Mitkä kaiuttimet ostaisin? - yleisthreadi

Tannoy Mercury V 5.1 -setin tilalle telkkarin kaveriksi pitäsi keksiä jotain vähän sirompaa aktiivista kaiutinparia ja varmaan myös subbaria. Ilmeisesti Genelec G3 + F2 oiva valinta, vai tulisiko katella joitain muita vaihtoehtoja? Tuon setin vois saada käytettynä 2500 € pintaan, että olkoon siitä hintaraja, mutta tietysti vähemmän olisi kiva.

Tulossa kerrostaloasunnon olkkariin, pääasiassa leffakäyttöön. Väriltään mieluusti vaalea. Pärjääkö hyvin ilman keskikaiutinta?

Näin melkein 9 kuukauden empimisen jälkeen laitoin täällä monesti suositeltua Genelecin 8330A -pakettia tulemaan: Striimipaketti Genelec 8330A SAM bundle pack + WXC-50

Vanha Tannoyn setti meni Torissa kuukausi sitten kaupaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin että alataajuuksien ongelma voisi olla helpompaa fiksata subilla kuin isommilla kajareilla. Behruissa on jo 6" bassot joiden pitäisi sopivalla huonekorostuksella mennä alemmas, epäilen että tuo 100 hertsin jälkeinen droppi aiheutuu huoneesta eikä kajareista, ei niiden 100hz vielä pitäisi alkaa noin rajusti vaimentua. Subilla saisi haettua sopivan paikan sille jos kerran kuuntelupiste on lukittu tuohon.

Refleksien hengityssuunnalla tuskin isoa merkitystä, alataajuudet on ympärisäteileviä anyway joten kaikki seinät heijastaa vaikka olisi suljettu kotelo.
Jatkoa porttiteorialle. Kokeilin purkeilla missä refleksiportti takana (Adam T7V). Muuten melko vertailukelpoinen Behrien kanssa, koonkin puolesta. Soundi on hyvä ja toimiva. Näissäkin näkyy pulmaa alapäässä mutta ei niin läheskään niin paha kuin Behreissä ja vielä 50Hz pukkaa jotain kuuluville. Nauhadiskantti toistaa yllättävästi melko ylös. Jakotaajuuden kieppeillä on sitten kuoppaa joka vetää puhealuetta vähän taakse. Mutta täysin toimivat keskimäärin. Stereokuva on parempi kuin Behreissä, ja sweetspot on todella leveä mikä on iso plussa.
Oliskohan 5" versiossa vähemmän tuota jakotaajuusongelmaa? Sellaiset vaatisi kyllä jo subia sitten. Kuten tietenkin myös nämä, ainakin tähän tilaan. Jää harkintaan. Olen kokeillut kääntää kuuntelua huoneessa 90' toiseen suuntaan mutta siinä tuli sellaiset korostukset ettei musaa voinut enää kuunnella.

Mutta täysin käyttökelpoiset skobet nämä Adamit on joka tapauksessa. Ja porttiteoria ei lopulta ollut ihan tuulesta temmattu.

adam-t7v-graph.jpg
 
Jatkoa porttiteorialle. Kokeilin purkeilla missä refleksiportti takana (Adam T7V). Muuten melko vertailukelpoinen Behrien kanssa, koonkin puolesta. Soundi on hyvä ja toimiva. Näissäkin näkyy pulmaa alapäässä mutta ei niin läheskään niin paha kuin Behreissä ja vielä 50Hz pukkaa jotain kuuluville. Nauhadiskantti toistaa yllättävästi melko ylös. Jakotaajuuden kieppeillä on sitten kuoppaa joka vetää puhealuetta vähän taakse. Mutta täysin toimivat keskimäärin. Stereokuva on parempi kuin Behreissä, ja sweetspot on todella leveä mikä on iso plussa.
Oliskohan 5" versiossa vähemmän tuota jakotaajuusongelmaa? Sellaiset vaatisi kyllä jo subia sitten. Kuten tietenkin myös nämä, ainakin tähän tilaan. Jää harkintaan. Olen kokeillut kääntää kuuntelua huoneessa 90' toiseen suuntaan mutta siinä tuli sellaiset korostukset ettei musaa voinut enää kuunnella.

Mutta täysin käyttökelpoiset skobet nämä Adamit on joka tapauksessa. Ja porttiteoria ei lopulta ollut ihan tuulesta temmattu.

adam-t7v-graph.jpg

Refleksiportti ei aiheuta settisi ongelmia. Portin suunnan merkitys on olemattoman pieni, jos se halkaisija ei ole kymmeniä senttejä. Normaalisääntö on, että portille pitää varata sen oman halkaisijan verran hengitystilaa.

Tässä tapahtuu nyt kaksi asiaa.
1. Valmistajat valehtelevat speksiensä suhteen. Minua ei yhtään yllättäisi, jos Behringer värittäisi basson ulottuvutta edukkaan aktiivimonitorin kohdalla. Sama juttu Adamin kanssa. 50hz - 20khz (-10dB) näyttää spekseissä paljon kivemmalta kuin 80hz - 15khz. (-0dB)
2. Kuuntelupisteesi sijainti. Kaksi eri kaiutinta mittautuu samankaltaisesti bassotoistoltaan samassa pisteessä. Tuo isohko ~62hz vaimentuma on se suurin ongelma.

Alla olevassa kuvassa B2031A:n taajuusvaste, eri diskantti, mutta vertailukelpoinen bassojen osalta. Minun silmään tuo laskun jyrkkyys näyttää hyvin samanlaiselta kuin sinun mittauksessa, mutta tästä puuttuukin se 62hz vaimentuma.

1630566196178.png

Sinuna keskittyisin siis korjaamaan tuota 62hz vaimentumaa. Muutosta saa aikaan ainoastaan liikuttamalla kaiuttimia, kuuntelupistettä tai siirtämällä bassot subbarille. Jos minulta kysytään niin subbari on näistä se helpoin vaihtoehto useimmissa tiloissa, sinäkin olet selvästi jo akustoinut huonetta tuota pistettä ajatellen.

Millä mikrofonilla teit mittaukset? Tuo Adam näyttää minunkin silmään siltä, että diskantti ja bassoelementti ovat väärässä vaiheessa toisiinsa nähden.

E: Unohtuikin mainita, että nauhadiskantin vaste voi heilahtaa pystyakselilla liikkuessa todella nopeasti. Kokeile tehdä mittaus siten, että mikrofoni on diskantin korkeudella. Tuon kaiuttimen pitäisi mittautua huomattavasti siistimmin.
 
Viimeksi muokattu:
Katteltiin veljen kaa hälle uusia Klipch R-15PM:n seuraajia ja sattu itelläki silmään ku osassa kajareita on mainittu taajuusvaste XX-YY Hz ja joissaki XX-YY (+-3db) Hz. Ja yllättäen nuo missä ei desibelieromainintaa ollu meni "syvemmälle". Voihan se toistaa minne saakka tahansa mutta jos voimat tippuu -10db ni..
 
Refleksiportti ei aiheuta settisi ongelmia. Portin suunnan merkitys on olemattoman pieni, jos se halkaisija ei ole kymmeniä senttejä. Normaalisääntö on, että portille pitää varata sen oman halkaisijan verran hengitystilaa.

Tässä tapahtuu nyt kaksi asiaa.
1. Valmistajat valehtelevat speksiensä suhteen. Minua ei yhtään yllättäisi, jos Behringer värittäisi basson ulottuvutta edukkaan aktiivimonitorin kohdalla. Sama juttu Adamin kanssa. 50hz - 20khz (-10dB) näyttää spekseissä paljon kivemmalta kuin 80hz - 15khz. (-0dB)
2. Kuuntelupisteesi sijainti. Kaksi eri kaiutinta mittautuu samankaltaisesti bassotoistoltaan samassa pisteessä. Tuo isohko ~62hz vaimentuma on se suurin ongelma.

Alla olevassa kuvassa B2031A:n taajuusvaste, eri diskantti, mutta vertailukelpoinen bassojen osalta. Minun silmään tuo laskun jyrkkyys näyttää hyvin samanlaiselta kuin sinun mittauksessa, mutta tästä puuttuukin se 62hz vaimentuma.

1630566196178.png

Sinuna keskittyisin siis korjaamaan tuota 62hz vaimentumaa. Muutosta saa aikaan ainoastaan liikuttamalla kaiuttimia, kuuntelupistettä tai siirtämällä bassot subbarille. Jos minulta kysytään niin subbari on näistä se helpoin vaihtoehto useimmissa tiloissa, sinäkin olet selvästi jo akustoinut huonetta tuota pistettä ajatellen.

Millä mikrofonilla teit mittaukset? Tuo Adam näyttää minunkin silmään siltä, että diskantti ja bassoelementti ovat väärässä vaiheessa toisiinsa nähden.

E: Unohtuikin mainita, että nauhadiskantin vaste voi heilahtaa pystyakselilla liikkuessa todella nopeasti. Kokeile tehdä mittaus siten, että mikrofoni on diskantin korkeudella. Tuon kaiuttimen pitäisi mittautua huomattavasti siistimmin.
Joo en tiedä kuinka luotettavia noi myyntispeksit on mutta vaikea keksiä muutakaan minkä mukaan tehdä ostopäätöksiä.
Missä tuo B2031A on mitattu?
Toi 60Hz voi olla vähän hankala oikaista. Tuntuu että se ottaa sen huonekorkeudesta (225cm) mutta kuka hitto näistä varmasti tietää. Säädettävä ständi olis kyllä hyvä hankinta ja sais säätöä pystysuuntaan. Huoneen muut mitat on 390*340.
Mikkinä on Audix TR40a.

Tässä vielä kuva 2.1 setistä (Blue Sky Media Desk) samassa paikassa. Eri setti, eri ongelmat.

bluesky.jpg
 
Joo en tiedä kuinka luotettavia noi myyntispeksit on mutta vaikea keksiä muutakaan minkä mukaan tehdä ostopäätöksiä.

No spekseihin ei kannata luottaa juurikaan. Itse etsin aina mittauksia ja pyrin koekuuntelemaan.

Missä tuo B2031A on mitattu?

En tiedä miten on mitattu. Koitin vaan jonkin about järkevän näköisen mittauksen löytää noista. Jos pitäisi arvata niin huoneessa mitattu ja siloteltu REW:ssä.

Toi 60Hz voi olla vähän hankala oikaista. Tuntuu että se ottaa sen huonekorkeudesta (225cm) mutta kuka hitto näistä varmasti tietää. Säädettävä ständi olis kyllä hyvä hankinta ja sais säätöä pystysuuntaan. Huoneen muut mitat on 390*340.
Mikkinä on Audix TR40a.

Totta, akustiikkaongelmien selvittämiset ilman edistyneempiä laitteita on todella vaikeaa. Käytännössä yritys-erehdys prosessilla pitää mennä. Mikkisi on varmasti ok mittauksiin.

Tässä vielä kuva 2.1 setistä (Blue Sky Media Desk) samassa paikassa. Eri setti, eri ongelmat.

bluesky.jpg

No sieltähän se varmennus saatiin. Kun bassot toistetaan subbarilla, joka ei ole pöydän päällä kaiuttimien vieressä (?), vaimentuma katoaa. Ratkaisusi ongelmaan yksinkertainen: Siirrä kaiuttimen sijaintia/Siirrä kuuntelupaikkaa/Käytä subbaria. Tuo vaimentuma johtuu kuuntelupaikan ja kaiuttimien keskinäisestä sijainnista. Kun bassot tulevat muualta, vaimentuma katoaa. Aika simppeliä.

Toki subbarilla et ikinä voi korjata sitä, että tuolla kuuntelupisteellä ja kaiuttimien sijoittelulla kaiuttimien vasteessa tulee olemaan aina kuoppa 62hz kohdalla. Jos laitat jakotaajuuden 80-100hz alueelle, niin ongelma on aika pieni.

Itse näkisin tuosta vasteesta, että sinun huoneessa on potentiaalia hyvälle bassotoistolle ekvalisoinnin kanssa ihan vaan parilla filtterillä, jos käytät subbaria. Kaiuttimien kanssa homma on aina monimutkaisempaa, mutta eiköhän niilläkin saa bassovasteesta paremman, mutta voi olla että se vaatii aika rajuja muutoksia sijoittelun suhteen.
 
No spekseihin ei kannata luottaa juurikaan. Itse etsin aina mittauksia ja pyrin koekuuntelemaan.



En tiedä miten on mitattu. Koitin vaan jonkin about järkevän näköisen mittauksen löytää noista. Jos pitäisi arvata niin huoneessa mitattu ja siloteltu REW:ssä.



Totta, akustiikkaongelmien selvittämiset ilman edistyneempiä laitteita on todella vaikeaa. Käytännössä yritys-erehdys prosessilla pitää mennä. Mikkisi on varmasti ok mittauksiin.



No sieltähän se varmennus saatiin. Kun bassot toistetaan subbarilla, joka ei ole pöydän päällä kaiuttimien vieressä (?), vaimentuma katoaa. Ratkaisusi ongelmaan yksinkertainen: Siirrä kaiuttimen sijaintia/Siirrä kuuntelupaikkaa/Käytä subbaria. Tuo vaimentuma johtuu kuuntelupaikan ja kaiuttimien keskinäisestä sijainnista. Kun bassot tulevat muualta, vaimentuma katoaa. Aika simppeliä.

Toki subbarilla et ikinä voi korjata sitä, että tuolla kuuntelupisteellä ja kaiuttimien sijoittelulla kaiuttimien vasteessa tulee olemaan aina kuoppa 62hz kohdalla. Jos laitat jakotaajuuden 80-100hz alueelle, niin ongelma on aika pieni.

Itse näkisin tuosta vasteesta, että sinun huoneessa on potentiaalia hyvälle bassotoistolle ekvalisoinnin kanssa ihan vaan parilla filtterillä, jos käytät subbaria. Kaiuttimien kanssa homma on aina monimutkaisempaa, mutta eiköhän niilläkin saa bassovasteesta paremman, mutta voi olla että se vaatii aika rajuja muutoksia sijoittelun suhteen.
Näinpä näin. 60Hz kuopan sijaan tulee 50Hz kyttyrä suppasella. Jonka saa tietysti eekuulla aisoihin. Mutta eekuun mukana tulee aina jotain vaihehässäkkää yms.
Kokeilin Sonarworks softaakin mutta siinä on kauhea latenssi ja äänikuva meni jotenkin epäselväksi. Käyrä kyllä tasottui ok.
Olis kiva jos sais emmoisen win10 systemwide eekuun joka soundais hyvältä eikä mössää mitään, ja tietysti minimilatenssilla.
Paras olis tietysti että toisto olis suht terve ilman softia. Hieman työlästä vaan tämä sovittelu (osto/myynti/palautus). Seuraavana joko sub Adameille (sille onkin olemassa oletettavasti hyvin sopiva sub) tai sitten sovitettu 2.1 setti. Hinta hyppää sitten jo toiselle tonnille mikä on köyhälle kamalaa.
 
Olis kiva jos sais emmoisen win10 systemwide eekuun joka soundais hyvältä eikä mössää mitään, ja tietysti minimilatenssilla.
Ulkonen purkki vaan hoitamaan hommaa. Kallista, mutta saa latenssit niin alas kuin mahdollista ja laskennat tulee tehtyä riittävällä tarkkuudella jotta mössöämiseltä vältytään.
 
Ulkonen purkki vaan hoitamaan hommaa. Kallista, mutta saa latenssit niin alas kuin mahdollista ja laskennat tulee tehtyä riittävällä tarkkuudella jotta mössöämiseltä vältytään.
Kuinka kallista? Onko hyviä ehdotuksia purkin suhteen?
 
Kuinka kallista? Onko hyviä ehdotuksia purkin suhteen?
Pitäis tietää että miten oot noi nyt laittanu kiinni (kaapelointi ja tieto siitä että missä sulla on tällä hetkellä DAC) ja haluatko pitää sen lisättyä purkkia lukuunottamatta samankaltaisena.

Jos tarveitta on lähinnä EQ:lle ja yksinkertaisille filttereille, niin joku miniDSP:n perustason vehje varmaan riittää hyvin (200e+). Sit jos täyttä huonekorjausta haetaan, niin joku dirac live härveli lienee paras (hinnat alkaen n. 800e).
 
Pitäis tietää että miten oot noi nyt laittanu kiinni (kaapelointi ja tieto siitä että missä sulla on tällä hetkellä DAC) ja haluatko pitää sen lisättyä purkkia lukuunottamatta samankaltaisena.

Jos tarveitta on lähinnä EQ:lle ja yksinkertaisille filttereille, niin joku miniDSP:n perustason vehje varmaan riittää hyvin (200e+). Sit jos täyttä huonekorjausta haetaan, niin joku dirac live härveli lienee paras (hinnat alkaen n. 800e).
Äänikortista (Spl Crimson) balansoituna kaiuttimille. Eli siihen väliin parametrinen eq jos ulkoista harkitsee.
Koitin joskus semmosta Apo eq softaa. Aika kankea kaulapartasofta kun haluis vaan helposti esiin muutaman kääntimen mitä säätää. Hz, q ja db. Noilla kolmella selvittäis enimmät huolet.
 
Äänikortista (Spl Crimson) balansoituna kaiuttimille. Eli siihen väliin parametrinen eq jos ulkoista harkitsee.
Ja varmaan neljällä outputilla, jotta saa subbarin (tai pari) iskettyä palettiin mukaan omilla säädöillä ja sitä kautta lopulta korjattua noi ongelmat toistossa. Pelkkä EQ noilla kajareilla ei tule riittämään ilman muita muutoksia.
 
Ja varmaan neljällä outputilla, jotta saa subbarin (tai pari) iskettyä palettiin mukaan omilla säädöillä ja sitä kautta lopulta korjattua noi ongelmat toistossa. Pelkkä EQ noilla kajareilla ei tule riittämään ilman muita muutoksia.
Jos olis neljä ulos siitä eekuusta niin sitten vois kokeilla miten Blue Sky sub toimii Adamien kanssa. Mieluiten niin että vois leikata Adamien alapäätä pois. Jotenkin ei nyt kuulosta enää kovin halvalta ratkaisulta.
 
Jos olis neljä ulos siitä eekuusta niin sitten vois kokeilla miten Blue Sky sub toimii Adamien kanssa. Mieluiten niin että vois leikata Adamien alapäätä pois. Jotenkin ei nyt kuulosta enää kovin halvalta ratkaisulta.
Tai mielummin behrien kanssa. miniDSP 2x4 HD tommosella hoituis periaatteessa kahdella lähdöllä noi mainitut asiat. Jollain softa EQ:lla vois kans kokeilla samaa ennen laatikon hankintaa, jos saat äänikortistas subille oman lähdön ja sen softa EQ:lla erikseen hoidettua.

Toi miniDSP:n boksi on aika vaikeakäyttöinen, joten jos toi APO EQ tuottaa jo ongelmia, niin kannattaa varmaan jättää yrittämättä. Muitakin purkkeja on markkinoilla ja ketjun ihmiset osaavat varmasti niitä suositella.
 
Äänikortista (Spl Crimson) balansoituna kaiuttimille. Eli siihen väliin parametrinen eq jos ulkoista harkitsee.
Koitin joskus semmosta Apo eq softaa. Aika kankea kaulapartasofta kun haluis vaan helposti esiin muutaman kääntimen mitä säätää. Hz, q ja db. Noilla kolmella selvittäis enimmät huolet.
APO:n kanssa PEACE helpottaa kummasti elämää. Sinuna kokeilisin ensin sillä, kun ei vaadi euronkaan lisäinvestointia. Mittaukset kannattaa REW:llä tehdä MM-metodilla, yksipistemittauksien kanssa on varsin suuri riski tehdä "ylikorjauksia".

PEACE:

MMM:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
APO:n kanssa PEACE helpottaa kummasti elämää. Sinuna kokeilisin ensin sillä, kun ei vaadi euronkaan lisäinvestointia. Mittaukset kannattaa REW:llä tehdä MM-metodilla, yksipistemittauksien kanssa on varsin suuri riski tehdä "ylikorjauksia".

PEACE:

MMM:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Kiitti! En tiennyt tuollaisesta. Selvä helpotus kun on säätimet ja visuaalinen yhteys asiaan. Ja toimii hyvin.
Mutta tolla ei ole vaikutusta REW mittaukseen. Tai siis REW ottaa signaalin jotenkin ton eekuun ohi. Onko joku täppä nyt sitten vinottain jossain?

Edit. REW siis toistaa ton sweepin niin ettei eekuun säädöt vaikuta ääneen. Huomaa helpoimmin kun heiluttaa sitä 'pre amplifying' volaa siinä eekuussa REWin 'check levels' aikana. Voi olla että jotain tämmöstä oli silloinkin aikoinaan kun sen Apon kanssa painin enkä pärjänny.
 
Viimeksi muokattu:
APO:n kanssa PEACE helpottaa kummasti elämää. Sinuna kokeilisin ensin sillä, kun ei vaadi euronkaan lisäinvestointia. Mittaukset kannattaa REW:llä tehdä MM-metodilla, yksipistemittauksien kanssa on varsin suuri riski tehdä "ylikorjauksia".

PEACE:

MMM:
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Nyt valkeni. Apo ei vaikuta jos käyttää asio draivereita. MME (ja REWissä java) toimii ok. Onkohan tuohon mitään järkevää ratkaisua? Joku Voicemeeter viritys?
 
Nyt valkeni. Apo ei vaikuta jos käyttää asio draivereita. MME (ja REWissä java) toimii ok. Onkohan tuohon mitään järkevää ratkaisua? Joku Voicemeeter viritys?

Meinasin etsiä mittaukset Windowsin tavallisesta toteutuksesta ja todeta että sama käyttää sitä kun ei kuultavia eroja kuitenkaan ole.

Olikin aika väärä oletus, tekee aika karmeaa jälkeä tuo DirectSound ainakin. En tiedä sitten onko asiat muuttuneet 6 vuoden aikana mihinkään tuosta. Täytyypä varmaan itsekin kokeilla muita toteutuksia jossain vaiheessa.
 
Olikin aika väärä oletus, tekee aika karmeaa jälkeä tuo DirectSound ainakin. En tiedä sitten onko asiat muuttuneet 6 vuoden aikana mihinkään tuosta. Täytyypä varmaan itsekin kokeilla muita toteutuksia jossain vaiheessa.

Suosittelen lukemaan:


My testing in Dec '20 shows that the Windows upsampler is probably more than good enough. It appears like Windows made improvements since 2015. Playing a 44.1kHz file with upsampling to 96kHz, 24 bits, and EAPO set to -0.2 dB to avoid CAudioLimiter, the highest distortion component was at -134 dB
 
Suosittelen lukemaan:


Hyvä kuulla että ovat korjanneet. Eli enpä kyllä keksi kovin montaa hyvää syytä ASIO:ta käyttää pelkkään kuunteluun jos noin hyvin mikserilläkin toimii. DAW hommat sitten erikseen.
 
Television kaverina Genelecin G3-pari sekä F2. Pöytäkoneen kaveriksi olisi nyt tarkoitus ostaa G1-pari. G3:ssa on takana ruuvinpaikat Isopodille, että kaiuttimen voi halutessaan kääntää vaakasuoraan. G1:ssä Isopodin rivasto erilainen kuin isommissa kaiuttimissa eikä kaiuttimen takana ole Isopodille muuta paikkaa kuin alkuperäinen.

G1:n tai vastaavan kokoluokan Genelec-kaiuttimen omistajat: voiko G1:n Isopodin rivaston irroittaa itse podista (jos tarpeellista) ja asettaa kaiutin lepäämään vaakasuoraan Isopodin päälle kiinnittämättä Isopodia itse kaiuttimeen takaisin?
 
Television kaverina Genelecin G3-pari sekä F2. Pöytäkoneen kaveriksi olisi nyt tarkoitus ostaa G1-pari. G3:ssa on takana ruuvinpaikat Isopodille, että kaiuttimen voi halutessaan kääntää vaakasuoraan. G1:ssä Isopodin rivasto erilainen kuin isommissa kaiuttimissa eikä kaiuttimen takana ole Isopodille muuta paikkaa kuin alkuperäinen.

G1:n tai vastaavan kokoluokan Genelec-kaiuttimen omistajat: voiko G1:n Isopodin rivaston irroittaa itse podista (jos tarpeellista) ja asettaa kaiutin lepäämään vaakasuoraan Isopodin päälle kiinnittämättä Isopodia itse kaiuttimeen takaisin?
Näköjään voi. Testasin G1:llä. Makaa tukevasti ja "suorassa".
 
Olisin hommaamassa nykyisen soundbarin (Sony ht-st5000) tilalle aktiivi 2.1 settiä olohuoneeseen tv:n kaveriksi eli käyttö olisi 50% elokuvat/sarjat/pelaaminen, 35% urheilu ja 15% youtube/spotify/twitch. Istumapaikka on 2m päässä, 17m2 tila ja kaiuttimet olisivat melkein heti telkkarin kummallakin puolella. Olen katsonut viikon päivät ja KEF LSX ja ELAC 2050/SVS SB-1000 tuotteet kiinnostaisi eniten, onko näistä mitään pahempaa sanottavaa tai kumpi kombo toimisi paremmin ? Tai tietenkin jotain muita vaihtoehtoja, halvempaa tai kalliimpaa max 2000e. Ei kuitenkaan Klipsch, en tykännyt niiden äänestä pidemmän päälle.

EDIT: tietenkään aktiivi ei ole täysi pakko, on sivusilmällä katsottu esim Amphion Helium 510 ja siihen tietenkin av vahvistin.
 
Viimeksi muokattu:
Olisin hommaamassa nykyisen soundbarin (Sony ht-st5000) tilalle aktiivi 2.1 settiä olohuoneeseen tv:n kaveriksi eli käyttö olisi 50% elokuvat/sarjat/pelaaminen, 35% urheilu ja 15% youtube/spotify/twitch. Istumapaikka on 2m päässä, 17m2 tila ja kaiuttimet olisivat melkein heti telkkarin kummallakin puolella. Olen katsonut viikon päivät ja KEF LSX ja ELAC 2050/SVS SB-1000 tuotteet kiinnostaisi eniten, onko näistä mitään pahempaa sanottavaa tai kumpi kombo toimisi paremmin ? Tai tietenkin jotain muita vaihtoehtoja, halvempaa tai kalliimpaa max 2000e. Ei kuitenkaan Klipsch, en tykännyt niiden äänestä pidemmän päälle.

EDIT: tietenkään aktiivi ei ole täysi pakko, on sivusilmällä katsottu esim Amphion Helium 510 ja siihen tietenkin av vahvistin.
Mikä tuossa Klipschissä häiritsi?
 
Millanen on tilan akusointi? Siihen kannattais ainakin osa budjetista heittää. Auttaa paljon pidemmälle kuin kaiuttimiin kaadettu raha tietyn rajan jälkeen.
Ikkunat on heti vieressä, mutta niissä on paksut verhot, sohva, takka, mattoja, kasveja, seinillä tauluja. On kyllä ajatuksissa ostaa telkkarin seinälle akustiikkalevyjä sekä takan vierustan pienelle seinälle, muuten on aika avointa, väliseinä erottaa keittiöstä, gyproccii kaikki seinät.
 
Ikkunat on heti vieressä, mutta niissä on paksut verhot, sohva, takka, mattoja, kasveja, seinillä tauluja. On kyllä ajatuksissa ostaa telkkarin seinälle akustiikkalevyjä sekä takan vierustan pienelle seinälle, muuten on aika avointa, väliseinä erottaa keittiöstä, gyproccii kaikki seinät.
Mitä on kuuntelupaikan takana? Klipchien ikävä sointi voisi viitata siihen että siellä on ikkuna tai kova seinäpinta. Sama voi toistua muillakin kaiuttimilla, sillä ei noissa klipcheissä mitään kovin erikoista toteutusta ole.
 
Mitä on kuuntelupaikan takana? Klipchien ikävä sointi voisi viitata siihen että siellä on ikkuna tai kova seinäpinta. Sama voi toistua muillakin kaiuttimilla, sillä ei noissa klipcheissä mitään kovin erikoista toteutusta ole.
Sohvan takana on aukeama keittiöön, sitä tarkoitin avoimella. Sohvan vasen reunusta keittiön takaseinään asti ikkunoita, oikealla on takka ja aukeama käytävälle missä makuuhuoneet/eteinen ja kello neljässä-viidessä on se keittiön pieni väliseinämä missä kummallakin puolella kulkuväylät. Minulla on myös ollu audio prot ja genelecit lainassa ja niillä ei tullut samanlaista oloa, joku siinä äänensävyssä ? Samanlainen olo tulee välillä kun on palaverissa, kuuntelee henkilön puhetta ja on vain pakko laskea voluumia, vaikka puheen äänentaso on samalla muiden kanssa.
 
Samanlainen olo tulee välillä kun on palaverissa, kuuntelee henkilön puhetta ja on vain pakko laskea voluumia, vaikka puheen äänentaso on samalla muiden kanssa.
Tuo fiilis tulee yleensä siitä kun korkeat taajuudet jäävät soimaan ja/tai ovat liian korkealla voluumilla, oli syynä sit akustiikka tai huonolaatuinen mikki. Onko sulla siis takka ja ikkuna vastakkain ja kuuntelupiste siinä kahden heijastavan kovan pinnan välissä? Voihan se olla että ne klipschit ei sulle vaan yksinkertaisesti sovi, mutta ei niitä yleisesti olla missään kuvattu sellaisiksi että korkeat äänet ei toistuisi hyvin. Sen takia uumoilin että akustiikassa olisi parantamisen varaa noiden kovien pintojen osalta.

Genejä joskus haukutaan melkein liiankin tajuntaan poraaviksi joidenkin toimesta ja on kyllä mielenkiintoista että niiden kanssa ei samaa fiilistä tullut. Tiedä sitten että mistä on oikeasti kyse.

Joka tapauksessa tuossa hintaluokassa suosittelen kuuntelemaan kajarit ja sitten vasta tekemään ostopäätöksen. Asetteluun ja akustointiin kannattaa myös panostaa, harva kaiutin tykkää olla ihan takaseinässä kiinni.
 
Eikös Klipschin kaiuttimet oo usein vähän kirkkaita? Ainakin RP-600M näyttäis olevan.

 
Eikös Klipschin kaiuttimet oo usein vähän kirkkaita? Ainakin RP-600M näyttäis olevan.

No ehkä hieman, tuolta näkee kans että kaiuttimien taakse olisi hyvä laittaa jotain vaimennusta, sillä juuri kyseinen heijastus nostaa korkeita taajuuksia.
 
Sohvan takana on aukeama keittiöön, sitä tarkoitin avoimella. Sohvan vasen reunusta keittiön takaseinään asti ikkunoita, oikealla on takka ja aukeama käytävälle missä makuuhuoneet/eteinen ja kello neljässä-viidessä on se keittiön pieni väliseinämä missä kummallakin puolella kulkuväylät. Minulla on myös ollu audio prot ja genelecit lainassa ja niillä ei tullut samanlaista oloa, joku siinä äänensävyssä ? Samanlainen olo tulee välillä kun on palaverissa, kuuntelee henkilön puhetta ja on vain pakko laskea voluumia, vaikka puheen äänentaso on samalla muiden kanssa.
Ilmeisesti Klipchien ääni on alun alkaenkin niin värittynyt tai vääristynyt, ettei niitä saa millään akustoinnilla korjattua. Jos saat jostain käsiisi Aurelian Aniarat kannattaa kokeilla. Itsellä olleet tv:n kaverina useamman vuoden. Nuo ovat soinniltaan sellaiset sellaiset ettei korva väsy ääneen pitemmälläkään kuuntelulla.
 
Olisin hommaamassa nykyisen soundbarin (Sony ht-st5000) tilalle aktiivi 2.1 settiä olohuoneeseen tv:n kaveriksi eli käyttö olisi 50% elokuvat/sarjat/pelaaminen, 35% urheilu ja 15% youtube/spotify/twitch. Istumapaikka on 2m päässä, 17m2 tila ja kaiuttimet olisivat melkein heti telkkarin kummallakin puolella. Olen katsonut viikon päivät ja KEF LSX ja ELAC 2050/SVS SB-1000 tuotteet kiinnostaisi eniten, onko näistä mitään pahempaa sanottavaa tai kumpi kombo toimisi paremmin ? Tai tietenkin jotain muita vaihtoehtoja, halvempaa tai kalliimpaa max 2000e. Ei kuitenkaan Klipsch, en tykännyt niiden äänestä pidemmän päälle.

EDIT: tietenkään aktiivi ei ole täysi pakko, on sivusilmällä katsottu esim Amphion Helium 510 ja siihen tietenkin av vahvistin.
Denon X1600, Elac Debut Reference DBR62 ja Klipsch r-112sw? Vielä riittää reippaasti budjettia kaiutinjalustoihin, johtoihin yms.

Melkein kannattais odotella että vahvistimien hinnat laskee ja kattoo minkälaisia vekottimia uudet pioneerit/onkyot on dirac liven kanssa.

Aktiivikaiuttimien + subbarin kanssa saattaa olla ongelmia Dolby/Dts ja LFE kanssa. Näyttäis olevan yleinen väittelyn aihe että miten homma toimii oikeasti.

Kaiuttimia ois tietenkin hyvä käydä kuuntelemassa, mutta on siinäkin ongelmansa kun liikkeessä saattaa tykästyä esim. kirkkaaseen ja erottelevaan soundiin mutta pidemmän päälle kotona vituttaa. Terveisin Dali Zensor 3 omistaja. Lähiaikoina vaihdan noihin Elac Debut Reference DBR62 ihan vain audiosciencereview perusteella. Ainahan kaiuttimet voi myydä pienellä tappiolla ja kokeilla toista mallia jos ei tykkää.
 
Kaiuttimia ois tietenkin hyvä käydä kuuntelemassa, mutta on siinäkin ongelmansa kun liikkeessä saattaa tykästyä esim. kirkkaaseen ja erottelevaan soundiin mutta pidemmän päälle kotona vituttaa. Terveisin Dali Zensor 3 omistaja. Lähiaikoina vaihdan noihin Elac Debut Reference DBR62 ihan vain audiosciencereview perusteella. Ainahan kaiuttimet voi myydä pienellä tappiolla ja kokeilla toista mallia jos ei tykkää.
Joo se kuunteluhuone ei kyllä yleensä vastaa ollenkaan sitä loppusijoituspaikkaa, eli omaa olohuonetta. Ensimmäistä oikeaa hifi-kaiutinta ostaessa ei myöskään välttämättä tiedä mitä tulee ääneltä oikeasti haluamaan, joten oppirahat on jossain muodossa aina maksettava... Muutamien kokeilujen jälkeen sitten jo rupea se mielipide kokemusten karttumisen myötä hahmoittumaan. Kaiutinten ääneen voi myös vaikuttaa muilla komponenteilla, mutta tätä nyt ei haluta alkuun ainakaan myöntää ja muutenkaan erot ei yleensä ole niin dramaattisia. Tosin esimerkiksi Klipschin korvat riipivä diskantti sopii kuulemma erinomaisesti hieman rauhallisemman toiston omaavien putkivahvistimien pariksi jne..

Kaiuttimissa myös käytetyt voisivat olla hyvä lähtökohta, jos vaan on ensin perehdytty hieman eri merkkien luonteeseen ja ei osta vanhoja malleja vaan uusinta tai toiseksi uusinta mallia. Aika monella on myös toi yllämainittu syy myynnin taustalla.

Noi ASR kaiutinmittaukset jättäisin ihan oman onnensa nojaan, tai noh, jos pelkkä yhden kaiuttimen epämääräisissä oloissa mitattu taajuusvaste on omasta mielestä järkevä lähestymistapa stereokaiuttimien paremmuuden ratkaisemiseen, niin ehkä sitten.
 
Ainahan kaiuttimet voi myydä pienellä tappiolla ja kokeilla toista mallia jos ei tykkää.
Kiva toi 'pieni tappio' näissä hommissa. Itselleen uskottelee että ainahan nää menee kaupaksi tai että sain hyvän hinnan. Lopputulostahan ei kerrota kotona.
Itsehän raahasin lopulta Adam subin pajalle ooveehoolla olemattomalla palautusdiilillä tuottamaan alapäähän puuttuvaa hyvää.
Lopputulos:

adam-t7v+sub-graph.jpg

Ei hyvä eikä kaunis mutta kelpaa tähän tilanteeseen. Sitten kun oon iso niin hankin varmaan genelecit. Mutta silloin mulla on jo varmaan eri huonekin.
 
Joo se kuunteluhuone ei kyllä yleensä vastaa ollenkaan sitä loppusijoituspaikkaa, eli omaa olohuonetta. Ensimmäistä oikeaa hifi-kaiutinta ostaessa ei myöskään välttämättä tiedä mitä tulee ääneltä oikeasti haluamaan, joten oppirahat on jossain muodossa aina maksettava... Muutamien kokeilujen jälkeen sitten jo rupea se mielipide kokemusten karttumisen myötä hahmoittumaan. Kaiutinten ääneen voi myös vaikuttaa muilla komponenteilla, mutta tätä nyt ei haluta alkuun ainakaan myöntää ja muutenkaan erot ei yleensä ole niin dramaattisia. Tosin esimerkiksi Klipschin korvat riipivä diskantti sopii kuulemma erinomaisesti hieman rauhallisemman toiston omaavien putkivahvistimien pariksi jne..

Kaiuttimissa myös käytetyt voisivat olla hyvä lähtökohta, jos vaan on ensin perehdytty hieman eri merkkien luonteeseen ja ei osta vanhoja malleja vaan uusinta tai toiseksi uusinta mallia. Aika monella on myös toi yllämainittu syy myynnin taustalla.

Noi ASR kaiutinmittaukset jättäisin ihan oman onnensa nojaan, tai noh, jos pelkkä yhden kaiuttimen epämääräisissä oloissa mitattu taajuusvaste on omasta mielestä järkevä lähestymistapa stereokaiuttimien paremmuuden ratkaisemiseen, niin ehkä sitten.
Voitko sivistää, että millä perusteella nuo ASR mittaukset on tehty epämääräisissä oloissa? Ja miksi yhden kaiuttimen mittaus on huono asia?
 
Kaiutinten ääneen voi myös vaikuttaa muilla komponenteilla, mutta tätä nyt ei haluta alkuun ainakaan myöntää ja muutenkaan erot ei yleensä ole niin dramaattisia.
Eiköhän kaikki ymmärrä että esim. eq:lla ja muilla signaalitiellä olevilla palasilla (tai niiden puutteella) voi vaikuttaa ääneen. Se on sit jokaisen oma asia että kuinka värittyneestä toistosta tykkää ja tekeekö haluamansa muutokset digitaalisen signaalinkäsittelyn voimin, vai laittamalla hehkulamppuja vahvistimeen.

Kaiutinkaapelinkannattimet on sit oma juttunsa ja en sekoittaisi moisilla turhaan pakkaa. Kaiutinpiuhojenkin pituuksien avulla äänensävyn säätäminen on varmaan sit se seuraava trendi. :facepalm:
 
Voitko sivistää, että millä perusteella nuo ASR mittaukset on tehty epämääräisissä oloissa? Ja miksi yhden kaiuttimen mittaus on huono asia?
Kysytkö tosissasi? Kaiuttimissa ja kuulokkeissakin kuullaan hieman muutakin kuin pelkkää taajuusvastetta. Näitä voisivat olla esim. äänikuva, dynamiikka, erottelukyky ja musikaalisuus. ASR mittauksessa näistä toteutuu vain taajuusvaste. Hyvin usein kaiuttimet on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi parina (stereo) jolloin koetaan tuota stagea, erottelua ja musikaalisuutta aivan eri tavalla kuin yhdellä kaiuttimella kuunneltuna.
 
Näitä voisivat olla esim. äänikuva, dynamiikka, erottelukyky ja musikaalisuus.
Olis kyllä mielenkiintoinen tieteellinen tutkimus yrittää selvittää että millaiset mitattavat suureet (impulssivaste, dynamiikka, vaihekäyttäytyminen ja taajuusvaste) vaikuttavat mihinkin nykyisin heikosti määriteltyihin, mutta hifi-lehdissä paljon käytettyihin suureisiin, kuten erottelukyky, musikaalisuus ja äänikuva. Vaikka muutama kymmentä paria erilaisia kaiuttimia, joita kuunneltaisiin sokkona, kerättäisiin vapaavalintaiset kuvaukset kuunteluelämyksistä isolla asiantuntijajoukolla ja lopuksi laitettais joku neuroverkko tjsp. arpomaan että mitkä kuvaukset liittyy mihinkin mitattaviin suureisiin. Tarpeaksi kun puuhattaisiin opetusmateriaalia, niin lopulta saataisiin rakennettua neuroverkko joka itsenäisesti kirjoittaa arvosteluita vaikka kaiutinkaapelikorokkeista, olettaen että niiden vaikutuksen voi mitenkään havaita.
 
Kysytkö tosissasi? Kaiuttimissa ja kuulokkeissakin kuullaan hieman muutakin kuin pelkkää taajuusvastetta. Näitä voisivat olla esim. äänikuva, dynamiikka, erottelukyky ja musikaalisuus. ASR mittauksessa näistä toteutuu vain taajuusvaste. Hyvin usein kaiuttimet on kuitenkin tarkoitettu kuunneltavaksi parina (stereo) jolloin koetaan tuota stagea, erottelua ja musikaalisuutta aivan eri tavalla kuin yhdellä kaiuttimella kuunneltuna.
Ihan tosissani kysyn. Miten parantaisit ASR mittauksia? Pitäisikö noita muita "parametreja" mitata jotenkin vai kirjoittaa enemmän subjektiivista kokemusta stereokuuntelusta?
 
Tällä hetkellä on käytössä Sonoksen 5.1 järjestelmä ja sen oikkuilut on alkanut ärsyttämään. Ajatuksissa olisi hankkia 2.0 tai 2.1 systeemi television kaveriksi. Mikä olisi järkevin ratkaisu toteutukseen jos haluaisin säilyttää ARC:n ja ehkä päästä ilman subia. Onko tarpeeksi bassoa saatavilla ilman? Olemassa olevaa Sonosta ei pysty tuossa hyödyntämään. Alustava budjetti voisi olla max 2000€
 
Ihan tosissani kysyn. Miten parantaisit ASR mittauksia? Pitäisikö noita muita "parametreja" mitata jotenkin vai kirjoittaa enemmän subjektiivista kokemusta stereokuuntelusta?
En tiedä sinänsä miten parantaisin ASR mittauksia, mutta en tuijottaisi pelkkää taajusvastetta pelkästään. Lisäksi oikein mitään muuta ei tällä hetkellä osata tai järkevästi pystytä mittaamaan kuin taajusvastetta ja impedanssia.

Ihan hyvää arviota ja ennen kaikkea kuuntelukokemuksesta kerrottua tietoa tuosta mainitusta Elacista esim. tällä kanavalla:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.



Lisäksi esimerkkinä toinen osaava arvioija, joka sisällyttää yleensä myös taajuusvasteet revikoihinsa:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.



Ja sitten varmaan tulee mieleen, että miksi uskoisi mitä Youtebessa selitetään niin a) itse kokeilee vastaavia laitteita ja on suurin piirtein samaa mieltä asioista kokemuksen karttuessa ja b) yleisö kyllä myös äänestää ne henkilöt tuolta pois jotka höpöttävät täysin mitä sattuuu.
 
Lisäksi oikein mitään muuta ei tällä hetkellä osata tai järkevästi pystytä mittaamaan kuin taajusvastetta ja impedanssia.

Nuo ASR mittaukset käyttävät tuollaista robottilaitetta joka mittaa äänen kaikkialta kaiuttimen ympäriltä tuhansia kertoja jolloin matematiikalla voidaan poistaa huoneen aiheuttamat muuttujat pois. Lisäksi tuo mahdollistaa suuntautuvuuden ja äänikuvan leveyden mittaamisen joka juurikin kertoo millaista äänikuvaa voi kaiuttimilta odottaa. Tuo mittausjärjestelmä ymmärtää ANSI CTA 2034 standardia joka kuvailee käytännössä standardisoidun kuunteluympäristön kotiolosuhteissa, jolloin voidaan verrata standardisoidussa muodossa eri kaiuttimien käyttäytymistä kuuntelutiloissa. Tämän ansiosta nuo mittaukset paljastaa myös kaikukomponentit ja niistä + suoraan tulevista aalloista muodostuvan yhdistelmän joka on se mitä ihminen lopulta kaiuttimesta kuulee. Mittauksista löytyy myös taajuuksittain harmoninen kokonaissärö josta selviää mitkä taajuudet toistuvat puhtaasti ja missä taas on mukana esimerkiksi muita harmonisia taajuuksia. Tuota katselemalla voi päätellä monesti miten puhdas varsinkin bassontoisto on, siellä kun nuo arvot tyypillisesti karkaa käsistä.

On toki sanomattakin selvää että jokaisen kuuntelutila on erilainen eikä noista voi mitään lopullista päätellä, mutta kyllä minä uskon että noilla pystyy karsimaan huonoja tai omaan käyttöön sopimattomia kaiuttimia pois. Ja tietenkään millään mittauksilla ei ole mitään väliä ellei kaiuttimia laita jonkun sortin huonekorjausalgoritmin läpi kotona.

Amirilta löytyy video mono vs stereomittauksista kaiutintesteissä, ihan hyvät syyt siihen on miksi noin tehdään.
 
Nuo ASR mittaukset käyttävät tuollaista robottilaitetta joka mittaa äänen kaikkialta kaiuttimen ympäriltä tuhansia kertoja jolloin matematiikalla voidaan poistaa huoneen aiheuttamat muuttujat pois. Lisäksi tuo mahdollistaa suuntautuvuuden ja äänikuvan leveyden mittaamisen joka juurikin kertoo millaista äänikuvaa voi kaiuttimilta odottaa. Tuo mittausjärjestelmä ymmärtää ANSI CTA 2034 standardia joka kuvailee käytännössä standardisoidun kuunteluympäristön kotiolosuhteissa, jolloin voidaan verrata standardisoidussa muodossa eri kaiuttimien käyttäytymistä kuuntelutiloissa. Tämän ansiosta nuo mittaukset paljastaa myös kaikukomponentit ja niistä + suoraan tulevista aalloista muodostuvan yhdistelmän joka on se mitä ihminen lopulta kaiuttimesta kuulee. Mittauksista löytyy myös taajuuksittain harmoninen kokonaissärö josta selviää mitkä taajuudet toistuvat puhtaasti ja missä taas on mukana esimerkiksi muita harmonisia taajuuksia. Tuota katselemalla voi päätellä monesti miten puhdas varsinkin bassontoisto on, siellä kun nuo arvot tyypillisesti karkaa käsistä.

On toki sanomattakin selvää että jokaisen kuuntelutila on erilainen eikä noista voi mitään lopullista päätellä, mutta kyllä minä uskon että noilla pystyy karsimaan huonoja tai omaan käyttöön sopimattomia kaiuttimia pois. Ja tietenkään millään mittauksilla ei ole mitään väliä ellei kaiuttimia laita jonkun sortin huonekorjausalgoritmin läpi kotona.

Amirilta löytyy video mono vs stereomittauksista kaiutintesteissä, ihan hyvät syyt siihen on miksi noin tehdään.
Ainahan se vaste mitataan yhdestä. Uskomatonta höpinää tuossa videossa.. Joo ei muuta kuin monosetit kaikille käyttöön!!
 
Ainahan se vaste mitataan yhdestä. Uskomatonta höpinää tuossa videossa.. Joo ei muuta kuin monosetit kaikille käyttöön!!

Eihän stereo vs. mono-aiheella ole väliä kun vedetään REW:llä sweeppejä, mutta tuossa kyse oli, että stereoparille syötettiin mono-signaali musiikkia kuunnellessa. Nuo havainnot pohjaavat Floyd Toolen tutkimuksiin, joten ihan miksikään "uskomattomaksi höpinäksi" en julistaisi.

@jkm Argumentoinnissasi alkaa ärsyttää suunnattomasti muita lukijoita (minua) se, että et selvästikään lue tai tutki noita lähteitä, joita liitteiksi laitetaan. Kumoat muiden argumentteja toteamalla, että "höpö höpö" ja oma argumenttisi on puhtaasti retorinen. Hedelmällinen keskustelu tästä aiheesta on ihan mahdotonta. Eri mieltä saa olla, mutta asiasta pitää pystyä keskustelemaan rakentavasti.

Sekin, että Amir käyttää testeissään standardien mukaisia mittaustapoja ja välineitä, eikä suinkaan itse keksimiään metodeja, asettaa vaatimuksia myös kritiikille. Osaatko kuvailla mikä tuossa ANSI CTA 2034-standardin mukaisessa mittauksessa on pielessä? Voisitko selittää minulle, koska minulla ei ole kompetenssia tuota lähteä kritisoimaan? Kävisin mielelläni asiasta rakentavaa keskustelua, ihan oikeasti.

En tiedä sinänsä miten parantaisin ASR mittauksia, mutta en tuijottaisi pelkkää taajusvastetta pelkästään. Lisäksi oikein mitään muuta ei tällä hetkellä osata tai järkevästi pystytä mittaamaan kuin taajusvastetta ja impedanssia.

Saisiko perusteet tälle? Eihän ASR-mittauksissa edes mitata pelkkää taajuusvastetta vaan myös monia muita asioita. Tiedät sen kyllä itsekin, eivät ne mittaukset ole kahden kuvan mittaiset.

Ja sitten varmaan tulee mieleen, että miksi uskoisi mitä Youtebessa selitetään niin a) itse kokeilee vastaavia laitteita ja on suurin piirtein samaa mieltä asioista kokemuksen karttuessa ja b) yleisö kyllä myös äänestää ne henkilöt tuolta pois jotka höpöttävät täysin mitä sattuuu.

Aletaan olla taas siinä pisteessä, että pakko uskoa koska auktoriteetti sanoo... Kuka määrittää oikean hifi-auktoriteetin? Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää.
Maailmasta löytyy varmasti 10000 ihmistä, jotka vannovat kaapelinkorottajien ja mystiikkaan perustuvien resonoijien ääntä parantaviin vaikutuksiin. Ovatko he lähempänä totuutta?

Ymmärrän kyllä, että äänentoistossa on myös niitä toistoon liittyviä piirteitä, joita on hankala mitata. En minä tiedä miten äänen *aseta haluamasi objektiivi tähän* mitataan, mutta se ei ole peruste sille, että mittaaminen on turhaa. Äänentoisto on mennyt laadullisesti aivan järkyttävän paljon eteenpäin, koska mittauksien käytöstä on tullut alan standardi. Huono kaiutin ei selviä, koska sen virheet voidaan osoittaa ihan objektiivisella asteikolla. Tällaisella standardoinnilla saadaan luotua toistuvasti parempia laitteita, alemmalla hinnalla. Koko ala ei ole vain sunnittelija "gurujen" varassa.
 
Eihän stereo vs. mono-aiheella ole väliä kun vedetään REW:llä sweeppejä, mutta tuossa kyse oli, että stereoparille syötettiin mono-signaali musiikkia kuunnellessa. Nuo havainnot pohjaavat Floyd Toolen tutkimuksiin, joten ihan miksikään "uskomattomaksi höpinäksi" en julistaisi.

@jkm Argumentoinnissasi alkaa ärsyttää suunnattomasti muita lukijoita (minua) se, että et selvästikään lue tai tutki noita lähteitä, joita liitteiksi laitetaan. Kumoat muiden argumentteja toteamalla, että "höpö höpö" ja oma argumenttisi on puhtaasti retorinen. Hedelmällinen keskustelu tästä aiheesta on ihan mahdotonta. Eri mieltä saa olla, mutta asiasta pitää pystyä keskustelemaan rakentavasti.

Sekin, että Amir käyttää testeissään standardien mukaisia mittaustapoja ja välineitä, eikä suinkaan itse keksimiään metodeja, asettaa vaatimuksia myös kritiikille. Osaatko kuvailla mikä tuossa ANSI CTA 2034-standardin mukaisessa mittauksessa on pielessä? Voisitko selittää minulle, koska minulla ei ole kompetenssia tuota lähteä kritisoimaan? Kävisin mielelläni asiasta rakentavaa keskustelua, ihan oikeasti.



Saisiko perusteet tälle? Eihän ASR-mittauksissa edes mitata pelkkää taajuusvastetta vaan myös monia muita asioita. Tiedät sen kyllä itsekin, eivät ne mittaukset ole kahden kuvan mittaiset.



Aletaan olla taas siinä pisteessä, että pakko uskoa koska auktoriteetti sanoo... Kuka määrittää oikean hifi-auktoriteetin? Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää.
Maailmasta löytyy varmasti 10000 ihmistä, jotka vannovat kaapelinkorottajien ja mystiikkaan perustuvien resonoijien ääntä parantaviin vaikutuksiin. Ovatko he lähempänä totuutta?

Ymmärrän kyllä, että äänentoistossa on myös niitä toistoon liittyviä piirteitä, joita on hankala mitata. En minä tiedä miten äänen *aseta haluamasi objektiivi tähän* mitataan, mutta se ei ole peruste sille, että mittaaminen on turhaa. Äänentoisto on mennyt laadullisesti aivan järkyttävän paljon eteenpäin, koska mittauksien käytöstä on tullut alan standardi. Huono kaiutin ei selviä, koska sen virheet voidaan osoittaa ihan objektiivisella asteikolla. Tällaisella standardoinnilla saadaan luotua toistuvasti parempia laitteita, alemmalla hinnalla. Koko ala ei ole vain sunnittelija "gurujen" varassa.
Jostain yhdestä 80-luvun (?) tutkimuksesta voi vetää omat johtopäätöksensä. Lyhyesti sanottuna myös, ei minua edes kiinnosta miten mun kaiuttimet soi monona, minä kuuntelen stereona.

Amirin mittaustavat ei minua sinänsä edes kiinnosta, koska en niitä tule koskaan vakavasti ottamaan. Kaverillahan on nykyisin dissausten takia maininta mittauksista "your mileage may vary". Katsoin juuri hänen uusimman videon tuosta kaiutinten mittauksen vaikeudesta ja hän tuntui puhuvan joka kalvolla hieman eri mielipiteellä. Siitä olen hänen kanssaan samaa mieltä, että taajuusvasteella voidaan alustavasti hyvinkin päätellä onko kaiutin loppukäyttäjälle sopiva, mutta sitä kaivattua kultaista vastetta ei sieltä sitten tullutkaan. Kuulokevahvistimissa tämä sentään on selvillä; korkein SINAD on selkeä voittaja, mitään muuta ääneen vaikuttavaahan ei voi olla.

Kun otat tuon auktoriteetin esiin, niin eikö esimerkiksi sinulle tai näille muille nettikansan mittausfriikeille Amir ole se auktoriteetti? Mielestäni, jos suurin osa audiofiilikansasta on toista mieltä, kuin tämä yksinäinen sankari, niin todistustaakka auktoriteetistä on jossain muualla.

Muutenkin kun nykyisin ostaa edes jotenkin laadukkaan kaiutinparin, niin ei siinä tarvitse miettiä onko vaste tasainen vai ei vaan sitä, että onko stagea, slämiä, kirkkautta omiin tarpeisiin tai settiin. Tästähän oli jo yllä esimerkki, että Dali ei istu omaan korvaan.

Tarkemmista mittauksista ja niiden haasteista jo aiemminkin postasin tänne linkin, mutta eipä näitä tunnu kovin moni lukevan ajatuksella. Hyökätään vain heti kimppuun kun ei osu omaan mielipiteeseen.

Omana vinkkinä on, että annattaa kuunnella erilaisia settejä mahdollisuuksien mukaan ja sitä kautta perustaa se oma mielipide mikä kuulostaa hyvältä omaan korvaan. Eikä niinkään tuijottaa jotain yhtä mittausta.
 
Muutenkin kun nykyisin ostaa edes jotenkin laadukkaan kaiutinparin, niin ei siinä tarvitse miettiä onko vaste tasainen vai ei vaan sitä, että onko stagea, slämiä, kirkkautta omiin tarpeisiin tai settiin.
Vaikea arvioida että onko tarpeaksi stagea, slamia tai kirkkautta, kun ei noita termejä ole kukaan määritellyt edes etäisen tarkasti. Mun setissä on ainaki hyrskytystä aivan perkeleesti, ja siksi se on objektiivisesti paras, eiku.

Amirin mittaustavat ei minua sinänsä edes kiinnosta, koska en niitä tule koskaan vakavasti ottamaan.
Nyt ei taidettu Amirista mainita mitään, vaan pyydettiin kritiikkiä tuohon ANSI CTA 2034-standardiin.

Ilmeisesti mittaaminen (tai tieteelliset menetelmät yleisesti) ei vaan sinusta ole hedelmällistä toimitaa, sillä sen avulla ei voida tulla samoihin johtopäätöksiin kuin mitä olet subjektiivisesti saavuttanut, ja et halua ajatella että omat pohdintasi olisivat värittyneet mm. testiasetelman takia.
 
Mitähän tarkoittaa tuo monesti mainittu slam ? Onko se chest slam mikä tapahtuu 50-100hz alueella..? Tällöinhan tarvitaan hitosti kartiopinta-alaa ja jotta slämmiä tulisi paljon... pitäisi käsittääkseni (?) myös tuota taajuusaluetta tulisi ehkä korostaa. Eli taas tuli taajuusalue ja korostus mainittua. Kerro toki @jkm miten sinä tuon slamin itse ymmärrät ? Vai onko tämä jotain mitä ei voi sanoilla selittää, "tavikset" ei tajua, eikä sitä voi edes mitata..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 203
Viestejä
4 881 581
Jäsenet
78 775
Uusin jäsen
evelelle

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom