Pyöräily

[tommyy]

Grizl CF SLX 8 Di2 tämä seissyt 3vko laatikossa kasaamattomana. En tiedä pitäisikö palauttaa vai ei, muut harrastukset syö hyvin aikaa ja kallis laitos jos ei käyttöä ole. Pyöräily on muutenkin ollut melko vähäistä. Vuoden vaihteessa kävi baana noux kokeilussa, ei ollut kovin hyvä.

Tosin sen mitä muistan niin fillarointi oli kyllä hauskaa.

Eikös noihin DTswissin kiekkoihin tullut takaisinkutsu jonkin suunnitteluvirheen takia?

 

[tommyy]

Moro! Koin että maantiepyörän stemmi oli inan verran turhan pitkä. Hybridipyörästä taas oli jäänyt yli stemmi joka oli kivasti vain hieman lyhyempi kuin nykyinen. Erona stemmeillä on että maantiepyörän näytti olevan neutraali ja tämä uusi jonka asensin taas "nouseva". Koitin nyt asentaa sen "alamäkeen" eli jyrkempi kulma alas. Kysymys on tuo kuvassa esiintyvä asia - eli säätövaiheessa säädin tuota ohjaintankoa vielä hieman enemmän alaspäin eli "hyökkäävämpään asentoon", onko tämä ok vai pitäisikö tuon olla jotenkin neutraalissa asennossa esim tuon oranssin viivan kanssa tms.?

Tässä vielä tuotos sivusta kuvattuna jos jotain apua

Täysin ok säätö.

 

[Pate123]

Ennen vanhaan laitettiin pyykkipoika lahkeeseen, jos ei ollu ketjusuojaa.

Aika oli varmaan kivikaudelta, kun vanhoissa pyörissä tuntui ketjusuojia olevan vakiona. Ennen olivat vielä pellistä tai alumiinista pokattuja.
On mullakin ollut käytössä mm. intin särmäreitä löysien housujen kanssa. Siltikin lahkeet tahtoo öljyyntyä varsinkin talvisin kerrospukeutuessa.

Hyvä ketjusuoja myös suojaa ketjua kuralta ja vedeltä, joka tuo city-pyörän ylläpitoon helpotusta. Yksivaihteisessa voimansiirrossa asia ei ole niin kriittinen, mutta avovaihteiset rattaat/ketjut saa nopeasti rohisemaan. Yksi sadelenkki ja se on siinä.

 

[shitbreak]

Eikös noihin DTswissin kiekkoihin tullut takaisinkutsu jonkin suunnitteluvirheen takia?

Ei kaikkiin

 

[sarre8]

Kukaan noilla hihnavetoisilla? Onko niiden ajokitka/ajaminen paljonkin sitkaamman tuntuista ketjuun verrattuna.

Toki kyse siis urbaani/kaupunkipyörästä yms.

Kohta 2 vuotta oon ajanut työmatkaa hihnavetoisella (Trek district 4) enkä helpolla ole ketjulliseen palaamassa takaisin. Pyörä rullaa yllättävän kevyesti eikä ole minusta raskas ajaa. Ainakin itse arvostan että arkipyörä vaatii mahdollisimman vähän huoltoa. Harrastepyörien parissa voi sitten viettää aikaa. Huonot puolet hihnapyörissä: valikoima pienempi ja pyörät vähän kalliimpia.

Kannattaa tarkistaa ainakin classic biken valikoima ja cuben mallit. Tarkista myös miten hihnan kiristys toimii. Huollossa kuulin että epäkeskoinen keskiö olisi ajanmyötä haasteellinen. Tässä muutamia malleja mitä tuli mieleen.

Schindelhauer Gustav hihnavetoinen työmatkapyörä Ash Grey

Schindelhauer Gustav hihnavetoinen työmatkapyörä Ash Grey 1850.00. Kevyt ja nopea miesten vaihdepyörä hihnavedolla. Koroton osamaksu ja työsuhdepyörä-etu

classicbike.fi

Commuter

Integroidut dynamotoimiset valot. Kevyet lokasuojat ja tavarateline. Upea moderni muotoilu. Commuter toimitetaan täysin varusteltuna kaikkeen kaupunkiliikkumiseen. Tee jokapäiväisestä työmatkastasi jotakin mitä odotat.

www.canyon.com

Trek District 4 Equipped

District 4 on trendikäs ja tyylikäs huipputason kaupunkipyörä, joka on suunniteltu hauskaan kruisailuun, työmatkoille ja kaupungissa liikkumiseen. Siinä on hiljainen, vain vähäistä huoltoa vaativa Gates CDX -hihnavetojärjestelmä sekä sulavasti ja tarkasti vaihtava 8-vaihteinen Shimano Alfine...

pyoravarikko.fi

Black Lava | Stylish urban hybrid bike

A ride to the bakery, commuting to work or weekend tours: The Black Lava hybrid bike is made for the things that matter most in life.

www.rosebikes.com

https://boodabike.com/en/bikes

<-- tästä ei omia kokemuksia mutta vuoden takaa löytyi viesti missä olisi tilattu

Tähän palaten ja aikaisempaan keskusteluun hihnavetoisista liittyen niin tilasin yllämainitun pyörän boodabikestä ja näin 200 ajetun kilometrin jälkeen olen ollut melko tyytyväinen. Ajoasento vanhaan hybridiin verrattuna enemmän niskaan käyvä mutta todennäköisesti tottumiskysymys pidemmälle ajateltuna. Pyörä rullaa todella hiljaisesti ja loppukasaaminen oli helppo tehdä perus työkaluilla.

 

[Pate123]

Lisäksi nostan KTM Kent pyörän, sitä löytyy Helkaman jälleenmyyjiltä. Jos tarvitsee enemmän vaihteita, niin pyörässä on Alfine 11 napavaihde 1699 € suositushintaan, kun yleensä tuohon hintaan saa 7 tai 8 vaihteista hihnavedolla.

 

[Herpules]

Kohta 2 vuotta oon ajanut työmatkaa hihnavetoisella (Trek district 4) enkä helpolla ole ketjulliseen palaamassa takaisin. Pyörä rullaa yllättävän kevyesti eikä ole minusta raskas ajaa. Ainakin itse arvostan että arkipyörä vaatii mahdollisimman vähän huoltoa. Harrastepyörien parissa voi sitten viettää aikaa. Huonot puolet hihnapyörissä: valikoima pienempi ja pyörät vähän kalliimpia.

https://boodabike.com/en/bikes

<-- tästä ei omia kokemuksia mutta vuoden takaa löytyi viesti missä olisi tilattu

Viime vuoden huhtikuusta lähtien tullut +7600km ajoa tällä pyörällä enkä ole kohdannut mekaanisia ongelmia; samat syyt hihnavetoisen valinnalla kuin lainauksessa mainittu -> mahdollisimman vähän huoltoa. Bonuksena itselleni on mekaaniset jarrut vaikka jotkut niitä haukkuvatkin; halusin mahdollisimman mekaanisen pyörän ilman ylimääräisiä nesteitä. Napavaihteiston öljyt pakollinen paha mutta onneksi niitä ei usein tarvitse vaihtaa.

Edelliskesän lomalla tuli tehtyä useampiöinen +1100km elämysreissu Espoo -> Vaalimaa -> Savo -> Keskisuomi -> Espoo, ja vaikka aikaisempaa kokemusta itselläni ei bikebackingista ole niin kyllä tällä ihan kivasti matka meni.

Huoltotoimenpiteisiin on käytännössä kuulunut 2x napavaihteiston öljyjen vaihto sekä ruuvien kiristely ajanmittaan. Seuraavaksi pitäisi jarrupalat vaihtaa kun alkaa olla todella finaalissa.

Miinuksena talvella jos märkää lunta on reippaasti niin tämä tuppaa jäämään hihnaan melko mukavasti kiinni, ärsyttävä mutta helposti eteen-taaksepäin polkemalla siivoutuva probleema.
Huomasin myös että ainakin tämän pyörämallin vaihdevaijeri jäätyy herkästi kiinni jos nestettä on päässyt kertymään suojan sisään. Onneksi tähänkin ongelmaan löytyi ratkaisu nostamalla pyörä lämpimissä sisätiloissa yön ajaksi pystyyn vesien valuttamiseksi. Tämän proseduurin jälkeen ei seuraavana aamuna enää vaijeri jämähtänyt kiinni.

Toinen miinus on 11 -vaihteisen shimanon pienin vaihde, vähän pienemmälle olisin välityksen halunnut kun elämysreissun aikana täydessä matkalatingissa väänsin ylijyrkkää mäkeä mutta onneksi tämäkin on melko marginaalinen ongelma.

Kaikille vaivattomuutta kaipaaville en voi muuta kuin suositella hihnavetoisia! 5/5

Haaveena seuraavaksi pyöräksi onkin sähkövaihteisella rohloffilla varustettu hihnavetoinen graveli mutta täytyy tämä nykyinen ajaa ensin puhki että pystyy itselleen perustelemaan tätä sijoitusta

 

[Pate123]

Toinen miinus on 11 -vaihteisen shimanon pienin vaihde, vähän pienemmälle olisin välityksen halunnut kun elämysreissun aikana täydessä matkalatingissa väänsin ylijyrkkää mäkeä mutta onneksi tämäkin on melko marginaalinen ongelma.

Tämä ei ole niinkään Shimanon navan vika, vaan kiinteän hihnavälityksen. Ketjuvedolla saa helposti säädettyä välityssuhdetta muistaakseni 16-23 takana ja edessäkin riippuen rakenteesta. Rattaita löytyy pyörähuolloista muutamalla eurolla.

Välityssuhde on valmispyörissä usein pielessä, ykkösvaihde on tosi korkea ja ylimmällä vaihteella pääsee sitten 40 km/h. Jos poljentanopeus on yhtään järkevällä tasolla, eikä runttaamista.

Hihnavetoisten muutoksesta ei ole vielä kokemusta. Oletan, että hihnan pituuden muutos voi tuoda ongelmia, jos säätövara on pienehkö.

 

[vaappu79]

Tämä ei ole niinkään Shimanon navan vika, vaan kiinteän hihnavälityksen. Ketjuvedolla saa helposti säädettyä välityssuhdetta muistaakseni 16-23 takana ja edessäkin riippuen rakenteesta. Rattaita löytyy pyörähuolloista muutamalla eurolla.

Välityssuhde on valmispyörissä usein pielessä, ykkösvaihde on tosi korkea ja ylimmällä vaihteella pääsee sitten 40 km/h. Jos poljentanopeus on yhtään järkevällä tasolla, eikä runttaamista.

Hihnavetoisten muutoksesta ei ole vielä kokemusta. Oletan, että hihnan pituuden muutos voi tuoda ongelmia, jos säätövara on pienehkö.

On muuten totta toi valmispyörien välityssuhde.
Muksujen mankeleissakin ihan järjettömät välitykset.
Jostain syystä ihan kuntopolkijatkin haluaa samat välitykset kuin tourilla polkevilla on.
Ex vaimo halusi kanssa kiven kovaan 50-11, kun ehdotin ihan 46-11 välityksiä, kuten itsellä silloin oli, niin ei tarttis mennä pikkurattaalle edessä niin usein tai polkea koko ajan iso/iso ristiin.
Kuulemma käytti suurinta välitystä usein, mutta kummasti aina sai kuitenkin odotella tai himmailla.
Ei mitään järkeä.

 

[Pate123]

Ehkä juurisyy on, ettei monikaan kuntopyöräilijä osaa polkea taloudellisella kadenssilla. Hitaampi pyöritys antaa virheitä enemmän anteeksi ja on tehokkaampi kuin nopea pyöritys huonolla tekniikalla.
Osalle on myös vierasta, että peruspyörienkin välityksiä voi muuttaa.

Muok. Seuraava on hyvä sivusto välityksien laskemiseen: Ritzelrechner - Graphical Gear Calculator for Bicycles
Esim. 46 etu- ja 11 takahammas antaa jo liki 42 km/h nopeuden kohtuullisella 75 1/min kadenssilla ja 40-622 renkaalla.

 

[joo22]

Ehkä juurisyy on, ettei monikaan kuntopyöräilijä osaa polkea taloudellisella kadenssilla. Hitaampi pyöritys antaa virheitä enemmän anteeksi ja on tehokkaampi kuin nopea pyöritys huonolla tekniikalla.
Osalle on myös vierasta, että peruspyörienkin välityksiä voi muuttaa.

Muok. Seuraava on hyvä sivusto välityksien laskemiseen: Ritzelrechner - Graphical Gear Calculator for Bicycles
Esim. 46 etu- ja 11 takahammas antaa jo liki 42 km/h nopeuden kohtuullisella 75 1/min kadenssilla ja 40-622 renkaalla.

Tuota sivua olen käyttänyt usein kun ostan uusia eturattaita ja takapakkoja eri pyöriin. Saa tehtyä allekain vertailuja eri comboista kätevästi.

Katson itse enemmän välityssuhteita tuosta laskurista. Tietystä pyörästä tunnen ne ratasyhdistelmät joita käytän eniten ja siitä päättelen mikä toimii ja mikä ei, sekä mihin suuntaan korjataan.

Ja usein takapakka valitaan pelkästään ulkonäön perusteella. Siksi noita 51 piikkisiä takapakkoja näkee usein. Ne ovat muotijuttuja ihan kuten on 12s pakatkin. Kukaan ei ole koskaan pystynyt perustelemaan esimerkiksi tuolla laskurilla miksi se 12s olisi jotenkin parempi kuin 10s. Huomattavasti kalliimpi se kyllä on ja ketju ohuempi, eli pelkästään huonoja puolia löytyy.

 

[vaappu79]

Tuota sivua olen käyttänyt usein kun ostan uusia eturattaita ja takapakkoja eri pyöriin. Saa tehtyä allekain vertailuja eri comboista kätevästi.

Katson itse enemmän välityssuhteita tuosta laskurista. Tietystä pyörästä tunnen ne ratasyhdistelmät joita käytän eniten ja siitä päättelen mikä toimii ja mikä ei, sekä mihin suuntaan korjataan.

Ja usein takapakka valitaan pelkästään ulkonäön perusteella. Siksi noita 51 piikkisiä takapakkoja näkee usein. Ne ovat muotijuttuja ihan kuten on 12s pakatkin. Kukaan ei ole koskaan pystynyt perustelemaan esimerkiksi tuolla laskurilla miksi se 12s olisi jotenkin parempi kuin 10s. Huomattavasti kalliimpi se kyllä on ja ketju ohuempi, eli pelkästään huonoja puolia löytyy.

Kyllä 12 vaihteesta hyötyy pienempien vaihdevälien puolesta ainakin 1x voimansiirrossa. Pari hieman ärsyttävää hyppyä löytyy jo sramin 11v 10-42 pakasta gravelissa. Maasturissa 11v 11-46 / 30T ei juuri kevyempää kaipaa, eikä vaihdevälit haittaa, mutta jos olis reittä enemmän, niin loppuisi välitykset kesken.
Ketjut ei kyllä juuri ole muuttunut sen huonommiksi. Toki säätäminen on tarkempaa.

 

[hkultala]

Ehkä juurisyy on, ettei monikaan kuntopyöräilijä osaa polkea taloudellisella kadenssilla. Hitaampi pyöritys antaa virheitä enemmän anteeksi ja on tehokkaampi kuin nopea pyöritys huonolla tekniikalla.
Osalle on myös vierasta, että peruspyörienkin välityksiä voi muuttaa.

Muok. Seuraava on hyvä sivusto välityksien laskemiseen: Ritzelrechner - Graphical Gear Calculator for Bicycles
Esim. 46 etu- ja 11 takahammas antaa jo liki 42 km/h nopeuden kohtuullisella 75 1/min kadenssilla ja 40-622 renkaalla.

Kadenssin pitää skaalautua tehon mukaan, ja välitysten/vaihdealueen pitää olla valittu kunnon mukaan.


Jos pitää saada 75-kiloisesta harrastelijasta 300 wattia tehoa niin se onnistuu parhaiten jollain reilun ysikympin kadenssilla,
mutta jos kruisaillaan jollain 130 watilla, on se paljon taloudellisempaa jollain 70 luokassa olevalla kadenssilla.

Karkeasti ottaen "oikea" kadenssi menee suurinpiirtein jossain tehon kuutiojuuressa,

ja tämä myös selittää sitä, miksi sinkulat toimii niinkin hyvin kuin ne toimii: Kun tasamaalla tarvittava teho skaalautuu myös suurinpiirtein nopeuden kuutioon, niin käytännössä (tasamaalla) optimaalinen kadenssi skaalautuu melko lineaarisesti nopeuteen nähden.

Ylämäet, kiihdytykset, tuulen vaikutus yms. sekä se että tämä on vain "suurinpiirtein" eikä tarkasti tekee vaihteista silti hyvin hyödyllisiä.

Mutta jos nämä skaalautuisivat selvästi eri tavalla, sinkulat toimisivat paljon huonommin kuin mitä ne nyt toimivat.



Ja 42km/h nopeudessa 75 rpm kadenssillakaan ei IMHO perusharrastelijan kunnolla ole juri järkeä kuin alamäessä, tasaisella neutraalissa tuulessa tehontarve on kuitenkin sitä luokkaa että siihen tehoon optimaalinen kadenssi on jossain 100 rpm luokassa.

Käytännössä maantiepyörissä tulee yleensä aivan liian isoja eturattaita(mitoitettu pro-tason urheilijoiden eikä harrastelijan kunnolle), jopa tuo 46 on overkill useimmille harrastelijoille, ja joskus n. 15 vuotta sitten yleensä tuli kaikissa maantiepyörissä 53sta, kunnes putosi kymmenisen vuotta sitten n. 50iin.

Omassa eniten käyttämässäni pyörässä (cx) on 38-piikkinen eturatas (vain yksi) ja maantievanteen takapakkani on 10-42. Tällä pääsee välityssuhteeseen 3:8:1 joka tarkoittaa sitä, että yhdellä kampikierroksella pyörällä pääsee 8.35 metriä, eli 90 rpm:llä 12.5 m/s eli 45km/h, 100 rpm:llä 50 km/h. Ei ole minulla loppunut kesken. Ja jos todella jyrkässä alamäessä meinaa mennä yli 50km/h eikä huvita polkea yli 100 rpm kadenssilla niin sitten antaa mennä rullaamalla, siinä ei montaa sekuntia menetä.

ja se 38/42 eli 19:21 pienin vaihde on oikein kiva jyrkässä ylämäessä, tosin toki näin jyrkät mäet on Suomessa maantiellä harvinaisia mutta oman kämpän vieressä on tällainen hiekkatie-KLVlllä (ja se hiekkatieosuus on niin lyhyt että sen ajaa usein vaikka olisi maantiekumeilla liikenteessä sen sijaan että kiertäisi melkein kilsan kauempaa reittiä asfaltitien kautta)

 

[Ogeli]

Ehkä edelliseen vois lisätä että myös kammen pituudella on merkitystä 170mm on peruspituus jolla on helppo pitää kadenssia yllä, pidemmillä vääntö lisääntyy yllättävänkin paljon jo 172.5 pituudella on selkeä ero. Vaarana on polvien kestävyys.
Ja edelleen pyörän mitoitus on tärkeää myös hyötysuhteen kannalta.

Maastureita en tunne mitähän kammen pituutta nykyään käytetään? 175??

 

[Ziilot]

Ehkä edelliseen vois lisätä että myös kammen pituudella on merkitystä 170mm on peruspituus jolla on helppo pitää kadenssia yllä, pidemmillä vääntö lisääntyy yllättävänkin paljon jo 172.5 pituudella on selkeä ero. Vaarana on polvien kestävyys.
Ja edelleen pyörän mitoitus on tärkeää myös hyötysuhteen kannalta.

Maastureita en tunne mitähän kammen pituutta nykyään käytetään? 175??

Ostin muutama vuosi sitten S-koon jäykkäperän, jossa oli 175mm kammet. Tuntui jotenkin luonnottomilta heilureilta, niin vaihdoin 170mm, jotka muissakin pyörissäni (ei maastureita) on.

 

[Carlos]

170 on aika yleinen nykymaastureissa, yleensä vähä kummastellaan jos speksataan 175:a. Trendi on lyhyempään päin. Itekki ajan 165 kammilla 140/135 joustava trailipyörällä. Sähkömaasturit sitten yleensä 165 kammilla, joissain lyhyempääkin 160 näkyy.

Kampien pituudesta on monia tutkimuksia, mitkä totetaa, että kammen pituudella järkevyyden rajossa ei ole merkittävää vaikutusta tehontuottoon. Enemmänkin kyse käyttäjäkohtaisesta preferenssistä, vähän kuin satulan tapauksessa.

 

[Ogeli]

170 on aika yleinen nykymaastureissa, yleensä vähä kummastellaan jos speksataan 175:a. Trendi on lyhyempään päin. Itekki ajan 165 kammilla 140/135 joustava trailipyörällä. Sähkömaasturit sitten yleensä 165 kammilla, joissain lyhyempääkin 160 näkyy.

Yllättävää noh ehkä mulla on mielessä tunkkaaminen vaikeassa maastossa, kadenssin pito onnistuu poluilla.
Sähköavustus sitten eri laji.

Kampien pituudesta on monia tutkimuksia, mitkä totetaa, että kammen pituudella järkevyyden rajossa ei ole merkittävää vaikutusta tehontuottoon. Enemmänkin kyse käyttäjäkohtaisesta preferenssistä, vähän kuin satulan tapauksessa.

Mun mielestä tasaisella tehot voi olla samat toki lyhyt kampi on enemmän kierroskone, ylämäessä erot tuntuvat varsinkin kadenssin pudotessa.

Ja edelleen mun arviot perustuu siihen että pyöritys toimii, "survomalla" polkiessa pätenevät eri teoriat.

 

[Pate123]

Käytännössä maantiepyörissä tulee yleensä aivan liian isoja eturattaita(mitoitettu pro-tason urheilijoiden eikä harrastelijan kunnolle), jopa tuo 46 on overkill useimmille harrastelijoille, ja joskus n. 15 vuotta sitten yleensä tuli kaikissa maantiepyörissä 53sta, kunnes putosi kymmenisen vuotta sitten n. 50iin.

Kyllä compact-eturattaita sai maantipyöriin yleisesti jo 15v sitten. Omassa pyörässäkin sai 16v sitten valita 53/38 ja 50/34 välillä. Ja ilmeisesti pro-kuskitkin käyttävät pienempiä nousuetapeilla.
Valinta oli tärkeä ostovaiheessa, koska compact rattaat vaativat 110 mm reikäjaon ja muut 130 mm. Muuten joutui vaihtamaan koko kampikeskiön, jos halusi pienentää eturattaita.

Mutta tarkoitin lähinnä noita napavaihteisia (Nexus/Alfine) peruspyöriä. Olen ajanut 3v-Helkamaa, jolla 75 kadenssilla ja kolmosvaihteella oli nopeutta 40 km/h. Vaihdoin isoimman takarattaan, ja sain tiputettua 30 km/h, sekin tasamaalla yläkanttiin.
Toisaalta napavaihteen hyötysuhde on parhain lähimpänä 1:1 välitystä, eli kannattaa tähdätä rattaat sille vaihteelle. Mutta 3v navassa portaat ovat valtavan isot tasamaalle.

 

[vaappu79]

Yllättävää noh ehkä mulla on mielessä tunkkaaminen vaikeassa maastossa, kadenssin pito onnistuu poluilla.
Sähköavustus sitten eri laji.

Mun mielestä tasaisella tehot voi olla samat toki lyhyt kampi on enemmän kierroskone, ylämäessä erot tuntuvat varsinkin kadenssin pudotessa.

Ja edelleen mun arviot perustuu siihen että pyöritys toimii, "survomalla" polkiessa pätenevät eri teoriat.

Kyllä se wattituotto on ihan sama niillä järkimittaisilla kammilla pituudesta huolimatta.
Sillä ei ole merkitystä "survotko" vai et.
Ihminen ei ole mekaaninen kone.
Niitä tutkimuksia pääsee ihan lukemaan.

 

[Carlos]

Vaikeassa maastossa ylös meneminen vaatii tasaista pyöritystä ettei veto ole piikkimäistä ja sitä kauttaa voi esiintyä pidon menetystä. Ja jos lyhyemmät kammet sallii pyörittämisen vaikeassa maastossa minimoiden maavaran polkimien ja kivien yms välillä, niin sekin auttaa kun voi polkea enemmän. Itellä jyrkissä haastavissa nousuissa kadenssi on luokkaa 95-105.

Otettava myös huomioon se, että pyörissä on eri korkusia keskiöitä ja takajouston vaikutuksia keskiön korkeuteen. Jotkut pyörät hyötyy lyhyemmistä kammista enemmän kuin toiset, siis jos ei nyt puhuta tehontuotosta vaan ihan pyöränkäsittelyn näkökulmasta. Sanoisin että maastossa kannattaa ajaa niin lyhyillä kammilla kuin mihin oma kroppa sopeutuu.

 

[Raikku]

Mikä tuon Bikesterin nykytilanne on. Onko enää ollut toimiva yritys?

 

[Ogeli]

Kyllä se wattituotto on ihan sama niillä järkimittaisilla kammilla pituudesta huolimatta.
Sillä ei ole merkitystä "survotko" vai et.
Ihminen ei ole mekaaninen kone.
Niitä tutkimuksia pääsee ihan lukemaan.

Varmaan näin tasaisella kuormalla,kuorman lisääntyessä (ylämäki) ja ehkä kierrosten laskiessa kampien tuoma vääntö helpottaa. Kuten putkelle noustessa.
Survomisella tarkoitan satulalta survomista ilman klosseja, kuten peruspyöräiljät tekevät.

 

[Carlos]

Jos tuotetut watit kiinnostaa niin silloin on kyllä lukkopolkimet käytössä.