonkin uuteen koska nykyiseen ei ole tullut päivityksiä moniin vuosiin, ja lehdissä(?) on peloiteltu vaaroista. En ehkä siis tarjoa toista vastaavaa tilalle Eli uusi olisi nyt hakusessa, tai miksei käytettykin lähivuosilta

 

[pulatunnus]

Heillä on motivaationa vaihtaa nykyinen Huawei johonkin uuteen koska nykyiseen ei ole tullut päivityksiä moniin vuosiin, ja lehdissä(?) on peloiteltu vaaroista. En ehkä siis tarjoa toista vastaavaa tilalle Eli uusi olisi nyt hakusessa, tai miksei käytettykin lähivuosilta

Siis ei samanlaista Huaweita, jota ei sen tarkemmin määritelty, eikä tarvikkaan jos pointti on se että halutaan modeemi jossa vielä tukiaikaa jäljellä.

Jos et halua tarkemmin yksilöidä nykyistä modeemia, niin vähän tarkistaa onko siinä jotain riskejä, onko se operaattori versio, vai jokun satunnainen. Noihin operaattorien 4G modeemeihin ei välttämättä julkaista päivityksiä kosin ahkerasti ns tukiaikaankaan. ja jos niissä ei mitään akuuttia niin ei se vaarallista. Jos latteessa on ns puheliittymä niin se on operaatorin NATin takana, joka avointa nettiyhteyttä enemmän estää tulevaa liikennettä. Jos liikkuvalaajakaista liittymä, niin riipuu yhteisosoitteesta, automaattinen voi valita sen millä tulee julkinen IP.

Yritän sanoa että osa vanhoista mobiilireittimistä ei ole erityinen uhka.


Jos epäsuorasti kommentoit tuota ZTE kiinalaista taustaa ja käyttäjät (he) haluaa eroon tietyistä kiinalaisista, tai nimenomaan ei kiinalaisen merkin. Hyvä Wifi toiveena siinä sivussa.

WiFista vielä sen verran onko se nykyisellä haasteellinen? Huaweilla on ollut malleja joissa WiFi on ollut heikko.

Ja vielä se onko nykyinen siis näitä pöytämalleja, ei jotain taskumalleja ? Joku vanha, b593 , e5186 vai udempaa.

Jos ei saa olla kiinalainen, niin TP-Link menee rajoille, Zyxell taitaa olla se mitä marketeissa, sitten nämä eurooppalaiset Mikrotik, Teltonika (modeemit niissä saattaa olla kiinalaista), Netgear, taitaa olla enmmän niitä mukana vietäviä modeemeita, isoon taskuun sopivia.

5G Reititin joka ei ole kiinalainen?

 

[Duudson]

Vanha on huawei B315, muistaakseni luokkaa kymmenisen vuotta vanha. Se on toiminut tarkoituksessaan hyvin, mutta tosiaan 75v käyttäjät ovat lukeneet jostain että noin vanhat pitää vaihtaa uusiin enkä jaksa heidän kanssaan asiasta vääntää. wlan kattavuus kiinnostaa siksi että nykyinen on yllättävänkin hyvin kuulunut myös talosta ulos, ja robotti ruohonleikkuri on ollut yhteydessä sen kautta lähes koko pihan alueelta. Eli toiveissa olisi ettei nykyinen toiminta menisi uudella laitteella huonompaan suuntaan

 

[luukki123]

Hellurei,

Mulla on DNA:n 600/100 kaapelilaajakaista kotona ja tullut ongelmia ainakin kun useampi laite latailee samanaikaisesti (ja muutenkin ajoittain). Ensitöikseni otin pois vanhan sagecom F@st 3286 modeemin joka oli siltaavassa tilassa kiinni OpenWRT flashatun ikivanhan DIR-825 reitittimen kanssa.

Sain kaverilta Fritzbox 6660 kaapelimodeemin jonka nyt asetin siltaavaksi (kai?) pienillä konffihäkeillä ja laitoin siihen kiinni Asuksen uuden AX1800U. Tuntuu kummiskin, että vieläkin tulee ongelmia:

1. AX1800U ei tunnu puskevan täyttä 600M wlan:n kautta vaan cäppää noin 300M:ssa (tämä ei oo massiivinen ongelma)
2. 300M täyttyessä tuntuu siltä että latenssit alkaa heittelemään enempi bufferbloat testissä. Ei mitenkään massiivisesti mutta turhan paljon silti. En ihan ymmärrä että mistä tämä johtuu, onko kyse riittämättämöstä AP:sta, reittittimestä, modeemista vai kenties ISP:stä? (täytyisi kokeilla vielä kiinteellä yhteydellä. modeemista suoraan kun kokeilee, latenssit oli saturoituessa aivan mitä sattuu. Kokeilin myös käyttää SQM:ää reitittimeltä, mutta tulokset ovat siinäkin vähän mitä sattuu, en tiedä onko laitteen prossu vaan riittämätön. Ehkä WLAN yhteydellä tämmöset bufferbloat ongelmat ovat väistämättömät?)

Jos joku osaa valaista että miten nää hommat toimii, mikä on todnäk pielessä ja miten ylipäätänsä näitä kantsii diagnosoida niin arvostan kovasti. Ylipäätänsä en oikein hahmota että milloin kantsii vaan tyytyä hardware offloadingiin sen sijaan että prossulla yrittää händlätä noita jonoja. Esimerkiksi tuossa minun tapauksessa, olettaisin että SQM:n WAN interfacessa ei pitäisi kauheasti tehdä mitään, koska WAN yhteyshän en tuossa 300Mbps testissä pitäisi saturoitua jolloin jonoa ei siihen päähän pitäisi tulla? Mitenkä näissä tapauksissa sit pitäisi edes toimia

Laitesuosituksia haluisin myös mielelläni vastaan. Jos löytyy joku takuuvarma mikä toimis mun tapauksessa niin se olis jees. Oon myös pohtinut onko järkeä hajoittaa reititin ja AP erikseen, joko rakentamalla itse tai sit ostamalla vaan palikat erikseen.

Sori puheripulista, pakka on vähän levällään mulle täs aiheessa mutta kiinnostaisi tosiaan saada verkko oikeasti toimivaksi.

 

[pulatunnus]

Hellurei,

Mulla on DNA:n 600/100 kaapelilaajakaista kotona ja tullut ongelmia ainakin kun useampi laite latailee samanaikaisesti (ja muutenkin ajoittain). Ensitöikseni otin pois vanhan sagecom F@st 3286 modeemin joka oli siltaavassa tilassa kiinni OpenWRT flashatun ikivanhan DIR-825 reitittimen kanssa.

Sain kaverilta Fritzbox 6660 kaapelimodeemin jonka nyt asetin siltaavaksi (kai?) pienillä konffihäkeillä ja laitoin siihen kiinni Asuksen uuden AX1800U. Tuntuu kummiskin, että vieläkin tulee ongelmia:

1. AX1800U ei tunnu puskevan täyttä 600M wlan:n kautta vaan cäppää noin 300M:ssa (tämä ei oo massiivinen ongelma)
2. 300M täyttyessä tuntuu siltä että latenssit alkaa heittelemään enempi bufferbloat testissä. Ei mitenkään massiivisesti mutta turhan paljon silti. En ihan ymmärrä että mistä tämä johtuu, onko kyse riittämättämöstä AP:sta, reittittimestä, modeemista vai kenties ISP:stä? (täytyisi kokeilla vielä kiinteellä yhteydellä. modeemista suoraan kun kokeilee, latenssit oli saturoituessa aivan mitä sattuu. Kokeilin myös käyttää SQM:ää reitittimeltä, mutta tulokset ovat siinäkin vähän mitä sattuu, en tiedä onko laitteen prossu vaan riittämätön. Ehkä WLAN yhteydellä tämmöset bufferbloat ongelmat ovat väistämättömät?)

Jos joku osaa valaista että miten nää hommat toimii, mikä on todnäk pielessä ja miten ylipäätänsä näitä kantsii diagnosoida niin arvostan kovasti. Ylipäätänsä en oikein hahmota että milloin kantsii vaan tyytyä hardware offloadingiin sen sijaan että prossulla yrittää händlätä noita jonoja. Esimerkiksi tuossa minun tapauksessa, olettaisin että SQM:n WAN interfacessa ei pitäisi kauheasti tehdä mitään, koska WAN yhteyshän en tuossa 300Mbps testissä pitäisi saturoitua jolloin jonoa ei siihen päähän pitäisi tulla? Mitenkä näissä tapauksissa sit pitäisi edes toimia

Laitesuosituksia haluisin myös mielelläni vastaan. Jos löytyy joku takuuvarma mikä toimis mun tapauksessa niin se olis jees. Oon myös pohtinut onko järkeä hajoittaa reititin ja AP erikseen, joko rakentamalla itse tai sit ostamalla vaan palikat erikseen.

Sori puheripulista, pakka on vähän levällään mulle täs aiheessa mutta kiinnostaisi tosiaan saada verkko oikeasti toimivaksi.

En tiedä, mutta kommentoin silti.
AX1800U, mihinä asti siinä riittää paukut, hintaluokka jossain viiden kympin ja satkunvälillä. Jos ei joku suorituskyky ihme niin sen kyky reittittään nopeasti voi olla rajallinen riipuen asetuksista.

Eli jos nyt ensin haet speedtest tuloksia, niin vedä asetuksista kaikki rautapohjaiseksi, kaikki softa pohjainen palomuurinatista pois (tieturva mielessä nyi ylimääräiset laitteet pois testin ajaksti) Testaa piuhalla. ei Wifillä


Jos autto, niin sitten ruksi tarpeelliset asetukset käyttöön ja miettiä ei niin tarpeellisten osalta hyöty vs suorituskyky, Qos asetuksista selvittää millä laatua mutta ilman suorituskyky leikaantumista.

Jos ei auta, niin sitten kokeilla jollain ajantasalla olevalla latteella suoraan modeemia... millä varmistat että se puoli kunnossa. jos tahmaa, niin sitten vähän katsella niitä singnaalin laatuja, ja varmistaa että on sillattuna ja jos ei ole niin katsella mikä tahmaa kuten edellä.

Wifi suorituskyky on aina vähän kompromissi laadun kanssa. Jos eri taajuusalueilla on sama SSID (nimi) niin laita kokeeksi niihi eri nimet, niin varmistat että testaa nimenomaan 5Ghz aluetta ja että se nyt yleensä on päällä. Huomaa että valitin kanava-alueesta riippuen voi käynnistyksen jälkeen huomattavan pitkään ennenkuin alkaa huuteleen nimeäs, ja sekin vasa silloin jos laite sitä mieltä että aluetta voi käyttää. 5Ghz aluella on kavalohkoja joita voi käyttää vapaammin, ja ovat heti käytössä.

2,4Ghz alueella usein kananttaa käyttää kapeaa kastaa, 20Mhz, ihan siitä syystä että se on ruuhkainen jo omakotitalo alueella saati sitten taloyhtiöissä, sillä ei saavuteta suoria teoreettisia nopeuksia, mutta usein kokonaisuus parempi. Tonki tuoreimmat WiFi speksit osaa leveällä asetuksella tehdä osa väistöjä, eli sovittaa kaistan laveyttä.