Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[kapiteeli]

Nyt tiedotettiin, että Kashiwazaki-Kariwan reaktorista 7 poistetaan polttoaine. Viranomaiset ovat vaatineet toimenpiteitä terrorismin ehkäisemiseksi, ja näitä ei saada valmiiksi määräaikaan mennessä.

Sen sijaan reaktoriin 6 ladattiin polttoaine kesäkuussa, ja tiedotteen mukaan reaktori voitaisiin käynnistää, kun paikalliset viranomaiset antavat hyväksynnän. Aikaa vastaaviin muutostöihin kuin reaktorilla 7 olisi syyskuuhun 2029 asti, mutta reaktoria voitaisiin kuitenkin käyttää siihen asti. Reaktorin 6 käynnistystä priorisoidaankin nyt 7:n sijaan.

Taas on uutisia ydinvoiman saralta. Aloitetaan huonoilla: TEPCO harkitsee Kashiwazaki-Kariwan reaktoreiden lopullista sulkemista, poislukien reaktorit 6 ja 7. Reaktorit ovat verrattaen tuoreita, sillä ne on otettu käyttöön vuosina 1985-1994. Tämä tarkoittaisi, että KK menettäisi maailman suurimman ydinvoimalan tittelin. Käytännössähän titteli on jo siirtynyt korealaiselle Korin ydinvoimalalle, koska KK:n voimalat ovat olleet suljettuina vuodesta 2011.

Seuraavaksi hyviä uutisia: ydinvoimalla tuotettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon sähköä. Viimeisen vuosikymmenen aikana on otettu käyttöön 68 reaktoria, joista 58 sijaitsee Aasiassa. Tällä hetkellä rakenteilla on 70 reaktoria, joista 59 on Aasiassa.

Mielenkiintoista nähdä, mitä ydinvoiman rakentamisen saralla käy länsimaissa, kun iso raha on tullut kuvioihin mukaan. Amazonilla on tavoitteena tuoda verkkoon kaikkiaan 5 GW uutta ydinvoimaa vuoteen 2039 mennessä. Nyt on julkaistu havainnekuvia, miltä Richlandin kaavaillulla saitilla tulisi näyttämään. Sinne olisi tarkoitus rakentaa kolmessa ryppäässä kaikkiaan 960 MW kapasiteettia. Yksittäinen reaktori olisi kooltaan 80 MW. Epäilyttävää hankkeessa on, että reaktorit olisivat X-energyn toimittajia, eikä niillä ole vielä edes viranomaisten tyyppihyväksyntää. Uskottavuutta kuitenkin lisää yhteistyö KHNP:n kanssa.

 

[B12]

Mielenkiintoista nähdä, mitä ydinvoiman rakentamisen saralla käy länsimaissa, kun iso raha on tullut kuvioihin mukaan. Amazonilla on tavoitteena tuoda verkkoon kaikkiaan 5 GW uutta ydinvoimaa vuoteen 2039 mennessä. Nyt on julkaistu havainnekuvia, miltä Richlandin kaavaillulla saitilla tulisi näyttämään. Sinne olisi tarkoitus rakentaa kolmessa ryppäässä kaikkiaan 960 MW kapasiteettia. Yksittäinen reaktori olisi kooltaan 80 MW. Epäilyttävää hankkeessa on, että reaktorit olisivat X-energyn toimittajia, eikä niillä ole vielä edes viranomaisten tyyppihyväksyntää. Uskottavuutta kuitenkin lisää yhteistyö KHNP:n kanssa.

Jos tuota AI-buumia halutaan ylläpitää enemmän kuin pari vuotta, ydinvoimaa tarvitaan lisää ja paljon ympäri maailman. Tuo 5GW pyörittää 10kpl keskikokoisia datakeskuksia, eli ei juuri mitään.

 

[HTK12]

Kokonaisuuden kannalta kaupunkien CHP-voimaloiden käyttö on ollut hyvä ratkaisut. Keskusjohtoiset kokonaisuutta suunnitelevat taloudet menivät kuitenkin muodista Neuvostoliiton romahdettua. Vaikka kaupunkien omistamat kaukolämpöä tuottavat energiayhtiöt onkin vähän tuollaista pseudomarkkinataloutta, katsovat ne lähinnä omaa tulostaan ja omia päästöjään. Ei siellä katsota suomen energiajärjestelmän kokonaisetua.

En minä nyt mitään sosialismia ole tässä perään kuuluttanut, mutta kyllähän valtio on hyvin monen sektorin toimintaan sekaantunut tavalla tai toisella Suomessa. Viimeisimpänä esim. tiukennettiin vesihuollon sääntelyä.

Pointtini siis on, että jos kaupungin energiayhtiö pääsee parempaan tulokseen korvaamalla CHP-laitoksen heat-only biokattilalla (kuten on monessa paikassa jo tehty) tai SMR-reaktorilla ne sen tekevät riippumatta mitä se suomen energiataseelle tekee - se on sen kuuluisan "jonkun muun" ongelma. Tässä tapauksessa se joku muu on ne jotka kuluttaa enemmän sähköä kovimmilla pakkasilla.

Yhteiskunnan toiminnan kannalta monien sektorien toimintaan puuttuminen sääntelyllä on perusteltua. Energia on tänäpäivänä vaikka vesihuoltoon verrattavissa oleva välttämättömyys yhteiskunnan toiminnan kannalta. Jos sähköloppuu kesken ja sähköverkko kaatuu, niin se koskee ihan samoin kaikkia kulutti sitten sitä sähköä paljon tai vähän. Energia on myös kansantalouden kannalta erittäin tärkeä sektori. Itse näkisin, että niin kauan kun kaupungit haluaa valtiolta rahaa, niin heidän pitää myös sitten omalla osaltaan osallistua yhteiskunnan peruspilarien tukemiseen.

 

[chrisekh]

Erikoinen näkökanta, että vain omakotitalajen sähköllä lämmittävät tarvitsisivat sitä sähköä.

Se näkökanta on kokonaisuudessaan että vain suora sähkölämmittäjät tarvitsevat tasaisen edullista sähköä lämmityskaudella ja siihen CHP-voimaloiden lopettaminen puree lujaa. Ei asiat mene siihen että CHP voimaloiden purkaminen aiheuttaisi kiertäviä sähkökatkoja vaan sitä että suora sähkölämmittäjät joutuvat tekemään investointeja ja uhrauksia. Täällä viriää useasti toivomus että mitä jos yhteiskunta kuittaisi nämä kulut koska muuten Suomesta loppuu sähkö.

 

[B12]

Se näkökanta on kokonaisuudessaan että vain suora sähkölämmittäjät tarvitsevat tasaisen edullista sähköä lämmityskaudella ja siihen CHP-voimaloiden lopettaminen puree lujaa. Ei asiat mene siihen että CHP voimaloiden purkaminen aiheuttaisi kiertäviä sähkökatkoja vaan sitä että suora sähkölämmittäjät joutuvat tekemään investointeja ja uhrauksia. Täällä viriää useasti toivomus että mitä jos yhteiskunta kuittaisi nämä kulut koska muuten Suomesta loppuu sähkö.

Ehkä asia jotenkin korostuu täällä, koska täällä kirjoittelevat pääasiassa yksityishenkilöt. Yksityishenkilöt asuvat kennotaloissa ja omakotitaloissa. Monet aktiivisesti jollekin tekkifoorumille kirjoittelevat ovat alle 40v tekkiprofessionaaleja ja asuvat etelän kalliissa kennotaloissa. Omakotiasujat taasen monet asuvat väljemmin periferian edullisemmissa omakotitaloissa. Etelän miljoonien taloissa asuvat vähemmän kirjoittelevat tänne sähkön hinnoista. Tämä vastakkainasettelukin sitten aiheuttaa jonkinlaista kitkaa asenteisiin "me vs he". Ihan sama asetelma tulee siitäkin, pitääkö koko Suomi olla asuttu ja kuka maksaa kenenkin elämisen.

 

[Griffin]

Jos tuota AI-buumia halutaan ylläpitää enemmän kuin pari vuotta, ydinvoimaa tarvitaan lisää ja paljon ympäri maailman. Tuo 5GW pyörittää 10kpl keskikokoisia datakeskuksia, eli ei juuri mitään.

Datakeskuksille pitäisi asettaa ehdoksi se, että hukkalämpö kierrätetään mm. kaukolämpöverkkoon.

 

[B12]

Datakeskuksille pitäisi asettaa ehdoksi se, että hukkalämpö kierrätetään mm. kaukolämpöverkkoon.

Harvalla on tarvetta jollekin 500MW hukkalämmölle ympäri vuoden. Se pitää vielä buustata lämpöpumpuilla (+ vastuksilla?), koska datakeskus antaa vain haaleaa vettä ulos.

 

[JaniKari]

Se näkökanta on kokonaisuudessaan että vain suora sähkölämmittäjät tarvitsevat tasaisen edullista sähköä lämmityskaudella ja siihen CHP-voimaloiden lopettaminen puree lujaa. Ei asiat mene siihen että CHP voimaloiden purkaminen aiheuttaisi kiertäviä sähkökatkoja vaan sitä että suora sähkölämmittäjät joutuvat tekemään investointeja ja uhrauksia. Täällä viriää useasti toivomus että mitä jos yhteiskunta kuittaisi nämä kulut koska muuten Suomesta loppuu sähkö.

Sähkön loppuminen on ihan matematiikkaa. Ainoa kysymysmerkki on sähkön tuonti sähköpulan aikaan. Alkaako Ruotsi pienentämään kulutusta jotta Suomessa riittäisi sähkö ja vältettäisiin sähkökatkot? Epäilen että tuollaista solidaarisuutta ei ruotsalisilta löydy. Viron sähkölinja nyt o hyvin epävarma ja sitä ei voi oikein laskea huipputehoon ainakaan lähi vuosina.

Kuluttajien kyky joustaa on rajallinen koska heidän prosentuaalinen osuus kulutuksesta on pieni. Teollisuus pitäisi pakottaa pörssisähkön käyttöön jotta kaikki osallistuisivat joustoon kykyjensä mukaan. Ne jotka haluaisivat kiinteätä hintaa joutuisivat ottamaan vakuutuksen pörssisähkön lisäksi.

Sinäänsä kiertävät sähkökatkoksen ei ole maailmanloppu, vaikka sähköverkkoon investoitujen rahojen määrästä voisi toisin päätellä.

 

[MOS6510]

Kuluttajien kyky joustaa on rajallinen koska heidän prosentuaalinen osuus kulutuksesta on pieni. Teollisuus pitäisi pakottaa pörssisähkön käyttöön jotta kaikki osallistuisivat joustoon kykyjensä mukaan. Ne jotka haluaisivat kiinteätä hintaa joutuisivat ottamaan vakuutuksen pörssisähkön lisäksi.

Teollisuus (se raskain osa siitä) on jo ratkaissut sähköongelmansa ostamalla osuuksia Teollisuuden voimasta. He saavat osuutensa mukaisesti vakaata ydinsähköä.

Muu osa teollisuudesta varmasti osaa laskea miten sähköä pitää ostaa; pistätkö päiväksi pajan kiinni, kun sähkö on liian kallista vai ostaako kuitenkin sähköä kiinteään hintaan.

 

[chrisekh]

Teollisuus pitäisi pakottaa pörssisähkön käyttöön jotta kaikki osallistuisivat joustoon kykyjensä mukaan.

Koita nyt päättää onko ongelma sähkön loppuminen vai kallis sähkö. Ne eivät ole mitenkään sama asia. Katso esimerkiksi Balttiaa tai Saksaa.

Fingridi on sen huolehtinut että ei meillä ihan heti sähkö lopu. Se on sitten markkinoiden hallussa että sähkön hinta on mitä on.

 

[B12]

Koita nyt päättää onko ongelma sähkön loppuminen vai kallis sähkö. Ne eivät ole mitenkään sama asia. Katso esimerkiksi Balttiaa tai Saksaa.

Fingridi on sen huolehtinut että ei meillä ihan heti sähkö lopu. Se on sitten markkinoiden hallussa että sähkön hinta on mitä on.

Edullinen sähkö on kaikkien muiden etu - sähköntuottajat. Kallis sähkö on ainoastaan sähköntuottajan etu.

Kallis sähkö lisää elinkustannuksia, vähentää kilpailukykyä, blokkaa kansainvälisiä investointeja, nostaa kaikkia vähittäishintoja, nostaa veroja jne. Eli kallis sähkö on ongelma suurimmalle osalle yhteiskuntaa.

 

[Gespard]

En itsekään oikein ymmärrä tätä yhtälöä miten yhteiskunta hyötyy näistä datakeskuksista. Kulut palaavat moninkertaisesti yhteiskunnan kannettavaksi sähkönhinnan muodossa.

 

[chrisekh]

Edullinen sähkö on kaikkien muiden etu - sähköntuottajat. Kallis sähkö on ainoastaan sähköntuottajan etu.

On vaikeaa tehdä vuositasolla edullista sähköä sähkölämmittäjille ja muille. Itse olen sitä mieltä että muiden etu menee edelle ja heidän ei tule kompensoida sähkölämmittäjien lämmitysratkaisuja. Muista asioista olemme samaa mieltä.

 

[pulatunnus]

En itsekään oikein ymmärrä tätä yhtälöä miten yhteiskunta hyötyy näistä datakeskuksista.

Dakeskuksten hyödyt
- Osaajia, tapauskohtaista, osaaja voi olla pois toisesta paikkaa, mutta voi myös tuoda osaajia maahan, tuoda alueellista osaaja keskittymää.
- Jos ei ole muualta pois, niin hyvinvointia, siis työtä, palveluita, verotuloja. Tämäkin tapauskohtaista. Paikallisesti Datakeskukset voivat olla varsin puhdesta "teollisuutta"
- Niiden vaatima infra vetää muitakin
- Jos sijoittuvat isoja kansainvälisiä yhtiöitä hyksien puolelta, niin niiden emämaat pitää aluettamme tärkeänä, turvallisena, jota kannattaa puolustaa, näinä aikoina erittäin merkittävää. Jos ovat pahisten puolelta, niin ei pelkkää hyvää.
- Vauhdittavat puhtaan energian investointeja,

Kulut palaavat moninkertaisesti yhteiskunnan kannettavaksi sähkönhinnan muodossa.

Ehkä vähän hätäinen johtopäätösä jos kaavasta puuttunut ne hyödyt.

Tosin jos datakeskuksest vauhdittaneet puhtaan energian investointeja, vielä halvan energian investointeja, niin jos valtio menettännyt jotain kuluttaja sähkön/energian ALV tuloja, niin no, enemmän sitä vähentänyt energiatehokuuden parantuminen.

Edullinen puhdassähkö taasen enemmänkin hyvinvointia lisäävä juttu.