Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

[brainsurgery]

Täällä on Niben on/off pumppuun laitettu spot-hinta.fi + shellyt pörssisähköohjaus. Tässä se toimii ainakin ihan hyvin ja kesäksi olen laittanut lämmityksen kokonaan pois. Olen ymmärtänyt, että invertteripumpuilla on välillä ollut ongelmia lähteä paahtamaan täydellä teholla heti kun se sallitaan. Saattaa olla, että nuokin ovat vain jotain yksittäistapauksia.

Vähän oli säätämistä, että sain toimimaan pumpun halutulla tavalla mutta menköön harrastuksen piikkiin. Niben tietyt automaatti/turva-asetukset eivät oikein halunneet toimia yhteistyössä pörssisähköohjauksen kanssa.

 

[Jiim]

Veikkaisin, että oikein mitoitetussa keräyspiirissä se liuoksen lämpötilan ei pitäisi niin paljon laskea, että hyötysuhde oleellisesti muuttuu. Vai oletko tämän jotenkin mittaamalla todennut?

Liuoksen lämpötilahan laskee heti kun liuos on kiertänyt kaivossa ensimmäisen kierroksen, tämä on siis helppo todeta seuraamalla liuoksen lämpötiloja kompressorin käynnin aikana. Oikein lyhyellä käyntijaksolla käytetään pelkästään kaivossa lämmennyttä liuosta.

Samoin vähän epäilen, että se hieman kylmempi liuos kuormittaisi pumppua enemmän kuin useampi käynnistyskerta.

Kompressorin kulumisesta minulla ei ole kuin mutua. Korkeampi lämpötila nostaa kompressorin lämpöjä, mutta onko tällä vielä lattian lämmityksen vaatimilla lämpötiloilla jotain merkitystä kompressorin käyttöikään? En tiedä.

Vuorokauden aikana hintaheilunta on niin suurta, että väittäisin sillä optimoinnilla tulevan huomattavasti halvemmaksi. Kun katsoo vaikka tämän vuorokauden heiluntaa, niin mennään välillä 1-25snt/kWh.

Hyvin mahdollista, ja jopa todennäköistä. Toki tasaisessakin käytössä tulee hyödynnettyä halpoja tunteja, ja pieni painotus halvoille tunneille tulee jo sitä kautta, että yöllä on keskimäärin kylmempää ja pumppu siksi nostaa lämpötilapyyntiä.

Toki jos tämän joutuu käsin tekemään, niin sitten ei välttämättä mitään järkeä. Laittaa automaation hoitamaan, niin sittenhän se menee automaattisesti tekemättä itse mitään.

Noin se pitäisi mennä, käsin säätely sopii lähinnä harrastusluonteiseksi puuhaksi. Pelkillä vakioajastuksillakin saa jo osan hyödystä, ja parhaassa tapauksessa automaatiosta ei tarvitse edes maksaa. Omassa tapauksessani laskin kulutusvaikutusoptimoinnin säästöpotentiaaliksi noin 10 euroa kuussa, eli kovin paljon automaatiosta ei kannata maksaa.

 

[Jiim]

Täällä on Niben on/off pumppuun laitettu spot-hinta.fi + shellyt pörssisähköohjaus. Tässä se toimii ainakin ihan hyvin ja kesäksi olen laittanut lämmityksen kokonaan pois. Olen ymmärtänyt, että invertteripumpuilla on välillä ollut ongelmia lähteä paahtamaan täydellä teholla heti kun se sallitaan. Saattaa olla, että nuokin ovat vain jotain yksittäistapauksia.

Vähän oli säätämistä, että sain toimimaan pumpun halutulla tavalla mutta menköön harrastuksen piikkiin. Niben tietyt automaatti/turva-asetukset eivät oikein halunneet toimia yhteistyössä pörssisähköohjauksen kanssa.

Ajastuksilla pelaten on se hankaluus, että kompressoria ei voi ainakaan F1245:ssä käskeä suoraan käynnistymään ja sammumaan, vaan ohjaus on hoidettava epäsuorasti asteminuuttien kautta. Pitää sitten vain yrittää arvioida, millaisilla asetuksilla ja ajastuksilla kompressorin saisi käynnistymään esim. suunnilleen klo 23.45.

 

[naur1s]

Oikein lyhyellä käyntijaksolla käytetään pelkästään kaivossa lämmennyttä liuosta.

Pätkäkäynti on pahinta myrkkyä on/off-pumpuille. Tämän nyt luulisi jokaisen mlp omistajan ymmärtävän.

Kompressorin kulumisesta minulla ei ole kuin mutua. Korkeampi lämpötila nostaa kompressorin lämpöjä, mutta onko tällä vielä lattian lämmityksen vaatimilla lämpötiloilla jotain merkitystä kompressorin käyttöikään? En tiedä.

Sen kompressorin kuuluukin lämmetä. Edelleen, käynnistykset kuluttavat kompuraa.

 

[brainsurgery]

Ajastuksilla pelaten on se hankaluus, että kompressoria ei voi ainakaan F1245:ssä käskeä suoraan käynnistymään ja sammumaan, vaan ohjaus on hoidettava epäsuorasti asteminuuttien kautta. Pitää sitten vain yrittää arvioida, millaisilla asetuksilla ja ajastuksilla kompressorin saisi käynnistymään esim. suunnilleen klo 23.45.

Kikkailin tämän kompressorin käynnin estolla jolloin asteminuutit laskevat maksimissaan -2179 ja heti kun kompressorin käynti sallitaan, alkaa pumppu tuottamaan lämpöä. Tällöin pitää vastuslämmitys ottaa pois päältä ettei lähde vastuksilla lämmittämään kun asteminuutit laskevat liian alas.

 

[Jiim]

Pätkäkäynti on pahinta myrkkyä on/off-pumpuille. Tämän nyt luulisi jokaisen mlp omistajan ymmärtävän.

Edelleen, käynnistykset kuluttavat kompuraa.

Ihan hyvää kertausta nämä, samoista taisin jo itsekin mainita.

 

[Sikatiiker]

En milloinkaan lähtisi lämpöpumpun normaalitoimintaa katkomaan tai minimoimaan pörssisähkösäästöjen takia vaan halvimpina hetkinä tulistaisin sähkövastuksella jolloin kalliimpana aikana tarvitsee vähemmän lämmitellä. Itse tulistelen vain käyttövettä, mutta varmaan lattialämmityksenkin tulistuksella voisi olla helppo säästellä joitain euroja kuussa tms.

E: Nibellä monissa malleissa on oma inputti jota voi käyttää lisäyksen (=sähkövastuksen käyttö) estoon/sallimiseen. Pelkällä ajastettavalla releellä tuo säästää vuositasolla ihan mukavia summia sillä suurin sähkönkulutus maalämpökohteessa kohdistuu käyttöveden lämmittämiseen.

 

[Jiim]

Kikkailin tämän kompressorin käynnin estolla jolloin asteminuutit laskevat maksimissaan -2179 ja heti kun kompressorin käynti sallitaan, alkaa pumppu tuottamaan lämpöä. Tällöin pitää vastuslämmitys ottaa pois päältä ettei lähde vastuksilla lämmittämään kun asteminuutit laskevat liian alas.

Tuohan olisi tosiaan yksi tapa, kunhan saa vältettyä sen, ettei kompressoria sammuteta jonkin lämmityskierron alussa, semmoinen ei ilmeisesti tee hyvää. Vastuksiahan ei tarvitsisi estää kokonaan, jos säätää vastusten käytön rajan riittävän korkealle. En ole itse halunnut estää vastusten käyttöä kokonaan siltä varalta, jos kompressori vikaantuisi.

 

[Zigh]

sillä suurin sähkönkulutus maalämpökohteessa kohdistuu käyttöveden lämmittämiseen

Anteeksi mitä?

 

[naur1s]

sillä suurin sähkönkulutus maalämpökohteessa kohdistuu käyttöveden lämmittämiseen.

Aika paljon teillä kuluu sitten lämmintä käyttövettä...

 

[HTK12]

Liuoksen lämpötilahan laskee heti kun liuos on kiertänyt kaivossa ensimmäisen kierroksen, tämä on siis helppo todeta seuraamalla liuoksen lämpötiloja kompressorin käynnin aikana. Oikein lyhyellä käyntijaksolla käytetään pelkästään kaivossa lämmennyttä liuosta.

Jos käyntijakso on oikein lyhyt siitä seuraa kallis lasku pumpun uusimisesta. Eli siis laskeeko se liuoksen lämpötila oleellisesti kun verrataan vaikka pumpun käyvän 30min vrt. 90min? Jos ei niin silloinhan se yksi käyntijakso on aivan selvästi edullisempi vaihtoehto kun pumpun ikä pitenee ja voidaan hyödyntää sitä halvinta sähköä.

Kompressorin kulumisesta minulla ei ole kuin mutua. Korkeampi lämpötila nostaa kompressorin lämpöjä, mutta onko tällä vielä lattian lämmityksen vaatimilla lämpötiloilla jotain merkitystä kompressorin käyttöikään? En tiedä.

Se on fakta, että käynnistykset kuluttaa sitä pumppua, joten näkisin kyllä pumpun kannalta paremmaksi sen yhden lämmityksen yöllä (olettaen, että se riittää).

Hyvin mahdollista, ja jopa todennäköistä. Toki tasaisessakin käytössä tulee hyödynnettyä halpoja tunteja, ja pieni painotus halvoille tunneille tulee jo sitä kautta, että yöllä on keskimäärin kylmempää ja pumppu siksi nostaa lämpötilapyyntiä.

Ei välttämättä lämpimän veden käyttö ilman optimointia painottaa osaltaan sen käynnin veden käytön jälkeisiin tunteihin. Eli jos kaikilla on tapana käydä aamulla suihkussa, saattaakin olla, että tulee iso piikki samaan aikaan kun pörssin hinta piikkaa aamulla.

Omassa tapauksessani laskin kulutusvaikutusoptimoinnin säästöpotentiaaliksi noin 10 euroa kuussa, eli kovin paljon automaatiosta ei kannata maksaa.

Miten se vaikutus voi olla noin pieni? Jos ei ole kysessä joku todella matalaenergiatalo, jossa asuu yksi ihminen olettaisin pumpun vievän kuitenkin kohtuullisesti sähköä. Jos pumppu vie vaikka 5GWh vuodessa, niin ero pumpun kuluttaman sähkön hinnassa olisi vain ~2,5snt/kWh ilman optimointia tuolla kympin säästöllä. Itsellä koko talon kulutus on enemmän miinuksella kuluvalta vuodelta.

Anteeksi mitä?

Ehkä siellä on vesipuisto serena.

 

[brainsurgery]

En milloinkaan lähtisi lämpöpumpun normaalitoimintaa katkomaan tai minimoimaan pörssisähkösäästöjen takia vaan halvimpina hetkinä tulistaisin sähkövastuksella jolloin kalliimpana aikana tarvitsee vähemmän lämmitellä. Itse tulistelen vain käyttövettä, mutta varmaan lattialämmityksenkin tulistuksella voisi olla helppo säästellä joitain euroja kuussa tms.

E: Nibellä monissa malleissa on oma inputti jota voi käyttää lisäyksen (=sähkövastuksen käyttö) estoon/sallimiseen. Pelkällä ajastettavalla releellä tuo säästää vuositasolla ihan mukavia summia sillä suurin sähkönkulutus maalämpökohteessa kohdistuu käyttöveden lämmittämiseen.

Meillä on MLP kokonaiskulutus ollut ~3800kWh/vuosi josta kesän ajan käyttöveden teon perusteella käyttöveden lämmitykseen menee noin 1000kWh/vuosi.

 

[Ogeli]

Eikös foorumilla ole ketjuja maalämpöön ja automatioon ?

 

[brainsurgery]

Tuohan olisi tosiaan yksi tapa, kunhan saa vältettyä sen, ettei kompressoria sammuteta jonkin lämmityskierron alussa, semmoinen ei ilmeisesti tee hyvää. Vastuksiahan ei tarvitsisi estää kokonaan, jos säätää vastusten käytön rajan riittävän korkealle. En ole itse halunnut estää vastusten käyttöä kokonaan siltä varalta, jos kompressori vikaantuisi.

Pakostakin noita tapauksia tulee, että se kompressori joskus sammuu aika nopeasti sen jälkeen kun on aloittanut. Väittäisin, että ei niin usein, että sillä on merkitystä mihinkään.

En löytänyt keinoa etteikö lähtisi hyvin nopeasti vastuksille näillä kikkailuilla. Legionellakuumennukset pumppu toki tekee, kun on asettanut tilan vain manuaaliasennolle ja täpännyt sieltä vastuskäytön pois.

 

[Jiim]

Jos käyntijakso on oikein lyhyt siitä seuraa kallis lasku pumpun uusimisesta. Eli siis laskeeko se liuoksen lämpötila oleellisesti kun verrataan vaikka pumpun käyvän 30min vrt. 90min? Jos ei niin silloinhan se yksi käyntijakso on aivan selvästi edullisempi vaihtoehto kun pumpun ikä pitenee ja voidaan hyödyntää sitä halvinta sähköä.

Se on fakta, että käynnistykset kuluttaa sitä pumppua, joten näkisin kyllä pumpun kannalta paremmaksi sen yhden lämmityksen yöllä (olettaen, että se riittää).

Noin olen itsekin laskenut, ja siksi olen yrittänyt pitää käyntijaksojen pituuden vähintään jossain 2 tunnin tienoilla. Esim. tällä hetkellä asteminuuttiraja on 360, kun asennuksen jäljiltä arvona oli 120. Kovemmilla pakkasilla kaivo menee sen verran kylmäksi, että tuntuu varmimmalta antaa liuoksen ja kaivon lämmetä aina välillä (jäätulpan muodostumisen riskin vuoksi).

Vettä meillä lämmitetään vain aamuyöllä, eli kesäaikaan tulee vain 1 käynnistys vuorokaudessa.

 

[Jiim]

Miten se vaikutus voi olla noin pieni? Jos ei ole kysessä joku todella matalaenergiatalo, jossa asuu yksi ihminen olettaisin pumpun vievän kuitenkin kohtuullisesti sähköä. Jos pumppu vie vaikka 5GWh vuodessa, niin ero pumpun kuluttaman sähkön hinnassa olisi vain ~2,5snt/kWh ilman optimointia tuolla kympin säästöllä. Itsellä koko talon kulutus on enemmän miinuksella kuluvalta vuodelta.

Näköjään kymppi kuussa oli muisteltu yläkanttiin. Kulutusvaikutus on vaihdellut välillä -0,27 snt/kWh ja -2,2 snt/kWh, koko vuodelle laskettuna -0,88 snt/kWh. Säästöä on kertynyt vuodessa 79,20 euroa, eli 6,6 euroa kuussa. Tämä aikaväliltä 1.10.2024-30.9.2025. Koko talon kulutus on noin 9000 kWh, pumpulle ei ole omaa kulutusmittausta.

 

[Sikatiiker]

Anteeksi mitä?

Aika paljon teillä kuluu sitten lämmintä käyttövettä...

Oikaistaas aivopierua: käyttövettä kuluu säännöllisinä kellonaikoina jokaisena vuodenaikana => kelloreleajastus helppoa. Kompuran käynnistymisen estoihin en pyrkisi vaikuttamaan millään tavalla vaan antaisin lämpöpumppuautomatiikna hoitaa ohjauslogiikan itse.

 

[HTK12]

Näköjään kymppi kuussa oli muisteltu yläkanttiin. Kulutusvaikutus on vaihdellut välillä -0,27 snt/kWh ja -2,2 snt/kWh, koko vuodelle laskettuna -0,88 snt/kWh. Säästöä on kertynyt vuodessa 79,20 euroa, eli 6,6 euroa kuussa. Tämä aikaväliltä 1.10.2024-30.9.2025. Koko talon kulutus on noin 9000 kWh, pumpulle ei ole omaa kulutusmittausta.

Vähän yllättävät lukemat, mutta sen takia jokaisen kannattaakin aina valita mikä itselle on se optimi vaihtoehto. Alle 10GWh kulutuksella erot jää aika pieniksi jokatapauksessa.

Oikaistaas aivopierua: käyttövettä kuluu säännöllisinä kellonaikoina jokaisena vuodenaikana => kelloreleajastus helppoa. Kompuran käynnistymisen estoihin en pyrkisi vaikuttamaan millään tavalla vaan antaisin lämpöpumppuautomatiikna hoitaa ohjauslogiikan itse.

Itse kyllä pyrkisin minimoimaan ne kompuran käynnistykset.