Sähköauton kotilataus

No eipä toi Suomessakaan ole kuin ton 179e. Itse en jaksaisi kauheasti säätää jonkun kympin ssästön takia.

Näin oli Wallboxin helpissä.

“For the EM340 and the EM112 meters, only the PF.B versions are compatible with the Eco-Smart functionality. For the Power Boost functionality, both the PF.A and PF.B versions of EM340 and EM112 meters are compatible.
Nojuuh, tuossa alkuperäisessä linkissä se oli 230 € ja siitä ajatus lähti
 
Oliko sulla auton lataus mahdollista 22 kW AC ja 22Kw pömpeli kotona? Se selittäisi 36A virtoja. Autoon on mennyt 32A ja johonkin muualle 4A
Auton puolesta vain 11 kW, laturi tarvittaessa tukisi enempääkin virtaa... Tuossa samaisessa vaiheessa on epäilemättä ollut nyt myös porealtaan lämmitin, joka on 3 kW (~13A) ja todennäköisesti myös hybridiauton lautaus meni näissä sähkötöissä myös tuohon vaiheeseen, jolloin se ko. hetekellä oli rajoitettu 8A. Jolloin tällä yhtälöllä oltaisiin (16+13+8) 37 A kohdilla eli selittyisi hyvinkin sillä, että kuormanhallinnassa joku ei nyt toiminut.

Jossain kohtaa on pihassa toinenkin sähköauto niin voin sitten kumpaakin ladata samaan aikaan kun toisessa on kuormanhallinta ja on 35 päänallit.
Tämähän siellä taustalla oli... eli tuo kuormanhallinta pystyy tarvittaessa sitä toistakin laturia ohjeistamaan. Tuo 11 kW on kyllä aika riittävä -- jos oikeasti pikalataukselle on tarvetta, niin ajaa sitten oikeaan pikalaturiin. Yössä tulee ihan riittävästi virtaa autoon ja enemmänkin todennäköistä että kahta laturia käytettäisiin kuin haluttaisiin yhdestä enemmän ulos.
 
Noissa on aina sekin mahdollista et yhden käyttäjän törttöilystä lähtee sähköt useammalta käyttöpaikalta. Sopimusehtojen puitteissa voi joutua korvausvastuuseen muille sähköverkon käyttäjille aiheutuneista vahingoista ja sähköverkon kulut siihen päälle.

Jos se käyttäjän törttöily sisältää esim pääsulakkeen vaihtamisen pulttiin, niin joo, siitä voi joutua maksamaan, mutta jos sulake on oikea, ja onnistuu kaatamaan koko alueen verkon, niin se virhe on silloin verkkoyhtiön, ei sähkön käyttäjän.

Tässä tulee myös mahdollisia ongelmia vastaan autokohtaisesti. Ainakaan Audi ei suostu enää aloittamaan latausta ilman että piuhan käyttää irti jos latausasema on latauksen lopettanut

Jos se noin tekee niin lataus on lopetettu väärin. Se latauksen hetkellinen keskeyttäminen on ihan osa sitä miten tuo ac lataustandardi toimii. On toki mahdollista että vika on audissa.

Vähän vaikea ymmärtää miten auton AC-DC muunnin estäisi kommunikoinnin, tai no en sitä epäile etteikö voisi kehittää toteutuksen joka sen estäisi. mutta kuullostaa vähän hölmöltä. Jos kyse jostain määräyksestä, standartista mikä keiltää sen niin no, sekin kuullostaa vähän hölmöltä, jos siis edes sen varaustilan saisi. sen ei luulis vaarantavan mitään , kuin akun yksityisyyttä :-) Kai sieltä auton tunnisteen saa, vai onko sekin vain DC latauksella.

Ei se auton sisäinen laturi (eli "ac-dc muunnin") estä kommunikointia, ja käsittääkseni tuo akun tason tiedustelu olisi mahdollista, mutta mä en ole ainakaan kuullut ac latauslaitteesta joka käyttäisi mitään muuta kuin sitä yksinkertaista perusprotokollaa latauksen ohjaamiseen.

Siinä perusprotokollassa on vain kytkennän tunnistus, kaapelin kapasiteetin tunnistus, vikatila signaali ja latauslaitteen autolle lähettämä tieto suurimmasta sallitusta virrasta. Tuo on siinämäärin yksinkertainen systeemi että sitä voi käyttää myös "käsin".
 
Auton puolesta vain 11 kW, laturi tarvittaessa tukisi enempääkin virtaa... Tuossa samaisessa vaiheessa on epäilemättä ollut nyt myös porealtaan lämmitin, joka on 3 kW (~13A) ja todennäköisesti myös hybridiauton lautaus meni näissä sähkötöissä myös tuohon vaiheeseen, jolloin se ko. hetekellä oli rajoitettu 8A. Jolloin tällä yhtälöllä oltaisiin (16+13+8) 37 A kohdilla eli selittyisi hyvinkin sillä, että kuormanhallinnassa joku ei nyt toiminut.


Tämähän siellä taustalla oli... eli tuo kuormanhallinta pystyy tarvittaessa sitä toistakin laturia ohjeistamaan. Tuo 11 kW on kyllä aika riittävä -- jos oikeasti pikalataukselle on tarvetta, niin ajaa sitten oikeaan pikalaturiin. Yössä tulee ihan riittävästi virtaa autoon ja enemmänkin todennäköistä että kahta laturia käytettäisiin kuin haluttaisiin yhdestä enemmän ulos.
Meillä ladattiin parhaimmilla 3x25A pääsulakkeista kolmea autoa. 2 x Wallbox pulsar plus kuormanhallinalla + 11kW liisarin Keba P30. Hyvin saatiin autot ladattua.

Nyt vain noi Wallboxit ja 2 autoa, ja useampana yönä viikossa lataavat samaan aikaan.

Onhan se kuormanhallinta kytketty oikein? Meillä sähkäri onnistui jotenkin ensin kytkemään ton johonkin väärään väliin (älä kysy miten).
 
No eipä toi Suomessakaan ole kuin ton 179e. Itse en jaksaisi kauheasti säätää jonkun kympin ssästön takia.

Näin oli Wallboxin helpissä.

“For the EM340 and the EM112 meters, only the PF.B versions are compatible with the Eco-Smart functionality. For the Power Boost functionality, both the PF.A and PF.B versions of EM340 and EM112 meters are compatible.
Vaikka itseä hieman harmittaa, että tuli ostettua Wallbox joskus kauan sitten( kun halvalla sai ja Teslan laturi oli puhdas dummy) niin kuormanhallinnan on mahdollista järjestää ulkoisella ohjauksella mikäli talossa on jo energiamittausmahdollisuus; HA:n kautta pääsee säätämään niin latausen kytkentää kuin virtaa mutta enpä ole tuollekaan oikeasti mitään todellista syytä keksinyt.

En, kuten itsekin mainitset, ole nähnyt mitään hyötyä kolmivalihelaturilla lähteä säätämään mitään muuta kuin latausikkunaa( yösähkö) sillä se säästö ei ole välttämättä edes joitakin kymppejä aikajaksolla x. Uusimalla latauslaite yksivaihekytkeytyväksi tietenkin pääsisi hyötymään aurinkosähköstä pörssisähkön hinnan ollessa nollassa tai alle mutta sekin hoituu tehokkaammin lämmittämällä vaikka kuumaa vettä.

Ja teoriassahan saattaisi Wallboxinkin voida saattaa yksivaiheiseksi, ellei sitten laitteessa ole vikatilaa vaiheongelmien varalta.
 
Onko wallboxin mittari siis CG EM340? Niitä saa aika paljon halvemmalla kuin tuo hinta, kunhan tietää minkä mallin tarvitsee.

Riittäisiköhän kotikäytössä sama ilman MID hyväksyntää? Ei hintaero taida iso silti olla.

Täältä olen useamman noita tilannut. Palvelu pelaa ja postarit ok: Elmätare 3-fas Carlo Gavazzi EM340DINAV23XM1PFB, M-bus MID


En tiedä mutta asennusprujusta sain käistyksen että Wallbox käyttää mod-bus väylää (joissain CAN), ei M-Bus mitä joillain tukkureilla Suomessa ollut edullisesti.
Ei se auton sisäinen laturi (eli "ac-dc muunnin") estä kommunikointia, ja käsittääkseni tuo akun tason tiedustelu olisi mahdollista, mutta mä en ole ainakaan kuullut ac latauslaitteesta joka käyttäisi mitään muuta kuin sitä yksinkertaista perusprotokollaa latauksen ohjaamiseen.

Siinä perusprotokollassa on vain kytkennän tunnistus, kaapelin kapasiteetin tunnistus, vikatila signaali ja latauslaitteen autolle lähettämä tieto suurimmasta sallitusta virrasta. Tuo on siinämäärin yksinkertainen systeemi että sitä voi käyttää myös "käsin".
Toinen kirjoittaja sanoi ettei AC latauksessa olisi saatavalilla, (varaustietoa), ja standartit ei sitä vaadi, no ehkä ei myöskään estä (en tiedä), mutta nyt sitten kiinnostaa onko se yleisesti tuettu, tai edes joillain yksittäisillä automalleilla.
 
En tiedä mutta asennusprujusta sain käistyksen että Wallbox käyttää mod-bus väylää (joissain CAN), ei M-Bus mitä joillain tukkureilla Suomessa ollut edullisesti.
Linkkasin M-Busin koska sellainen tuossa mainittiin. Itselläni on kolme kappaletta noita modbus versioita joista olen ruotsista tilatessa maksanut 120 euroa kappale.
 
Toinen kirjoittaja sanoi ettei AC latauksessa olisi saatavalilla, (varaustietoa), ja standartit ei sitä vaadi, no ehkä ei myöskään estä (en tiedä), mutta nyt sitten kiinnostaa onko se yleisesti tuettu, tai edes joillain yksittäisillä automalleilla.

Se dc lataushan keskustelee auton kanssa ihan samoilla pinneillä, ja jostain olen jäänyt käsitykseen että se dc latauksen laajempi kommunikaatiostandardi toimii myös ac latauksessa, eli se ac laturi voisi keskustella auton kanssa samalla tiedonsiirtostandardilla kuin pikalaturikin, ja siten saada myös esim akun varaustason.

Käytännössä tuota monimutkaisempaa stanua tukevia ac latureita ei taida kuitenkaan kukaan valmistaa, vaikka se olisikin standardointien puolesta mahdollista?
 
Tavallinen AC-lataus perustuu SAE J1772 standardiin, eikä siinä ole mitään mahdollisuutta siirtää dataa autosta latausaseman suuntaan: SAE J1772 - Wikipedia

Tässä kohtaa end of story, mahikset loppuvat siihen.

OpenEvsellä on todella hyvä sivusto asiaan liittyen jos joku haluaa oikeasti ymmärtää asiaa: OpenEVSE Knowledge base
--
Tarina jatkuu sillä, että periaatteessa mikään ei nähdäkseni estäisi sitä, etteivätkö latausasema ja auto voisi keskustella keskenään type2-piuhan yli käyttäen samaa signalointia mitä CCS-latausasemat autojen kanssa käyttävät.

Jotkut latausasemat kyllä mainostavat ISO-15118 tukea, mutta en tiedä yhtään että osaako mikään auto / laturi yhdistelmä oikeasti toimia noin.

Jenkkihallinto jakaa mukavasti ISO-standardia netissä, joten sieltä vaan katsomaan tarkemmin että mitä sen oman latausaseman pitäisi osata tehdä. Onnea vaan sen selvittelyyn että mitkä osaavat oikeasti. Ja mikä auto osaisi käyttää tuota AC-latauksen aikana.
 
Tarina jatkuu sillä, että periaatteessa mikään ei nähdäkseni estäisi sitä, etteivätkö latausasema ja auto voisi keskustella keskenään type2-piuhan yli käyttäen samaa signalointia mitä CCS-latausasemat autojen kanssa käyttävät.

Jotkut latausasemat kyllä mainostavat ISO-15118 tukea, mutta en tiedä yhtään että osaako mikään auto / laturi yhdistelmä oikeasti toimia noin.

Juuri tätä tarkoitan. En muista lähdettä, mutta muistan kuulleeni/lukeneeni että tuo pitäisi olla mahdollista ja että standardi olisi kirjoitettu alunperinkin niin että myös ac lataus toimisi auton sisäistä laturia käyttäen.

Ei, en ole lukenut ko. stanua, jos jollain on tuon mun käsityksen kumoamiseksi jotain tukevampaa, niin tuokoon sen esiin.
 
Meidän piti laittaa latausasema mutta jäi laittamatta ja on ladattu auton mukana tulleella 8A laturilla, 30 000km vuoteen on mennyt noinkin, täytyisi varmaan hankkia säädettävä 8-16A laturi varmuuden vuoksi. Paksut kaapelit on vedetty taululta ja supersuko on rasiana
Meillä on aseman kytkimet asetettu 16 A, mutta tavallisesti rajoitan sen 8 A niin ei tarvitse miettiä kokonaiskuormitusta.


Tuollahan se ratkeaa. :comp: Et muuten oo VILP:piä ajatellu sitä taloa lämmittämään...?
VILP on tulossa joskus. On siis päätetty hankkia ja mahdolliset mallitkin rajattu Panasonicin ja Daikinin uusimpiin all-in-1 kaappeihin, korvatakseen kodinhoitohuoneessa käyttövesivaraajan. [/ot]

Mites optio rajoittaa latausaseman tehoa, löytyykö tuosta ostamastasi latausasemasta sellaista toiminnallisuutta, tai osaako autosi rajoittaa lataustehoa?

Meillä on suorasähkölämmitteinen ok-talo ja 3x25 pääsulakkeet. Latausasemaksi valittiin Walle jossa kyljessä keinukytkin jolla saa rajattua latauksen 3x8A tasolle jossa se onkin käytännössä katsoen aina ollut, joten sinänsä olis voinut hankkia jonkun muunkin aseman jossa voi tehdä rajauksen kiinteästi laitteen sisältä, mutta onpahan optio ladata tarvittaessa nopeammin. Latausteho riittänyt meidän käytössä vallan mainiosti, tuo on kuitenkin 3x nopeampi kuin 8A hidaslataus. Meillä ainakin auto kerkeää käytännössä aina seisoa tuntitolkulla latauksessa (jos ei muuten niin yön yli) niin ei haittaa vaikka tehoa on vain se n. 5,5 kW. Ei varmaan olis omassa käytössä mitään ongelmaa vaikka olis vain 3x6A joka sekin antais reilut 4 kW.

Kuormanhallinta on meillä käyttäjän vastuulla, ei kannata ladata autoa, laittaa ruokaa, lämmittää saunaa ja käydä porealtaassa samaan aikaan tai loppuu kyllä pääsulakkeista potku. Sais täällä sulakkeet poltettua ilman auton lataustakin jos laittais paljon laitteita käyntiin samaan aikaan, on vaan yksi muuttuja lisää tuohon palettiin. Toki kuormanhallinta on aina hyvä ja suositeltavaa jos sen saa järkevästi toteutettua ja on maksuhaluja.

Carunan alueella kun asutaan niin liittymän suurentaminen 25 -> 35 pääsulakkeeseen maksais vissiin puolisentoista tonnia + satoja euroja vuodessa korkeampina perusmaksuina niin ei oikein houkuta, ladataan autoa sitten vaan hitaammin.
Nykyinen toteutus on todellinen budjettiratkaisu. Innohome Charlie-1 maksoi 2023 BF-tarjouksessa 99 euroa ja asennus tarvikkeineen pääkeskuksen viereen alle satasen. Tuossa laitteessa ei ole mitään älyä, mutta autosta ja Bemarin appista saa säädettyä AC-latauksen vapaasti 6-16 A välillä. Alkuperäinen ajatus oli väkertää kuormanhallinta HA:ssa, mutta se ei nyt onnistukaan. Ensinnäkin en ole löytänyt Cozifyn HAN-portin lukijalle valmista HA-integraatiota ja toisekseen BMW esti syyskuussa 3rd party sovellusten pääsyn omaan appiin. Mennään siis samalla mallilla kuin teillä ja siksi voisi olla varmempaa jatkaa yksivaihelatauksella. Ensimmäinen talvi tulossa iX2:lla, niin en osaa arvioida paljonko kulutus nousee lumella ja kylmillä keleillä. En tosin osaa ennustaa säätäkään. Oikein kylmä talvi, niin sähköä kuluu enemmän sekä asunnon, että auton lämmitykseen.
 
Elli Charger Pro. Sovellus ei näytä latauksen määrää (kWh). Onko muilla ollut samaa ongelmaa? Tuota varten pakkauksessa ollut piuha on asennettu kyllä paikalleen ja ihan sähkärin toimesta. Muutoin asema ja lataus pelaa.
Itseasiassa nyt kun katsoin sovelluksesta ltaushistoriaa, niin aivan ensimmäiseltä päivältä näkyy 1,56% kWh. Muutoin näyttää vain "--- kWh".

En saanut tuota tietoa näkymään myöskään Volkswagen sovelluksesta.
 
Omakotitalon hankinta varmistui ja se lataaminen sinne pitää järkätä. Olisin varmaankin päätymässä Go-e Gemini Flex 11kW laitteeseen. Kuinka olennaista kuormanhallinnan järjestäminen on? Vaihtoehtoina olisi ainakin Go-E controller mittari mutta se vaatisi sähkömiehen asennusta. Sitten on myös Perific One HAN-porttiin asennettava kuormanhallintayksikkö ja tuo ei vaatisi sähkömiestä paikalle. Mutta mitä olennaista eroa noiden kahden välillä oikein on? On vielä opiskeltavaa näissä.
 
Riippuu sen talon pääsulakkeista, mut Buusti esim.
 
Omakotitalon hankinta varmistui ja se lataaminen sinne pitää järkätä. Olisin varmaankin päätymässä Go-e Gemini Flex 11kW laitteeseen. Kuinka olennaista kuormanhallinnan järjestäminen on? Vaihtoehtoina olisi ainakin Go-E controller mittari mutta se vaatisi sähkömiehen asennusta. Sitten on myös Perific One HAN-porttiin asennettava kuormanhallintayksikkö ja tuo ei vaatisi sähkömiestä paikalle. Mutta mitä olennaista eroa noiden kahden välillä oikein on? On vielä opiskeltavaa näissä.
Tarve riippuu monesta asiasta.

-Talon lämmitysmuoto (suora sähkölämmitys vie kylmänä talvipäivänä paljon vs. kaukolämpö ei vie koskaan sähköä, ja välissä sitten ILP/VILP/MLP)
-Talon pääsulakekoko 3x25A, niin melekin aina kuormanhallinasta hyötyy, oli lämmitys mikä vain. 3X35A ja ylöspäin ei niinkään aina
-Lataatko 11kW vai oisko autossa jopa 22kW?
-Muut kulutustottumukset (esim. saunan käyttö ja teho? Sauna saattaa olla 3x16A, jolloin saunan päällä ollessa 3x25A pääsulakkeet ei kestä)

Sama kai se miten se kuormanhallinta on toteutettu, kunhan toimii.
 
Klikin säästöä ja hinta muistiin
Kannettavat latauslaitteet
🔥 BLACK FRIDAY -SUPERTARJOUS! 🔥
Vain 239 € – tarjous voimassa 30.11.2025 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää!
ELOAD MODEL T Latauslaite | 11kW | 6m kaapelilla | Voimavirta – Liikuteltava ja tehokas 11kW sähköauton latauslaite ⚡
Aikaisempi alin hinta: 239,00 €. nyt 239,00 €


.
kuva_2025-11-20_180619877.png

No ei ehkä ihan tarjous ketju kamaa :-)
 
Nytpä muuten vasta tajusin että tässä EI ole skripti tukea. Eli tähän ei saa esimerkiksi pörssisähköohjausta itse laitteeseen Shellyn skripteillä.
Hyvä huomio, skripti tuen puute voi muissakin tarpeissa olla yllätys.

Smart Capabilities
Schedules 20
Webhooks (URL actions) 20 with 5 URLs per hook
Scripting No
MQTT Yes
UDP Yes
Advanced schedules Yes
KVS (Key-Value Store) Yes
Arvosteluista jäi myös vähän olo että odotuksia suppeampi, tiedä sitten paraneeko tilanne päivitysten myötä.

Ilmeisesti ei tue vaihekohtaista ohjausta, esim jos haluaa kuormahallinta mielessä tiputella osan vaiheista pois.

Josta tuli mieleen muista laturi auto yhdistelmistä sanotut kommentit, jos latauksen keskeyttää niin osa autoista vaatii johdon kytkentä umuloinnin että suostuu ottaa virtaa vastaan. Onko tässä sellaista ?
 
Hyvä huomio, skripti tuen puute voi muissakin tarpeissa olla yllätys.


Arvosteluista jäi myös vähän olo että odotuksia suppeampi, tiedä sitten paraneeko tilanne päivitysten myötä.

Ilmeisesti ei tue vaihekohtaista ohjausta, esim jos haluaa kuormahallinta mielessä tiputella osan vaiheista pois.

Josta tuli mieleen muista laturi auto yhdistelmistä sanotut kommentit, jos latauksen keskeyttää niin osa autoista vaatii johdon kytkentä umuloinnin että suostuu ottaa virtaa vastaan. Onko tässä sellaista ?

Kuormanhallinta ei pysty muutenkaan tiputtamaan yhtä vaihetta pois kesken latauksen, jos yhdellä vaiheella ylikuormaa tippuu latauksen kaikista vaiheista saman verran. Vai tarkoititko että jos jostain syystä haluaisi aloittaa latauksen esim yhdellä vaiheella?
 
Kuormanhallinta ei pysty muutenkaan tiputtamaan yhtä vaihetta pois kesken latauksen, jos yhdellä vaiheella ylikuormaa tippuu latauksen kaikista vaiheista saman verran. Vai tarkoititko että jos jostain syystä haluaisi aloittaa latauksen esim yhdellä vaiheella?

Tarvetta varmaan heille joilla jotain omaa yksivaiheista sähköntuotantoa, miksei myös heillä joilla vinokuormaa, ja pitäisi saada autoonkin energiaa.

Pidemissä jaksoissa ei varmaan kaadu siihen että lataus keskeytetään ja aloitetaan uudestaa halutu(i)lla vaiheella (jos siis myös jatkuu), jos parempi kuin se että vain katkaisee ei halutut vaiheet.
 
Sanokaas joku jotain sukolaturin käytöstä jatkojohdon kanssa. Latauspaikka vaatii 15 metrin jatkojohdon, enkä uskalla sillä ladata kuin kaikkein alimmalla teholla. Sillä vaan kestää yli 20 tuntia tyhjästä täyteen joka ei ihan riitä päivittäiseen käyttöön.
 
Ensinnäkkn jatkojohtoja ei sais olla ja toiseksi noin pitkä letku vie tehoista osan jo. 3 x 16A matkalaturi selviäisi tuosta jos pitäis olla 20m johto, vaikka e-tapissa.
 
Ensinnäkkn jatkojohtoja ei sais olla ja toiseksi noin pitkä letku vie tehoista osan jo. 3 x 16A matkalaturi selviäisi tuosta jos pitäis olla 20m johto, vaikka e-tapissa.
Joo, ensimmäinen osa lukikin jo ohjekirjassa, mutta pakon edessä on nyt sovellettu.

Pitää vissiin ottaa insinöörikirjat esille ja laskeskella vielä. Onneksi kaikki osat on sentään laadukkaita ja ulkokäyttöön tarkoitettuja. Onko millainen riski, että jos 99 kertaa on toiminut moitteetta, niin toimiiko vielä sadannella? Mitkä olisi lisäriskit pitkää käyttöä ajatellen?
 
Joo, ensimmäinen osa lukikin jo ohjekirjassa, mutta pakon edessä on nyt sovellettu.

Pitää vissiin ottaa insinöörikirjat esille ja laskeskella vielä. Onneksi kaikki osat on sentään laadukkaita ja ulkokäyttöön tarkoitettuja. Onko millainen riski, että jos 99 kertaa on toiminut moitteetta, niin toimiiko vielä sadannella? Mitkä olisi lisäriskit pitkää käyttöä ajatellen?
Miksi et vedä vahvaa pitkää kaapelia suoraan mittaritaululta ja sen perään laturi
 
Miksi et vedä vahvaa pitkää kaapelia suoraan mittaritaululta ja sen perään laturi
Rehellinen vastaus? Ei jaksa, eikä kiinnostaa maksaa ylimääräistä kun toimivalta näyttävä vaihtoehto on olemassa.

Asiaan liittyy kyllä teknisiäkin yksityiskohtia, kuten se, että auto on pysäköitynä kaupungin maalle. Minua ei edes kiinnosta alkaa selvittämään, mihin asti voin vedellä kiinteästi asennettuja sähköjärjestelmiä, siinä missä jatkojohdon kanssa voi vedota järjestelyn tilapäisyyteen. Jota se toki onkin. Tämä auto tuli sattuman kautta nyt käyttöön ja tarkoitus on luovuttaa se eteenpäin ennen seuraavaa katsastusta.

Muuten olen jo talotekniikan kanssa törmännyt siihen, että esimerkiksi huonosti asennetut tai väärin speksatut liitokset voivat liian suuren kuorman alla kärähtää ennen sulaketta. Nyt talvikauden lähestyessä huolettaa erityisesti se, että tuoko lämpötilojen vaihtelu ja kondensoituminen lisättyjä riskejä. Enemmän se huolettaa liitäntäpintojen osalta, mutta voiko sillä olla myös muuta vaikutusta kuorman jakautumiseen eri komponenttien välillä?
 
Viimeksi muokattu:
Sanokaas joku jotain sukolaturin käytöstä jatkojohdon kanssa. Latauspaikka vaatii 15 metrin jatkojohdon, enkä uskalla sillä ladata kuin kaikkein alimmalla teholla. Sillä vaan kestää yli 20 tuntia tyhjästä täyteen joka ei ihan riitä päivittäiseen käyttöön.
Tuossa olisi vähän paksumpi kaapeli, jos ei ole jo tuollaista. 45€.


Ne Suko liitännät on ne "pahimmat" eli johtoa ei ainakaan saisi roikottaa sen liittimen varassa. Vielä tarkempi se latauslaitteen paino, että se ei ole suko pistokkeen varassa.


Itse olen ladannut suko pistokkeesta 13A virralla. Ja laturi ei roiku siitä pistokkeesta, vaan laturi on naulassa seinässä kiinni.
 
Nyt talvikauden lähestyessä huolettaa erityisesti se, että tuoko lämpötilojen vaihtelu ja kondensoituminen lisättyjä riskejä. Enemmän se huolettaa liitäntäpintojen osalta, mutta voiko sillä olla myös muuta vaikutusta kuorman jakautumiseen eri komponenttien välillä?
Tuohon vielä, että eikös talvikaudella periaatteessa ole parempi ladata. Kesällä voi olla 30 astetta lämmintä ja talvella kylmimmillään ehkä -20 astetta.

Kylmempi lämpötila, niin johtokaan ei ole niin kuuma? Toki samat ampeerit vuodenajasta riippumatta. Itsellä siis 1x13A se helpoin. Toki saisi laittaa kokonaan uuden johdon 3x16A.
 
Tuohon vielä, että eikös talvikaudella periaatteessa ole parempi ladata. Kesällä voi olla 30 astetta lämmintä ja talvella kylmimmillään ehkä -20 astetta.

Kylmempi lämpötila, niin johtokaan ei ole niin kuuma? Toki samat ampeerit vuodenajasta riippumatta. Itsellä siis 1x13A se helpoin. Toki saisi laittaa kokonaan uuden johdon 3x16A.
Kuulostaa järkevältä, mutta miten esimerkiksi liitäntäpinnoille tarttuva kosteus tai huurre? Resistanssia se varmasti hieman luo.

Johto selvästi lämpenee ladatessa, mutta ei koskaan kuumaksi. Koko linjan osalta se on kuitenkin linjan heikoin kohta, joka määrittelee käytön rajat. Yleensä se lienee juuri liitännät, eikä johto itsessään.

Himmeli on vielä erikseen asennetun vikavirtasuojan takana, joka sekin lämpenee huomattavasti. Voiko sen osalta luottaa siihen, että laite on oikein tehty, sen kai pitäisi katkaista virta ennen (laitteen) syttymistä? Vai suojaako se vain äkillisiltä piikeiltä kuormassa (johdon katkeaminen yms.)?
 
Rehellinen vastaus? Ei jaksa, eikä kiinnostaa maksaa ylimääräistä kun toimivalta näyttävä vaihtoehto on olemassa.

Asiaan liittyy kyllä teknisiäkin yksityiskohtia, kuten se, että auto on pysäköitynä kaupungin maalle. Minua ei edes kiinnosta alkaa selvittämään, mihin asti voin vedellä kiinteästi asennettuja sähköjärjestelmiä, siinä missä jatkojohdon kanssa voi vedota järjestelyn tilapäisyyteen. Jota se toki onkin. Tämä auto tuli sattuman kautta nyt käyttöön ja tarkoitus on luovuttaa se eteenpäin ennen seuraavaa katsastusta.

Muuten olen jo talotekniikan kanssa törmännyt siihen, että esimerkiksi huonot asennetut tai väärin speksatut liitokset voivat liian suuren kuorman kärähtää ennen sulaketta. Nyt talvikauden lähestyessä huolettaa erityisesti se, että tuoko lämpötilojen vaihtelu ja kondensoituminen lisättyjä riskejä. Enemmän se huolettaa liitäntäpintojen osalta, mutta voiko sillä olla myös muuta vaikutusta kuorman jakautumiseen eri komponenttien välillä?
Joo, ensimmäinen osa lukikin jo ohjekirjassa, mutta pakon edessä on nyt sovellettu.

Pitää vissiin ottaa insinöörikirjat esille ja laskeskella vielä. Onneksi kaikki osat on sentään laadukkaita ja ulkokäyttöön tarkoitettuja. Onko millainen riski, että jos 99 kertaa on toiminut moitteetta, niin toimiiko vielä sadannella? Mitkä olisi lisäriskit pitkää käyttöä ajatellen?

Pistorasia on riskipaikka jatkojohdosta huolimatta, eli jatkojohodolla yksi riskipaikka lisää. seuraa niitä ja sen roikan pää sijoittaa riskiä minimoiden.

Mitä laadukkaat tarkoittaa, hyvä brändi, neliöitä, pakkas, aurin uv, neste, ym mekaanista kestävyyttä, laadukkaat liittimet?

Nyt ilmeisesti imet 8A ja havittelet 10A tai 16A, jos auto ei jää kohteessa viimeiseksi sähkikseksi niin kai sinne omalle puolle voisi investoida, soitaa sähkärille, samalla kun tarkistaa, niin laitattaa esim se karavaanari rasia(*, jos kolmevaihde tuonti menee ylivoimaiseksi. Kolmivaihesella saisit lisäksi sitä lataus tehoa reilusti enemmän, pienilläkin virroilla. Käytännössä jos auto on 15metrin päässä, niin siirettävä laturi ja roikko silläkin. Onko mahdollista omalla puolelle lähemmäksi tehtä sitä siedettävää laturin paikkaa,

Sinänsä itse auton sijoitus 15 päähän rakennuksista (?) on varmaan vakuutusyhtiöiden mieleen :-).

Käyttökerrat lisää riskiä. Siis jos lämpenee niin tilanne heikkenee pikku hiljaa, jopa kiihtyen. Tarkkaile niitä.

Kupari on kuparia, sitä tulee lisää, mutta 15 metriä (30metriä) 2,5 neliöistä lisää, vs se että pistorasia liitos alkaa happanee.


Talven tulle sitten omat lumi riskit, jos ne johdot pyörii maassa.

Oikosulkuvirtaa ei tiedä mittaamatta, ja sillä voisi palajastu olemassa olevat huonot liitokset, mutta pistorasiat voi hapantua sen jälkeen.


Oletus että vikavirtasuojan takana pistorasia, niin sen pitäisi reagoida jos virtaa vuotaa maihin, tuo sähköturvallisuutta, tulipaloa ei estä, vaikka joihinkin riskeihin voi reagoida.
(*
Tehty pidempiaikaiseen käyttöön, markkinoilla myös ns supersukoja joitka suunniteltu myös jatkuvaan käyttöön, osassa (?) virtapiirin katakaisu ennen liitoksen avausta, vähentää kipinöintiä (jos kuormaa perässä yrittää irottaa). Ei tosin tunnista sitä jos se roikan pää on jo valmiiksi kipinöinyt. Ja roikan toinen pää ei sillä parane.
 
Viimeksi muokattu:
Kuulostaa järkevältä, mutta miten esimerkiksi liitäntäpinnoille tarttuva kosteus tai huurre? Resistanssia se varmasti hieman luo.

Johto selvästi lämpenee ladatessa, mutta ei koskaan kuumaksi. Koko linjan osalta se on kuitenkin linjan heikoin kohta, joka määrittelee käytön rajat. Yleensä se lienee juuri liitännät, eikä johto itsessään.

Himmeli on vielä erikseen asennetun vikavirtasuojan takana, joka sekin lämpenee huomattavasti. Voiko sen osalta luottaa siihen, että laite on oikein tehty, sen kai pitäisi katkaista virta ennen (laitteen) syttymistä? Vai suojaako se vain äkillisiltä piikeiltä kuormassa (johdon katkeaminen yms.)?
Mikä auto muuten kyseessä? Mulla Tesla Model S ja se näyttää myös jännitteen ladatessa. Jännite on vähän laskenut, eli 223V. 13A lataus. Toisaalta laturikin voi näyttää tuon jännitteen. Ainakin mun laturi näyttää sen.

Screenshot_2025-11-21-11-02-29-870_com.teslamotors.tesla.jpg

Shelly näyttää ilmalämpöpumpun jännitteen. Minimi 228.5V ja maksimi 233.8V.

Eli tuo sähköauton lataus vähän hukkaa lämpöä ja siksi jännite on vain 223V. Pitäsi varmaan tutkia ne ulkopistorasian johdot ja liitokset myös.
 
Jos tuo roikkalataus huolettaa, niin paras vaihtoehto sellaiseen on käyttää cee voimapistorasiaa. Ne cee voimarasiat ovat suunniteltu jatkuvalle nimellisvirralle.

Yksinkertaisin toteutus on laittaa yksivaiheinen voimapistorasia nykyisen sukon tilalle, eli tämä sininen "caravan" rasiaksi kutsuttu.

Jos paikalle kuitenkin sen sähkärin järjestää, niin järkevintä on laittaa samantein punainen kolmevaiheinen voimapistorasia, ja hankkia vastaava latauslaite, jolloin se hitainkin latausnopeus on 4kW (ellei auto ole leaf tms yksivaiheinen).
 
Mikä auto muuten kyseessä? Mulla Tesla Model S ja se näyttää myös jännitteen ladatessa. Jännite on vähän laskenut, eli 223V. 13A lataus. Toisaalta laturikin voi näyttää tuon jännitteen. Ainakin mun laturi näyttää sen.

Screenshot_2025-11-21-11-02-29-870_com.teslamotors.tesla.jpg

Shelly näyttää ilmalämpöpumpun jännitteen. Minimi 228.5V ja maksimi 233.8V.

Eli tuo sähköauton lataus vähän hukkaa lämpöä ja siksi jännite on vain 223V. Pitäsi varmaan tutkia ne ulkopistorasian johdot ja liitokset myös.
Jos ne molemmat on saman vaiheen takana, suurinpiirtein sama määrä kuparia ja samalla teholla, niin joku 5-10 voltin ero saa kyllä miettimään syntyyko osa jossain liitoksessa. 3volttia, 13 amppeeria on jo vajaa 40 wattia, ja jos miettii miten 20 watin kolvilla voi muovia sulattaa..

Jos sulla mittaus luotettava, niin mittaa eri kuormilla, niin saa haarukoitua ko linjan vastusta. Sama sitten ilmalämpöpumpulla, eri kuormilla sen jännitettä.

Jos ei muuta niin on jotain vertailu pohjaa myöhempiin mittauksiin.

Jollain Shellyllä pitäis katsoa että mistä se sen jänitteen mittaa, ilmeisesti tulosta
 
Toisaalta tuollaisten kalibroimattomien laitteiden näyttämät jännitteet voi kyllä muutaman voltin erilaista lukemaa näyttää.
 
Jos tuo roikkalataus huolettaa, niin paras vaihtoehto sellaiseen on käyttää cee voimapistorasiaa. Ne cee voimarasiat ovat suunniteltu jatkuvalle nimellisvirralle.

Yksinkertaisin toteutus on laittaa yksivaiheinen voimapistorasia nykyisen sukon tilalle, eli tämä sininen "caravan" rasiaksi kutsuttu.

Jos paikalle kuitenkin sen sähkärin järjestää, niin järkevintä on laittaa samantein punainen kolmevaiheinen voimapistorasia, ja hankkia vastaava latauslaite, jolloin se hitainkin latausnopeus on 4kW (ellei auto ole leaf tms yksivaiheinen).
Yksivaiheinen lataus riittää kotikäyttöön. 2,3 kW näyttää olevan tuo alin latausteho 10 ampeerilla. 16 ampeerin tilassakin olen kokeillut, jolloin kaiketi teho olisi vähän vajaa 4 kW? Jälkimmäinen kuulostaa jopa minun korvaani liian hazardilta ainakin yön yli lataukseen tällaisilla sukoviritelmillä. 16 A on myös välissä olevan vikavirtasuojan maksimi.

Kyllä tässä kuitenkin on siihen johtopäätökseen päätymässä, että ainakin jatkojohdon käytöstä kannattaa luopua. Ruokakauppojen laturit on sitten se seuraavaksi paras vaihtoehto.
 
Yksivaiheinen lataus riittää kotikäyttöön. 2,3 kW näyttää olevan tuo alin latausteho 10 ampeerilla. 16 ampeerin tilassakin olen kokeillut, jolloin kaiketi teho olisi vähän vajaa 4 kW? Jälkimmäinen kuulostaa jopa minun korvaani liian hazardilta ainakin yön yli lataukseen tällaisilla sukoviritelmillä. 16 A on myös välissä olevan vikavirtasuojan maksimi.

Kyllä tässä kuitenkin on siihen johtopäätökseen päätymässä, että ainakin jatkojohdon käytöstä kannattaa luopua. Ruokakauppojen laturit on sitten se seuraavaksi paras vaihtoehto.
Riittäähän se, mutta latauksen ja sähköverkon kannalta kolmivaihelataus on paljon parempi vaihtoehto. On ihan eri asia ottaa kolmesta vaiheesta 6 ampeeria kuin yhdestä 10 ampeeria.
Minä käytän yksivaihelatausta, mutta se johtuu siitä että autossa on vain yksivaihelaturi. Latauspistorasialle tulee kuitenkin sähkökaapilta asti 5 x 2,5mm2 piuha jos joskus pitää päivittää laturi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos ne molemmat on saman vaiheen takana, suurinpiirtein sama määrä kuparia ja samalla teholla, niin joku 5-10 voltin ero saa kyllä miettimään syntyyko osa jossain liitoksessa. 3volttia, 13 amppeeria on jo vajaa 40 wattia, ja jos miettii miten 20 watin kolvilla voi muovia sulattaa..

Jos sulla mittaus luotettava, niin mittaa eri kuormilla, niin saa haarukoitua ko linjan vastusta. Sama sitten ilmalämpöpumpulla, eri kuormilla sen jännitettä.

Jos ei muuta niin on jotain vertailu pohjaa myöhempiin mittauksiin.

Jollain Shellyllä pitäis katsoa että mistä se sen jänitteen mittaa, ilmeisesti tulosta
Auton lataus ja ILP on eri vaiheissa. Ja ilmeisesti eri vaiheiden jännite voi vähän vaihdella?

13A sulake:
Tesla Model S oma mittaus:
2A 231V
5A 227V
13A 223V

13A sulake:
ILP (Daikin Perfera 40N)
1.4A 232.1V (332W)
ILPin mittaus on siis ennen itse tuota pumppua (Shelly).


Olen kyllä jo aikaisemmin huomannut, että auton latauksen jännite on alhainen?

Nyt kävin tutkimassa autotallissa, niin siellä on valokatkaisin ilman valoa ja se johto menee sitten ulos suko ulkopistokkeeseen. En ole koskaan tuota valokatkaisinta käyttänyt. Nyt noin vuoden asunut tässä 1981 omakotitalossa. Eli lataus on kyllä toiminut.

Mutta ehdottomasti tuo valokatkaisin täytyy ottaa pois käytöstä? Kohta kumminkin rikkoontuu. Eli valokatkaisimen tilalle vain sellainen tyhjä rasia, jossa vain liitos.

Toisaalta tuollaisten kalibroimattomien laitteiden näyttämät jännitteet voi kyllä muutaman voltin erilaista lukemaa näyttää.
Kyllä siinä varmaan pieniä eroja on. Mutta nuo lukemat oli aika lähellä toisiaan samalla lähes samalla viralla (ampeeri lukemalla). Mutta toki eri vaiheet voi olla ja ovatkin vähän eri jännitteellä.
 
Kunnon piuhat tähtitieteilijällä. Ei lämpene latauksen aikana.😀. Mut pätäkkääkin pitää olla että tuollaiset saa. Ja hieman habaa....
 

Statistiikka

Viestiketjuista
292 622
Viestejä
5 006 541
Jäsenet
80 320
Uusin jäsen
ArtoK

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom