Palkkakeskustelu

[Randomizer]

Kyllä se palkkakehitys on henk. koht. ollut ihan hyvää vaikka onkin ns. kieltäytynyt ylenemisestä. Toki se katto tulee vastaan jossakin vaiheessa pelkästään teknisessä roolissa.

 

[finWeazel]

Ei sitä kyllä jaksa edes 37,5h/viikko keskittyä ihan 100% töihin. Kyllä siinä välillä vähintäänkin tuijottaa kaukaisuuteen aivot tyhjäkäynnillä vaikka olisi toimistolla. Tai selailee jonkin verran webbiä.

Riippuu projektin mielekkyydestä, työkavereista ja siitä millainen itse on. Joskus tehnyt 60h viikkojakin(pitkään) missä erittäin kova fokus ja tekemisen meininki. Toki johti pidemmän päälle burnouttiin kova sykkiminen, mutta ihminen kestää yllättävän paljon henkisesti jos on fyysisesti kunnossa. Oon vaan töissä täällä meininki versus tää on meidän juttu ja tehdään kuin olisi omat rahat ja oma startup kyseessä.

Aivot toimii levossa. 60h työviikojen aikana käynyt lounaanpäälle 30min kävelyn ulkona. 30min kävelyä vaikka näyttää laiskottelulta niin aivot tekee taustalla töitä+vetäisee happea. Kun istahtaa takaisin koneelle niin alkaa tapahtumaan.

Mun määritelmä tässä siis laiskottelulle se, että tehdään jotain muuta kuin sellaista mikä auttaa työsuorituksessa. Tauko voi olla työtä edistävää tai sitten ei, riippuen ja roikkuen.

 

[crnd]

Kyllä se palkkakehitys on henk. koht. ollut ihan hyvää vaikka onkin ns. kieltäytynyt ylenemisestä. Toki se katto tulee vastaan jossakin vaiheessa pelkästään teknisessä roolissa.

Valitettavan vähän etenkin Suomesta löytyy firmoja joissa IC-rooleissa voi päästä samoille tilinauhalukemille kuin johtajapositioissa. Siinä tulee se ikävä stoppi sitten lahjakkaille teknisille henkilöille joiden on käytännössä valittava että hyväksyykö palkkakehityksen pysähtymisen, siirtyykö managerirooliin vai yrittääkö päästä isoon firmaan sisään jossa tuollainen kehitys on mahdollista IC-roolissa. Ja kun niitä paikkoja ei taas Suomessa paljoa ole tarjolla, niin se muutto ulkomaille saattaa alkaa houkuttamaan.

 

[dropadrop]

Jep, ja toki ulkomaillakin isot kompensaatiot muodostuu pitkälti osakepalkkioista / optioista ja niiden arvonnoususta. Siis niitä jaetaan paljon laajemmin, ja teknisissä positioissa voi sitten oikeasti lyödä leiville. Suomessa optiot ovat ylipäätänsä hankalampia palkkiomuotona, ja aika nihkeästi niitä jaellaan.

 

[3dfx]

Tuohan on väärin työnantajaa kohtaan. Ja missä tuollainen edes onnistuu, jossain julkisella sektorilla varmaan?

voi voi, käy vaikka jossain tehtaassa tms. paikassa töissä niin näet miten onnistuu. Ei siinä sen ihmeempää vääryyttä ole verrattuna siihen että työnantaja ei palkitse tuotoksesta vaan läsnäolosta. Palkkamallit voisi olla järkevämpiä ilman mitään outoja neuvottelumuureja, muttei ole, niin sitten eletään niissä raameissa ja tehdään työtä sen verran kun huvittaa kun saman saa teki paljon tai vähän.

Jos päivän työt on tehty, pitää esittää kiireistä ja työtä tekevää vaikkei tekisi mitään, koska palkaksi saa vaan lisää töitä.

Ei näidenkään asioiden pitäisi olla näin ja paljon enemmän saataisiin ihmisten työpäivästä irti jos työnanaajat ei passivoisi tämmäsillä malleilla.

 

[N1kkel]

voi voi, käy vaikka jossain tehtaassa tms. paikassa töissä niin näet miten onnistuu. Ei siinä sen ihmeempää vääryyttä ole verrattuna siihen että työnantaja ei palkitse tuotoksesta vaan läsnäolosta. Palkkamallit voisi olla järkevämpiä ilman mitään outoja neuvottelumuureja, muttei ole, niin sitten eletään niissä raameissa ja tehdään työtä sen verran kun huvittaa kun saman saa teki paljon tai vähän.

Jos päivän työt on tehty, pitää esittää kiireistä ja työtä tekevää vaikkei tekisi mitään, koska palkaksi saa vaan lisää töitä.

Ei näidenkään asioiden pitäisi olla näin ja paljon enemmän saataisiin ihmisten työpäivästä irti jos työnanaajat ei passivoisi tämmäsillä malleilla.

Alkaa mennä aiheen ohi, jatkot tuolla: Työelämäkeskustelu

 

[pokkus]

Nuorena oli itsellä vahva ajatus, että töissä / työelämässä tärkeintä on tehdä mahdollisimman paljon rahaa, mutta vanhempana on selkeytynyt käsitys kuinka pieni merkitys sillä rahalla / palkalla oikeasti onkaan. Aika ja etenkin sen ajan käyttö tärkeisiin asioihin on paljon merkityksellisempää. Esimerkiksi voit tehdä uraa ja ison potin rahaa silloin kun omat lapset on pieniä, mutta vastapainona ei ehdi viettämään aikaa omien lasten kanssa juuri sitä ajanjaksoa, kun ne olisivat eniten läsnä omassa elämässä.

Enpä ole ikinä ainakaan itse kuullut kenenkään menestyneen ja paljon rahaa tehneen todenneen, että kunpa olisinkin tehnyt vielä vähän enemmän rahaa elämäni aikana. Aika paljon useammin kerrotaan kuinka olisi pitänyt sen rahan / uran sijasta olla läsnä oman perheen kanssa. Aikaa kun ei voi edes sillä rahalla ostaa takaisin olisi sitä kuinka paljon tahansa.

 

[finWeazel]

Nuorena oli itsellä vahva ajatus, että töissä / työelämässä tärkeintä on tehdä mahdollisimman paljon rahaa, mutta vanhempana on selkeytynyt käsitys kuinka pieni merkitys sillä rahalla / palkalla oikeasti onkaan. Aika ja etenkin sen ajan käyttö tärkeisiin asioihin on paljon merkityksellisempää.

Rahalla voi ostaa aikaa. Äärimmäinen esimerkki jos onnistuu saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden nuorehkona. Asiat ovat kovin subjektiivisia. Yksi haluaa lapsia, toinen ei. Yksi siivoaa vessoja 65vuotiaana eläkettä odottaessa, toinen pystyi lopettamaan työt ja elämään sijoitusuottojen varassa 40-vuotiaana. Jos palkka on 2500e/kk tai 5000e/kk tai 10000e/kk niin maailma näyttää erilaiselta.

Jokainen elää omanlaisensa elämän, kaikki eivät halua samaa polkua.

 

[pokkus]

Rahalla voi ostaa aikaa. Äärimmäinen esimerkki jos onnistuu saavuttamaan taloudellisen riippumattomuuden nuorehkona. Asiat ovat kovin subjektiivisia. Yksi haluaa lapsia, toinen ei. Yksi siivoaa vessoja 65vuotiaana eläkettä odottaessa, toinen pystyi lopettamaan työt ja elämään sijoitusuottojen varassa 40-vuotiaana. Jos palkka on 2500e/kk tai 5000e/kk tai 10000e/kk niin maailma näyttää erilaiselta.

Jokainen elää omanlaisensa elämän, kaikki eivät halua samaa polkua.

Menetettyä aikaa ei takaisin voi ostaa. Tulevaisuuden aikaa ehkä voit, mutta sekin on usein sen menetetyn ajan kustannuksella ja joskus sekään ei auta, jos ei käy riittävä onni jossain kohtaa elämää. Aina on myös se mahdollisuus, että siitä tulevaisuuden mammonasta ja ajasta ei pääse ikinä nauttimaan.

 

[finWeazel]

Menetettyä aikaa ei takaisin voi ostaa. Tulevaisuuden aikaa ehkä voit, mutta sekin on usein sen menetetyn ajan kustannuksella ja joskus sekään ei auta, jos ei käy riittävä onni jossain kohtaa elämää. Aina on myös se mahdollisuus, että siitä tulevaisuuden mammonasta ja ajasta ei pääse ikinä nauttimaan.

En usko, että on mitään harmitusta sen jälkeen kun kuolee. Jokainen optimoi haluamallansa tavalla. Nimimerkillä raha mahdollistanut sen, että vanhemmat kävivät useamman kerran amerikassa vierailemassa, piilaakso kokemuksena intensiivinen mutta hyvä. Viimeiset kesät kiitos sen ettei tarvitse tehdä töitä viettänyt vanhempien kanssa. Joku toinen tekis eri tavalla, 70 vuotiaana eläkkeelle ja vanhempien kanssa viettää vuodessa vain päiviä/viikkoja ei useita kuukausia vuodesta.

Se että tekee esim. intensiivisen startupin/ulkomaankeikan 10v ajan ei tarkoita että tuo 10v olisi vain työtä. Kyllä sinne muutakin mahtuu rahanteon yhteyteen. Iso arvo silläkin, että saa tulla hyväksi tekemässään asiassa ja saa tehdä vaikeita ja haastavia asioita maaliin versus että olis vaan läpsytellyt 70-vuotiaaksi asti työmaalla eläkettä odottaessa.

imho. suurimmat hyödyt saa jos ihan uran alussa venyy ja vääntää kovaa. Sillon vielä jaksaa, ei ole pakollisia asioita niin paljoa ja se kantaa koko loppuelämän jos pääsee vähän pidemmälle nuorena. Aika eri elämä jos 35vuotiaana kuukausiliksa on 10ke kuin jos ollaan 2.5ke tasossa. 2500e/kk tienaava aika pahassa raossa, 10ke/kk tienaava voi downshiftata jos esim. matkustelu, perhe tai lapset kiinnostaa töitä enemmän. Korkoa korolle myös, jos tajuaa edes osan rahoista sijoittaa.