Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[samsungaaja]

Onko joku seurannut noiden piikkituntien tuulisuutta ym. onko povattu toteutunut. Jotenkin haiskahtaa tuo lähes 60 c/kWh että muka tietäisivät noin radikaalisti olosuhteiden juuri tuona tuntina eroavan edeltävistä/jälkeisistä tunneista. Vielä on kesäkuukausi ja eikö hintojen pitäisi viikonloppua vasten laskea eikä nousta.

 

[vemkki]

Onko joku seurannut noiden piikkituntien tuulisuutta ym. onko povattu toteutunut. Jotenkin haiskahtaa tuo lähes 60 c/kWh että muka tietäisivät noin radikaalisti olosuhteiden juuri tuona tuntina eroavan edeltävistä/jälkeisistä tunneista.

Eikös siinä ole kyse siitä, että sää on tuuleton, tulee alkuillan kulutushuippu ja samalla aurinkovoima hiipuu.

 

[renee]

No mitä noita historian keskihintoja kattoo niin aika kesäiset hinnat olleet aika pitkälti. (2022 pois lukien) aika poikkeuksellista siis jos kuukauden keskihinta nousee lähemmäs 10cent/kwh

Verolliset keskihinnat:

2018: elokuu vuoden kallein kuukausi (6,88)
2019: elokuu vuoden toiseksi kallein kuukausi (6,047)
2020: elokuu vuoden kallein kuukausi (5,028)
2021: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,459)
2022: elokuu vuoden kallein kuukausi (32,426)
2023: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,227)
2024: elokuu vuoden HALVIN kuukausi (1,554)

Joku voi kaivella pitemmältä aikaväliltä.

 

[samsungaaja]

Verolliset keskihinnat:

2018: elokuu vuoden kallein kuukausi (6,88)
2019: elokuu vuoden toiseksi kallein kuukausi (6,047)
2020: elokuu vuoden kallein kuukausi (5,028)
2021: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,459)
2022: elokuu vuoden kallein kuukausi (32,426)
2023: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,227)
2024: elokuu vuoden HALVIN kuukausi (1,554)

Joku voi kaivella pitemmältä aikaväliltä.

Eli Helenin 6,55 c/kWh olisi kannattanut aloittaa jo elokuusta, enpä olisi arvannut.

Mielenkiintoista kyllä nähdä lauantain ja sunnuntain hinnat kun keli about sama kuin perjantaina. No ensi viikko kai taas tuulisempi.

 

[MOS6510]

Näköjään huomenna ollaan sähkön riittävyyden suhteen varsin rajalla. Esimerkiksi klo 19:00 - 20:00 tunnilla on hinta määräytynyt kulutuksella 5940 MW. Tasolla 5990 MW loppuu tarjonta kokonaan ja hinta olisi ollut 4 eur / MWh (eli maksimi). Käytännössä toki hinnan raju nousu olisi vähentänyt kulutusta ja ihan noin helpolla ei mentäisi äärettömään, mutta tosiaan marginaalia ei ole liiemmälti tarjolla.

Mutta huomenna:
- On kesä ja kaupunkien yhteistuotanto ei tuota (juuri) mitään
- Tuulivoimatuotanto on klo 9:n jälkeen ~ 0 MW
- Loviisa 1 on vajaalla teholla
- Loviisa 2 on vuosihuollossa
- SE1 - FI-yhteydellä on kapasiteettia saatavilla vain 600 MW
- Myös SE3 - FI-yhteydellä tehorajoituksia

Mitään tehoreservilaitoksiahan meillä ei ole. Tuurilla mennään.

 

[Markkanen]

Onko siitä aurora linestä kuulunut, eikös sen pitänyt tänävuonna valmistua?

 

[vemkki]

Onko siitä aurora linestä kuulunut, eikös sen pitänyt tänävuonna valmistua?

Vuoden lopussa kuulemma.

 

[JCSH]

Mitään tehoreservilaitoksiahan meillä ei ole. Tuurilla mennään.

Fingridillä on about 1000 MW reserviä, joka käynnistyy ennen kuin sähkö loppuu

 

[Jätesäkki]

No nämä on näitä, mutta olisihan se mukavaa, jos Suomi olisi sähkön osalta omavarainen. Siis silleen oikeasti, eikä vain silloin kun sää sallii.

 

[vindicator rapeto]

Täällä on ollut ihmeen hiljaista, vaikka sähkön hinta kurottelee tänään jo yli 30 sentin. Loppuviikoksi ennustettu hyvinkin tyyntä säätä, joten pörssisähkön hinta pysynee melko korkeana aina ma-ti yöhön saakka. Ja ei, ei ahdista, tulin vain ihmettelemään hiljaisuutta.

No eihän tässä mitään järkevää sanottavaa ole. Kohta varmaan lähden itse puhaltamaan oman alueen tuulivoimaloiden juurelle, josko potkureihin tulis vauhtia. 60 centin hinta on jo varsin miehekäs lukema näin pörssisähkön käyttäjälle.

Vuonna 2022 Tanska, Saksa, Alankomaat ja Belgia sopivat rakennushankkeesta Pohjanmerelle, jonka mukaan tuulivoimaa tulee alueelle vuoteen 2030 mennessä 65 gigawattia ja, 150 gigavattia vuoteen 2050 mennessä. Melkoinen projekti. Koska tuulivoiman rakentamisessa on oman sääntönsä kuinka tiheästi saa ylipäätään rakentaa näitä myllyjä, 150 GW:n merituulivoimala vaatii Pohjanmeren pinta-alasta noin kymmenesosan.

Plussana tietenkin se että laskennallisesti nämä myllyt riittäisivät 230 miljoonan kotitalouden sähköntarpeisiin, miinuksena juuri tämä että entä jos ei tuule. Luin jostain aikaisemmin että merellä tuuliolosuhteet ovat paremmat kuin maalla, mutta kait merelläkin voi tyyni iskeä.

 

[JCSH]

No nämä on näitä, mutta olisihan se mukavaa, jos Suomi olisi sähkön osalta omavarainen. Siis silleen oikeasti, eikä vain silloin kun sää sallii.

No niin no, kai sitä nyt ties mikä on mukavaa, mutta halutaanko me maksaa tuosta mukavuudesta useita miljardeja vuodessa veronmaksajien rahaa?

 

[Jätesäkki]

No niin no, kai sitä nyt ties mikä on mukavaa, mutta halutaanko me maksaa tuosta mukavuudesta useita miljardeja vuodessa veronmaksajien rahaa?

Ja mitenköhän se omavaraisuus nyt maksaisi useita miljardeja verorahoja vuodessa?

 

[mattix]

Mutta huomenna:
- On kesä ja kaupunkien yhteistuotanto ei tuota (juuri) mitään
- Tuulivoimatuotanto on klo 9:n jälkeen ~ 0 MW
- Loviisa 1 on vajaalla teholla
- Loviisa 2 on vuosihuollossa
- SE1 - FI-yhteydellä on kapasiteettia saatavilla vain 600 MW
- Myös SE3 - FI-yhteydellä tehorajoituksia

Mitään tehoreservilaitoksiahan meillä ei ole. Tuurilla mennään.

Tuossa ne syyt on. Kolme merkittävää huoltoa, parissa ydinvoimayksikössä tehonrajoitus ja tuulivoima sekä yhteistuotanto nollilla.

Eikös meillä jotain reserviä ole, jos tuon verran voi kapaa pois linjoilta sähkön piisatessa? Lisäksi Fingridillä on tonnin verran megawatteja napin takana ja niukkuudesta huolimatta sähköä viedään Viroon (ainakin tänään vietiin 30c hinnoilla).

Ja mitenköhän se omavaraisuus nyt maksaisi useita miljardeja verorahoja vuodessa?

Markkinaehtoista säästä riippumatonta tuotantoa ei tule, koska se maksaa liikaa.

Edes hitusen realistiset vaihtoehdot ovat tässä matalassa maassa joko ydinvoima (jatkuvaan ajoon) tai pitkä liuta kaasuturbiineja (leikkaamaan piikkitunnit hieman alemmaksi ja varmistamaan sähkön riittävyys huippukulutuksen aikaan). Kumpikin maksaa ihan riittävästi. Jos halutaan täysi omavaraisuus myös hinnan suhteen, pitää sääriippumatonta kapaa rakentaa omien tarpeiden lisäksi rajasiirtolinjojen verran. Ei taida 4000 MW riittää (=2,5 OL3 = 40 mrd?).

 

[JCSH]

Ja mitenköhän se omavaraisuus nyt maksaisi useita miljardeja verorahoja vuodessa?

Koska meidän pitäisi tukea useiden gigawattien edestä uutta tuotantoa. Jos puhutaan ydinvoimasta, niin tarvitaan luokkaa 50-100e / MWh tukia (riippuen siitä, että kuinka pahasti tuolla tukimekanismilla paskotaan sähkön normaalit markkinat).
OL3 pelkästään tuottaa sellaiset 14 TWh sähköä vuodessa, eli vastaavanlaisen laitoksen vuosittaiset tukirahat huitelisi siellä jossain 0,65 - 1,3 miljardissa eurossa. Noita tarvittaisiin vähintään sellaiset 2-3 kappaletta lisää.

Tosin jos tyydytään vain potentiaaliseen omavaraisuuteen, eli rakennetaan pirusti vaikkapa kaasuturbiineja, joiden käyttöasteet ovat jossain 1-3% paikkeilla, niin tuo saataisiin halvemmalla. Toki silloin tuotaisiin sähköä yhtä paljon kuin nyt, sähkön hinnat pysyisivät aikalailla samoina, mutta voitaisiin ajatella, että teoriassa jos jostain syystä kaikki siirtolinjat katkeaa, niin voidaan tuottaa riittävä määrä sähköä kotimaassa. Ainakin niin kauan kun kaasua riittää.

 

[HTK12]

Edes hitusen realistiset vaihtoehdot ovat tässä matalassa maassa joko ydinvoima (jatkuvaan ajoon) tai pitkä liuta kaasuturbiineja (leikkaamaan piikkitunnit hieman alemmaksi ja varmistamaan sähkön riittävyys huippukulutuksen aikaan). Kumpikin maksaa ihan riittävästi. Jos halutaan täysi omavaraisuus myös hinnan suhteen, pitää sääriippumatonta kapaa rakentaa omien tarpeiden lisäksi rajasiirtolinjojen verran. Ei taida 4000 MW riittää (=2,5 OL3 = 40 mrd?).

Eiköhän se Hinkley Point C ole aika realistinen lähtökohta näille arvioille, eli 2 x OL3 = 50 mrd+

 

[vemkki]

Edes hitusen realistiset vaihtoehdot ovat tässä matalassa maassa joko ydinvoima (jatkuvaan ajoon) tai pitkä liuta kaasuturbiineja (leikkaamaan piikkitunnit hieman alemmaksi ja varmistamaan sähkön riittävyys huippukulutuksen aikaan). Kumpikin maksaa ihan riittävästi. Jos halutaan täysi omavaraisuus myös hinnan suhteen, pitää sääriippumatonta kapaa rakentaa omien tarpeiden lisäksi rajasiirtolinjojen verran. Ei taida 4000 MW riittää (=2,5 OL3 = 40 mrd?).

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin kaasuturbiineja ei vielä kannata käynnistellä jollain 20 c/kWh hinnoilla.

 

[JaniKari]

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin kaasuturbiineja ei vielä kannata käynnistellä jollain 20 c/kWh hinnoilla.

Tuo se raja taitaa olla että fossilisilla polttoaineilla toimivaa sähkölaitosta kannattaa pyörittää. Co2 verot ja Venäjän perseily on syyt tähän.

Se että meillä olisi lisää fossilisilla toimivia voimaloita ei tätä asiaa muuta ainakaan parempaan suuntaan. Huoltovarmuutta niillä saataisiin mutta ei halpaa sähköä.

 

[mattix]

Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin kaasuturbiineja ei vielä kannata käynnistellä jollain 20 c/kWh hinnoilla.

Ei niin, mutta 50c tunnit jäisi pois. Kieltämättä 20-25c hintakatto olisi kiva, mutta mitä se saisi maksaa?

 

[samsungaaja]

Onko se nyt satavarmaa että jos ruvetaan ydinvoimaa rakentamaan se maksaa ehdottomasti (2 x) OL3:n verran jossa oli ilmeisesti vaikka mitä rakennusajan ongelmaa mikä epäilemättä nosti lopullista hintaakin. Ehkä tuon rakentamisesta jopa opittiin jotain.. Hinkley Pointin mahdollisista rakennusajan ongelmista en tiedä. Mitä miljardien investointiin ylipäätään tulee tässä maassa tungetaan rahaa siinä mittaluokassa vaikka mihin paskaan mistä ei tunnu jäävän mitään kansalaisia hyödyttävää käteen. Joten olisiko sähköomavaraisuuteen satsaaminen niin hullu ajatus lopulta kuitenkaan. Jos ei nyt ihan 100 % (todelliseen) omavaraisuuteen päästäisi niin ainakin lähemmäksi, eikö se ole jo maanpuolustuksellisestikin kannatettavaa ettei oltaisi niin kovasti siirtoletkujen (ja tuurin) varassa.

 

[Markkanen]

Eiköhän Teravoima ja vastaavat akkubisnestä tarjoavat liiketoimimtamallit ole huomattavasti realistisempi keino tasata sähkönhintaa kuin ydinvoima.

 

[HTK12]

Onko se nyt satavarmaa että jos ruvetaan ydinvoimaa rakentamaan se maksaa ehdottomasti (2 x) OL3:n verran jossa oli ilmeisesti vaikka mitä rakennusajan ongelmaa mikä epäilemättä nosti lopullista hintaakin. Ehkä tuon rakentamisesta jopa opittiin jotain.. Hinkley Pointin mahdollisista rakennusajan ongelmista en tiedä. Mitä miljardien investointiin ylipäätään tulee tässä maassa tungetaan rahaa siinä mittaluokassa vaikka mihin paskaan mistä ei tunnu jäävän mitään kansalaisia hyödyttävää käteen. Joten olisiko sähköomavaraisuuteen satsaaminen niin hullu ajatus lopulta kuitenkaan. Jos ei nyt ihan 100 % (todelliseen) omavaraisuuteen päästäisi niin ainakin lähemmäksi, eikö se ole jo maanpuolustuksellisestikin kannatettavaa ettei oltaisi niin kovasti siirtoletkujen (ja tuurin) varassa.

Eihän kukaan voi satavarmasti sanoa mitä uusi ydinvoima nyt maksaisi rakentaa Suomeen. Satavarma tiedetään vasta kun se uusi ydinvoima on käytössä. Paras arvaus on verrata johonkin EU:ssa rakennettavaan ydinvoimaan. Nyt tiedettävillä hinnoilla on mielestäni hullua alkaa rakentamaan. Akkujen ja muiden energiavarastojen hinnat laskee sitä tahtia nyt, että eiköhän ne ole se kustannustehokas ratkaisu. Jos tässä nyt aletaan sotaa miettimään, niin ydinvoimahan on lähinnä riski ja erittäin herkullinen kohde ryssälle.

 

[noreth]

Onko se nyt satavarmaa että jos ruvetaan ydinvoimaa rakentamaan se maksaa ehdottomasti (2 x) OL3:n verran jossa oli ilmeisesti vaikka mitä rakennusajan ongelmaa mikä epäilemättä nosti lopullista hintaakin. Ehkä tuon rakentamisesta jopa opittiin jotain.. Hinkley Pointin mahdollisista rakennusajan ongelmista en tiedä. Mitä miljardien investointiin ylipäätään tulee tässä maassa tungetaan rahaa siinä mittaluokassa vaikka mihin paskaan mistä ei tunnu jäävän mitään kansalaisia hyödyttävää käteen. Joten olisiko sähköomavaraisuuteen satsaaminen niin hullu ajatus lopulta kuitenkaan. Jos ei nyt ihan 100 % (todelliseen) omavaraisuuteen päästäisi niin ainakin lähemmäksi, eikö se ole jo maanpuolustuksellisestikin kannatettavaa ettei oltaisi niin kovasti siirtoletkujen (ja tuurin) varassa.

Ranska suunnittelee rakentavansa OL3 EPR voimalan seuraavaa versiota EPR2. Fortum ja muut tutkivat kovasti pieniä SMR voimaloita. Näissä on vielä paljon selvitettävää ja melko varmasti siihen tarvitaan valtio mukaan.

Nyt voisi olla ihan järkevää pohtia prof. Vakkilaisen ehdotusta Wärtsilän moottorivoimalasta, niin saadaan katsottua rauhassa, mihin kelkkaan kannattaa hypätä. Tietysti ei tarvitse sotkea tällä markkinoita, vaan vain sopivasti lievittää sähköpulaa ja korkeita hintoja. YLEn A-studio

 

[@mies]

Luotan siihen että lauha talvi tulossa ja pörssisähkö tulee taas edullisemmaksi. Saisivat kyllä pikkuhiljaa rakennuttaa uuden ydinvoimalan hintapiikkien tasoittamiseksi. Kiinteä soppari päättyy marraskuussa ja olisi tullut liukurilla laskettuna säästöä 900eur viime marraskuusta jos olisi pörssisähkö ollut.