Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Miten saisi katoksen alueelta asfaltista talven kurat pois? Painepesurilla ja autoshampoilla ei ainakaan lähde, jää vaan pesurin kiilasta raitoja ja ympärille jää rusehtava pinta. Mikä olisi hyvä tuote pesurin kanssa?
 
Miten saisi katoksen alueelta asfaltista talven kurat pois? Painepesurilla ja autoshampoilla ei ainakaan lähde, jää vaan pesurin kiilasta raitoja ja ympärille jää rusehtava pinta. Mikä olisi hyvä tuote pesurin kanssa?
Käytä rotojet suutinta ja huuhdo pois runsaalla vedellä. Hidasta hommaa. Voineet pestä noin 15 cm tai 10 cm leveällä pesuviuhkalla tuota ja etenemä niin hitaasti, että joka neliö senttimetri tulee putsattua.
 
Miten saisi katoksen alueelta asfaltista talven kurat pois? Painepesurilla ja autoshampoilla ei ainakaan lähde, jää vaan pesurin kiilasta raitoja ja ympärille jää rusehtava pinta. Mikä olisi hyvä tuote pesurin kanssa?
Oisko jos ihan harjalla harjaisi?
 
Miten saisi katoksen alueelta asfaltista talven kurat pois? Painepesurilla ja autoshampoilla ei ainakaan lähde, jää vaan pesurin kiilasta raitoja ja ympärille jää rusehtava pinta. Mikä olisi hyvä tuote pesurin kanssa?

Painepesurista ei selvästi tule vettä tarpeeksi, sehän irroittaa lian hyvin mihin suihku osuu, mutta sentin päässä suihkusta paska pysyy paikoillaan. Enemmän vettä ja harja, tai sitten pesuriin terassiharja pää, mutta loppu huuhtelu perus vesiletkulla, että saa litroja tarpeeksi läpi.
 
Painepesurista ei selvästi tule vettä tarpeeksi, sehän irroittaa lian hyvin mihin suihku osuu, mutta sentin päässä suihkusta paska pysyy paikoillaan. Enemmän vettä ja harja, tai sitten pesuriin terassiharja pää, mutta loppu huuhtelu perus vesiletkulla, että saa litroja tarpeeksi läpi.
Terassipesuri on muuten joo yllättävän tehokas, jos on vähintään joku kärkker K5 tms peruspesurin tuotolla -- tai isompi . Ei roisku p*ska ympäriinsä ja terassilaudastakin lähtee pinta (liikaa) irti, jos on kulahtanut ja hetkenkin pitää vahingossa paikoillaan suutinta.
 
Viimeksi muokattu:
Toimisiko tämä myös asfalttiin? Kränzlen 1152TST löytyy jo.


Koitin harjata manuaalisesti, mutta eihän siitä mitään tule. Selkä siinä vaan näyttää menevän kun sillä vetää karkeaa pintaa vasten.

Vai riittäisikö tämä? Kränzle D12 pyörivä pesuharja | Karkkainen.com verkkokauppa
Kyllä mä olen ainakin pikkukränzlellä ihan hienosti saanut asfaltit puhtaaksi ihan pelkällä vedellä ja omalla suuttimella. Pesee vaan, niin, että paska jatkaa kulkuaan edeltä, ja riittävältä etäisyydeltä, niin on leveä viuhka.
Ei se toki mikään 5-min homma ole.
 
Kyllä mä olen ainakin pikkukränzlellä ihan hienosti saanut asfaltit puhtaaksi ihan pelkällä vedellä ja omalla suuttimella. Pesee vaan, niin, että paska jatkaa kulkuaan edeltä, ja riittävältä etäisyydeltä, niin on leveä viuhka.
Ei se toki mikään 5-min homma ole.
Kolme päivää tähän nyt jo käyttänyt. Nyt tänään sain vissiin yhden 1x1 m alueen korjattua, enkä tiedä yhtään miten. Siitä kohtaa kuitenkin lähti raidat. Pelästyin ensin että olen pilannut koko asfaltin, mutta ei vissiin sitten.

Ei ole itse ottama kuva alla, mutta tällaista serpentiiniä siihen jää. En ole edes kovin lähelle mennyt. Asfaltissa vaikuttaa vaan olevan käsittämättömän tiukassa oleva rusehtava kurapinta ja huuhtomalla turha kuvitella että tapahtuu yhtään mitään. Pesun jälkeen pitää se päivä taas odotella että näkee miten kävi. Hankala sanoa mistä kiikastaa, kun ei asfaltista ole aiempaa kokemusta. En sitten tiedä tasottuisiko nuo serpentiinit ajan kanssa.

1774029269487.png
 
Kolme päivää tähän nyt jo käyttänyt. Nyt tänään sain vissiin yhden 1x1 m alueen korjattua, enkä tiedä yhtään miten. Siitä kohtaa kuitenkin lähti raidat. Pelästyin ensin että olen pilannut koko asfaltin, mutta ei vissiin sitten.

Ei ole itse ottama kuva alla, mutta tällaista serpentiiniä siihen jää. En ole edes kovin lähelle mennyt. Asfaltissa vaikuttaa vaan olevan käsittämättömän tiukassa oleva rusehtava kurapinta ja huuhtomalla turha kuvitella että tapahtuu yhtään mitään. Pesun jälkeen pitää se päivä taas odotella että näkee miten kävi. Hankala sanoa mistä kiikastaa, kun ei asfaltista ole aiempaa kokemusta. En sitten tiedä tasottuisiko nuo serpentiinit ajan kanssa.

1774029269487.png
Oot vetänyt liian läheltä, kun tekee tommosta viivaa. leveällä viuhkalla vaan hiljalleen ja järjestelmällisesti. lähtee kyllä... ja kyllä noi raidat siitä häviää aikanaan.
Niin mustaksi sitä ei saa kuin uutena muutakuin tekemällä uusiksi.
 
Tota, varmaan tyhmä kysymys mutta jos siinä ei mitään hiekkaa tmv. irtonaista ole niin miksi sitä pestä tarvitsee? Asvaltti harmaantuu ja kuluu käytössä, niin ei siitä nyt pikimustaa mielestäni tarvitse saadakaan. Itse asiassa ensimmäinen kerta kun kuulen että asvalttipihaa joku erikseen pesee talven jäljiltä. Kyllähän sade siitä ne suolat yms. huuhtelee.
 
Tota, varmaan tyhmä kysymys mutta jos siinä ei mitään hiekkaa tmv. irtonaista ole niin miksi sitä pestä tarvitsee? Asvaltti harmaantuu ja kuluu käytössä, niin ei siitä nyt pikimustaa mielestäni tarvitse saadakaan. Itse asiassa ensimmäinen kerta kun kuulen että asvalttipihaa joku erikseen pesee talven jäljiltä. Kyllähän sade siitä ne suolat yms. huuhtelee.
Katos täynnä autoista tullutta paskaa. Ei sade auta.
 
Katos täynnä autoista tullutta paskaa. Ei sade auta.
Tämä juuri. Ja on lujaa kiinni, ei voi muuta todeta. Kivan näköinen kun etuoven edustalla oleva asfaltti näyttää sille että olisin pari viikkoa siihen ripuloinut vieraita varten. Nyt siinä on ripulit ja seassa serpentiinit.
 
Kolme päivää tähän nyt jo käyttänyt. Nyt tänään sain vissiin yhden 1x1 m alueen korjattua, enkä tiedä yhtään miten. Siitä kohtaa kuitenkin lähti raidat. Pelästyin ensin että olen pilannut koko asfaltin, mutta ei vissiin sitten.

Ei ole itse ottama kuva alla, mutta tällaista serpentiiniä siihen jää. En ole edes kovin lähelle mennyt. Asfaltissa vaikuttaa vaan olevan käsittämättömän tiukassa oleva rusehtava kurapinta ja huuhtomalla turha kuvitella että tapahtuu yhtään mitään. Pesun jälkeen pitää se päivä taas odotella että näkee miten kävi. Hankala sanoa mistä kiikastaa, kun ei asfaltista ole aiempaa kokemusta. En sitten tiedä tasottuisiko nuo serpentiinit ajan kanssa.

1774029269487.png
Ilmeisesti ei ihan valtavan paljoa ole kokemusta kiinteistönhoidollisesta painepesuroinnista, tämä nyt on pakko sanoa ääeneen. Tarkoitus ei ole loukata tai vittuilla. Tuollainen lähtee parhaiten juuri pyörivällä suuttimella. Joko rotojet tai se terassipesuri - joka on paaaaaljon mukavampi, koska ei roiski kuten avoin roto. Tuollaisen pinttyneen lian pesu on hidasta ja säntillistä tarkkuutta vaativaa hommaa. Ja vettä kuluu reilusti. Kun pääsee rutiiniin, sitten sitä alkaa saada pihaa puhtaaksi, rännit levättömäksi jne.
Asfaltin pesu | Turun Painepesu Oy tässä oli hyvät ohjeet. Muistaakseni würth pineline olisi jopa ns. Ympäristöystävällinen aine tähän hommaan.
 
Ilmeisesti ei ihan valtavan paljoa ole kokemusta kiinteistönhoidollisesta painepesuroinnista, tämä nyt on pakko sanoa ääeneen. Tarkoitus ei ole loukata tai vittuilla. Tuollainen lähtee parhaiten juuri pyörivällä suuttimella. Joko rotojet tai se terassipesuri - joka on paaaaaljon mukavampi, koska ei roiski kuten avoin roto. Tuollaisen pinttyneen lian pesu on hidasta ja säntillistä tarkkuutta vaativaa hommaa. Ja vettä kuluu reilusti. Kun pääsee rutiiniin, sitten sitä alkaa saada pihaa puhtaaksi, rännit levättömäksi jne.
Asfaltin pesu | Turun Painepesu Oy tässä oli hyvät ohjeet. Muistaakseni würth pineline olisi jopa ns. Ympäristöystävällinen aine tähän hommaan.
Niin, siksi juuri kysyn täällä. Jos minulla olisi kokemusta kiinteistönhoidollisesta painepesuroinneista, olisin jättänyt kysymättä ja tehnyt rinta rottingilla. Sikäli en tästä viestistä oikein löydä kulmaa jota kautta pääsisin loukkaantumaan faktoista. Ei se auta muuta kuin harjoitella, ja eilen kokeilin ensimmäistä kertaa rotolla. Pitää katsoa tänään vahingot.

Edit: Jäljet on melkein kaikki hävinneet. Eli rotolla vaan viitisen tuntia jyskyttää joka kevät...tai sitten kokeilee terassipesuria ensi vuonna.
 
Viimeksi muokattu:
Niin, siksi juuri kysyn täällä. Jos minulla olisi kokemusta kiinteistönhoidollisesta painepesuroinneista, olisin jättänyt kysymättä ja tehnyt rinta rottingilla. Sikäli en tästä viestistä oikein löydä kulmaa jota kautta pääsisin loukkaantumaan faktoista. Ei se auta muuta kuin harjoitella, ja eilen kokeilin ensimmäistä kertaa rotolla. Pitää katsoa tänään vahingot.

Edit: Jäljet on melkein kaikki hävinneet. Eli rotolla vaan viitisen tuntia jyskyttää joka kevät...tai sitten kokeilee terassipesuria ensi vuonna.
Jotkut ottavat palautteen vittuiluna vaikka kukaan ei ole seppä syntyessään.

Millä poistatte sammalta asfaltilta? Meillä kyllä kävellään/ajetaan niin enimmät pysyy poissa, mutta asfalttia pitkin myös ohjautuu kadun hulevesiä tontin kulmalle kaivoon niin varjopaikkoihin kasvaa helposti ohut vihertävä kerros. Katuharja irroittaa aika huonosti, voisin kuvitella että oma mini-luokan painepesurikin ilman mitään roto-/terassipesuria vain sotkee. Onko sammalpesu tms. aine kannattavaa vai jatkanko vain kevyttä harjailua ja sammaleenkasvatusta?

Minua ei niin kiinnosta pitää asfalttia kiillotettuna, mutta jos enimmät kasvustot pitäisi poissa :cigar2:
 
Niin, siksi juuri kysyn täällä. Jos minulla olisi kokemusta kiinteistönhoidollisesta painepesuroinneista, olisin jättänyt kysymättä ja tehnyt rinta rottingilla. Sikäli en tästä viestistä oikein löydä kulmaa jota kautta pääsisin loukkaantumaan faktoista. Ei se auta muuta kuin harjoitella, ja eilen kokeilin ensimmäistä kertaa rotolla. Pitää katsoa tänään vahingot.

Edit: Jäljet on melkein kaikki hävinneet. Eli rotolla vaan viitisen tuntia jyskyttää joka kevät...tai sitten kokeilee terassipesuria ensi vuonna.
Ennen painepesua kannattaa harjata hiekat pois, niin on vähemmän mälliä siirreltävänä. Pikkupainepesurin vesimäärä ei oikein isoja hiekkoja märkänä jaksa siirrellä. Rotojetillä voi saada puhtaampaa, mutta terassipesurilla saa paljon nopeammin tasalaatuista ja riittävä puhdasta.

Yhdessä asumassani rivitaloyhtiössä oli ennen putkiremppaa, vanhojen säännösten mukaiset, palokunnan liittymät. Niistä kelpasi paloletkuilla pestä asfalttia ja hiekka siirtyi...
 
Ennen painepesua kannattaa harjata hiekat pois, niin on vähemmän mälliä siirreltävänä. Pikkupainepesurin vesimäärä ei oikein isoja hiekkoja märkänä jaksa siirrellä. Rotojetillä voi saada puhtaampaa, mutta terassipesurilla saa paljon nopeammin tasalaatuista ja riittävä puhdasta.

Yhdessä asumassani rivitaloyhtiössä oli ennen putkiremppaa, vanhojen säännösten mukaiset, palokunnan liittymät. Niistä kelpasi paloletkuilla pestä asfalttia ja hiekka siirtyi...
En tiedä lasketaanko Kränzle 1152TST vielä pieneksi vai ei, mutta sen rotolla näyttää viimein lähtevän.
 
Jotkut ottavat palautteen vittuiluna vaikka kukaan ei ole seppä syntyessään.

Millä poistatte sammalta asfaltilta? Meillä kyllä kävellään/ajetaan niin enimmät pysyy poissa, mutta asfalttia pitkin myös ohjautuu kadun hulevesiä tontin kulmalle kaivoon niin varjopaikkoihin kasvaa helposti ohut vihertävä kerros. Katuharja irroittaa aika huonosti, voisin kuvitella että oma mini-luokan painepesurikin ilman mitään roto-/terassipesuria vain sotkee. Onko sammalpesu tms. aine kannattavaa vai jatkanko vain kevyttä harjailua ja sammaleenkasvatusta?

Minua ei niin kiinnosta pitää asfalttia kiillotettuna, mutta jos enimmät kasvustot pitäisi poissa :cigar2:
Hae vaikka biltemasta 12% etikkaa ja sumuttele sitä ongelmakohtiin, sammal kyllä häviää. Toimii myös rikkaruohoihin
 
Edit: Jäljet on melkein kaikki hävinneet. Eli rotolla vaan viitisen tuntia jyskyttää joka kevät...tai sitten kokeilee terassipesuria ensi vuonna.
Kannattaa harjoitella valikoivan kuulon lisäksi valikoivaa näköä, elämä vanhenevassa talossa tulee olemaan rankkaa jos sotkut asfaltilla aiheuttavat stressiä. Itse laitan omaa panosta mörskän kunnossapitoon viikon vuodessa (40h) ja se on meillä riittänyt kunnostusvelan lyhentämiseen. Itse en tuosta kyllä laittaisi yli 10% pihamaan pesemiseen
 
Kannattaa harjoitella valikoivan kuulon lisäksi valikoivaa näköä, elämä vanhenevassa talossa tulee olemaan rankkaa jos sotkut asfaltilla aiheuttavat stressiä. Itse laitan omaa panosta mörskän kunnossapitoon viikon vuodessa (40h) ja se on meillä riittänyt kunnostusvelan lyhentämiseen. Itse en tuosta kyllä laittaisi yli 10% pihamaan pesemiseen
Meitä on moneen lähtöön. Itseäni ainakin hävettää jos etuoven katoksessa asfaltti on täynnä kuraisia rantuja. Ihan omaa viihtyvyyttäkin varten haluaa tuosta siistin.
 
Sikäli en tästä viestistä oikein löydä kulmaa jota kautta pääsisin loukkaantumaan faktoista.
Ah, kerrankin on ihminen keskustelun toisessa päässä jolla on järki kotona 💪🏼
Tämä on harvinaista herkkua, turhan usein on tullut luettua aiheen ohi menevää "urputusta" kokemusperäisesti hyviksi todetuista ohjeista. Siksi pessimismi puski pintaan ja pohjustin tuota tuolla tapaa kuin tuli kirjoitettua.

Toi viitisen tuntia kuulostaa ihan näkemäni nähden realistiselta. Sitä tosin ei tartte ensi vuonna yhtä kauan jyystää puhtaaksi - tuo mitä nyt oli nähtävissä vaikutti pidemmän ajan kertymältä. Eli siinä mielessä pääset ensi vuonna helpommalla.
 
Hae vaikka biltemasta 12% etikkaa ja sumuttele sitä ongelmakohtiin, sammal kyllä häviää. Toimii myös rikkaruohoihin
AI antoi vastaukseksi soodaa 1dl/1l lämmintä vettä ja sitä sammaleiden päälle.
Näin tein asvaltin päällä kasvaneille sammaleille eilen. Saas nähdä . Huomenna painepesurilla roton kanssa.
En nyt epäile tuota etikkaakin vaikka on heikko happo.
 
Joku tällainen toimii sammal jne kasvustoihin pinnoilla. Toki varmaan joku tolkku pitää olla mihin roiskii.
Pohjoisen puolella, mihin ei aurinko paista ja polta pois kasvustoa, niin katosi ajan kanssa kaikki vihervärjäymä pihalaatoista/sokkelista/vinorimoista jne, kun vaan kerran paineruiskusäiliöllä suhutteli ja antoi olla ts ei pessyt pois.
Sammal-, jäkälä- ja hometuho Bionordic 4 l. Varmaan noita on n kpl samankaltaisia tuotteita. Tuo nyt sattui olemaan lähikaupassa tiivisteenä, että ei maksanut tsiljoonaa vs. kympin suihkupullo, jolla ei montaa neliötä käsittele.
Varjon puolelta joo myös varaston jne "huopa"katolta lähti alkava viherrys.
 
Ah, kerrankin on ihminen keskustelun toisessa päässä jolla on järki kotona 💪🏼
Tämä on harvinaista herkkua, turhan usein on tullut luettua aiheen ohi menevää "urputusta" kokemusperäisesti hyviksi todetuista ohjeista. Siksi pessimismi puski pintaan ja pohjustin tuota tuolla tapaa kuin tuli kirjoitettua.

Toi viitisen tuntia kuulostaa ihan näkemäni nähden realistiselta. Sitä tosin ei tartte ensi vuonna yhtä kauan jyystää puhtaaksi - tuo mitä nyt oli nähtävissä vaikutti pidemmän ajan kertymältä. Eli siinä mielessä pääset ensi vuonna helpommalla.
Kyseessä voi olla myös se, että asfaltti laitettiin viime kesänä. Ollut varmaan otollisesti tahmea talven kuralle. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä että tuli puhtaaksi. 👍
 
Mutta muovia tulee kyllä ihan järjettömät määrät. Niissä olis hieno kun keksis jonkun puristimen niille. Mutta enemmän mua hirvittää ne isot säiliöt mihin muovi rontataan, kun käytössä vähintään puolet siitä on pelkkää ilmaa.. noissa kierrätyspisteissä pitäis olla muoville aina puristimet niin varmaan säästäis siinä että tyhjennysvälin voi varmaan kevysti tehdä kolme kertaa harvemmin ja siinä missä kaupan pihalla on kaksi säiliötä muoville niin yksikin riittäisi. Tai sitten niitä maanalaisia säkkejä jotka puristin auto tyhjäis aina paikan päällä.
(Sori, lainaus jo helmikuulta)
Meillä sisällä tällainen, vähän harvensi muoviastian tyhjennysväliä:
 
Mikä mahtaa okt asumisessa olemaan sellainen rakennusvuosi, että voisi kohtuu riskittömästi sellaisessa asustella ja pienellä ylläpidolla selvitä. Helppo vastaus lienee rv 2026, mutta jos miettii niin onko jotain vuosi lukua kun rakennus tekniikka, materiaalit tai tavat on ottaneet selkeitä parannuksia. Vähän miettinyt että 2000 luvulla tehty olisi hyvä pohja ajatuksena. 70-80luku alkaa olla ikääkin jo aika reilusti, ehkä 90luku voisi mennä.

Toki 2000luvun tekeleissäkin alkaa olla märkätilojen käyttöikä lopussa, jos huonosti pidetty tai huonoilla materiaaleilla tehty.

Vesiputken muovitettuna olisi kyllä jees, näin ollen olisi vaihdettavissa ilman purkutöitä aikanaan.
 
Mikä mahtaa okt asumisessa olemaan sellainen rakennusvuosi, että voisi kohtuu riskittömästi sellaisessa asustella ja pienellä ylläpidolla selvitä. Helppo vastaus lienee rv 2026, mutta jos miettii niin onko jotain vuosi lukua kun rakennus tekniikka, materiaalit tai tavat on ottaneet selkeitä parannuksia. Vähän miettinyt että 2000 luvulla tehty olisi hyvä pohja ajatuksena. 70-80luku alkaa olla ikääkin jo aika reilusti, ehkä 90luku voisi mennä.

Toki 2000luvun tekeleissäkin alkaa olla märkätilojen käyttöikä lopussa, jos huonosti pidetty tai huonoilla materiaaleilla tehty.

Vesiputken muovitettuna olisi kyllä jees, näin ollen olisi vaihdettavissa ilman purkutöitä aikanaan.
AI:ltä varmistin tuon nimityksen. Taitaa olla tullut joskus 1980 luvun aikana käyttöön? Toki varmaan tarkkana saa olla, että kuinka talo oikeasti on perustettu?

Screenshot_2026-04-09-12-19-33-441_com.opera.browser.jpg
 
Mikä mahtaa okt asumisessa olemaan sellainen rakennusvuosi, että voisi kohtuu riskittömästi sellaisessa asustella ja pienellä ylläpidolla selvitä. Helppo vastaus lienee rv 2026, mutta jos miettii niin onko jotain vuosi lukua kun rakennus tekniikka, materiaalit tai tavat on ottaneet selkeitä parannuksia. Vähän miettinyt että 2000 luvulla tehty olisi hyvä pohja ajatuksena. 70-80luku alkaa olla ikääkin jo aika reilusti, ehkä 90luku voisi mennä.

Toki 2000luvun tekeleissäkin alkaa olla märkätilojen käyttöikä lopussa, jos huonosti pidetty tai huonoilla materiaaleilla tehty.

Vesiputken muovitettuna olisi kyllä jees, näin ollen olisi vaihdettavissa ilman purkutöitä aikanaan.
Me kiikaroitiin tällä ajatuksella 90-luvun loppupuolesta eteenpäin taloja, ja noista ysäritaloistakin pelkästään ns. moderneilla ratkaisuilla rakennettuja eli koneellisella ilmanvaihdolla ja vesikiertoisella lattialämmityksellä. Päädyttiin 2005 rakennettuun taloon mutta kierrellessä kävi erittäin hyvin selväksi, että jokainen talo on lopulta yksilöllinen. Aika hyvä nyrkkisääntö on kuitenkin, että 2000-luvulla on jo tehty ihan fiksuja ratkaisuja. Mitä vanhempaan menee sitä enemmän tietysti käy todennäköisemmäksi, että katolle voi joutua tekemään jotain tai tekniset laitteet (lämmitys, ilmanvaihto) ovat tiensä päässä. Kylppäreissä on tällä vuosituhannella lyöty vesieristeetkin jo kattoon asti, ja jos paikat ovat ehjiä niin tuskinpa niihin remonttia joutuu tekemään vaikka jokin tekninen käyttöikä tulee paperilla vastaan.

Näissä on vain se vinkeys, että tuo tietynlainen varmuus näkyy myös pyyntihinnoissa. Kasaritaloja saa pitkälti tonttimaan hinnalla siinä missä 20v vanhasta talosta joutuu maksaamaan ihan rahaakin.
 
kohtuu riskittömästi ja pienellä ylläpidolla

Jos molempia haluaa, niin itse näen että 2015-2020 olisi se kultainen keskitie ihan excel-ajattelulla. Tuossa iässä isot virheet ovat tuleet aika todennäköisesti jo ilmi, ja tekniikka on kuitenkin niin uutta ettei tarvi uusia. Aamulehden juttusarjassa on ihan hyviä yleishavaintoja eri vuosikymmenten rakennuksista.

 
  • Tykkää
Reactions: eGe
Mikä mahtaa okt asumisessa olemaan sellainen rakennusvuosi, että voisi kohtuu riskittömästi sellaisessa asustella ja pienellä ylläpidolla selvitä. Helppo vastaus lienee rv 2026, mutta jos miettii niin onko jotain vuosi lukua kun rakennus tekniikka, materiaalit tai tavat on ottaneet selkeitä parannuksia. Vähän miettinyt että 2000 luvulla tehty olisi hyvä pohja ajatuksena. 70-80luku alkaa olla ikääkin jo aika reilusti, ehkä 90luku voisi mennä.

Toki 2000luvun tekeleissäkin alkaa olla märkätilojen käyttöikä lopussa, jos huonosti pidetty tai huonoilla materiaaleilla tehty.

Vesiputken muovitettuna olisi kyllä jees, näin ollen olisi vaihdettavissa ilman purkutöitä aikanaan.
Ole kriittinen että
Onko talo rakennettu myyntiin nopean kasvun asuntoalueelle
Vai
Onko rakennutettu luottokirvesmiehillä itselle asumista varten.

Omalla kokemuksella pienillä ja suurilla rakennuksilla, tämä tekee laatueron.
 
Mikä mahtaa okt asumisessa olemaan sellainen rakennusvuosi, että voisi kohtuu riskittömästi sellaisessa asustella ja pienellä ylläpidolla selvitä. Helppo vastaus lienee rv 2026, mutta jos miettii niin onko jotain vuosi lukua kun rakennus tekniikka, materiaalit tai tavat on ottaneet selkeitä parannuksia. Vähän miettinyt että 2000 luvulla tehty olisi hyvä pohja ajatuksena. 70-80luku alkaa olla ikääkin jo aika reilusti, ehkä 90luku voisi mennä.

Toki 2000luvun tekeleissäkin alkaa olla märkätilojen käyttöikä lopussa, jos huonosti pidetty tai huonoilla materiaaleilla tehty.

Vesiputken muovitettuna olisi kyllä jees, näin ollen olisi vaihdettavissa ilman purkutöitä aikanaan.
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta tai vuosilukua...

Vanhemmissa kohteissa kriittisimmät remontit voivat olla jo tehty ja jos ne on tehty hyvin, pitäisi asumisen olla kohtuullisen huoletonta. Toisaalta uudiskohteissakaan ei virheiltä läheskään aina vältytä ja riippuu yksittäisistä seikoista, voiko asuminen olla huoletonta vai ei. Mikään takuu tai virhevastuut eivät poista sitä tosiasiaa uudiskohteissakaan, että jos huolettomuutta etsii ja kohdalle sattuukin se enemmän rakennusvirheitä sisältävä talo, niin niistä joudut varmasti tappelemaan pitkään ja mahdollisesti raskaasti ennen kuin asiat on korjattu, vaikka lopullinen taloudellinen kustannus ei olisikaan valtava.

Kuten edellä oli todettu, todennäköisimpiä huolettomia kohteita ovat ne, jotka on tehty omaan käyttöön ja mielellään ei liian tiukalla budjetilla. Yleensä myös jo jonkun vuoden vanha kohde lienee kohtalaisen turvallinen siinä mielessä, että mahdolliset ilmeiset rakennusvirheet olisivat jo käyneet ilmi. Asiaa toki auttaa myös se, jos rakentaminen on aikanaan huolellisesti dokumentoitu. Nimittäin huolellinen dokumentointi todennäköisesti on tarkoittanut myös huolellisempaa rakentamista, koska virheitä ei silloin niin vain peitetä.

Oli kuitenkin kyseessä uusi tai vanha kohde taikka vastikään remontoitu, jokaista yhdistää se, että täysin huoletonta asumista ei ole olemassakaan. Hyväkin kohde muuttuu huonolla käytöllä ja huoltojen laiminlyönnillä hyvin äkkiä huonoksi kohteeksi. Esim. ilmanvaihdon huollon laiminlyönneillä saa helposti ongelmia aikaiseksi tai jättämällä korjauksia tekemättä tai pitkällä viiveellä niiden toteamisesta.

Haluan lopuksi tuoda myös ilmi sen tosiasian, että vaikka nykyään rakentamisen tekniikat ja laatu lienee paperilla parempaa kuin ennen, se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että taloa on rakennettu tarkasti niitä noudattaen. Näistä on nykyään aika paljon uutisointiakin, vaikkakin otsikot koskevat pääasiassa kerrostalorakentamista. Eli vaikka rylleissä tai alan kortistoissa olisi hyvätkin ja seikkaperäiset ohjeet jonkin asian tekemiseksi oikein ja määräysten mukaan, viime kädessä tekijä määrittää lopullisen laadun. Jos rakentamisen aikana on oiottu mutkissa syystä taikka toisesta ja erinäisiä työvaiheita on skipattu tai jätetty tekemättä kokonaan, se ei ostajaa hirveästi lämmitä, että kyseessä pitäisi olla "huoleton uudiskohde".
 
Hyviä vastauksia paljon ja linkki oli myös hyvä lukaista. Samoja ajatuksia itselläkin aiheesta, huoletonta asumista ei toki koskaan ole olemassa omassa talossa, mut vähentää selviä sudenkuoppia niin paljon kun mahd ennalta. Pitää etsiä kaikkea mahdollista tietoa mahd paljon, eipä tässä asian kanssa vielä kiire ole.

Lähinnä siellä mietityttää kalliit piilo ongelmat kuten kosteusvauriot, näihin kuntotarkistus lienee pakollinen ja ehkä jotain muutakin aiheeseen liittyen? Katto, ikkunat, sähköt, vesiputket pitäisi olla nykyään aikalailla kunnossa, ollen kalliimpia kokonaisuuksia muihin nähden.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
304 764
Viestejä
5 163 644
Jäsenet
82 558
Uusin jäsen
jessemikael

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom