• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Suomi ei omista mitään tuotantoa (paitsi välillisesti fortum yms,) saatika osallistu sähköenergian pörssikauppaan.
Suomesta kyllä viittaa paikkaan eikä valtioon, mutta tahallaan tietysti ymmärät väärin. Tietysti toinen ratkaisu on että ulkoisetetaan sähköntuotanto ja rakennetaan sähköjohtoja naapurimaihin. Saadaan lisää työttömiä ja muut saa murehtia sähkön riittävyyttä.
 
Suomesta kyllä viittaa paikkaan eikä valtioon, mutta tahallaan tietysti ymmärät väärin. Tietysti toinen ratkaisu on että ulkoisetetaan sähköntuotanto ja rakennetaan sähköjohtoja naapurimaihin. Saadaan lisää työttömiä ja muut saa murehtia sähkön riittävyyttä.
Keskustelun kontekstin kun ottaa huomioon niin on lapsellista puhua "meistä". En tiedä mistä toisesta ratkaisusta puhut että ulkoistetaan tuotanto koska niinhän on jo tehty ajat sitten, yrityksille. Keskustelun otsikkokin on hintatason määräytyminen ja sillä ei ole mitään tekemistä Suomen valtion toimien kanssa joten on erittäin naivia puhua jotenkin "meistä" Suomena kun hintatasot ja tuotannon määrät ovat täysin markkinoiden hallussa. Valtio voi lähinnä ohjata tuotantoa eri lähteisiin erilaisilla tuilla vaikka tuulivoimaan. Suomi ja "me" emme omista tuotantolaitoksia emmekä niiden tuottamaa energiaa.
 
Suomi ja "me" emme omista tuotantolaitoksia emmekä niiden tuottamaa energiaa.
Se jai mieleen 20-30 vuoden takaa kun hakivat lupia OL3 niin Vihreiden mielesta ne ydinvoimala rahat tulisi kayttaa johonkin muuhun tuotantotapaan ja siina oli energia ministerilla selittamista etta ne rahat eivat ole millaan tapaa meidan vaan teollisuuden rahoja.
 
Keskustelun kontekstin kun ottaa huomioon niin on lapsellista puhua "meistä". En tiedä mistä toisesta ratkaisusta puhut että ulkoistetaan tuotanto koska niinhän on jo tehty ajat sitten, yrityksille. Keskustelun otsikkokin on hintatason määräytyminen ja sillä ei ole mitään tekemistä Suomen valtion toimien kanssa joten on erittäin naivia puhua jotenkin "meistä" Suomena kun hintatasot ja tuotannon määrät ovat täysin markkinoiden hallussa. Valtio voi lähinnä ohjata tuotantoa eri lähteisiin erilaisilla tuilla vaikka tuulivoimaan. Suomi ja "me" emme omista tuotantolaitoksia emmekä niiden tuottamaa energiaa.
Lapsellista on tuollainen tahallinen väärinymmärtäminen. Sinun mielestäsi esimerkiksi väitteet "Saksa on Suomen tärkein vientimaa" tai "Suomi vie paperituotteita sinne ja sinne" ovat jotenkin virheellisiä tai "lapsellisia" sillä perusteella, että Suomen valtio ei juuri vie mitään mihinkään? Samaten ymmärrät väärin JaniKarin käyttämän sanan "ulkoistaa". Kuten kontekstista käy hyvin ilmi, hän ei tarkoittanut sillä yksityistämistä vaan sähköntuotannon siirtämistä Suomen rajojen, meidän rajojemme, ulkopuolelle. Kielen ymmärtäminen ei ole pelkkää logiikkaa, vaan siihen vaaditaan myös kontekstin huomioonottamista ja hyvää tahtoa.
 
Keskustelun kontekstin kun ottaa huomioon niin on lapsellista puhua "meistä". En tiedä mistä toisesta ratkaisusta puhut että ulkoistetaan tuotanto koska niinhän on jo tehty ajat sitten, yrityksille. Keskustelun otsikkokin on hintatason määräytyminen ja sillä ei ole mitään tekemistä Suomen valtion toimien kanssa joten on erittäin naivia puhua jotenkin "meistä" Suomena kun hintatasot ja tuotannon määrät ovat täysin markkinoiden hallussa. Valtio voi lähinnä ohjata tuotantoa eri lähteisiin erilaisilla tuilla vaikka tuulivoimaan. Suomi ja "me" emme omista tuotantolaitoksia emmekä niiden tuottamaa energiaa.
Suosittelisin jatkamaan suomi24 keskustelupalstalla jossa oikein työkseen nillitetään asian vierestä.
 
Suosittelisin jatkamaan suomi24 keskustelupalstalla jossa oikein työkseen nillitetään asian vierestä.
Minun mielestä tämä keskustelu on täysin asian vierestä koska joka toisessa postauksessa puhutaan meistä ja me sitä ja me tätä. Nillitys tästä on täysin ok koska tällä me sitä ja me tätä ei ole mitään päätä eikä häntää eikä mitään vaikutusta hinnanmuodostukseen. Sen tekee markkinat
 
Tänään ilmoitettiin, että Raahen terästehdasta ei uusita vastaavanlaiseksi kuin Luulajan tehdasta, joka tulee tekemään fossiilivapaata terästä ns. minimill-konseptilla. Raahen tehdasta kuitenkin on tarkoitus uudistaa isolla rahalla tekemällä Raaheen sähköllä toimiva valokaariuuni. Vaikuttaa siis siltä, että Raaheen ei tule ainakaan tässä vaiheessa vetypelkistystä, vaan raaka-aineeksi tulisi kierrätysteräs.

Mikäli ymmärsin oikein, tulisi Raahen tehtaan sähkönkulutus nousemaan noin 2 TWh vuodessa, kun molemmat masuunit on korvattu valokaariuuneilla. 8000 tunnin vuotuisella ajoajalla se tarkoittaisi n. 250 MW sähkötehoa. Mikäli tehtaalla olisi siirrytty vetypelkistykseen, olisi sähkönkulutus noussut jopa 12 TWh vuodessa.

LKAB:n kerrotaan empivän rautasienen valmistuksen aloittamista, joten myös Luulajan tehdas on tarkoitus startata vetypelkistyksen sijaan kierrätysteräksellä. Ruotsin Bodeniin vetypelkistykseen perustuvaa tehdasta rakentava Stegra vaikuttaa myös olevan taloudellisissa haasteissa, kun tehdas on noin puolittain valmis. Vaikuttaa siis siltä, että joidenkin asiantuntijoiden esittämät kauhuskenaariot sähkön loppumisesta Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa vähintäänkin viivästyvät merkittävästi tai peruuntuvat.
 
Minun mielestä tämä keskustelu on täysin asian vierestä koska joka toisessa postauksessa puhutaan meistä ja me sitä ja me tätä. Nillitys tästä on täysin ok koska tällä me sitä ja me tätä ei ole mitään päätä eikä häntää eikä mitään vaikutusta hinnanmuodostukseen. Sen tekee markkinat
Kyllä sillä vain on vaikutusta hintoihin, kuinka paljon meiltä, Suomesta, viedään sähköä Viroon ja kuinka paljon meille, Suomeen, tuodaan sähköä Ruotsista.
 

Tuo 10% ei sinänsä kuulosta paljolta, mutta pitää huomioida, että sen pelkän sähkölaskun lisäksi tuo kertautuu käytännössä kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, varsinkin kun kaukolämmöstäkin yhä suurempi osa tuotetaan jatkossa sähköllä. Lisäksi tuo on vain keskiarvo ja noilla mainituilla piikeillä on aika eri vaikutus riippuen puhutaankos kerrostatalosta vai sähkölämmitteisestä omakotitalosta.

Noh, mutta ainakin ylikansalliset megakorpot saavat kääriä kivat voitot ja Suomeen saadaan jotain roposia.
 
Suomen valtio voittaa ja sähkölämmittäjät häviävät. Kohta alkaa tulla tänne suunnitelmia kuinka täytyisi käyttää verorahoja sähkölämmittäjien tukemiseen.
 
Suomen valtio voittaa ja sähkölämmittäjät häviävät. Kohta alkaa tulla tänne suunnitelmia kuinka täytyisi käyttää verorahoja sähkölämmittäjien tukemiseen.

Ei Suomessa kohta mitään muuta olekaan, kuin sähkölämmittäjiä, joten ihan turhaan sieltä itsemurhakuutiostasi ilkut. Kyllä sielläkin vastike sitten kohisten nousee, älä pelkää. :D

Noin muutenkin aika mielenkiintoinen käsitys "voittamisesta", kun jo valmiiksi persaukisen kansan ostovoimaa paskotaan entisestään, mutta nää on näitä. Näkemyseroja.
 
  • Tykkää
Reactions: B12

Tuo 10% ei sinänsä kuulosta paljolta, mutta pitää huomioida, että sen pelkän sähkölaskun lisäksi tuo kertautuu käytännössä kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, varsinkin kun kaukolämmöstäkin yhä suurempi osa tuotetaan jatkossa sähköllä. Lisäksi tuo on vain keskiarvo ja noilla mainituilla piikeillä on aika eri vaikutus riippuen puhutaankos kerrostatalosta vai sähkölämmitteisestä omakotitalosta.

Noh, mutta ainakin ylikansalliset megakorpot saavat kääriä kivat voitot ja Suomeen saadaan jotain roposia.
Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä vain silloin kun se on halvempaa kuin muilla tavoilla. Tällä hetkellä on vasta käynnissä sähkökattiloiden rakentamis- ja käyttöönottobuumi, mutta useampikin energiayhtiö on ilmoittanut, että kaukolämmön tuotanto tulee halvemmaksi sähkökattiloiden avulla kuin aiemmin. Kaukolämpöakut vielä tehostavat touhua entisestään, kun niitä voidaan ladata silloin kun sähkö on halpaa eli kun tuulee hyvin. Jos datakeskuksia rakennetaan niin paljon, että sähkönkulutus lisääntyy reilusti, niin kyllä se lisää myös tuulivoimarakentamista.

Eli jos haluaa maalailla datakeskusten takia piruja seinille, niin mielestäni vaikutuksia kaukolämmön hintaan ei kannata yrittää käyttää perusteena.
 
... Lisäksi tuo on vain keskiarvo ja noilla mainituilla piikeillä on aika eri vaikutus riippuen puhutaankos kerrostatalosta vai sähkölämmitteisestä omakotitalosta.
Varmaan ajattelet, että hintapiikit ovat erityisen haitallisia sähköllä lämmittäjillä ja erityisesti, jos on kyseessä suora sähkölämmitys? Näinhän ei ole, vaan sähkölämmitys tekee mahdolliseksi automaattisen hintapiikkien ohittamisen ja siten kulutetun sähkön keskihinnan alentamisen. Toisin on kaukolämpötalouksissa, joissa sähkönkulutusta ei ole ainakaan automaattisesti mahdollista säätää hinnan mukaan kovinkaan paljoa.
 
Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä vain silloin kun se on halvempaa kuin muilla tavoilla. Tällä hetkellä on vasta käynnissä sähkökattiloiden rakentamis- ja käyttöönottobuumi, mutta useampikin energiayhtiö on ilmoittanut, että kaukolämmön tuotanto tulee halvemmaksi sähkökattiloiden avulla kuin aiemmin. Kaukolämpöakut vielä tehostavat touhua entisestään, kun niitä voidaan ladata silloin kun sähkö on halpaa eli kun tuulee hyvin. Jos datakeskuksia rakennetaan niin paljon, että sähkönkulutus lisääntyy reilusti, niin kyllä se lisää myös tuulivoimarakentamista.

Eli jos haluaa maalailla datakeskusten takia piruja seinille, niin mielestäni vaikutuksia kaukolämmön hintaan ei kannata yrittää käyttää perusteena.
Nyt tämän "buumin" vuoksi ajetaan alas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa, jolloin katoaa myös se sähkön tuotanto hetkiltä, jolloin siitä sähköstä on eniten pulaa (eli kovilla pakkasilla). Tuulivoiman lisärakentaminen ei auta datakeskusten sähkön tarvetta pätkän vertaa - ne kun kuluttavat sähköä myös silloin kun ei tuule.
 
Nyt tämän "buumin" vuoksi ajetaan alas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa, jolloin katoaa myös se sähkön tuotanto hetkiltä, jolloin siitä sähköstä on eniten pulaa (eli kovilla pakkasilla). Tuulivoiman lisärakentaminen ei auta datakeskusten sähkön tarvetta pätkän vertaa - ne kun kuluttavat sähköä myös silloin kun ei tuule.
Otin kantaa pelkästään datakeskusten vaikutukseen kaukolämmön hintaan.
 
https://yle.fi/a/74-20192191

Tuo 10% ei sinänsä kuulosta paljolta, mutta pitää huomioida, että sen pelkän sähkölaskun lisäksi tuo kertautuu käytännössä kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, varsinkin kun kaukolämmöstäkin yhä suurempi osa tuotetaan jatkossa sähköllä. Lisäksi tuo on vain keskiarvo ja noilla mainituilla piikeillä on aika eri vaikutus riippuen puhutaankos kerrostatalosta vai sähkölämmitteisestä omakotitalosta.

Noh, mutta ainakin ylikansalliset megakorpot saavat kääriä kivat voitot ja Suomeen saadaan jotain roposia.

Kerrotaan vähän mitä linkissä käsitellään
Hallitus on tilannut selvityksen Datakeskusten vaikutuksesta sähkönhintaan.

Selvityksessä arvioitu että iso lisäys datakeskuksiin voi nostaa sähkön hintaa jos ne ei jousta kulutuksessa.

Arvio missä datakeskusten määrää kasvaa niin paljon että yhteenlaskettu sähkötehoa 2,5 terawattia, tällä hetkellä teho on noin 0,3 terawattia.

Raportissa siis arviiotu että kulutus kasvaa tuon verran ja tuotanto kasvaa tuonverran (eli menee muiden ennusteiden kanssa sinne ne huonoimpaan reunaan)

Silloin arvio että 100 tuntia vuodessa joiloin lisähinta(?) ylittäisi 50 senttiä kWh, 30h >90 senttiä kWh.

Keskinhinta voisi siis nousta 10% tuossa skenaariossa.

Kuten sanoit, sähköä isosti kuluttaville palveluille joita tarjottaisiin tyynellä säällä huippukulutuksen aikaan olisi kustannusten nousu ihan muuta. Jos lomasesonkiin osuisi niin jollekkin sähkölämmitteiselle levin vuokramokkille lillunta altaineen isompi juttu, toki ovat sen jo kokeneet.

Toinen sitten joku kohde missä omaa tuotantoa, aurinko ja sähkövoimaa ja paljon suoraa sähkölämmitystä, niin oma voima seuraa kääntäen sähkönhintaa ja kulutus myös väärin päin..

Noh, mutta ainakin ylikansalliset megakorpot saavat kääriä kivat voitot ja Suomeen saadaan jotain roposia.

Tuon raportin ajatus ei ollut tarjota toteutuvaa ennustetta, vaan tarjota ennuste eri kehitysvaihtoehdoissa.

Koska valtio on jotain säästämässä, niin tärkeää että valtio tomii ripeästi, niin markkinalla mahdollisuus tehdä omia ennusteita ja toimia sen mukaan. Oli se päätös ettei puutu, tai puuttuu.

Poliittisessa päätöksen teossa on omat poliittiset riippakivet , joissa vaikuttaa muutkin kuin se mikä olisi tehokkain, optimi jne.


Tuulivoiman lisärakentaminen ei auta datakeskusten sähkön tarvetta pätkän vertaa - ne kun kuluttavat sähköä myös silloin kun ei tuule.

Datakeskuksten nimenomaan luulisi kuluttavan sähkö silloin kun sähkö on halpaa, silloin kun tuulivoimaan yllinkyllin. Linkin skenaariossa oletettiin että tuotanto rakennetaan vain sen verran mitä datakeskusten sähkötehokasvaisi, eli vedetty yleisten ennustusten pahimmat ääripäät.

Jos tuulivoimaa rakennetaa selkeästi enemmän kuin kulutus kasvaa, niin silloin sitä tuulisähkö luulis olevan datakeskuksillekkin entistä enemmän tarjolla. siis ihan ajallisesti.

Jos sähkön hinta nyky rahassa maksaa ennustetusti yli 50 senttiä kilowatttunti, niin nyky rahassa se taitaa ylittää varavoima sähkön kustannuksen, jos se ylittyy, niin luulis ihan markkinaehtoisesti houkuttavan niilläkin datakeskuksilla joilla valmius maksaa sähköstö liki rajattomasti.
 
Viimeksi muokattu:
Datakeskuksten nimenomaan luulisi kuluttavan sähkö silloin kun sähkö on halpaa, silloin kun tuulivoimaan yllinkyllin. Linkin skenaariossa oletettiin että tuotanto rakennetaan vain sen verran mitä datakeskusten sähkötehokasvaisi, eli vedetty yleisten ennustusten pahimmat ääripäät.

Jos tuulivoimaa rakennetaa selkeästi enemmän kuin kulutus kasvaa, niin silloin sitä tuulisähkö luulis olevan datakeskuksillekkin entistä enemmän tarjolla. siis ihan ajallisesti.

Jos sähkön hinta nyky rahassa maksaa ennustetusti yli 50 senttiä kilowatttunti, niin nyky rahassa se taitaa ylittää varavoima sähkön kustannuksen, jos se ylittyy, niin luulis ihan markkinaehtoisesti houkuttavan niilläkin datakeskuksilla joilla valmius maksaa sähköstö liki rajattomasti.
Datakeskukset ovat suunnilleen joustamattominta kuormaa mitä ylipäätään on mahdollista keksiä (pl. Kryptomainaussalit, jota Suomeen ei tiettävästi kukaan ole rakentamassa). Ne eivät jousta sähkönkulutuksessa käytännössä lainkaan. Datakeskus kuluttaa jokseenkin saman verran 24/7/365. Kulutuksessa voi olla pientä eroa niin, että päivällä kulutetaan enemmän koska paikallisen aikavyöhykkeen asiakkaat ajavat sovelluksiaan paikallisten sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kun on kyse kansainvälisestä pilvipalvelutoimijasta, he yrittävät myydä myös mahdollisen yöajan vähemmän kuormituksen ajan aivan täyteen ns. Spot-hintaisilla palveluilla - eli nämä ovat sitä "joustavaa" kuormaa, mutta "jousto" on ylöspäin.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B12
Kulutuksessa voi olla pientä eroa niin, että päivällä kulutetaan enemmän. Kun on kyse kansainvälisestä pilvipalvelutoimijasta, he yrittävät myydä myös mahdollisen yöajan vähemmän kuormituksen ajan aivan täyteen ns. Spot-hintaisilla palveluilla - eli nämä ovat sitä "joustavaa" kuormaa, mutta "jousto" on ylöspäin.
Päiväkin on datakeskuksen kannalta suhteellinen käsite globaalissa maailmassa,jossa tieto siirtyy valokuiduilla toiselle puolelle maapalloa. Kun Suomessa on yö, toisella puolella on päivä ja päinvastoin. Eurooppa, Kiina ja Usa menevät 8h jaolla.
 
Päiväkin on datakeskuksen kannalta suhteellinen käsite globaalissa maailmassa,jossa tieto siirtyy valokuiduilla toiselle puolelle maapalloa. Kun Suomessa on yö, toisella puolella on päivä ja päinvastoin. Eurooppa, Kiina ja Usa menevät 8h jaolla.
Sitä juuri tarkoitin. Eurooppalaiset asiakkaat sijoittavat työkuormansa pitkälti Euroopan alueen saleihin. Eurooppalaisten asiakkaiden tekemä kuorma on yöllä alhaisempi, jolloin pilvitoimija voi myydä nämä Spot-hinnalla pois minkä tahansa aikavyöhykkeen asiakkaalle sellaisille työkuormille, jota voidaan ajaa joustavasti ylös ja alas - esimerkiksi monet tieteelliset analyysit voivat hyödyntää tällaista kapasiteettia. Pilvitoimijat pyrkivät jatkuvasti maksimaaliseen salin kapasiteetin kuormitukseen.
 
Datakeskukset ovat suunnilleen joustamattominta kuormaa mitä ylipäätään on mahdollista keksiä (pl. Kryptomainaussalit, jota Suomeen ei tiettävästi kukaan ole rakentamassa). Ne eivät jousta sähkönkulutuksessa käytännössä lainkaan. Datakeskus kuluttaa jokseenkin saman verran 24/7/365....
Mihin tämä väite perustuu? Onko sinulla viitettä, linkkiä tms. sen tueksi, vai onko sen takana vain sinun oma mutusi?
 
Datakeskukset ovat suunnilleen joustamattominta kuormaa mitä ylipäätään on mahdollista keksiä (pl. Kryptomainaussalit, jota Suomeen ei tiettävästi kukaan ole rakentamassa). Ne eivät jousta sähkönkulutuksessa käytännössä lainkaan.

Ne kuluttaa sähköä silloinkin kun sähkö on halpaa, tuulivoiman lisärakentaminen auttaa datakeskusten sähköntarvetta.
Datakeskuksia on on moneen lähtöön, on toki perusteltua lähteä siitä oletuksesta että rakennetaan datakeskuksia jotka budjetoidaan mahdollisimmankorkaan käyttöasteeseen.
Mutta kuten toinen kirjoitta mainitsi niin data keskus voidaan rakentaa myös sähkönkulutuksella jostavaksi. On paljon laskenta kuormaa joka ei ole niin aika kriittinen että täysi teho pitäisi olla saatavilla 24/7/365.
On palveluita joiden pitää olla saatavilla 24/7/365, mutta ne voidaan tuottaa hajautetusti, jakaa kuormaa tilanteiden mukaan.
Lisäksi datakeskuksilla on varavoima kapasiteettia, se on ivestoitu joka tapauksessa joten sen muuttuvat kustannukset on lähempänä markkinaehtoista käyttöä.


Datakeskus kuluttaa jokseenkin saman verran 24/7/365. Kulutuksessa voi olla pientä eroa niin, että päivällä kulutetaan enemmän koska paikallisen aikavyöhykkeen asiakkaat ajavat sovelluksiaan paikallisten sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kun on kyse kansainvälisestä pilvipalvelutoimijasta, he yrittävät myydä myös mahdollisen yöajan vähemmän kuormituksen ajan aivan täyteen ns. Spot-hintaisilla palveluilla - eli nämä ovat sitä "joustavaa" kuormaa, mutta "jousto" on ylöspäin.

Jos kuvailet dataekeskusta jonka laskenta kulutus ei ole aika kriittistä, ei 24/7/365, niin se voi tarjota laskenta kapasiteettia sähkönsaatavuuden, hinnan mukaan. Hinnoittelu, budjetointi , luvitus, kysymyksiä, ei mikään fakta mihin pitää jumittua, vaan päinvastoin.

Jos lisätuotanto kapasiteetti tehdään tuulella, jos datakeskus on sähkön hintakriittinen, niin nyky kustannuksilla todennäköisesti tuuli on se juttu. se sitten tuuliennusteiden avulla ynnättään minkä verran tuotantoa pitää rakentaan.

Jos sähkönhinnalla ei ole väliä, niin sitten ei ole, ja tuotanto voi olla sitten vaikka e-kaasulla.
 
Mihin tämä väite perustuu? Onko sinulla viitettä, linkkiä tms. sen tueksi, vai onko sen takana vain sinun oma mutusi?
Jos katsotaan AI datakeskuksen kuluja niin sähkö ei dominoi:

1762342381423.jpeg


Jos viranomaiset ei laita jousto vaatimuksia niin yksikään AI datakeskus ei tule tekemään merkittäviä kulutusjoustoja koska säätöt on minimaalista kokonaiskustannuksissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
291 438
Viestejä
4 982 579
Jäsenet
80 021
Uusin jäsen
sorkkaeläin

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom