Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Aihe lienee ajankohtainen, vaikka tästä olisi keskusteltu aikaisemmin.
Mitä mieltä täällä ollaan lumen lapioinnista seinänvierelle lisäeristeeksi? Mökillä pitempiä aikoja oleskellessa talvella, lapioin aina ympäri pohjan.
Hirsimökki kylmällä rossipohjalla puolen metrin betonipilareiden päällä. Vähentää puunkulutusta paljonkin, ja lattia ei niin kylmä.

Vuosia sitten, kun olin koko talven kotosalla, niin lapioin sokkelin viereen lunta talon ympäri. Sai samalla lattian hieman lämpimämmäksi kovilla pakkasilla.
Muuten kyllä riittävän lämmin. Kymmenen vuotta sitten tehty putkiremontti, jolloin lämmin vesiputket oli betonilaatassa, ja lattia lämpöisempi.

Harmi vaan, että en muistanut verrata lämmityskuluja muihin vuosiin. Kansioista kyllä pitäisi löytyä, silti suora vertaus vaikeaa, koska talvet eivät ole samanlaisia.
Salaojat kunnossa, ja lumen voi keväällä lapioida pois.

Onko kokemuksia tai tietoa haitoista, ja miten vaikuttanut lämmityskuluihin? Naapurin isäntä näyttää tuota tekevän joka talvi, kunhan lunta riittää.
 
Aihe lienee ajankohtainen, vaikka tästä olisi keskusteltu aikaisemmin.
Mitä mieltä täällä ollaan lumen lapioinnista seinänvierelle lisäeristeeksi? Mökillä pitempiä aikoja oleskellessa talvella, lapioin aina ympäri pohjan.
Hirsimökki kylmällä rossipohjalla puolen metrin betonipilareiden päällä. Vähentää puunkulutusta paljonkin, ja lattia ei niin kylmä.

Vuosia sitten, kun olin koko talven kotosalla, niin lapioin sokkelin viereen lunta talon ympäri. Sai samalla lattian hieman lämpimämmäksi kovilla pakkasilla.
Muuten kyllä riittävän lämmin. Kymmenen vuotta sitten tehty putkiremontti, jolloin lämmin vesiputket oli betonilaatassa, ja lattia lämpöisempi.

Harmi vaan, että en muistanut verrata lämmityskuluja muihin vuosiin. Kansioista kyllä pitäisi löytyä, silti suora vertaus vaikeaa, koska talvet eivät ole samanlaisia.
Salaojat kunnossa, ja lumen voi keväällä lapioida pois.

Onko kokemuksia tai tietoa haitoista, ja miten vaikuttanut lämmityskuluihin? Naapurin isäntä näyttää tuota tekevän joka talvi, kunhan lunta riittää.
On se vanhan kansan hyvä kikka lämmön eristämiseksi. Itse en tosin tekisi, en haluaisi ottaa riskiä lapioimieni lumien sulamisvesistä lisäkosteuskuormana sokkelille.

Itsellä on lämmin koneellisesti tuulettuva alapohja ja pirun tiivis talo joten ei tarvetta tälle kikalle. Ennemmin kolaan lumet seinänvieriltä pois, helpottaa kulkemistakin ulkona.
 
Mulla on kanssa themot, mutta kosteissa tiloissa. Olleet joku 5v. Toiminta semi ok. Tai no tänään aamulla suihkuun eikä lattia lämmin :mad: Mulla on asetuksena, että nostaa lämmöt niin, että 6 aikaan on 32C lattia joskus 7-8 välissä käyn aamuisin suihkussa niin mukava suorittaa operaatio lämpiän lattian kera. Epäilen, että rele paskana vai mikä noista termareista nyt yleensä menee... Joskus teki samat ja purin irti koputtelin ja taas toimi. En tiedä hommaanko enää tilalle vai shellyn suuntaan jos on romu. Themo on ihan ok jos ne vastukset on laatassa eli lattia varaalämpöä, jos ei niin vähän turha kikkare. Muissa themoissa on sitten vaan säädetty sellaset lämmöt, että ei tunnu kylmältä jalalle. Ihan ok se osaa lämmittää ne halvimmat tunnit, mutta käpelöinti mahdollisuudet vs. shelly on aika olemattomat.

Varaajaan ehdottomasti scriptillinen shelly themon sijaan. Maksaa tyyliin 20€+asennus. Todennäköisesti sulla on sähkökeskuksessa joku rele millä voi ohjataan koska varaaja päälle niin shelly tulee tuohon väliin. Tuo paske maksaa itsensä jo kuukaudessa takaisin parhaimmillaan.

Kuten jo täällä sanottu niin muuria ei kannata päästää ihan kylmäksi kun toimii patterin sijaan viilentäjänä vaikka lämmittäisi muilla. Toki jos ei kiinnosta niin ei se pakko ole. On mullakin vuosia välissä etten ole jaksanut takkaa tai leivinuunia poltella. Ajan myötä opit miten sen oman muurin kanssa kannattaa pelata. Omalla kohdalla 0C paikkeilla pesällinen päivässä vuoronperään. -10C kummassakin pesällinen päivässä. Likeemmäs -30C niin 2 pesällistä molemmissa.

Webaston pure oli kanssa hetken käytössä ennenkuin siirryin täyssähelin myötä go-e missä dynaaminen ohjaus (aika ehdoton kun öisin käytän vaan sähköä niin pääsulakkeet palaisi usein). Siellä tosiaan on dipit sisällä millä rajoitat, mutta ei sitä mun mielestä ole pakko rajoittaa mitenkään. Ei se auto vaan ota enempää tyyliin voi laittaa sen plugarin kaupan 22kW asiointi laturiinkin ihan hyvin kiinni. Tai taisi niillä dipeillä saada vielä pienempiä tehoja jos haluat ihan pienillä virroilla ladata.

Teet mitä vaan niin asu ainakin vuosi ellei toinenkin niin opit vähän tuntemaan taloa ja sitä myöten näkemään mitä olisi kannattava tehdä, mistä paras hyöty.

Alkoi tuo lämminvesivaraajaa yösähkölle ohjaava rele surisemaan välillä öisin, joten jossain vaiheessa se pitää varmaan vaihtaa. Voitko kertoa lisää noista Shellyistä millainen pörssisähkö ohjattu rele kannattaisi vaihtaa tilalle? Jos en sitä tämän vaihdon yhteydessä laita, niin tuskin sitten koskaan...

Siirtoyhtiö tosin antoi vaihtaa yösähkön alkamaan vasta klo 00 entisen klo 22 sijaan joten säästöt tulevat varmana olemaan aika pieniä.

Kellokytkin ja kontaktori vesivaraajalle, yöllä 1.30-6.30 (esim.) lämmitys. Lähes aina ne halvimmat, ja mahdolliset verkkoyhteyden häiriöt tai muut bittivirheet ei vaikuta toimintaan.

Ja sit jos tietää että lämminvesi voi loppua kesken saunailtaa, niin kellosta pakotus päälle. Osat halpoja, ja "tunnin homma" sähköriltä kytkeä.

Tämä kuulostaa kyllä ehkä sittenkin paremmalta vaihtoehdolta.
 
Viimeksi muokattu:
Tilaa on kyllä kulkea, koska laatat metrin päässä seinästä. Voihan ne lumet lapioida sitten keväämmällä.
Eihän tuosta mainittavaa hyötyä taida olla. Samapa tuo kokeilla, kunhan tulis lunta enemmän.
Suomen talvet huomioon ottamalla keväällä se "lumi" on pelkkää jäätä joten sitä ei tosta vaan kolata.
Nimimerkillä katolta tuli lumet alas, kolaan sitten keväällä. Suurinpiirtein juhannuksenakin oli siinä vielä jäätä..
 
Kiitos vastauksista, niitähän tuli paljon :thumbsup:

Sitten round 2:

Lyöt sinne alakestaan laadukkaan lämmittävän ilpin ja lämmität sillä minkä pystyt. Sillä saa jo keskimäärin niin paljon pienemmällä sähkönkulutuksella lämmöt, ettei suorasähkön pörssioptimointi siinä säästä. Lisälämpöä sit tarpeen mukaan lattialämmöllä johonkin nurkkahuoneeseen. Yläkerrassa ilppi riittää jo paremmin kun lattia on alakerran katto ja sitä kautta lämmin.
Tämä voisi tosiaan olla ratkaisu sitten vähän myöhemmin, miksei toki hankkisi jo nyt. Vähän mietinkin, että kuinkahan lämmin tuolla on alakerrassa kesällä ilman ILPpiä ja ILPin viilennykseen on muutenkin tottunut tässä niin siitä ei kyllä haluaisi luopua.
Sitten kun ilppi on hankittu alakertaan niin tosiaan lattialämmöt voi pitää kuitenkin vielä kodinhoitohuoneessa/kylppärissä ja ehkä alakerran makkarissa joka on vähän nurkassa (loput 3 yläkerrassa) mikäli ilppi ei sinne riittävästi lämmitä.

Yläkerrassa sitten taas voisi jo nyt tehdä sen tempun, että lämmittää siellä vain ILPillä ja säätää huoneiden (3 makkaria + yläkerran aula) sähköpatterit hieman pienemmälle lämmölle kuin mitä ILPillä lämmittää niin nuo toimisi vain ns vara-lämmönlähteenä? Periaatteessa ne voisi olla kokonaan pois päältäkin tällä hetkellä jos ILPin lämmitys riittää, kun ei noissa huoneissa luultavasti pahemmin pidetä ovia kiinni kun lapset ei ole vielä edes kouluikäisiä. Tai olisiko jotain järkeä hommata yläkerran sähköpatterien tilalle älypatterit tai nykyisiin pattereihin älytermostaatit?


Jos on varaava sähköinen lattialämmitys, sillä yleensä kannattaa lämmittää nimenomaan yön aikana kun sähkö on halvempaa. Mutta varmaan paras optimointi on ilppi myös alakertaan, jos sijoitetaan hyvin, sillä saa takan lämpöä myös hyvin kierrätettyä.

Yhden tai kahden päivän poissa olon ajaksi ei kannata lämpötiloja tiputella, saati yöksi, (varsinkaan varaavassa lämmityksessä). Lämpötila ei nouse nopeasti tuollaisella lämmityksellä ja kuluttuu energiaa, varaava takkakaan ei nopeasti anna hyvin lämpöä. Jos ollaan viikkoja pois, sitten asiaa voi harkita, varsinkin jos pystyy ohjelmoimaan että aloittaa lämpötilan noston päivää/paria ennen kotiin paluuta.

Aurinkopaneelit toki "mutkistaa" asioita optimoinnin kanssa ja paljon riippuu omasta kulutuksesta mihin niiden sähkö kannattaa ohjata, vesivaraaja on hyvä kohde kun lämmintä vettä tarvitsee aina. Taitaa nykyään olla että paras säästö tulee kun saa itse käytettyä niiden tuottaman sähkön (ei myymällä).

Lämmityskaudella varaavas takkaa ei kannata päästää jäähtymään kokonaan missään kohtaa, eli poltella vähintään pesällinen/pari joka päivä tai joka toinen päivä, riippuen miten hyvin pitää lämmön.
Varaava lattialämmitys kaipaa yösähkö sopimusta ja lämmitystä yöllä. Tätä pitäisi sitten termostaatilla ohjata jotta puulämmityksen vaikutus tulee huomioitua ja ei tule lämmitettyä liikaa. Kun puulämmityksen into laantuu niin ilmalämpöpumppu alakertaankin.
Aurinkosähkö kannattaa ohjata vesivaraajaan ja lämmityskaudella lattiaan. Tietysti jos auto on keskipäivällä kotosalla niin voihan siihenkin sitä käyttää mutta aika monesti ollaan päivät töissä. 11kW laturiin ei tarvitse tehdä mitään muutosta Volvollesi. Laturi vain kertoo maksimi tehon autolle ja auto pitää huolen että tätä ei ylitetä.

En oikein osaa tästä nyt päätellä kannattaako siis pörssisähkö, yösähkö vaiko ihan perus kiinteähintainen soppari kunhan vaan ohjailee älytermareilla lämmityksen yölle. Lisäksi varsinaisilla lämmityskeleillä (eli nyt) sitten lämmittää takkaa 1-2 pesällistä päivässä/joka toinen päivä aamulla ja/tai iltapäivällä, jos tuntuu että lattialämmitys ei ole riittävä.

Nähtävästi oli vähän vaikeuksia muodostaa omia ajaktuksia järkevästi kun yöllä kirjoittelin: Joo ei siis ehkä ollut tarkoitus tiputella lämpöjä yöksi vaan ajatuksena juuri tuo, että vain yöllä lämmitetään. Tarkoittaako tuo nyt sitten käytännössä sitä, että lattialämmitys on kokonaan pois päältä muun ajan paitsi yön (esim 01:30-6:30) ja lämmittää niin pitkään kuin lämpövarausta lattiassa riittää päivän mittaan, kunnes taas yöllä lämpiää uudestaan. Vai tulisiko lattiassa pitää kuitenkin joku pieni lämpö alaraja jos yölämmityksessä saavutettu lämpövaraus ei riitäkään koko päiväksi niin alkaa sitten jossain kohtaa lämmittämään jo ennen kuin taas yölämmitys alkaa? En tiedä ymmärtääkö tästä kukaan mitä ajan takaa :D

Aurinkosähkön ohjauksesta tiettyyn kohteeseen en tiedä enkä osaa sanoa vielä mitään, siihen täytyy perehtyä sitten kun pääsee asettumaan, että mihin se on nyt ohjattu ja miten se ohjataan esim lämminvesivaraajaan.

Niin ja sähkösopparin valintaa miettiessä ehkä hyvä mainita myös se, että asunto on aika harvoin päivisinkään tyhjillään, kun luultavasti tulee tehtyä etänä töitä 3-4 päivää viikosta nyt kun työpaikka tulee muuton myötä olemaan vähän kauempana.

Talon eristyksellä on myös suuri merkitys. Aivan turha hehkuttaa lämpöjä yöllä "varaamaan" jos talo on harakanpesä joka jäähtyy tunnissa kun lämmöt pistää pois päältä. Huonosti eristetyssä talossa lämmöt kannattaa laskea yöksi (pl. ILP) ja lämmittää vain kun tilassa on ihmisiä.
Eristykset pitäisi olla oikein hyvät, mutta tämä toki voisi olla hyvä jossain vaiheessa tarkastuttaa amatimiehellä, kun tällä hetkellä on vain edellisen asukkaan sana ja kuntotarkastuksessakaan ei liiemmin tuosta ollut mainintaa muuta kuin "ikkunoiden ja ovien osalta ei ollut huomautettavaa", joka nyt liippaa asian läheltä.


Mulla on kanssa themot, mutta kosteissa tiloissa. Olleet joku 5v. Toiminta semi ok. Tai no tänään aamulla suihkuun eikä lattia lämmin :mad: Mulla on asetuksena, että nostaa lämmöt niin, että 6 aikaan on 32C lattia joskus 7-8 välissä käyn aamuisin suihkussa niin mukava suorittaa operaatio lämpiän lattian kera. Epäilen, että rele paskana vai mikä noista termareista nyt yleensä menee... Joskus teki samat ja purin irti koputtelin ja taas toimi. En tiedä hommaanko enää tilalle vai shellyn suuntaan jos on romu. Themo on ihan ok jos ne vastukset on laatassa eli lattia varaalämpöä, jos ei niin vähän turha kikkare. Muissa themoissa on sitten vaan säädetty sellaset lämmöt, että ei tunnu kylmältä jalalle. Ihan ok se osaa lämmittää ne halvimmat tunnit, mutta käpelöinti mahdollisuudet vs. shelly on aika olemattomat.

Varaajaan ehdottomasti scriptillinen shelly themon sijaan. Maksaa tyyliin 20€+asennus. Todennäköisesti sulla on sähkökeskuksessa joku rele millä voi ohjataan koska varaaja päälle niin shelly tulee tuohon väliin. Tuo paske maksaa itsensä jo kuukaudessa takaisin parhaimmillaan.

Kuten jo täällä sanottu niin muuria ei kannata päästää ihan kylmäksi kun toimii patterin sijaan viilentäjänä vaikka lämmittäisi muilla. Toki jos ei kiinnosta niin ei se pakko ole. On mullakin vuosia välissä etten ole jaksanut takkaa tai leivinuunia poltella. Ajan myötä opit miten sen oman muurin kanssa kannattaa pelata. Omalla kohdalla 0C paikkeilla pesällinen päivässä vuoronperään. -10C kummassakin pesällinen päivässä. Likeemmäs -30C niin 2 pesällistä molemmissa.

Webaston pure oli kanssa hetken käytössä ennenkuin siirryin täyssähelin myötä go-e missä dynaaminen ohjaus (aika ehdoton kun öisin käytän vaan sähköä niin pääsulakkeet palaisi usein). Siellä tosiaan on dipit sisällä millä rajoitat, mutta ei sitä mun mielestä ole pakko rajoittaa mitenkään. Ei se auto vaan ota enempää tyyliin voi laittaa sen plugarin kaupan 22kW asiointi laturiinkin ihan hyvin kiinni. Tai taisi niillä dipeillä saada vielä pienempiä tehoja jos haluat ihan pienillä virroilla ladata.

Teet mitä vaan niin asu ainakin vuosi ellei toinenkin niin opit vähän tuntemaan taloa ja sitä myöten näkemään mitä olisi kannattava tehdä, mistä paras hyöty.
Mitä Shellyn käpeöintimahdollisuuksia olet siis Themoissa kaivannut? Ymmärtääkseni Themoilla voi kuitenkin tehdä kaikki yleisimmät äly-toimet.

Pitää tutustua tuohon shellyyn tarkemmin niin saa paremman käsityksen. Suosisin ehkä kuitenkin mututuntumalla sitä Themon relettä lämminvesivaraajaan niin voi sitten operoida relettä sekä älytermostaatteja samalla sovelluksella.

Ja kiitos noista takan lämmitysmääristä per lämpötila niin saa jotain käsitystä siitäkin jo etukäteen, toki nuo on tietty tapauskohtaisia.


Kellokytkin ja kontaktori vesivaraajalle, yöllä 1.30-6.30 (esim.) lämmitys. Lähes aina ne halvimmat, ja mahdolliset verkkoyhteyden häiriöt tai muut bittivirheet ei vaikuta toimintaan.

Ja sit jos tietää että lämminvesi voi loppua kesken saunailtaa, niin kellosta pakotus päälle. Osat halpoja, ja "tunnin homma" sähköriltä kytkeä.
Tämäkin ehdottomasti harkintaan. Näitäkin vissiin olemassa jotain wifi-malleja niin voi kuitenkin puhelimella ohjata.
 
Viimeksi muokattu:
Tollaset on mulla ollu ohjaamassa varaajaa ja lattialämmitystä. Ei ole ollut ongelmia.
Asennus niin että saa myös tarvittaessa ohitettua ja pakotettuna päälle tai pois.
Shellyn appilla saa kännykästä myös päälle milloin haluaa mikä kätevää, ei tarvitse tekniseen tilaan kulkea.
 
Alkoi tuo lämminvesivaraajaa yösähkölle ohjaava rele surisemaan välillä öisin, joten jossain vaiheessa se pitää varmaan vaihtaa. Voitko kertoa lisää noista Shellyistä millainen pörssisähkö ohjattu rele kannattaisi vaihtaa tilalle? Jos en sitä tämän vaihdon yhteydessä laita, niin tuskin sitten koskaan...

Siirtoyhtiö tosin antoi vaihtaa yösähkön alkamaan vasta klo 00 entisen klo 22 sijaan joten säästöt tulevat varmana olemaan aika pieniä.

3d tulostin DIN kisko kiinnikeen palikalle kun ei saisi olla keskuksessa mitään ylimääräistä irto kamaa. On noita kalliimpia suoraan dinnkiskoonkin...

Saat kännykästä missä tilanteessa vaan varaajan päälle. Samoin röpeltää lämmitys aikoja oman mieliteon mukaan jos hinnat pilvissä öisinkin. Niillekkin jonkun arvon voi laskea.
 
Porakaivolta tulevassa putkessa on lämmitysvastus jonka teho on kulutusmittarilla mitattuna tasaisesti 400 wattia, eli mitään termostaattia siinä ei ilmeisesti ole. Tuosta tulee kuitenkin kuukaudessa 300 kWh joten se maksaakin jotain (tietysti pieni hinta siitä että putki ei jäädy).

Onkohan tuota järkeä ruveta pätkimään kellokytkimellä? Pidemmän päälle aikomuksena kyllä vaihtaa vastus sellaiseen säätyvään malliin.
 
En oikein osaa tästä nyt päätellä kannattaako siis pörssisähkö, yösähkö vaiko ihan perus kiinteähintainen soppari kunhan vaan ohjailee älytermareilla lämmityksen yölle. Lisäksi varsinaisilla lämmityskeleillä (eli nyt) sitten lämmittää takkaa 1-2 pesällistä päivässä/joka toinen päivä aamulla ja/tai iltapäivällä, jos tuntuu että lattialämmitys ei ole riittävä.
Yösähkö on sähkön siirtoon liittyvä hinnoittelumalli. Silti voi ottaa vapaasti pörssi- tai kiinteähintaisen sähkösopimuksen. Vuoden päästä voit laskea mikä kombinaatio on sinulle halvin.
Varaava sähkölattialämmitys lähtökohtaisesti reagoi hitaasti lämmitykseen se kun on ajateltu että yöllä lämmitetään ja lämpöä riittää seuraavaksi päiväksi. Siksi tällä voi olla vaikea tehdä lämpötilan laskuja tiettyyn kellonaikaan.
 

3d tulostin DIN kisko kiinnikeen palikalle kun ei saisi olla keskuksessa mitään ylimääräistä irto kamaa. On noita kalliimpia suoraan dinnkiskoonkin...

Saat kännykästä missä tilanteessa vaan varaajan päälle. Samoin röpeltää lämmitys aikoja oman mieliteon mukaan jos hinnat pilvissä öisinkin. Niillekkin jonkun arvon voi laskea.
Tuon artikkelin kommenttikenttää luettua herää ajatus, että tuo hintojen hakeminen ei ole kovin pommin varmaa jos tuo taustapalvelu kyykkää usein. Hakeeko kaikki muutkin pörssisähkön hintoja seuraavat härvelit hinnat tuolta Entso-E:stä?
 
Tuo +shellyt käytössä. On toiminut.
 
Tuon artikkelin kommenttikenttää luettua herää ajatus, että tuo hintojen hakeminen ei ole kovin pommin varmaa jos tuo taustapalvelu kyykkää usein. Hakeeko kaikki muutkin pörssisähkön hintoja seuraavat härvelit hinnat tuolta Entso-E:stä?

Siellä on joku vakio aika minkä taisi itse saada laittaa jos hintoja ei saada. Ei ole ollut onkelma, mutta voi olla fiksumpiakin ratkaisuja...
 
Tämä suunnitelu alkaa lähtemään jo lapasesta ennen kuin edes on päässyt muutamaan uuteen taloon :D

Tällaista mallia nyt väsäilin teidän vinkkien ja Copilotin avulla ja kyseessä siis tosiaan kaksi kerroksinen Kannustalon "Rauhala" mallinen talo vuosimallia 2004. Neliöitä reilut 140 ja yläkerrassa aula + 3 makkaria ja alakerrassa keittiö, olohuone, kodinhoitohuone, kylppäri/sauna, pikkuvessa ja yksi makuuhuone.
Lämmönlähteitä ovat tällä hetkellä yläkerrassa ILP, alakerrassa sähköinen varaava lattialämmitys Themon älytermostaatit huoneissa sekä iso varaava kaakelitakka (ja polttopuut omasta metsästä). Takkaa olisi tarkoitus lämmittää silloin kun jaksaa tai on tarpeellista, koska luultavasti ei sitä takkaa kuitenkaan kukaan muu jaksa lämmittää kuin allekirjoittanut.

Ainut mitä siis pitäisi hankkia tämän toteuttamiseksi on Shellyn rele kytkettynä lämminvesivaraajaan ja ohjaamaan ylimääräinen aurinkosähkö myös varaajaan sekä tietysti pörssisähkösopimus.

Ja ehkä vielä sellainen ajatusmalli tässä itellä, että koitan pitää homman kuitenkin suht simppelinä, ettei tarvii hirveesti roplaa ja seurata erinäisiä asioita vaan kokonaisuus toimisi mahd. hyvin itsekseen eli automaattisesti.

Saa kommentoida.

KOKO TALON OPTIMOITU LÄMMITYSSTRATEGIA


🔷 1. Yläkerta: ILP + sähköpatterit

ILP (aulassa)

  • Tila: HEAT tai AUTO-HEAT
  • Puhallus: AUTO
  • Lämpötila: 21–22 °C
  • Puhallussuunta: hieman alaspäin, jotta ilma kiertää
ILP toimii yläkerran pääasiallisena lämmönlähteenä ja hoitaa myös osan alakerran lämmityksestä luonnollisen konvektion kautta.


Sähköpatterit (makuuhuoneet + aula)
  • Lämpötila: 18–19 °C
  • Patterit toimivat varalämmittiminä
  • Ne tasaavat huonekohtaisia eroja
  • Ne aktivoituvat vain, jos ILP ei jaksa tai on vikatilassa tai muuten vain pois päältä

🔷 2. Alakerta: Themo-lattialämmitys

Themo-termostaatit

  • Tavoitelämpö: 21 °C (tai 22 °C jos haluat lämpimämmän lattian)
  • Pörssisähköoptimointi: päällä
  • Lattia-anturin maksimi: 27–29 °C (riippuen lattiapinnoitteesta)
Themo hoitaa:
  • ennakoivan lämmityksen
  • halpojen tuntien hyödyntämisen
  • lattian turvarajat
  • automaattisen sammumisen, kun takka lämmittää

Miksi tämä toimii?

Kun takka lämmittää alakertaa, Themo havaitsee nousseen lämpötilan ja katkaisee lämmityksen automaattisesti.
Kun takka ei ole päällä, Themo nostaa lämpöä halvoilla tunneilla.


🔷 3. Kaakelitakka: ilmaisen energian “boosteri”

Takan käyttöstrategia

  • Normipäivä (+5…0 °C) : 1 pesällinen illalla
  • Kylmä päivä (0…–25 °C): 1 pesällinen aamulla + 1 illalla (jos enemmäin kuin -10 °C pakkasta)
  • Pörssisähkön piikkipäivä: takka korvaa kalliit tunnit
  • Aurinkoinen päivä: ILP käyttää aurinkosähköä → takka illalla

Mitä takka tekee talolle?
  • Lämmittää alakerran nopeasti
  • Vähentää ILP:n tarvetta yläkerrassa
  • Sammuttaa alakerran lattialämmityksen tunneiksi
  • Nostaa talon kokonaislämpöä hitaasti ja tasaisesti
Tämä on erittäin tehokasta, koska puu on käytännössä ilmaista.


🔷 4. Lämminvesivaraaja: aurinkosähkön ja halvan sähkön varasto

Ohjaus ( esim Shelly Pro 1PM)

  • Lämmitä halvoilla pörssitunneilla
  • Käytä aurinkosähkön ylijäämää päivällä
  • Pidä varaaja aina riittävän lämpimänä, mutta älä lämmitä kalliilla tunneilla

Miksi tämä on tärkeää?

Varaaja on talon suurin “akku”.
Se pystyy varastoimaan 10–20 kWh lämpöä, mikä on valtava määrä.


🔷 5. Aurinkosähkö: päivän peruskuorma + ILP + varaaja

Päivällä:
  • ILP käyttää aurinkosähköä → lähes ilmaista lämmitystä
  • Varaaja ottaa ylijäämän
  • Lattialämmitys ei juuri käy
Illalla:
  • Takan lämpö kantaa
  • Varaaja on täynnä
  • ILP käy pienellä teholla

🔷 6. Koko talon vuorokausirytmi (täydellinen malli)


🌅 Aamu (halpa sähkö)
  • Varaaja lämpiää
  • Lattialämmitys tekee peruslämmön
  • ILP käy pienellä teholla
  • Takan voi sytyttää, jos on pakkasta

🌞 Päivä (aurinkoa)
  • ILP käyttää aurinkosähköä
  • Varaaja ottaa ylijäämän
  • Lattialämmitys on pääosin pois päältä

🌆 Ilta (kalliit tunnit)
  • Takan pesällinen → lämmittää alakerran ja osin yläkerran
  • ILP kevenee
  • Lattialämmitys pysyy pois päältä

🌙 Yö (halpa sähkö)
  • Varaaja lämpiää
  • Lattialämmitys tekee pienen täydennyksen
  • ILP käy pienellä teholla

🔷 7. Miksi tämä kokonaisuus on niin tehokas?

Koska jokainen lämmitysmuoto tekee juuri sen, missä se on paras:

  • ILP: tehokas peruslämmitys
  • Themo-lattialämmitys: halpojen tuntien hyödyntäjä
  • Takka: ilmainen energia ja piikkien tasaaja
  • Varaaja: energian varasto
  • Aurinkosähkö: päivän peruskuorma ja ILP:n “polttoaine”
 
3.1. Mene metsään ja kaada runko. Karsi oksat ja vedä tukit metsästä paloittelu paikalle. Pätki sopiviin pätkiin halkaistavaksi. Hommaa halkaisukone, tai käytä jo olevaa. Pinoa puut kuivumaan muutamaksi kuukaudeksi. Pari kunnon runkoa riittää jo pitkälle ja auttaa kummasti, jos on vehkeet millä vetää tukkeina mettästä, eikä tartte kerätä klapimittaisina pätkinä kottikärryllä. Ittellä sen verta pieni tontti, että oksat menee hakettinella pitkin mettää ja traktorikin on Solis HST 26 mallin pienoistraktori, mutta kaikki hommat onnistuu sillä hankittaessa ilmaisia polttopuita, jotka on tärkeämpiä naapurille, kuin mulle.
 
Tämä suunnitelu alkaa lähtemään jo lapasesta ennen kuin edes on päässyt muutamaan uuteen taloon :D

Tällaista mallia nyt väsäilin teidän vinkkien ja Copilotin avulla ja kyseessä siis tosiaan kaksi kerroksinen Kannustalon "Rauhala" mallinen talo vuosimallia 2004. Neliöitä reilut 140 ja yläkerrassa aula + 3 makkaria ja alakerrassa keittiö, olohuone, kodinhoitohuone, kylppäri/sauna, pikkuvessa ja yksi makuuhuone.
Lämmönlähteitä ovat tällä hetkellä yläkerrassa ILP, alakerrassa sähköinen varaava lattialämmitys Themon älytermostaatit huoneissa sekä iso varaava kaakelitakka (ja polttopuut omasta metsästä). Takkaa olisi tarkoitus lämmittää silloin kun jaksaa tai on tarpeellista, koska luultavasti ei sitä takkaa kuitenkaan kukaan muu jaksa lämmittää kuin allekirjoittanut.

Ainut mitä siis pitäisi hankkia tämän toteuttamiseksi on Shellyn rele kytkettynä lämminvesivaraajaan ja ohjaamaan ylimääräinen aurinkosähkö myös varaajaan sekä tietysti pörssisähkösopimus.

Ja ehkä vielä sellainen ajatusmalli tässä itellä, että koitan pitää homman kuitenkin suht simppelinä, ettei tarvii hirveesti roplaa ja seurata erinäisiä asioita vaan kokonaisuus toimisi mahd. hyvin itsekseen eli automaattisesti.

Saa kommentoida.

KOKO TALON OPTIMOITU LÄMMITYSSTRATEGIA


🔷 1. Yläkerta: ILP + sähköpatterit

ILP (aulassa)

  • Tila: HEAT tai AUTO-HEAT
  • Puhallus: AUTO
  • Lämpötila: 21–22 °C
  • Puhallussuunta: hieman alaspäin, jotta ilma kiertää
ILP toimii yläkerran pääasiallisena lämmönlähteenä ja hoitaa myös osan alakerran lämmityksestä luonnollisen konvektion kautta.


Sähköpatterit (makuuhuoneet + aula)
  • Lämpötila: 18–19 °C
  • Patterit toimivat varalämmittiminä
  • Ne tasaavat huonekohtaisia eroja
  • Ne aktivoituvat vain, jos ILP ei jaksa tai on vikatilassa tai muuten vain pois päältä

🔷 2. Alakerta: Themo-lattialämmitys

Themo-termostaatit

  • Tavoitelämpö: 21 °C (tai 22 °C jos haluat lämpimämmän lattian)
  • Pörssisähköoptimointi: päällä
  • Lattia-anturin maksimi: 27–29 °C (riippuen lattiapinnoitteesta)
Themo hoitaa:
  • ennakoivan lämmityksen
  • halpojen tuntien hyödyntämisen
  • lattian turvarajat
  • automaattisen sammumisen, kun takka lämmittää

Miksi tämä toimii?

Kun takka lämmittää alakertaa, Themo havaitsee nousseen lämpötilan ja katkaisee lämmityksen automaattisesti.
Kun takka ei ole päällä, Themo nostaa lämpöä halvoilla tunneilla.


🔷 3. Kaakelitakka: ilmaisen energian “boosteri”

Takan käyttöstrategia

  • Normipäivä (+5…0 °C) : 1 pesällinen illalla
  • Kylmä päivä (0…–25 °C): 1 pesällinen aamulla + 1 illalla (jos enemmäin kuin -10 °C pakkasta)
  • Pörssisähkön piikkipäivä: takka korvaa kalliit tunnit
  • Aurinkoinen päivä: ILP käyttää aurinkosähköä → takka illalla

Mitä takka tekee talolle?
  • Lämmittää alakerran nopeasti
  • Vähentää ILP:n tarvetta yläkerrassa
  • Sammuttaa alakerran lattialämmityksen tunneiksi
  • Nostaa talon kokonaislämpöä hitaasti ja tasaisesti
Tämä on erittäin tehokasta, koska puu on käytännössä ilmaista.


🔷 4. Lämminvesivaraaja: aurinkosähkön ja halvan sähkön varasto

Ohjaus ( esim Shelly Pro 1PM)

  • Lämmitä halvoilla pörssitunneilla
  • Käytä aurinkosähkön ylijäämää päivällä
  • Pidä varaaja aina riittävän lämpimänä, mutta älä lämmitä kalliilla tunneilla

Miksi tämä on tärkeää?

Varaaja on talon suurin “akku”.
Se pystyy varastoimaan 10–20 kWh lämpöä, mikä on valtava määrä.


🔷 5. Aurinkosähkö: päivän peruskuorma + ILP + varaaja

Päivällä:
  • ILP käyttää aurinkosähköä → lähes ilmaista lämmitystä
  • Varaaja ottaa ylijäämän
  • Lattialämmitys ei juuri käy
Illalla:
  • Takan lämpö kantaa
  • Varaaja on täynnä
  • ILP käy pienellä teholla

🔷 6. Koko talon vuorokausirytmi (täydellinen malli)


🌅 Aamu (halpa sähkö)
  • Varaaja lämpiää
  • Lattialämmitys tekee peruslämmön
  • ILP käy pienellä teholla
  • Takan voi sytyttää, jos on pakkasta

🌞 Päivä (aurinkoa)
  • ILP käyttää aurinkosähköä
  • Varaaja ottaa ylijäämän
  • Lattialämmitys on pääosin pois päältä

🌆 Ilta (kalliit tunnit)
  • Takan pesällinen → lämmittää alakerran ja osin yläkerran
  • ILP kevenee
  • Lattialämmitys pysyy pois päältä

🌙 Yö (halpa sähkö)
  • Varaaja lämpiää
  • Lattialämmitys tekee pienen täydennyksen
  • ILP käy pienellä teholla

🔷 7. Miksi tämä kokonaisuus on niin tehokas?

Koska jokainen lämmitysmuoto tekee juuri sen, missä se on paras:

  • ILP: tehokas peruslämmitys
  • Themo-lattialämmitys: halpojen tuntien hyödyntäjä
  • Takka: ilmainen energia ja piikkien tasaaja
  • Varaaja: energian varasto
  • Aurinkosähkö: päivän peruskuorma ja ILP:n “polttoaine”
En tiiä minkä kokonen takka sulla on, mutta omassa okt takka tekee kyllä 2 kertaa päivässä poltettuna tuskasen kuumat olotilat. Oma strategia on enemmänkin joka päivä jos pakkasta -10 tai enemmän ja joka toinen päivä jos on joku 0 ja -10 välillä.

Sen ilpin takasinmaksuaika on niin lyhyt, tyyliin muutama vuosi, että laittaisin vaan alakertaankin sen suorilta.
 
En tiiä minkä kokonen takka sulla on, mutta omassa okt takka tekee kyllä 2 kertaa päivässä poltettuna tuskasen kuumat olotilat. Oma strategia on enemmänkin joka päivä jos pakkasta -10 tai enemmän ja joka toinen päivä jos on joku 0 ja -10 välillä.

Sen ilpin takasinmaksuaika on niin lyhyt, tyyliin muutama vuosi, että laittaisin vaan alakertaankin sen suorilta.
Joo nuo oli Copilotin ehdottamia, varmasti vähempikin riittää. Kyllä se ILP sinne alakertaankin tulee, mutta tämä oli tämmönen suunnitelma mitä voi toteuttaa tän hetkisillä vehkeillä.
 
En tiiä minkä kokonen takka sulla on, mutta omassa okt takka tekee kyllä 2 kertaa päivässä poltettuna tuskasen kuumat olotilat. Oma strategia on enemmänkin joka päivä jos pakkasta -10 tai enemmän ja joka toinen päivä jos on joku 0 ja -10 välillä.

Meillä takan lämmitys joka toinen päivä. Ei olla koettu hyötyä useammin lämmitettynä.
152m2, ilp ja mukavuuslämpö lattiassa. Suorasähkö muuten, kattolämmitys pois päältä.
 
Kannattaa lukea Cronspisenin ohjeet maksimi määrästä polttoa ja lämpöä. Jos kyseessä on samanlainen pyöreä kaakeliuuni kuin meillä oli edellisessä kämpässä, niin se on tyylikäs ja tunnemallinen, muttei lämmönlähteenä verrattavissa kiviseen takkaan. Vielä kun lämpöä levittävä ilpin puhallus puuttuu, niin jostain 45 asteisesta pinnasta ei mahdottomasti lämpöä leviä ympäristöön.
 
Kannattaa lukea Cronspisenin ohjeet maksimi määrästä polttoa ja lämpöä. Jos kyseessä on samanlainen pyöreä kaakeliuuni kuin meillä oli edellisessä kämpässä, niin se on tyylikäs ja tunnemallinen, muttei lämmönlähteenä verrattavissa kiviseen takkaan. Vielä kun lämpöä levittävä ilpin puhallus puuttuu, niin jostain 45 asteisesta pinnasta ei mahdottomasti lämpöä leviä ympäristöön.
Luultavasti sama vekotin kyseessä. Katsotaan josko ohjeet jostain löytyisi.
 
En tiiä minkä kokonen takka sulla on, mutta omassa okt takka tekee kyllä 2 kertaa päivässä poltettuna tuskasen kuumat olotilat. Oma strategia on enemmänkin joka päivä jos pakkasta -10 tai enemmän ja joka toinen päivä jos on joku 0 ja -10 välillä.

Sen ilpin takasinmaksuaika on niin lyhyt, tyyliin muutama vuosi, että laittaisin vaan alakertaankin sen suorilta.
Meillä ainakin koneellinen ilmanvaihto LTO:lla aiheuttaa sen, että jollei takkaa nyt ihan mansikaksi lämmitä, levittää se lämmön tasaisesti joka huoneeseen ja tuollainen lattiasta kattoon kokoluokan takka tuo vain muutaman asteen mukavuuslämmön kämppään.
Toki varmasti jonkun verran sähkölaskuakin pienentää kun ILP:t lakkaavat hurruttamisen puoleksi vuorokautta.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
298 535
Viestejä
5 086 917
Jäsenet
81 504
Uusin jäsen
Maifsu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom