• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Onko joku seurannut noiden piikkituntien tuulisuutta ym. onko povattu toteutunut. Jotenkin haiskahtaa tuo lähes 60 c/kWh että muka tietäisivät noin radikaalisti olosuhteiden juuri tuona tuntina eroavan edeltävistä/jälkeisistä tunneista. Vielä on kesäkuukausi ja eikö hintojen pitäisi viikonloppua vasten laskea eikä nousta.
 
Onko joku seurannut noiden piikkituntien tuulisuutta ym. onko povattu toteutunut. Jotenkin haiskahtaa tuo lähes 60 c/kWh että muka tietäisivät noin radikaalisti olosuhteiden juuri tuona tuntina eroavan edeltävistä/jälkeisistä tunneista.
Eikös siinä ole kyse siitä, että sää on tuuleton, tulee alkuillan kulutushuippu ja samalla aurinkovoima hiipuu.
 
No mitä noita historian keskihintoja kattoo niin aika kesäiset hinnat olleet aika pitkälti. (2022 pois lukien) aika poikkeuksellista siis jos kuukauden keskihinta nousee lähemmäs 10cent/kwh
Verolliset keskihinnat:

2018: elokuu vuoden kallein kuukausi (6,88)
2019: elokuu vuoden toiseksi kallein kuukausi (6,047)
2020: elokuu vuoden kallein kuukausi (5,028)
2021: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,459)
2022: elokuu vuoden kallein kuukausi (32,426)
2023: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,227)
2024: elokuu vuoden HALVIN kuukausi (1,554)

Joku voi kaivella pitemmältä aikaväliltä.
 
Verolliset keskihinnat:

2018: elokuu vuoden kallein kuukausi (6,88)
2019: elokuu vuoden toiseksi kallein kuukausi (6,047)
2020: elokuu vuoden kallein kuukausi (5,028)
2021: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,459)
2022: elokuu vuoden kallein kuukausi (32,426)
2023: elokuu vuoden 5. kallein kuukausi (8,227)
2024: elokuu vuoden HALVIN kuukausi (1,554)

Joku voi kaivella pitemmältä aikaväliltä.
Eli Helenin 6,55 c/kWh olisi kannattanut aloittaa jo elokuusta, enpä olisi arvannut. :)

Mielenkiintoista kyllä nähdä lauantain ja sunnuntain hinnat kun keli about sama kuin perjantaina. No ensi viikko kai taas tuulisempi.
 
Näköjään huomenna ollaan sähkön riittävyyden suhteen varsin rajalla. Esimerkiksi klo 19:00 - 20:00 tunnilla on hinta määräytynyt kulutuksella 5940 MW. Tasolla 5990 MW loppuu tarjonta kokonaan ja hinta olisi ollut 4 eur / MWh (eli maksimi). Käytännössä toki hinnan raju nousu olisi vähentänyt kulutusta ja ihan noin helpolla ei mentäisi äärettömään, mutta tosiaan marginaalia ei ole liiemmälti tarjolla.

Mutta huomenna:
- On kesä ja kaupunkien yhteistuotanto ei tuota (juuri) mitään
- Tuulivoimatuotanto on klo 9:n jälkeen ~ 0 MW
- Loviisa 1 on vajaalla teholla
- Loviisa 2 on vuosihuollossa
- SE1 - FI-yhteydellä on kapasiteettia saatavilla vain 600 MW
- Myös SE3 - FI-yhteydellä tehorajoituksia

Mitään tehoreservilaitoksiahan meillä ei ole. Tuurilla mennään.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on ollut ihmeen hiljaista, vaikka sähkön hinta kurottelee tänään jo yli 30 sentin. Loppuviikoksi ennustettu hyvinkin tyyntä säätä, joten pörssisähkön hinta pysynee melko korkeana aina ma-ti yöhön saakka. Ja ei, ei ahdista, tulin vain ihmettelemään hiljaisuutta.
No eihän tässä mitään järkevää sanottavaa ole. Kohta varmaan lähden itse puhaltamaan oman alueen tuulivoimaloiden juurelle, josko potkureihin tulis vauhtia. 60 centin hinta on jo varsin miehekäs lukema näin pörssisähkön käyttäjälle.

Vuonna 2022 Tanska, Saksa, Alankomaat ja Belgia sopivat rakennushankkeesta Pohjanmerelle, jonka mukaan tuulivoimaa tulee alueelle vuoteen 2030 mennessä 65 gigawattia ja, 150 gigavattia vuoteen 2050 mennessä. Melkoinen projekti. Koska tuulivoiman rakentamisessa on oman sääntönsä kuinka tiheästi saa ylipäätään rakentaa näitä myllyjä, 150 GW:n merituulivoimala vaatii Pohjanmeren pinta-alasta noin kymmenesosan.

