Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[BongisKhan]

Itse kuvittelisin, että pörssin volatiliteetin kasvaessa nykyisten pörssisähköasiakkaiden kannattaa siirtyä kulutusvaikutuksellisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Tällöin optimoinnilla (kulutuksen ajoituksella) pystyy säästämään euromääräisesti yhtä paljon kuin puhtaalla pörssillä toimiessa, mutta hintakiinnitys takaa sen, että "ylilyöntejä" ei pääse tapahtumaan (eikä toki "alilyöntejäkään"). Kulutuksen ajoituksen rahallinen hyöty siis säilyy entisellään.

Tämähän se. Tässä katselin just koko sähköhistoriaa nykyisessä kämpässä (Lokakuu-22 ->) ja yhtenäkään kuukautena tuona aikana ei ole ollut kulutusvaikutus positiivisella ja nyt viimeisen vuoden kun on sähköautoa ladattu öisin, kulutusvaikutus on tippunut entisestään.

Tein tuossa huvikseni vertailulaskelman:

Lokakuusta-22 tammikuuhun-26 olen kuluttanut 46867.85 kWh pörssisähköä ja maksanut (marginaalin kanssa) siitä: 5.98c/kWh, eli yhteensä 2804€ tai keskimäärin 70.1€/kk.
Jos minulla olisi ollut esim. Korpelan Energian tällä hetkellä tarjoama 6.85c/kWh kulutusvaikutussopimus (eli minun kulutusvaikutuksellani 6.38c/kWh), olisin maksanut sähköstä yhteensä 2990.54€/kk, eli 74.76€/kk.

Toisin sanoen, puolikiinteä soppari olisi maksanut keskimäärin vähän reilu 4.5€/kk enemmän. Aika pieni hinta mielenrauhasta loppupeleissä. Itseasiassa voisipas melkein näillä puheilla lyödä seuraavat 24 kk lukkoon tuolla hinnalla, kun tuskinpa nuo kulutusvaikutukselliset sopimukset tuosta ihan hirveästi ovat halpenemassakaan...

 

[WR-HW95]

Tässä on se "joka vuosi on talvi" -kortti. Sää on nyt poikkeuksellinen. Pitkäkestoista, tyyntä ja Helsinkiä myöten hyvin kylmää ajanjaksoa ei ole usein. Ei läheskään joka vuosi. Lisäksi tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen on ollut poikkeuksellisen voimakasta, niin meteorologin kuin alan asiantuntijoiden mukaan.

Tämä on jännä kommentti.
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.

 

[mattix]

Tämä on jännä kommentti.
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.

No itse en ole puhunut sähköntuotannosta tuollaisia, kun vieläpä kannatan jonkinlaista kapasiteettimekanismia.

Yhdentoista viime tammi-helmikuun aikana on tällainen tilanne tapahtunut kolme kertaa: 2016, 2024 ja nyt 2026. Eli kahdeksan kertaa ei ole tapahtunut tai mutkat suoraksi vetäen joka neljäs vuosi siis tapahtuu historiaan peilaten.

Olen siis edelleen sitä mieltä, että tällaista säätä ei tapahdu usein ja 2016 ja 2024 taisivat olla vielä tätä nykyistä tilannetta lyhyempiä jaksoja. Muistaakseni 2022 oli pitkä ja todella tyyni ajanjakso, mutta ei ollut kovin kylmää.

Joka vuotinen juttu tämä ei siis ole. Saa nähdä, onko jatkossa.

 

[B12]

Muistaakseni 2022 oli pitkä ja todella tyyni ajanjakso, mutta ei ollut kovin kylmää.

Ei voi olla totta, koska talvella tuulee eniten. Näin meille kerrottu on.

Ei talvia ole peruttu. Sää voi olla ihan mitä tahansa Suomessa ihan milloin tahansa. Olen nähnyt 80-luvun alussa kun juhannusaattona sataa lunta. 1987 talvella oli n. -40 ainakin idässä kolme viikkoa putkeen. -30 on jo harvinaisuus täällä. Jos nyt paukahtaisi -40 etelää myöten, ei siitä enää selvittäisi. Kasarilla poltettiin voimaloissa kaikkea mikä paloi ja taloissa öljyä.

Keskimääräisyyksillä ei ole oikein hyvä laskea. Olen monta kertaa sanonut, että Helsingin vuotuinen keskilämpötila on +6. Ei siellä tarvita lämmitystä eikä jäähdytystä, jos talossa on edes jonkunlaiset eristeet.

 

[Paapaa]

2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.

Ja niin vaan ei yhä edelleenkään ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa ydinvoimaa. Fortum toisti tämän faktan viimeksi tänään.

Ydinvoimaa halajavien pitää toivoa paljon useammin ja pidempiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotta päästään sellaisiin sähkönhintoihin että markkinaehtoinen investointi alkaisi vaikittaa järkevältä. Valitettavasti pari lyhyttä pakkasjaksoa parin vuoden välein ei riitä. Ja loppu on sitten sitä, että kaivetaan veronmaksajan kuvetta ja nostetaan näin epäsuoraan sen sähkön hintaa.

Muullekin säätövoimalle pitäisi luoda kannustimet että sellaista rakennettaisiin. Kaikilla tavoilla sähköstä joudutaan maksamaan paljon enemmän kuin "vanhoina hyvinä aikoina" kun Venäjältä saatiin halpaa likaista sähköä ja kivihiili ja kaasu oli halpaa.

 

[Ihmemies]

Eihän tälle oikeaan mitään voi? Uusi ydinvoimala maksaa sen verran että se on tuettava valtavasti verovaroin, lisää tuulivoimaa ei oikein auta, uudet linjat keskieurooppaan vasta nostaisivat hintoja, hiilen poltto on aika out koska hiilen hinta + päästöverot, jäljelle ei oikein paljon jää.

Hiili itsessään on hyvin halpaa, kuten öljy ym. Hinta muodostuu lähinnä polttoaineverosta, päästömaksusta ym veroista ja maksuista. Pelkkä materiaali taitaa maksaa jotain 50e/t. Lämpöteho tuolle on jotain 6MW/t? Suurin osa sähköstä tuotetaan maailmassa hiilellä, sillä muualla ylimääräisiä maksuja ei aseteta hiilelle niin paljoa.

 

[Ihmemies]

Ja joku 1000MW CHP:ta vielä sähkökattiloiksi, yhtälö ei nyt oikein toimi

Eikös noita CHP-voimaloita ole suljettu, Hanasaari, Salmisaari, Naistenlahti, Martinlaakson 200MW pian, Suomenoja, Naantali, .. yhteisteho sähkö+lämpö jotain 2000MW?

 

[mattix]

Ei voi olla totta, koska talvella tuulee eniten. Näin meille kerrottu on.

Taisi olla karrikointia tai trollausta? Se, että talvella tuulee eniten ei ole ristiriidassa talvella esiintyvän pitkän tuulettoman jakson kanssa.

Sama asia kuin, että ydinvoima on varmaa perustuotantoa ei ole ristiriidassa ydinvoimassa silloin tällöin esiintyvien häiriöiden kanssa (esim. OL2 tuotannonrajoitus).

Ei talvia ole peruttu. Sää voi olla ihan mitä tahansa Suomessa ihan milloin tahansa.

Keskimääräisyyksillä ei ole oikein hyvä laskea. Olen monta kertaa sanonut, että Helsingin vuotuinen keskilämpötila on +6. Ei siellä tarvita lämmitystä eikä jäähdytystä, jos talossa on edes jonkunlaiset eristeet.

Kukaan ei ole perunut talvia. Samoin sää voi olla mitä tahansa, mutta kaikkiin skenaarioihin valmistautuminen maksaa. Näitä maksajia on toistaiseksi ilmottautunut kovin vähän.

Vajaa puoli vuotta sitten totesin näin, kun ko. kuukauden keskihinta osaltani oli 3c/kWh:

Tosin kannatan jonkinlaisen kapasiteettimarkkinan luomista sääriippumattoman tuotannon kasvattamiseksi ja perittäköön sen kustannus sitten vaikka huoltovarmuusmaksuna osana sähkölaskua. Menee ainakin sähkön käytön suhteessa. On betonikuutiossakin aika epämukavaa, jos sähköä ei ole. Kaupungit siinä enemmän halvaantuu kuin lähiöt ja maaseutu.

 

[B12]

Kukaan ei ole perunut talvia. Samoin sää voi olla mitä tahansa, mutta kaikkiin skenaarioihin valmistautuminen maksaa. Näitä maksajia on toistaiseksi ilmottautunut kovin vähän.

Se että Suomessa on viikkokausia tai kuukausia kylmää talvella ei ole mikään skenaario, vaan paikallisen ilmaston perusominaisuus.

Minua ei huoleta talvessa niinkään sähkö vaan lämpö. Ei sähköä tarvita sen enempää, vaan lämpöä. Nyt lämmöntuotantoa ollaan viisaasti vähennetty ja trendi jatkuu. Tilalle luodaan lisää sähkönkulutusta, mutta tuotantoa ei. Polttovoimalat korvataan sähköllä. Öljylämmitystaloissa energia-avustuksen edellytys on öljykamppeiden tuhoaminen ja poistaminen lopullisesti. Mikä olisikaan parempi buustaus vilpille kuin öljy kovalla pakkasella, muttakun ei. Sähkövastukset hehkumaan pakkasella kun ei tuule. Maalämpökaivoja saa porata aina vain nihkeämmin ja ainoa vaihtoehto on vilppi, joka hyytyy pakkasella samaa tahtia kuin lämmöntarve kasvaa.

Suomessa on talvella kylmä ja suomea ei lämmitetä pelkillä tuulivoimaloilla jokaisessa skenaariossa, kuten vaikka tyyni keli, mikä ei ole Suomen talvessa sen enempää skenaario.

Taisipa käydä nyt niin, että Fortum heitti haskat tiskiin Microsoftin konesalikilvassa. Jos Fortumilla ei ole myydä 24/7/365 konesalille sähköä, niin kenellä Suomessa on?

 

[renee]

Taisipa käydä nyt niin, että Fortum heitti haskat tiskiin Microsoftin konesalikilvassa. Jos Fortumilla ei ole myydä 24/7/365 konesalille sähköä, niin kenellä Suomessa on?

Olisi Fortumilla ehkä sähköä ollut, muttei saa siitä haluamaansa hintaa, ehkä. Olisi kiva tietää, että millä hinnalla tai ehdoilla MS sähköä halajaa. Fortum on myynyt vuosille 2026-2027 sähköä n. 40e/MWh hintaan. Ehkä MS haluaa päästä tuon alle tai sitten pitempiä soppareita? En tiedä. Yksi asia taidettiin mainita, eli ympäristökriteerit olivat Fortumille hankalat.

 

[mattix]

Se että Suomessa on viikkokausia tai kuukausia kylmää talvella ei ole mikään skenaario, vaan paikallisen ilmaston perusominaisuus.

Samaa mieltä. Tuuletonta viikkotolkulla taas ei ole perusominaisuus, mutta täysin mahdollista.

Minua ei huoleta talvessa niinkään sähkö vaan lämpö. Ei sähköä tarvita sen enempää, vaan lämpöä. Nyt lämmöntuotantoa ollaan viisaasti vähennetty ja trendi jatkuu.

Ymmärtääkseni nyt ovat lämpötoimijat työntäneet kattilaan kaikkea, mikä palaa. Kaasua, turvetta jne, koska huippukuormatilanteessa näin on tehtävä, jotta lämpöä piisaa.

Tilalle luodaan lisää sähkönkulutusta, mutta tuotantoa ei. Polttovoimalat korvataan sähköllä.

Tästä olisi mielenkiintoista saada tilastoja eli kuinka paljon polttolaitoksia on oikeasti purettu. Tällä hetkellä melkein puolet kaukolämmöstä tehdään puulla, mutta monen laitoksen käyttöikä on tulossa päätyyn seuraavan 10v aikana.

Öljylämmitystaloissa energia-avustuksen edellytys on öljykamppeiden tuhoaminen ja poistaminen lopullisesti. Mikä olisikaan parempi buustaus vilpille kuin öljy kovalla pakkasella, muttakun ei.

Tätä hieman itsekin ihmettelin. Toisaalta puu- tai kombikattilan on voinut jättää, joten jotain järkeä on sentään ollut.

 

[petepeluri]

Ja niin vaan ei yhä edelleenkään ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa ydinvoimaa. Fortum toisti tämän faktan viimeksi tänään.

Ydinvoimaa halajavien pitää toivoa paljon useammin ja pidempiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotta päästään sellaisiin sähkönhintoihin että markkinaehtoinen investointi alkaisi vaikittaa järkevältä. Valitettavasti pari lyhyttä pakkasjaksoa parin vuoden välein ei riitä. Ja loppu on sitten sitä, että kaivetaan veronmaksajan kuvetta ja nostetaan näin epäsuoraan sen sähkön hintaa.

Muullekin säätövoimalle pitäisi luoda kannustimet että sellaista rakennettaisiin. Kaikilla tavoilla sähköstä joudutaan maksamaan paljon enemmän kuin "vanhoina hyvinä aikoina" kun Venäjältä saatiin halpaa likaista sähköä ja kivihiili ja kaasu oli halpaa.

Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.

Sähkönkulutus lisääntyy mutta tuotantomäärä voi olla mitä sattuu, ja perushyödyke voi olla niin kallista ettei kaikilla ole enää varaa.

 

[Markkanen]

Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.

Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.

 

[Seese]

Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.

Ruotsi tarjoaa rakentajille lainaa 20 miljardia euroa ja ovat laskeneet että tuolla saadaan 10 ydinvoimalaa aikaan

 

[ossobucco]

Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.

Sähkönkulutus lisääntyy mutta tuotantomäärä voi olla mitä sattuu, ja perushyödyke voi olla niin kallista ettei kaikilla ole enää varaa.

"Huoltovarmuus" on taikasana, jonka avulla voi perustella melkeinpä mitä vain. Todellisuudessa mitään oikeaa huoltovarmuutta ei ole eikä tule. Suomi on "muiden maiden varassa" lukemattomin eri tavoin, eikä sen asian muuttaminen ole taloudellisesti järkevää eikä edes mahdollista.

 

[MOS6510]

Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa. Kaikenkukkuraksi jos tuollainen mylly tulisi,
ensinnäkin sitä ei voisi ajaa läheskään koko aikaa täydellä teholla ja toisekseen sähkön hinta olisi entistä halvempaa -> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.

No ei ole. Olet ottanut referenssiksi sen yhden täysin epäonnistuneen ydinvoimaprojektin jenkeistä.

 

[mattix]

Ydinvoimaa halajavien pitää toivoa paljon useammin ja pidempiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotta päästään sellaisiin sähkönhintoihin että markkinaehtoinen investointi alkaisi vaikittaa järkevältä. Valitettavasti pari lyhyttä pakkasjaksoa parin vuoden välein ei riitä.

Energy-only -markkinan huono puoli. Hintasignaali pitää olla vahva toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Ihan jo huoltovarmuuden takia pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa. Nyt ollaan tilanteessa jossa ollaan muiden maiden varassa.

Tämän päivän uutisten mukaan ydinvoima olisi kannattavaa vasta noin 80-90 €/MWh hinnalla. Nyt Fortum on myynyt tuotantoaan 41 €/MWh. Siis sellaiset 44 €/MWh eli 5,5 c/kWh sis. alv puuttuu ydinvoiman kannattavuuden kannalta.

Muiden maiden varassa ollaan oltu viime vuosituhannelta asti, koska halpa ulkomainen on kiinnostanut enemmän kuin kalliimpi kotimainen sähköenergia. Jotkin Inkoon 40v vanhat hiililauhdelaitokset ei oikein pärjänneet Ruotsin ja Norjan vesivoimalle sekä Venäjän ydinsähkölle. Jo 1980-luvulla Inkoota ajettiin säätönä.

Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.

Tähän kiinnostaisi kuulla näkemyksiä, millaisilla investoinneilla tai markkinamekanismeilla voitaisiin turvata kuluttajien sähkönhintaa täällä kylmässä pohjolassa niin, että datakeskukset ja sun muut sähköahmarit eivät syö halpaa sähköä meikäläisten edestä?

Vastaukseksi ei oikein kelpaa Norjan malli, jossa valtiolla on maailman suurimman (öljy)rahaston avulla mahdollisuus tehdä kaikenlaisia asioita kansalaisten eteen.

 

[_j03_]

Kuka rakentaa? OL3 kokoiselle myllylle päivänhinta on vähintään 25miljardia euroa.

OL3:n takaisinmaksuaika taisi vielä pari vuotta sitten olla jotain 6-7v? 60v käyttöiällä ei paha diili. Yhtä isoa ja kallista mörskää ei toki tarvi rakentaa.

-> houkuttelisi vain lisää datasenttereitä. Ja kohta ollaan taas samassa tilanteessa kun datasentterit ovat syöneet tuon ydinvoimalan sähkön.

Tämähän on hallituksen tehtävä. Verot sille mallille että niillä saadaan rakennettua lisää tuotantoa tai vaihtoehtoisesti voivat viedä tiktok-tunkkikeskuksena muualle.

 

[JCSH]

Taas tämä ikiliikkujakeskustelu. Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:

Jos ongelma on se, että meillä on muutamana viikkona vuodessa pakkasen takia hemmetin korkeat sähkönhinnat, niin ei ole mitään järkeä lähteä kattamaan tuota veromaksajien tukemalla ydinvoimalla.
Jos tuolle halutaan tehdä jotain veronmaksajien rahoilla, niin vastaus on tukea sitä ihan oikeaa säätövoimaa, eli uusia kaasuturbiineja ja moottorivoimaloita. Tuo tulisi veronmaksajille reippaasti halvemmaksi ja sillä ei paskottaisi sähköntuotannon kaupallista kannattavuutta. Eli tulevaisuudessa jotku muutkin kuin veronmaksajat lähtisivät investoimaan siihen tuotantoon.

 

[taffeli]

Taas tämä ikiliikkujakeskustelu. Ties kuinka monennen kerran tässä ketjussa:

Jos ongelma on se, että meillä on muutamana viikkona vuodessa pakkasen takia hemmetin korkeat sähkönhinnat, niin ei ole mitään järkeä lähteä kattamaan tuota veromaksajien tukemalla ydinvoimalla.
Jos tuolle halutaan tehdä jotain veronmaksajien rahoilla, niin vastaus on tukea sitä ihan oikeaa säätövoimaa, eli uusia kaasuturbiineja ja moottorivoimaloita. Tuo tulisi veronmaksajille reippaasti halvemmaksi ja sillä ei paskottaisi sähköntuotannon kaupallista kannattavuutta. Eli tulevaisuudessa jotku muutkin kuin veronmaksajat lähtisivät investoimaan siihen tuotantoon.

Yhteistuotanto vähenee ja tilalle tulee sähkökattiloita. Liikenne sähköistyy ja datakeskukset lisääntyvät. Roskien polttoa energiaksi moititaan ja vihreät haluavat kieltää takat. Kun säävarma sähköntuotanto vain vähenee koko ajan ja sähköntarve koko ajan lisääntyy, niin etkö osaa nähdä tässä yhtälössä mitään ongelmallista?

Ja mulla on sauna päällä just nyt eikä hirveästi kiinnosta vaikka kaikki vaiheet paukkuvat sulaketta vasten tällä hetkellä, koska talo ja autotallikin pitää pakkasilla lämmittää. Takassakin on tulet, perkele.

 

[JCSH]

Yhteistuotanto vähenee ja tilalle tulee sähkökattiloita. Liikenne sähköistyy ja datakeskukset lisääntyvät. Roskien polttoa energiaksi moititaan ja vihreät haluavat kieltää takat. Kun säävarma sähköntuotanto vain vähenee koko ajan ja sähköntarve koko ajan lisääntyy, niin etkö osaa nähdä tässä yhtälössä mitään ongelmallista?

Ja mulla on sauna päällä just nyt eikä hirveästi kiinnosta vaikka kaikki vaiheet paukkuvat sulaketta vasten tällä hetkellä, koska talo ja autotallikin pitää pakkasilla lämmittää. Takassakin on tulet, perkele.

Niin ja siis etkö sä nähnyt mitä mä kirjoitin? Mähän ehdotin ratkaisuksi säävarman sähköntuotannon tukemista. Mutta mä haluan valita sen tuettavan sähköntuotannon siten, että siinä on järkeä ihan näin veronmaksajan näkökulmasta.

 

[Markkanen]

No ei ole. Olet ottanut referenssiksi sen yhden täysin epäonnistuneen ydinvoimaprojektin jenkeistä.

En ole vaan briteissä olevan Hinkley Point C.

43miljardia puntaa = 50miljardia euroa.

Hinkley Point C inflated cost rises to £43 billion

EDF Energy has announced an updated completion cost for the Hinkley Point C of £43 billion.

www.solarpowerportal.co.uk

 

[_j03_]

Niin ja siis etkö sä nähnyt mitä mä kirjoitin? Mähän ehdotin ratkaisuksi säävarman sähköntuotannon tukemista. Mutta mä haluan valita sen tuettavan sähköntuotannon siten, että siinä on järkeä ihan näin veronmaksajan näkökulmasta.

Aika vaikeaa kun EU ajaa jatkuvasti sähköntuotantoa päästöttömään suuntaan. Ei kovin järkevää rakentaa fossiilisia käyttäviä laitoksia joiden käyttöikä jää alle 10v ja kustannukset päästökaupassa kasvaa vuosittain.

 

[JCSH]

Aika vaikeaa kun EU ajaa jatkuvasti sähköntuotantoa päästöttömään suuntaan. Ei kovin järkevää rakentaa fossiilisia käyttäviä laitoksia joiden käyttöikä jää alle 10v ja kustannukset päästökaupassa kasvaa vuosittain.

Kaasuturbiinien ja moottorivoimaloiden pointtina on se, että niissä voidaan myös polttaa biopolttoaineita.

Lisäksi ideana on, että noilla katetaan ne muutamat viikot vuodessa (tai parissa). Ei tuota varten ole mitään helvetin järkeä rakentaa sitä ydinvoimaa, joka 95% käyttöasteellakin tekisi tappiota.

 

[Pete88]

Tämä on jännä kommentti.
2024 täällä kirjoitettiin, että nyt on poikkeuksellisen kylmä etelää myöten... tällaisia pakkasia ei ole, kuin kerran 20 vuodessa ja sen takia ei ole mitään järkeä lisätä sähköntuotantoa.
Sitten heti kuitenkin 2 vuotta myöhemmin sama laulu.

Pakko kommentoida tätä sen verran, että vaikka tämä lienee tarkoitettu kenties hieman sarkastisena kommenttina, niin vähän tässä on sama kaiku kuin rapakon takana Trumpin kommenteissa kun siellä piti myös vähän talvimyräkkää. Kuulemma vuosisadan talvimyrsky ja "missä on se ilmaston lämpeneminen?". Ikään kuin yksittäiset poikkeamat suursäätilasta muuttaisi totuuden joksikin toiseksi.

Sinänsä en kiistä sitä, että Suomen kaltaisessa maassa olisi hyvä huomioida, että talvi tulee joka vuosi ja sinänsä vähän pidempi pakkasjakso on jopa tavanomainen ilmiö talvella, toki pidemmät kovat pakkasjaksot ovat harvemmassa. Onhan se ollut ikävä todeta nykyhetkessä, että sähköntuotanto nojaa hyvin vahvasti sellaiseen tuotantotapaan, joka on altis säätilamuutoksille ja vieläpä tilanteessa, jossa sähköä voidaan tarvita eniten.

Onhan tämä sinänsä hupaisaa, että täällä mentiin melko rauhallisissa merkeissä reilu vuosi, kunnes vuoden vaihteessa tämä keskustelu taas aktivoitui ihan huolella. Argumentit ovat puolin ja toisin säilyneet ihan muuttumattomana.

Toisaalta jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että sähköä ei pysty määräänsä enempää säästämään ja talon lämmitys haukkaa siitä valtaosan, niin suosittelisin heille lämpimästi kiinteän sopimuksen ottamista. Ihan turha arpoa kiinteän järkevyyttä, jos toisessa vaakakupissa on oma mielenterveys ja talous. Kiinteällä sopimuksella voi lopettaa sähkön hinnasta vouhottamisen ja toisaalta jos itselläni olisi kiinteä soppari, tuskin haluaisin myöskään liikaa tuijotella niitä kesän 1-3 snt päiviä ja arpoa, paljonko häviän kiinteällä sopparilla. Kiinteän sopimuksen pointti on nimenomaan sen ennakoitavuus ja tietynlainen hallittavuus. Maksaa x euroa, mutta toivottavasti säästää hiuksia ja hermoja.

 

[mattix]

OL3:n takaisinmaksuaika taisi vielä pari vuotta sitten olla jotain 6-7v? 60v käyttöiällä ei paha diili.

Tuota luokkaa taidettiin keskellä energiakriisiä arvioida takaisinmaksuajan olevan. Miten minusta tuntuu, että on se sen jälkeen hieman pidentynyt. No yhtä kaikki, takaisinmaksuaika on silti aika hyvä.

En ole vaan briteissä olevan Hinkley Point C.

43miljardia puntaa = 50miljardia euroa.

Olenko ymmärtänyt oikein, että länsimaissa 1000 MW ydinvoimaa on ~12 mrd euroa?