Plussana tietenkin se että laskennallisesti nämä myllyt riittäisivät 230 miljoonan kotitalouden sähköntarpeisiin, miinuksena juuri tämä että entä jos ei tuule. Luin jostain aikaisemmin että merellä tuuliolosuhteet ovat paremmat kuin maalla, mutta kait merelläkin voi tyyni iskeä.
 
No nämä on näitä, mutta olisihan se mukavaa, jos Suomi olisi sähkön osalta omavarainen. Siis silleen oikeasti, eikä vain silloin kun sää sallii.

No niin no, kai sitä nyt ties mikä on mukavaa, mutta halutaanko me maksaa tuosta mukavuudesta useita miljardeja vuodessa veronmaksajien rahaa?
 
Mutta huomenna:
- On kesä ja kaupunkien yhteistuotanto ei tuota (juuri) mitään
- Tuulivoimatuotanto on klo 9:n jälkeen ~ 0 MW
- Loviisa 1 on vajaalla teholla
- Loviisa 2 on vuosihuollossa
- SE1 - FI-yhteydellä on kapasiteettia saatavilla vain 600 MW
- Myös SE3 - FI-yhteydellä tehorajoituksia

Mitään tehoreservilaitoksiahan meillä ei ole. Tuurilla mennään.
Tuossa ne syyt on. Kolme merkittävää huoltoa, parissa ydinvoimayksikössä tehonrajoitus ja tuulivoima sekä yhteistuotanto nollilla.

Eikös meillä jotain reserviä ole, jos tuon verran voi kapaa pois linjoilta sähkön piisatessa? Lisäksi Fingridillä on tonnin verran megawatteja napin takana ja niukkuudesta huolimatta sähköä viedään Viroon (ainakin tänään vietiin 30c hinnoilla).

Ja mitenköhän se omavaraisuus nyt maksaisi useita miljardeja verorahoja vuodessa?
Markkinaehtoista säästä riippumatonta tuotantoa ei tule, koska se maksaa liikaa.

Edes hitusen realistiset vaihtoehdot ovat tässä matalassa maassa joko ydinvoima (jatkuvaan ajoon) tai pitkä liuta kaasuturbiineja (leikkaamaan piikkitunnit hieman alemmaksi ja varmistamaan sähkön riittävyys huippukulutuksen aikaan). Kumpikin maksaa ihan riittävästi. Jos halutaan täysi omavaraisuus myös hinnan suhteen, pitää sääriippumatonta kapaa rakentaa omien tarpeiden lisäksi rajasiirtolinjojen verran. Ei taida 4000 MW riittää (=2,5 OL3 = 40 mrd?).
 
Ja mitenköhän se omavaraisuus nyt maksaisi useita miljardeja verorahoja vuodessa?
Koska meidän pitäisi tukea useiden gigawattien edestä uutta tuotantoa. Jos puhutaan ydinvoimasta, niin tarvitaan luokkaa 50-100e / MWh tukia (riippuen siitä, että kuinka pahasti tuolla tukimekanismilla paskotaan sähkön normaalit markkinat).
OL3 pelkästään tuottaa sellaiset 14 TWh sähköä vuodessa, eli vastaavanlaisen laitoksen vuosittaiset tukirahat huitelisi siellä jossain 0,65 - 1,3 miljardissa eurossa. Noita tarvittaisiin vähintään sellaiset 2-3 kappaletta lisää.

Tosin jos tyydytään vain potentiaaliseen omavaraisuuteen, eli rakennetaan pirusti vaikkapa kaasuturbiineja, joiden käyttöasteet ovat jossain 1-3% paikkeilla, niin tuo saataisiin halvemmalla. Toki silloin tuotaisiin sähköä yhtä paljon kuin nyt, sähkön hinnat pysyisivät aikalailla samoina, mutta voitaisiin ajatella, että teoriassa jos jostain syystä kaikki siirtolinjat katkeaa, niin voidaan tuottaa riittävä määrä sähköä kotimaassa. Ainakin niin kauan kun kaasua riittää.
 
Edes hitusen realistiset vaihtoehdot ovat tässä matalassa maassa joko ydinvoima (jatkuvaan ajoon) tai pitkä liuta kaasuturbiineja (leikkaamaan piikkitunnit hieman alemmaksi ja varmistamaan sähkön riittävyys huippukulutuksen aikaan). Kumpikin maksaa ihan riittävästi. Jos halutaan täysi omavaraisuus myös hinnan suhteen, pitää sääriippumatonta kapaa rakentaa omien tarpeiden lisäksi rajasiirtolinjojen verran. Ei taida 4000 MW riittää (=2,5 OL3 = 40 mrd?).
Eiköhän se Hinkley Point C ole aika realistinen lähtökohta näille arvioille, eli 2 x OL3 = 50 mrd+
 
Edes hitusen realistiset vaihtoehdot ovat tässä matalassa maassa joko ydinvoima (jatkuvaan ajoon) tai pitkä liuta kaasuturbiineja (leikkaamaan piikkitunnit hieman alemmaksi ja varmistamaan sähkön riittävyys huippukulutuksen aikaan). Kumpikin maksaa ihan riittävästi. Jos halutaan täysi omavaraisuus myös hinnan suhteen, pitää sääriippumatonta kapaa rakentaa omien tarpeiden lisäksi rajasiirtolinjojen verran. Ei taida 4000 MW riittää (=2,5 OL3 = 40 mrd?).
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin kaasuturbiineja ei vielä kannata käynnistellä jollain 20 c/kWh hinnoilla.
 
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin kaasuturbiineja ei vielä kannata käynnistellä jollain 20 c/kWh hinnoilla.
Tuo se raja taitaa olla että fossilisilla polttoaineilla toimivaa sähkölaitosta kannattaa pyörittää. Co2 verot ja Venäjän perseily on syyt tähän.

Se että meillä olisi lisää fossilisilla toimivia voimaloita ei tätä asiaa muuta ainakaan parempaan suuntaan. Huoltovarmuutta niillä saataisiin mutta ei halpaa sähköä.
 
Onko se nyt satavarmaa että jos ruvetaan ydinvoimaa rakentamaan se maksaa ehdottomasti (2 x) OL3:n verran jossa oli ilmeisesti vaikka mitä rakennusajan ongelmaa mikä epäilemättä nosti lopullista hintaakin. Ehkä tuon rakentamisesta jopa opittiin jotain.. Hinkley Pointin mahdollisista rakennusajan ongelmista en tiedä. Mitä miljardien investointiin ylipäätään tulee tässä maassa tungetaan rahaa siinä mittaluokassa vaikka mihin paskaan mistä ei tunnu jäävän mitään kansalaisia hyödyttävää käteen. Joten olisiko sähköomavaraisuuteen satsaaminen niin hullu ajatus lopulta kuitenkaan. Jos ei nyt ihan 100 % (todelliseen) omavaraisuuteen päästäisi niin ainakin lähemmäksi, eikö se ole jo maanpuolustuksellisestikin kannatettavaa ettei oltaisi niin kovasti siirtoletkujen (ja tuurin) varassa.
 
Eiköhän Teravoima ja vastaavat akkubisnestä tarjoavat liiketoimimtamallit ole huomattavasti realistisempi keino tasata sähkönhintaa kuin ydinvoima.
 
Onko se nyt satavarmaa että jos ruvetaan ydinvoimaa rakentamaan se maksaa ehdottomasti (2 x) OL3:n verran jossa oli ilmeisesti vaikka mitä rakennusajan ongelmaa mikä epäilemättä nosti lopullista hintaakin. Ehkä tuon rakentamisesta jopa opittiin jotain.. Hinkley Pointin mahdollisista rakennusajan ongelmista en tiedä. Mitä miljardien investointiin ylipäätään tulee tässä maassa tungetaan rahaa siinä mittaluokassa vaikka mihin paskaan mistä ei tunnu jäävän mitään kansalaisia hyödyttävää käteen. Joten olisiko sähköomavaraisuuteen satsaaminen niin hullu ajatus lopulta kuitenkaan. Jos ei nyt ihan 100 % (todelliseen) omavaraisuuteen päästäisi niin ainakin lähemmäksi, eikö se ole jo maanpuolustuksellisestikin kannatettavaa ettei oltaisi niin kovasti siirtoletkujen (ja tuurin) varassa.
Eihän kukaan voi satavarmasti sanoa mitä uusi ydinvoima nyt maksaisi rakentaa Suomeen. Satavarma tiedetään vasta kun se uusi ydinvoima on käytössä. Paras arvaus on verrata johonkin EU:ssa rakennettavaan ydinvoimaan. Nyt tiedettävillä hinnoilla on mielestäni hullua alkaa rakentamaan. Akkujen ja muiden energiavarastojen hinnat laskee sitä tahtia nyt, että eiköhän ne ole se kustannustehokas ratkaisu. Jos tässä nyt aletaan sotaa miettimään, niin ydinvoimahan on lähinnä riski ja erittäin herkullinen kohde ryssälle.
 
Viimeksi muokattu:
Onko se nyt satavarmaa että jos ruvetaan ydinvoimaa rakentamaan se maksaa ehdottomasti (2 x) OL3:n verran jossa oli ilmeisesti vaikka mitä rakennusajan ongelmaa mikä epäilemättä nosti lopullista hintaakin. Ehkä tuon rakentamisesta jopa opittiin jotain.. Hinkley Pointin mahdollisista rakennusajan ongelmista en tiedä. Mitä miljardien investointiin ylipäätään tulee tässä maassa tungetaan rahaa siinä mittaluokassa vaikka mihin paskaan mistä ei tunnu jäävän mitään kansalaisia hyödyttävää käteen. Joten olisiko sähköomavaraisuuteen satsaaminen niin hullu ajatus lopulta kuitenkaan. Jos ei nyt ihan 100 % (todelliseen) omavaraisuuteen päästäisi niin ainakin lähemmäksi, eikö se ole jo maanpuolustuksellisestikin kannatettavaa ettei oltaisi niin kovasti siirtoletkujen (ja tuurin) varassa.
Ranska suunnittelee rakentavansa OL3 EPR voimalan seuraavaa versiota EPR2. Fortum ja muut tutkivat kovasti pieniä SMR voimaloita. Näissä on vielä paljon selvitettävää ja melko varmasti siihen tarvitaan valtio mukaan.

Nyt voisi olla ihan järkevää pohtia prof. Vakkilaisen ehdotusta Wärtsilän moottorivoimalasta, niin saadaan katsottua rauhassa, mihin kelkkaan kannattaa hypätä. Tietysti ei tarvitse sotkea tällä markkinoita, vaan vain sopivasti lievittää sähköpulaa ja korkeita hintoja. YLEn A-studio
 
Luotan siihen että lauha talvi tulossa ja pörssisähkö tulee taas edullisemmaksi. Saisivat kyllä pikkuhiljaa rakennuttaa uuden ydinvoimalan hintapiikkien tasoittamiseksi. Kiinteä soppari päättyy marraskuussa ja olisi tullut liukurilla laskettuna säästöä 900eur viime marraskuusta jos olisi pörssisähkö ollut.
 
Ei niin, mutta 50c tunnit jäisi pois. Kieltämättä 20-25c hintakatto olisi kiva, mutta mitä se saisi maksaa?
Eikä jäisi. Kuvittelet että fossiiliset sähkövoimalaitokset on hyviä rahanteko laitoksia. Ne tekevät hädintuksin nolla tuloksia näillä hinnoilla. Koska näitä kalliita tunteja ei vain vuodessa ole tarpeeksi. Tämän takia kukaan ei ole kiinnostunut niiden rakentamisesta.

Jos meillä olisi enemmän fossiilista voimalaitoksia uusien viimaloiden kiinteät kustannukset pitäisi jostakin saada kasaan. Käytänössä ainoa vaihtoehto on sähkönhinna nousu tai vanhojen laitosten lopettaminen.
 
Luotan siihen että lauha talvi tulossa ja pörssisähkö tulee taas edullisemmaksi. Saisivat kyllä pikkuhiljaa rakennuttaa uuden ydinvoimalan hintapiikkien tasoittamiseksi. Kiinteä soppari päättyy marraskuussa ja olisi tullut liukurilla laskettuna säästöä 900eur viime marraskuusta jos olisi pörssisähkö ollut.
Ei ole uusi ydinvoima oikea lääke näihin piikkeihin.
 
Eikä jäisi. Kuvittelet että fossiiliset sähkövoimalaitokset on hyviä rahanteko laitoksia. Ne tekevät hädintuksin nolla tuloksia näillä hinnoilla. Koska näitä kalliita tunteja ei vain vuodessa ole tarpeeksi. Tämän takia kukaan ei ole kiinnostunut niiden rakentamisesta.

Jos meillä olisi enemmän fossiilista voimalaitoksia uusien viimaloiden kiinteät kustannukset pitäisi jostakin saada kasaan. Käytänössä ainoa vaihtoehto on sähkönhinna nousu tai vanhojen laitosten lopettaminen.
Puhutaanko me ristiin?
Minä tarkoitin veromaksajien tukemia kaasareita, joilla leikataan mahdollisimman paljon yli 25c tunteja pois. Ei nuo vehkeet markkinaehtoisina rakennu. Tosin lienee haihattelua tuollainen valtiollinen subventointi yhteiseurooppalaisella sähkömarkkinalla. Keskustelu lähti tästä:
Ja mitenköhän se omavaraisuus nyt maksaisi useita miljardeja verorahoja vuodessa?
 
Jos omavaraisuudella tarkoitetaan potentiaalista omavaraisuutta ehdottoman tarpeen vaatiessa, niin ei se kauhean paljon vuositasolla maksaisi ostaa paria gigawattia lisää niitä kaasuturbiineita makaamaan käyttämättöminä fingridin pooliin.

Kertaostoksena jotain miljardin? ja sitten muutamia kymmeniä tai ehkä sata miljoonaa vuodessa ylläpitoa ja testausta? Fingridin budjetista varmaan näkisi aika suoraan, että mitä maksaisi varavoimakapasiteetin 3-4kertaistaminen tjsp. lisäys joka käytännössä riittäisi tarpeen vaatiessa kattamaan kaiken mahdollisen tuontivajeen?

Tämä ei toki tarkoittaisi etteikö voitaisi ostaa ulkomailta sähköä silloin kun sitä saa omakustannehintaa halvemmalla (kuten esim Viro tekee aivan jatkuvasti). Heillähän on juuri tuo kuvio päällä - omavaraisuus on säilytetty, mutta ostetaan ulkoa aina kun se on kannattavampaa.
 
Uusi ydinvoimasähkö on kallista sähköä. Eikö täällä ole jo todettu että koko vuoden sähkönhinnan keskiarvo pitäisi olla olla alv0 yli 10senttiä pär kWh että kannattaisi edes jutustella uudesta ydinvoimalasta? Toisekseen nämä datasentterit eli konesalit tulisi kuitenkin imemään sen sähkön ilomielin ni palattaisiin lähtöruutuun?
 
Luulin et se olis halvinta kuluttajille. No, onneks meillä on Wärtsilä niin äkkiiks ne pykää parit moottorit piikkien tasoitteluun. Ei edes Trumpin tullit pääse väliin iskemään kapuloita rattaisiin.
 
Luotan siihen että lauha talvi tulossa ja pörssisähkö tulee taas edullisemmaksi. Saisivat kyllä pikkuhiljaa rakennuttaa uuden ydinvoimalan hintapiikkien tasoittamiseksi. Kiinteä soppari päättyy marraskuussa ja olisi tullut liukurilla laskettuna säästöä 900eur viime marraskuusta jos olisi pörssisähkö ollut.
Kannattaa huomata, että osittain viime talvi oli osin erityisen halpa siksi, että koska Estlink 2 oli poissa pelistä, Viroon vietiin 650 MW vähemmän sähköä kuin yleensä. Jos olisi tullut erityisen kylmä talvi, Estlink 2:ta olisi tarvittu lisäsähkön saamiseksi Suomeen, mutta lauhana talvena tällaista tarvetta ei tullut. Tosin nyt Aurora linen myötä tulee tietysti 800 MW lisää tuontikapasiteettia Ruotsin suunnasta.
 
Laitat kerrostaloasujat maksamaan suorasahkolammitteiset omakotitalojen lammitykset?
Kysymys oli, miten omavaraisuus tehtäisiin sitä haluttaessa. Sitä ei tehdä muulla kuin veronmaksajien rahoilla, markkinaehtoisesti sitä ei synny. En ehdottanut tätä, vaan toin näkemyksen kysymykseen.

Tosin kannatan jonkinlaisen kapasiteettimarkkinan luomista sääriippumattoman tuotannon kasvattamiseksi ja perittäköön sen kustannus sitten vaikka huoltovarmuusmaksuna osana sähkölaskua. Menee ainakin sähkön käytön suhteessa. On betonikuutiossakin aika epämukavaa, jos sähköä ei ole. Kaupungit siinä enemmän halvaantuu kuin lähiöt ja maaseutu.
 
Puhutaanko me ristiin?
Minä tarkoitin veromaksajien tukemia kaasareita, joilla leikataan mahdollisimman paljon yli 25c tunteja pois. Ei nuo vehkeet markkinaehtoisina rakennu. Tosin lienee haihattelua tuollainen valtiollinen subventointi yhteiseurooppalaisella sähkömarkkinalla. Keskustelu lähti tästä:
Tämä johtaa siihen että meiltä katoaa kaupalliset toimijat ja valtio saa hoitaa koko fossiilisen sähkön tuotanon. Tokkoppa tuolla sähkön kokonaishinta laskee , korkeintaan osa sähkölaskusta siirtyy veroihin.
 
Saisivat kyllä pikkuhiljaa rakennuttaa uuden ydinvoimalan hintapiikkien tasoittamiseksi.
Sillä ydinvoimalan hinnalla saa myös 10 vuoden päästä sellaiset akut että suomi pärjää viikon ilman tuulivoimaa. Tässä on tapahtumia nyt niin monella rintamalla että pelkästään taustapeiliin ei kannata katsella kun ei tässä mikään kauhea hätä ole. Ne hintapiikit kun eivät ole mikään ongelma.
 
Tämä johtaa siihen että meiltä katoaa kaupalliset toimijat ja valtio saa hoitaa koko fossiilisen sähkön tuotanon. Tokkoppa tuolla sähkön kokonaishinta laskee , korkeintaan osa sähkölaskusta siirtyy veroihin.
Paljonkohan meillä on puhdasta fossiilista sähköntuotantoa, jolle hinta on kriittisin elementti operoinnille? Eikö sähkön tuottaminen usein ole sivutuote fossiilisia tupruttaessa, kuten teollisuuden ja lämmöntuotannon tapauksessa?
 
Laitat kerrostaloasujat maksamaan suorasahkolammitteiset omakotitalojen lammitykset?
Ehkä hieman kärjistäen voisi sanoa, että monet omakotitaloasujista maksavat monien kerrostaloasujien koulutuksesta, terveydenhuollosta, ruoasta, kaljoista, tupakoista, jne. Lisäksi on yritystukia, alennettua sähköveroluokkaa ja ties mitä. Unohtamatta sitä, että monet omakotiasujat maksavat myös ison osan kaikista muista tuista mitä täällä jaetaan, jopa Afrikkaa myöden. Miksipä siis ei välillä toisinkin päin? Tai voisiko kenties näitä edellämainittuja tukia uudelleenallokoida vaikkapa siihen sähköntuotantoon?

Ei pidä unohtaa myöskään valtion budjetista löytyvää 1,6 miljardin kuluerää nimeltä "Uudistuminen ja vähähiilisyys". Tuohon on laitettu viimeisen 3 vuoden aikana liki 4 miljardia. Sillä summalla olisi rahoittanut aika mukavasti esimerkiksi uutta ydinvoimalaa. Ja se olisi myös palvellut tuota tarkoitusta. Ja noita erilaisia tukihimmeleitä tuolla budjetissa kyllä riittää.

Täällä usein parutaan markkinatalouden perään, kun kyse on sähköntuotannosta ja unohdetaan se fakta, että me elämme sosialistisessa maassa.
 
Ei pidä unohtaa myöskään valtion budjetista löytyvää 1,6 miljardin kuluerää nimeltä "Uudistuminen ja vähähiilisyys". Tuohon on laitettu viimeisen 3 vuoden aikana liki 4 miljardia. Sillä summalla olisi rahoittanut aika mukavasti esimerkiksi uutta ydinvoimalaa. Ja se olisi myös palvellut tuota tarkoitusta. Ja noita erilaisia tukihimmeleitä tuolla budjetissa kyllä riittää.
Suomessa kulutettu sähkö on jo niin vähähiilistä, että uusi ydinvoimala ei juurikaan parantaisi tuota. Se pieni määrä mitä vielä tuotetaan hiili-intensiivisesti on katoamassa ihan jo muutenkin.

Täällä usein parutaan markkinatalouden perään, kun kyse on sähköntuotannosta ja unohdetaan se fakta, että me elämme sosialistisessa maassa.
Suomi ei todellakaan ole sosialistinen valtio, vaan markkinatalouden säännöillä toimiva kapitalistinen valtio. Se, että meillä on myös kattava sosiaaliturvaverkosto, ei tarkoita, että Suomi olisi sosialistinen valtio. Valtion omistusosuudet teollisuudessa ovat jotain nollan ja minimaalisen väliltä ja eikä myöskään tuotanto ole mitenkään valtion puolesta keskusjohdettua.
 
Fingridillä on about 1000 MW reserviä, joka käynnistyy ennen kuin sähkö loppuu
Fingridillä on häiriöreserviä, joka käynnistyy vasta, kun verkon stabiilisuus on vaarassa ja joka ajetaan alas heti, kun kaupallinen tuotanto on korvannut sen. Sähkön korkea hinta ei ole koskaan itsessään syy käynnistää Fingridin häiriöreserviä.

Itse tarkoitin (huippu)tehoreserviä - reserviä, jolla taataan sähkön hinnan jonkin tason järkevyys haastavissakin oloissa. Esimerkiksi Meri-Porin hiilivoimala olisi erinomaista tehoreserviä.
 
Sillä ydinvoimalan hinnalla saa myös 10 vuoden päästä sellaiset akut että suomi pärjää viikon ilman tuulivoimaa. Tässä on tapahtumia nyt niin monella rintamalla että pelkästään taustapeiliin ei kannata katsella kun ei tässä mikään kauhea hätä ole. Ne hintapiikit kun eivät ole mikään ongelma.
Niillä akuilla ei edelleenkään tuoteta sähköä lainkaan. Se sähkö on tuotettava jollakin muulla tavalla ja sen tuotannon kustannus tulee akkujen hinnan päälle. Jos suunnitelmat datakeskusten rakentamisesta ja terästehtaiden sähköistämisestä toteutuvat, meillä on 10 vuoden päästä vakava sähköpula.
 
Eiköhän Teravoima ja vastaavat akkubisnestä tarjoavat liiketoimimtamallit ole huomattavasti realistisempi keino tasata sähkönhintaa kuin ydinvoima.
Teravoimat tms ovat nappikauppaa sähköjärjestelmän näkökulmasta ja niiden vaikutus sähkön hintaan on olematon. Ei ole näköpiirissä vuosiin, että tilanne tältä osin muuttuisi mihinkään.
 
Sikäli kun olen ymmärtänyt, niin kaasuturbiineja ei vielä kannata käynnistellä jollain 20 c/kWh hinnoilla.
Kyllä niitä kannattaa ajaa 20 c/kWh-hinnoilla muuttuvien kustannusten näkökulmasta. Kiinteiden kulujen kattamiseksi tarvitaan jonkinlaista huipputehoreserviä ja siihen liittyviä korvauksia tällaisen huippukapasiteetin rakentajille. Olisi meidän kaikkien etu.
 
Paljonkohan meillä on puhdasta fossiilista sähköntuotantoa, jolle hinta on kriittisin elementti operoinnille? Eikö sähkön tuottaminen usein ole sivutuote fossiilisia tupruttaessa, kuten teollisuuden ja lämmöntuotannon tapauksessa?
Meillä on sellutehtaiden yhteydessä sähköntuotantoa jota ajetaan kuin ydinvoimalaa. Ne ei paljoa hintapiikkejä tasoita. Puhdasta sähkön fossiilista sähkön tuotantoa on enään hyvin vähän (siihen on taloudelliset syyt). Kun sähkön hinta on tarpeeksi korkea voidaan kaukolämpövoimaloilla tuottaaa pelkästään sähkö kannatavasti.

Nyt jos lisätään fossilisia voimalaitoksia niiden kannattavuus laskee ja vähiten kannattavat poistuvat markkinoilta. Ainoa tapa saada fossilisia sähkölitoksia on tekemällä niille joku tukisysteemi. Tämä on vähän ristiriitaista kun ensin verotetaan co2 päätöjä ja sitten anettaisin rahaa niiden maksamiseen. No ainakin työlistävä vaikutushan tuolla olisi.

Sähkönvarastointi on se millä pystymme lisämään päästöttömien tuotatantomuotojen tuotantoa ja tasaamaan hintoja. Akkutekniikat on aivan viimeaikoina kehittyneet huimaa vauhtia ja nyt puhutaan jopa 10$/kWh hintatasosta lähitulevaisuudessa. Jos tähän päästään alkaa muut energian säilöntäratkaisut olemaan vanhentuneita.
 
Niillä akuilla ei edelleenkään tuoteta sähköä lainkaan. Se sähkö on tuotettava jollakin muulla tavalla ja sen tuotannon kustannus tulee akkujen hinnan päälle. Jos suunnitelmat datakeskusten rakentamisesta ja terästehtaiden sähköistämisestä toteutuvat, meillä on 10 vuoden päästä vakava sähköpula.
Ei suomessa ole pulaa sähköenergiasta vaan tehosta. Suomihan tuottaa vuositasolla abaut saman verran kun käyttääkin? Tuulivoiman ylituotanto saatava jemmattua tuulettomia päiviä varten.
 
Ei suomessa ole pulaa sähköenergiasta vaan tehosta. Suomihan tuottaa vuositasolla abaut saman verran kun käyttääkin? Tuulivoiman ylituotanto saatava jemmattua tuulettomia päiviä varten.
Puutuin siihen, että sanoit "ydinvoimalan hinnalla saatavan". Et voi verrata tuotantoa varastointiin samassa lauseessa. Ydinvoimala tuottaa sähköä, akut eivät.

Ja se tehopula voi kestää talvella viikon tai kaksi. Ei ole näköpiirissä että tällaisia akkukapasiteetteja olisi tulossa vuosikymmeniin. Ja miksi tulisi? Ei kenenkään kannata rakentaa valtavaa akkuvarastoa talven yhden tai parin tällaisen jakson ajaksi. Suomessa on kyse aivan eri ongelmasta kuin esimerkiksi Kaliforniassa, jossa paistaa joka päivä ja sähkön tarve on suuri joka ilta - ja jossa sähkön hinta käyttäytyy säännöllisesti vastaavasti: Päivällä aurinkosähkö vetää hinnan alas ja illalla se on korkea. Tuollaiseen sähköjärjestelmään akut voivat olla ihan hyväkin vaihtoehto. Jotta akuissa edes teoreettisesti olisi mitään järkeä (day-ahead-markkinassa), on niistä saatava vuodessa ulos riittävästi syklejä, jossa sähkön hintaero on riittävän suuri. Ja talven huipputehoratkaisuksi ne ovat aivan erityisen surkea ratkaisu.

Huipputehon saatavuuden takaamiseksi (täällä Suomessa) ainoa järkevä vaihtoehto keskipitkällä aikavälillä ovat kaasuturbiinit. Niiden investoinnit ovat (kohtuullisen) kevyet ja niillä saadaan tuotettua hyvin sähköä tehopulan aikaan.

Ja sitten sen peruskuorman (sähköistetty 24/7-teollisuus ja datakeskukset) osalta ainoa järkevä tuotantotapa on ydinvoima.
 
Viimeksi muokattu:
Ehkä hieman kärjistäen voisi sanoa, että monet omakotitaloasujista maksavat monien kerrostaloasujien koulutuksesta, terveydenhuollosta, ruoasta, kaljoista, tupakoista, jne. Lisäksi on yritystukia, alennettua sähköveroluokkaa ja ties mitä. Unohtamatta sitä, että monet omakotiasujat maksavat myös ison osan kaikista muista tuista mitä täällä jaetaan, jopa Afrikkaa myöden. Miksipä siis ei välillä toisinkin päin? Tai voisiko kenties näitä edellämainittuja tukia uudelleenallokoida vaikkapa siihen sähköntuotantoon?
Pääasia että agenda on selvillä. Merkittävä syy hinkua yhteiskuntaa maksamaan sähköntuatantoa täsää ketjussa on omakotitalojen lämmitys.
 
Tuossa ne syyt on. Kolme merkittävää huoltoa, parissa ydinvoimayksikössä tehonrajoitus ja tuulivoima sekä yhteistuotanto nollilla.

Eikös meillä jotain reserviä ole, jos tuon verran voi kapaa pois linjoilta sähkön piisatessa? Lisäksi Fingridillä on tonnin verran megawatteja napin takana ja niukkuudesta huolimatta sähköä viedään Viroon (ainakin tänään vietiin 30c hinnoilla).
Tänään klo 19:00 - 20:00 välisenä aika on Nordpoolissa hinta määräytynyt tuotanton ja kulutuksen kohdatessa teholla 5940 MW. Tarjonta loppuu tasolla 5990 MW, jolloin hinta nousee neljään euroon kWh. Eli kaikki kaupallisesti sähköä tuottavat laitokset ovat käytössä 50 MW marginaalilla ja mitään ylimääräistä ei ole (toki säätövoimamarkkinassa on vesivoimaa tms) saatavilla mihinkään hintaan. Tuurilla seilataan.
 
Fingridillä on häiriöreserviä, joka käynnistyy vasta, kun verkon stabiilisuus on vaarassa ja joka ajetaan alas heti, kun kaupallinen tuotanto on korvannut sen. Sähkön korkea hinta ei ole koskaan itsessään syy käynnistää Fingridin häiriöreserviä.

Itse tarkoitin (huippu)tehoreserviä - reserviä, jolla taataan sähkön hinnan jonkin tason järkevyys haastavissakin oloissa. Esimerkiksi Meri-Porin hiilivoimala olisi erinomaista tehoreserviä.
Tuo sun "tuurilla mennään" kuulosti siltä, että viittaisit siihen, että olisi ihan sähköverkon toiminta vaarassa. Mutta joo, mitään tuollaista mekanismia suurimpien hintapiikkien leikkaamiseen ei ole (tosin herää kysymys, että olisko sellaisessa ylipäätänsäkään mitään järkeä).

Jos haluat päästä eroon jostain muutaman tunnin hintapiikeistä tuolla sun "reservillä", niin Meri-Pori on tuohon tarkoitukseen aika surkea. Kerta se on lauhdevoimala sitä pitää pystyä ajamaan useita tuntia suurella teholla, jotta sen ajossa olisi mitään kaupallista järkeä.
 
Kerrohan nyt miten pyörittelet sen "monella tavalla"? Fakta nyt on, että työllistävät todella vähän ihmisiä Suomessa ja kuluttavat aivan järkyttävästi sähköä per työpaikka. Kuluttavat ylivoimaisesti eniten sähköä kun katsotaan per työpaikka (Suomessa teollisuus tuottaa suuren osan kuluttamastaan sähköstä (mankala), joten nämä ei ole ongelma).
...

Datakeskuksia on moneen lähtöön, ja osalla työllistävämpää kuin toiset.
Googlen Haminan toimintoja usein käytetty yhden laisena esimerkkinä, ulkomaalaisen jätin datakeskuksesta, sekin ymmärtääkseni paikallisesti ollut isojuttu ja verrattavissa laukkautetun teollisuus laitoksen vaikutuksiin.

Niillä akuilla ei edelleenkään tuoteta sähköä lainkaan. Se sähkö on tuotettava jollakin muulla tavalla ja sen tuotannon kustannus tulee akkujen hinnan päälle. Jos suunnitelmat datakeskusten rakentamisesta ja terästehtaiden sähköistämisestä toteutuvat, meillä on 10 vuoden päästä vakava sähköpula.

Sähköpula vaatisi jotain yllättävää, meillä on ollut yllätyksiä rajuja yllätyksiä, pula vaatiisi vielä rajumpia.

Jos suunnitelmat toteutuu niin meillä on halpaa sähköä. Oikeastaan päätöksen teossa merkittävän tekiä on se millaiset tuulivoima säädökse nuijitaan läpi.

Niillä akuilla ei edelleenkään tuoteta sähköä lainkaan. Se sähkö on tuotettava jollakin muulla tavalla ja sen tuotannon kustannus tulee akkujen hinnan päälle.

Kysyntä ja tuotanto ei kohtaa ajallisesti eli akkuihin voidaan varastoida silloin kun ei kulutusta, se tekee kannattavammaksi niin huonosti säätyvää perustuotantoa, että helposti leikattavaa halpaa tuotanto. Se myös helpottaa liittymä ja siirto kapasiteettia. Oli sitten kyse teollisuudeesta tai liikenteen latauspisteistä.

Jos akkuvarastointi maksaa verottomana 20 senttiä kilowattirunti, niin onhan se jo iso juttu.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 680
Viestejä
4 885 677
Jäsenet
78 867
Uusin jäsen
Tuomasra

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom