• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Suomen oikeusjärjestelmän järjettömyys

Toki siinä on ollut muitakin tekijöitä mutta se että tuollaista TV-esiintymistä ylipäätänsä pidetään näyttönä mistään tuollaisessa tilanteessa on kyllä suorastaan väärin.
Kokonaisuudesta kyse, en tiedä nostiko nyt media tämän tv esiintymis asian sitten isompaan rooliin kuin se oli.
 
Nämä ongelmat eivät ole ongelmia palkkauksessa vaan ongelmia työolosuhteissa/töiden määrässä. Ne eivät korjaudu palkkoja kasvattamalla.
Tämä tässä. Työ kun työ alkaa jurppia jos ylityöt on jatkuvia. Varmaan silloin tällöin niitä tekee suurin osa. Ei siinä auta isokaan palkka, jos vituttaa mennä töihin. Palkankorotus unohtuu päivässä tai parissa.
 
Paljousalennukset on ihan totta.


Mies ampui poliiseja kohti, hovioikeus alensi tuomiota – 14 sivuinen rikosrekisteri ei riittänyt koventamisperusteeksi

Juttua päivitetty 6.5.2022 hovioikeuden tuoreella päätöksellä.
Lyhyt tuomio auttaa pääsemään nopeammin sisään normaaliin yhteiskuntaan. Siis työssäkäyväksi, veroja maksavaksi normaali kansalaiseksi :sclap:
 


Nyt menee kyllä vahvasti "siis oikeasti mitä vittua" kategoriaan. Toki eiköhän hovioikeus korjaa tilanteen.

Jospa lautamiehet on kattoneet temppareita tarkemmin ja ekojen iltojen juhlimisesta ja ilakoinnista tehneet päätöksensä.
 
Oikeudessa nähdään, on aika tuttu lausahdus jopa netissä kun mielipaha iskee. Pitäisikö tälläisiin "vähäpätöisiin" asioihin kuitenkin olla jokin muu ratkaisuelin? Ymmärrän toki, jos tapellaan sadan tonnin asioista talokaupoissa.


Kyseessä siis oli 13 vuotiaan villakoiran kuolema josta päädyttiin 500€ korvaukseen. En tiedä kattaako oikeuskuluvakuutus osaa tuollaisesta riidasta, kattoi tai ei, 8-10k maksimit niissäkin on

Kiistan kulut nousivat kaikkiaan yli 31 000 euron. Vastaajan kulut summasta ovat noin 15 000 euroa ja kantajien noin 16 000 euroa.
 
Oikeudessa nähdään, on aika tuttu lausahdus jopa netissä kun mielipaha iskee. Pitäisikö tälläisiin "vähäpätöisiin" asioihin kuitenkin olla jokin muu ratkaisuelin? Ymmärrän toki, jos tapellaan sadan tonnin asioista talokaupoissa.


Kyseessä siis oli 13 vuotiaan villakoiran kuolema josta päädyttiin 500€ korvaukseen. En tiedä kattaako oikeuskuluvakuutus osaa tuollaisesta riidasta, kattoi tai ei, 8-10k maksimit niissäkin on

Kiistan kulut nousivat kaikkiaan yli 31 000 euron. Vastaajan kulut summasta ovat noin 15 000 euroa ja kantajien noin 16 000 euroa.

No olihan tuossa taistelussa jotain hyötyäkin, kun oikeustaistelulla kantajat saivat 450 €:n kärsimyskorvaukset koiran menetyksestä :rofl:. Valitettavasti surullinen tapaus ei saa minussa aikaan muuta kuin huutonaurua typerien ihmisten vuoksi.

Tuttavapariskunnasta ovat molemmat lakimiehiä, vapaa-aikaa ja rahaa tuntuu riittävän aivan valtavasti normaalia väestöä enemmän. Ammatinvalintakysymyksiä kuulemma, Suomen perustuslaki ja oikeuskaari ei paljoa muuta mahdollista ja lakimiehet hyödyntävät kaikkien tiedossa olevaa mahdollisuuttaan.
 
Oikeudessa nähdään, on aika tuttu lausahdus jopa netissä kun mielipaha iskee. Pitäisikö tälläisiin "vähäpätöisiin" asioihin kuitenkin olla jokin muu ratkaisuelin? Ymmärrän toki, jos tapellaan sadan tonnin asioista talokaupoissa.


Kyseessä siis oli 13 vuotiaan villakoiran kuolema josta päädyttiin 500€ korvaukseen. En tiedä kattaako oikeuskuluvakuutus osaa tuollaisesta riidasta, kattoi tai ei, 8-10k maksimit niissäkin on

Kiistan kulut nousivat kaikkiaan yli 31 000 euron. Vastaajan kulut summasta ovat noin 15 000 euroa ja kantajien noin 16 000 euroa.
Tähän voisi ehkä todeta, että suomalainen on valmis maksamaan 16 000 euroa siitä hyvästä, että saisi toiselta 500 euroa. o_O
 
Tähän voisi ehkä todeta, että suomalainen on valmis maksamaan 16 000 euroa siitä hyvästä, että saisi toiselta 500 euroa. o_O
Easy money :sclap:

Kyllä kai se niin on että perustapauksissa ja pienissä summissa oikeuteen meno on järjetöntä koska kuluja on niin paljon.
 
Kiistan kulut nousivat kaikkiaan yli 31 000 euron. Vastaajan kulut summasta ovat noin 15 000 euroa ja kantajien noin 16 000 euroa.

Mitä kaikkea maksettavaksi tulevat oikeuskulut sisältävät? Pelkästään asianajajan kulujako, vai onko Suomessa maksettava myös jotain tuomioistuimen kuluja?

Systeemi on aivan rikki, jos tuollaisesta asiasta saadaan 16000+15000 euroa oikeuskuluja. Myös oikeusistuimen aikaa ja resursseja on varmasti kulutettu valtavat määrät, ei tuollaisiin summiin voi muuten päätyä.


Vakuutusyhtiöille olisi myös jonkinlainen kurinpalautus paikallaan. Jos myydään oikeusturvavakuutusta, se on sitten oikeusturvavakuutus. Jos siihen haluaa sisällyttää pientä pränttiä tai salaisia lisäpöytäkirjoja, sallittu myyntinimike voisi olla vaikka rajoitettu ja epämääräinen turhakevakuutus.
 
Mitä kaikkea maksettavaksi tulevat oikeuskulut sisältävät? Pelkästään asianajajan kulujako, vai onko Suomessa maksettava myös jotain tuomioistuimen kuluja?

Systeemi on aivan rikki, jos tuollaisesta asiasta saadaan 16000+15000 euroa oikeuskuluja. Myös oikeusistuimen aikaa ja resursseja on varmasti kulutettu valtavat määrät, ei tuollaisiin summiin voi muuten päätyä.


Vakuutusyhtiöille olisi myös jonkinlainen kurinpalautus paikallaan. Jos myydään oikeusturvavakuutusta, se on sitten oikeusturvavakuutus. Jos siihen haluaa sisällyttää pientä pränttiä tai salaisia lisäpöytäkirjoja, sallittu myyntinimike voisi olla vaikka rajoitettu ja epämääräinen turhakevakuutus.
Oikeusturvavakuutus nyt ei tietenkään korvaa sitä, jos nostat siviilikanteen jostain random-asiasta. Sen pitäisi olla kaikille selvää. Lisäksi asianajotoimistot laskuttaa useampia satasia tunti, yleisimmin osuen 250-500 tuntiveloitushaarukkaan. Nuo summat siis kertyy äkkiä, jos on vaadittu ja on ollut suulliset käsittelyt, ja ennen oikeudessa käyntiä vielä yritetty sovitella.

Perusohje on, että siviiliriitaa ei oikeastaan koskaan kannata viedä oikeuteen asti, ellei riita ole kuusinumeroisista summista. Mutta jos ollaan tunteella tai periaatteella liikenteessä, niin harvemmin se järki vapaaehtoisessa sovittelussa auttaa.

Tässäkin tapauksessa kummallekin osapuolelle olisi tietenkin tullut halvemmaksi, kun olisivat löytäneet jonkinlaisen kompromissin heti alkuunsa. Toinen osapuoli tyytynyt maksamaan uuden koiranpennun hunnan ja vaikka pyytämään anteeksi, toinen hyväksymään anteeksipyynnön. Mutta kun koirat on monelle kuin perheenjäseniä, niin tietysti tunne sumentaa järjen.
 
Oikeudessa nähdään, on aika tuttu lausahdus jopa netissä kun mielipaha iskee. Pitäisikö tälläisiin "vähäpätöisiin" asioihin kuitenkin olla jokin muu ratkaisuelin? Ymmärrän toki, jos tapellaan sadan tonnin asioista talokaupoissa.


Kyseessä siis oli 13 vuotiaan villakoiran kuolema josta päädyttiin 500€ korvaukseen. En tiedä kattaako oikeuskuluvakuutus osaa tuollaisesta riidasta, kattoi tai ei, 8-10k maksimit niissäkin on

Kiistan kulut nousivat kaikkiaan yli 31 000 euron. Vastaajan kulut summasta ovat noin 15 000 euroa ja kantajien noin 16 000 euroa.
Ei se ole vähäpätöinen asia, jos joku valkoroska on taas ottanut vaarallisen taistelukoiran eikä osaa edes pitää sitä hihnassa. Oikea ratkaisu olisi ollut: koira piikille, omistajalle eläimenpitokielto ja maksaa täydet korvaukset villakoirasta ja oikeudenkäyntikulut päälle. En edelleenkään tajua, miksei noita tappajakoiria ole kielletty lailla. Nyt menehtyi "vain" lemmikki, mutta isossa maailmassahan on tapauksia missä jopa ihmiset ovat kuolleet tai tulleet pahasti raadelluiksi, kun nämä psykopaattikoirat saavat satunnaisen psykoosikohtauksensa.
 
Erikoinen tapaus, mutta en kertakaikkiaan pysty käsittämään noita paljousalennuksia :hmm:

. Rangaistusta alentavana seikkana huomioitiin, että nainen on tammikuussa tuomittu 4 vuoden ja 7 kuukauden vankeuteen tapon yrityksestä. Hän oli yrittänyt tappaa alaikäisen pikkuveljensä rautakangella viime lokakuuss


.
PIRKANMAAN käräjäoikeus on tuominnut 22-vuotiaan naisen raiskauksesta, törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä vuoden vankeuteen.

Seksuaalirikokset tapahtuivat maaliskuussa 2020 pirkanmaalaisella paikkakunnalla.

Nainen oli ajellut autolla kolmen alaikäisen tytön kanssa. Takapenkillä olleet 14-vuotiaat tytöt olivat alkaneet pussailla toisiaan. Tämän huomattuaan kuskina toiminut nainen oli siirtynyt itsekin takapenkille. Hän oli pakottanut toisen tytöistä väkivalloin sukupuoliyhteyteen kanssaan.

Tyttö oli estellyt ja kieltänyt naista, mutta hän oli riisunut tytön housut, kosketellut sukupuolielimen kohdalta ja tehnyt tytölle seksuaalisia tekoja.

Naisen katsottiin syyllistyneen raiskaukseen ja törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Lue lisää: Mies raiskasi ja salakuvasi Tinder-treffikumppania tuntien ajan – hovioikeus: teko ei ollut törkeä

TOINEN takapenkillä ollut 14-vuotias joutui käytännössä seuraamaan kaverinsa joutumista seksuaalirikoksen uhriksi, joten myös hänen katsottiin joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Tyttö kertoi kokeneensa olonsa paniikinomaiseksi.

Kolmas matkustaja istui tekojen aikaan etupenkillä. Häntä kuultiin todistajana tapauksessa. Syytteitä vastustaneen raiskaajan kertomus tapahtumista erosi muiden autossa olleiden kertomuksista.

Nainen määrättiin korvaamaan raiskauksen uhrille 7 000 euroa kärsimyksestä ja tilapäisestä haitasta 200 euroa. Toiselle uhrille hänet määrättiin maksamaan 1 200 euron kärsimyskorvaukset.

Lisäksi tekijän maksettavaksi jäi noin 3 000 euron oikeudenkäyntikorvaukset.

Rangaistusta alentavana seikkana huomioitiin, että nainen on tammikuussa tuomittu 4 vuoden ja 7 kuukauden vankeuteen tapon yrityksestä. Hän oli yrittänyt tappaa alaikäisen pikkuveljensä rautakangella viime lokakuussa.

Tätä tekoa ennen nainen on tuomittu myös törkeästä pahoinpitelystä.

Seksuaalirikosten tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen.
 
Kyse on ns. jälkikonkurrenssista. Rikoslain 7 luvussä säädetään yhteisestä rangaistuksesta tilanteessa, jossa joku tuomitaan samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta. Tällöin rangaistuksen pohjaksi otetaan vakavin rikos ja sen päälle mitataan lisää vankeutta lievempien rikosten mukaan, mutta ei täysimääräisesti.

Tässä tilanteessa jälkimmäisen tuomion rikos oli tehty ennen ensimmäistä tuomiota, eli ne olisi voitu käsitellä samalla kertaa. Sen vuoksi rikoslain 7:6:n mukaisesti aiempi tuomio otetaan huomioon tuomiota alentavana seikkana, koska jos teot olisi käsitelty samalla kertaa, vankeusrangaistus olisi lyhempi kuin kahden täysin erillisen tuomion yhteenlaskettu rangaistus. Tekijän asemaan ei siis saa vaikuttaa se, milloin rikokset tulevat ilmi ja milloin viranomaiset ehtivät niitä käsittelemään.

Kyseessä ei siis niinkään ole aikaisemmasta rikoksesta johtuva kohtuullistaminen, vaan aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioiminen rangaistuksen mittaamistuloksen korjaamisessa. Eri asia sitten on se, että pitäisikö samalla kertaa tuomittavista rikoksista tuomita yhteinen rangaistus vai ynnätä vain rikoksista erikseen tuomittavat rangaistukset yhteen jopa mahdollisen kovennuksen kera. Suomen nykyinen käytäntö lienee kuitenkin enimmäkseen toimiva.
 
Oikeastihan tuo pitäisi mennä niin, että eri rikosnimikkeiden tuomioita ei summata, vaan kerrotaan yhteen. Mitä enemmän kerralla rikoksia tehtailee, sitä törkeämmiksi ja tarkoituksellisemmiksi teot on tulkittavissa. Jokainen lisärikos osoittaa suurempaa välinpitämättömyyttä ja sopeutumiskyvyttömyyttä yhteiskuntaan.

Muttajoo, kovemmat rangaistukset ei toimi rikosten ehkäisyssä, koska Yhdysvallat on ainoa maa maailmassa ja selvästi paras lopputulos saadaan sillä, että paijataan rikollisia ja rankaistaan uhreja jne.
 
Kyse on ns. jälkikonkurrenssista. Rikoslain 7 luvussä säädetään yhteisestä rangaistuksesta tilanteessa, jossa joku tuomitaan samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta. Tällöin rangaistuksen pohjaksi otetaan vakavin rikos ja sen päälle mitataan lisää vankeutta lievempien rikosten mukaan, mutta ei täysimääräisesti.

Tässä tilanteessa jälkimmäisen tuomion rikos oli tehty ennen ensimmäistä tuomiota, eli ne olisi voitu käsitellä samalla kertaa. Sen vuoksi rikoslain 7:6:n mukaisesti aiempi tuomio otetaan huomioon tuomiota alentavana seikkana, koska jos teot olisi käsitelty samalla kertaa, vankeusrangaistus olisi lyhempi kuin kahden täysin erillisen tuomion yhteenlaskettu rangaistus. Tekijän asemaan ei siis saa vaikuttaa se, milloin rikokset tulevat ilmi ja milloin viranomaiset ehtivät niitä käsittelemään.

Kyseessä ei siis niinkään ole aikaisemmasta rikoksesta johtuva kohtuullistaminen, vaan aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioiminen rangaistuksen mittaamistuloksen korjaamisessa. Eri asia sitten on se, että pitäisikö samalla kertaa tuomittavista rikoksista tuomita yhteinen rangaistus vai ynnätä vain rikoksista erikseen tuomittavat rangaistukset yhteen jopa mahdollisen kovennuksen kera. Suomen nykyinen käytäntö lienee kuitenkin enimmäkseen toimiva.
Yhteisen rangaistuksen määrääminen yhteen liittyvistä teoista on ymmärrettävää. Sen sijaan täysin erillisten rikosten tuomitseminen yhtenä, ja vieläpä takautuvasti, on aivan päinvastoin kuin oikeustajuni sanoo. Toisesta rikoksesta pitäisi tuomita ankarammin kuin jos olisi syyllistynyt vain siihen tekoon.
 
Kyse on ns. jälkikonkurrenssista. Rikoslain 7 luvussä säädetään yhteisestä rangaistuksesta tilanteessa, jossa joku tuomitaan samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta. Tällöin rangaistuksen pohjaksi otetaan vakavin rikos ja sen päälle mitataan lisää vankeutta lievempien rikosten mukaan, mutta ei täysimääräisesti.

Tässä tilanteessa jälkimmäisen tuomion rikos oli tehty ennen ensimmäistä tuomiota, eli ne olisi voitu käsitellä samalla kertaa. Sen vuoksi rikoslain 7:6:n mukaisesti aiempi tuomio otetaan huomioon tuomiota alentavana seikkana, koska jos teot olisi käsitelty samalla kertaa, vankeusrangaistus olisi lyhempi kuin kahden täysin erillisen tuomion yhteenlaskettu rangaistus. Tekijän asemaan ei siis saa vaikuttaa se, milloin rikokset tulevat ilmi ja milloin viranomaiset ehtivät niitä käsittelemään.

Kyseessä ei siis niinkään ole aikaisemmasta rikoksesta johtuva kohtuullistaminen, vaan aikaisemmin tuomitun rangaistuksen huomioiminen rangaistuksen mittaamistuloksen korjaamisessa. Eri asia sitten on se, että pitäisikö samalla kertaa tuomittavista rikoksista tuomita yhteinen rangaistus vai ynnätä vain rikoksista erikseen tuomittavat rangaistukset yhteen jopa mahdollisen kovennuksen kera. Suomen nykyinen käytäntö lienee kuitenkin enimmäkseen toimiva.

Tämähän on täysin järjetön lähestysmistapa.

Otetaan esimerkki, tapaus 1: henkilö tappaa 3 ihmistä, hänet tuomitaan näiden jälkeen, saaden rangaistuksena (eriteltynä) 6 v, 2 v ja 2v eli yhteensä 10 vuotta istuttavaa. Tapaus 2: henkilö tappaa 3 ihmistä, mutta hänet tuomitaan ensimmäisen kerran jo kahden ensimmäisen tapon jälkeen. Tällöin hän saa 6 v + 2 v istuttavaa. Hänet tuomitaan lisäksi erikseen sitten kolmannen tapon jälkeen. Koska rikosten ilmitulo tai viranomaiskäsittely ei saa vaikuttaa lopputulokseen, saa hän viimeisestä taposta vain 2 v vankeutta.

Onneksi edes Suomen tuomiolaitos ei toimi näin absurdisti, vaan antaa viranomaistoiminnan vaikuttaa rangaistuksien pituuksiin. Harmi, jos eivät sitä itse ymmärrä ja perustelevat toimintaansa epäloogisesti.
 
Tämähän on täysin järjetön lähestysmistapa.

Otetaan esimerkki, tapaus 1: henkilö tappaa 3 ihmistä, hänet tuomitaan näiden jälkeen, saaden rangaistuksena (eriteltynä) 6 v, 2 v ja 2v eli yhteensä 10 vuotta istuttavaa. Tapaus 2: henkilö tappaa 3 ihmistä, mutta hänet tuomitaan ensimmäisen kerran jo kahden ensimmäisen tapon jälkeen. Tällöin hän saa 6 v + 2 v istuttavaa. Hänet tuomitaan lisäksi erikseen sitten kolmannen tapon jälkeen. Koska rikosten ilmitulo tai viranomaiskäsittely ei saa vaikuttaa lopputulokseen, saa hän viimeisestä taposta vain 2 v vankeutta.

Onneksi edes Suomen tuomiolaitos ei toimi näin absurdisti, vaan antaa viranomaistoiminnan vaikuttaa rangaistuksien pituuksiin. Harmi, jos eivät sitä itse ymmärrä ja perustelevat toimintaansa epäloogisesti.

Eikö tuossa sun esimerkissä tullut ihan sama määrä istuttavaa? Jos ekassa 10v könttänä, ja tokassa ensin 8v ja sitten lisää 2v?

Jos se yhden tapon rangaistus on toi 6v ja jatkotapoista tulee 2v aina lisää niin tuo tuomiota alentava seikka on juurikin tuo esimerkissäsi mainittu toinen tuomio josta tuli vain 2v lisää. Ilman alennusta tuomiota olisi tullut 6+2+6 vuotta yhteensä.
 
Eikö tuossa sun esimerkissä tullut ihan sama määrä istuttavaa? Jos ekassa 10v könttänä, ja tokassa ensin 8v ja sitten lisää 2v?

Jos se yhden tapon rangaistus on toi 6v ja jatkotapoista tulee 2v aina lisää niin tuo tuomiota alentava seikka on juurikin tuo esimerkissäsi mainittu toinen tuomio josta tuli vain 2v lisää. Ilman alennusta tuomiota olisi tullut 6+2+6 vuotta yhteensä.

Niinpä. Esimerkissä ensin istuu 8 vuotta, ja sitten seuraavankin tapon saa alennuksella.
 
Niinpä. Esimerkissä ensin istuu 8 vuotta, ja sitten seuraavankin tapon saa alennuksella.

Eihän se tota tilannetta koske jos uusi tappo on tehty tuomion jälkeen. Alennus tulee jos tuomio oltaisiin voitu antaa kaikille tapoille samalla kertaa mutta jostain syystä näin ei ole tehty.
 
Eihän se tota tilannetta koske jos uusi tappo on tehty tuomion jälkeen. Alennus tulee jos tuomio oltaisiin voitu antaa kaikille tapoille samalla kertaa mutta jostain syystä näin ei ole tehty.

Juuri tämä oli pointtini: viranomaistoiminta vaikuttaa rangaistuksen pituuksiin. Viranomaiset vaan näemmä perustelevat asiaa juurikin päinvastoin.
 
Juuri tämä oli pointtini: viranomaistoiminta vaikuttaa rangaistuksen pituuksiin. Viranomaiset vaan näemmä perustelevat asiaa juurikin päinvastoin.
Taisin ymmärtää sun esimerkin väärin.
Tapaus 2: henkilö tappaa 3 ihmistä, mutta hänet tuomitaan ensimmäisen kerran jo kahden ensimmäisen tapon jälkeen. Tällöin hän saa 6 v + 2 v istuttavaa. Hänet tuomitaan lisäksi erikseen sitten kolmannen tapon jälkeen. Koska rikosten ilmitulo tai viranomaiskäsittely ei saa vaikuttaa lopputulokseen, saa hän viimeisestä taposta vain 2 v vankeutta.

Eli onko tässä aikajana siis tappo, tappo, tuomio, tappo, tuomio? Jos näin niin tuosta kolmannesta taposta ei mitään alennusta saa.
Jos aikajana on taas tappo, tappo, tappo, tuomio kahdesta taposta, tuomio yhdestä taposta niin sitte alennus tulee.
 
Taisin ymmärtää sun esimerkin väärin.


Eli onko tässä aikajana siis tappo, tappo, tuomio, tappo, tuomio? Jos näin niin tuosta kolmannesta taposta ei mitään alennusta saa.
Jos aikajana on taas tappo, tappo, tappo, tuomio kahdesta taposta, tuomio yhdestä taposta niin sitte alennus tulee.
Eikö olisi paras että ei anneta mitään alennuksia vaan pikemminkin korotuksia eli tyyliin yksi tappo 6v ja seuraava tappo toiset 6v ja kolmannesta 8-10v

Ja jos nää tulisi kerralla tuomittavaksi niin sitten vähintään 20v linnaa.
 
Eikö olisi paras että ei anneta mitään alennuksia vaan pikemminkin korotuksia eli tyyliin yksi tappo 6v ja seuraava tappo toiset 6v ja kolmannesta 8-10v

Ja jos nää tulisi kerralla tuomittavaksi niin sitten vähintään 20v linnaa.
Olen saattanut joskus tuumailla että mielestäni rikoksen uusinnan pitäisi olla koventamisperuste. Ensikertalaiselle, siis oikealle todellisuudessa ensikertalaiselle, voidaan antaa armoa tuomiossa. Sen sijaan niille joiden teot osoittavat selkeää kovakorvaisuutta ja piittaamattomuutta laeista eikun kovennusta vain.
 
Olen saattanut joskus tuumailla että mielestäni rikoksen uusinnan pitäisi olla koventamisperuste. Ensikertalaiselle, siis oikealle todellisuudessa ensikertalaiselle, voidaan antaa armoa tuomiossa. Sen sijaan niille joiden teot osoittavat selkeää kovakorvaisuutta ja piittaamattomuutta laeista eikun kovennusta vain.
Juu ensikertalaisuus on ihan hyvä idea ja tälläkin hetkellä meillä ensikertalainen taitaa saada puolet pois. Meillä vaan valitettavasti on rikoksen uusioita ensikertalaisen statuksella. Ja tämä on toinen johon pitäisi puuttua.
 
Juu ensikertalaisuus on ihan hyvä idea ja tälläkin hetkellä meillä ensikertalainen taitaa saada puolet pois. Meillä vaan valitettavasti on rikoksen uusioita ensikertalaisen statuksella. Ja tämä on toinen johon pitäisi puuttua.
Juurikin tämä on mielestäni erittäin räikeä epäkohta. Siksi painotin tuota todellista ensikertalaisuutta. Jotenkin vielä voidaan ehkä vääntää että jos vaikka joku varas kärähtää ratista vuosien varastelun jälkeen niin ehkä voi mennä rattijuoppona ensikertalaisena mutta tuollainen on kuintekin erittäin hankala polku kuljettavaksi eli miten rajataan ja milloin.
 

Tuomio on luultavasti oikean suuntainen, mutta minkä helkkarin takia 13-vuotiaat tytöt o(li)vat tuolla kauppaamassa itseään setämiehille!?
 
Oikeastihan tuo pitäisi mennä niin, että eri rikosnimikkeiden tuomioita ei summata, vaan kerrotaan yhteen. Mitä enemmän kerralla rikoksia tehtailee, sitä törkeämmiksi ja tarkoituksellisemmiksi teot on tulkittavissa. Jokainen lisärikos osoittaa suurempaa välinpitämättömyyttä ja sopeutumiskyvyttömyyttä yhteiskuntaan.

Muttajoo, kovemmat rangaistukset ei toimi rikosten ehkäisyssä, koska Yhdysvallat on ainoa maa maailmassa ja selvästi paras lopputulos saadaan sillä, että paijataan rikollisia ja rankaistaan uhreja jne.

Periaatteessa Yhdysvalloissa monessa osavaltiossa on juuri tuo, että uudet teot koventavat tuomiota. Käytännössä moni pääsee toisella tai kolmannellakin kerralla ensikertalaisena, kun tunnustaa tekonsa. On tullut korona-aikana seurattua YouTubesta istuntoja.
 
Tuossa paljousalennuksessa on jotain järkeä jossa tilanne on että varastaa 6 suklaapatukkaa eri kaupoista tai paketin suklaapatukoita yhdestä kaupasta: ei ole järkeä että eri kaupoista varastava saa 6x tuomion.

Sen sijaan siinä on paljon järkeä että 6 ihmistä tappava saa 6x tuomion. Ei tällaisilla paljousalennuksilla ole paljon sijaa henkeen ja terveyteen kohdentuvissa rikoksissa, varsinkin kun tapoit voi tehdä jopa eri päivinä. Ymmärtäisin jos suutuspäissään hyökkäisi veitsen kanssa väkijoukkoon että tuomio olisi sama riippumatta ruumiiden määrästä.
 
Eipä kepulointi yllätä, aiemminkin on EU-tasolla maatalouslainsäädäntöä sorvattaessa yritetty tekijänoikeusmafian tahtoa viedä väkisin läpi: Tekijänoikeuslain valmistelu pilattiin korruptiolla

Still sai aikaiseksi tasapainoisen sääntelyehdotuksen, joka herätti kiinnostusta myös ulkomailla. Ehdotus ei kuitenkaan kelvannut tekijänoikeusjärjestöille, jotka masinoivat lausuntokampanjan sitä vastaan. Eräs hieman erikoinen argumentti oli, että lakiehdotuksessa olisi ”virheellisesti otettu lähtökohdaksi palveluiden käyttäjien oikeuksien vahvistaminen”.

Keskustalainen kulttuuriministeri Antti Kurvinen taipui, kenties tietämättömyyttään. Lainvalmistelu siirrettiin ulkopuoliselle konsultille — Jukka Liedekselle. Hän toteutti tekijänoikeusjärjestöjen tahtoa muun muassa poistamalla esityksestä 50 sivua. Valmistelun avoimuus loppui siihen. Uusista pykälistä tiedotettiin sidosryhmille jälikäteisesti, eikä mielipidettä enää kysytty.

Stilliä lisäksi nöyryytettiin ilmoittamalla, että hän joutuisi esittelemään Liedeksen uusiksi kirjoittaman esityksen hallitukselle. Liedes ei olisi voinut sitä konsulttina tehdä. Menettelyä voi pitää hyvin kyseenalaisena huomioiden perustuslain 118 §:n, jonka mukaan esittelevä virkamies on vastuussa siitä, mitä esittää. Nyt valmistelutyö otettiin pois virkamieheltä, mutta vastuuta ei. Käytännössä tämä oli ministeriltä poliittinen epäluottamuksen osoitus virkamiehelle. Still teki johtopäätökset ja siirtyi valtiovarainministeriöön.

Näin siis Suomessa politiikkaa tehdään suljettujen ovien takana, vaikka järjestettäisiin silmänkääntötemppuna minkämoisia kansanäänestyksiä tahansa.
 
Syytön joutui vankilaan raiskauksesta, valehdellut nainen ei - Tampereen seutu - Ilta-Sanomat

"

TURUN hovioikeus on pitänyt ennallaan Pirkanmaan käräjäoikeuden viime vuoden syyskuussa antaman tuomion väärästä ilmiannosta. Käräjäoikeus tuomitsi nykyisin hieman alle 40-vuotiaan naisen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Nainen oli elokuussa 2016 valehdellut poliisille, että hänen entinen aviopuolisonsa olisi raiskannut hänet. Nainen toisti valheensa esitutkinnassa, käräjäoikeudessa ja vielä hovioikeudessa.

"

" VAIKKA OIKEUS ON nyt todennut naisen valehdelleen raiskauksesta, löytyy miehen rikosrekisteristä edelleen merkintä raiskauksesta. Rikosrekisterin puhdistaakseen miehen pitää vaatia tuomion purkua korkeimmasta oikeudesta. "



Eikö sivistysvaltiossa tällaisten pitäisi hoitua automaattisesti että jos sinut passitetaan toisten sanoilla vankilaan syyttömänä niin rikosterisi pitäisi puhdistua automaattisesti ilman että syytetyn tarvitsee alkaa vaatia mitään?
 
Eikö sivistysvaltiossa tällaisten pitäisi hoitua automaattisesti että jos sinut passitetaan toisten sanoilla vankilaan syyttömänä niin rikosterisi pitäisi puhdistua automaattisesti ilman että syytetyn tarvitsee alkaa vaatia mitään?
Mitä karpoa muistelen, 90-luvulla taisi olla ihan kasaksi asti vastaavia byrokratiamielettömyyksiä. Onneksi niitä taitaa pikku hiljaa olla vähemmän, vaikka varmaan joitain vielä onkin. Pitäisihän tuollaisesta kusetuksesta lisäksi tulla sama kakku mitä varsinaisesta rikoksesta, että olisi jotain pelotevaikutusta.
 
Itselläkin vastaava tilanne aikanaan. Ohitin poliisiauton 80-alueella n. 85 km/h nopeudella. Luulivat ilmeisesti että oli 60 km alue > kortti pois ja ajokielto.

Tein viikon päästä valitukset (sakossa valitusaika 7 päivää ja ajokiellossa viikko)

Tuloksena sakko hylättiin oikeudessa ja ajokielto jäi voimaan kun valitus tästä saapui myöhässä.
Eli rikosta ei tapahtunut, mutta ajokielto tuli silti.
 
Itselläkin vastaava tilanne aikanaan. Ohitin poliisiauton 80-alueella n. 85 km/h nopeudella. Luulivat ilmeisesti että oli 60 km alue > kortti pois ja ajokielto.

Tein viikon päästä valitukset (sakossa valitusaika 7 päivää ja ajokiellossa viikko)

Tuloksena sakko hylättiin oikeudessa ja ajokielto jäi voimaan kun valitus tästä saapui myöhässä.
Eli rikosta ei tapahtunut, mutta ajokielto tuli silti.
Ootko nyt varma, että asia meni näin? Alussahan saat ainoastaan väliaikaisen ajokiellon. Jos asia menee oikeuteen, eihän sitä varsinaista ajokieltoa määrätä? Tuollehan ei pitäisi olla väliä onko valittanut vai ei? Vai tarkoitatko, että olit ajokiellossa tuomioon asti?

Varsinainen ajokielto, joka määrätään poliisin lupavalvonnassa, voidaan määrätä vasta kun ajokieltorikosasiassa on saatu syyksi lukeva ratkaisu eli syyttäjän määräämä sakko tai tuomioistuimen tuomio. Päätöksen tekeminen lupavalvonnassa aloitetaan aikaisintaan muutaman viikon päästä väliaikaisen ajokiellon määräämisen jälkeen.

Ajokiellon määrääminen tapahtuu kirjallisessa menettelyssä, josta annetaan ohjeet väliaikaiseen ajokieltoon määräämisen yhteydessä. Poliisin lupahallinnosta ei lähtökohtaisesti olla yhteydessä henkilöön ennen päätöksen tekemistä varsinaisesta ajokiellosta. Väliaikaiseen ajokieltoon määrätyn tulee itse huolehtia saamiensa kirjallisten ohjeiden mukaisesti selvityksensä toimittamisesta poliisille määräajassa.

Ajokieltorikokseen syyllistymisen ratkaisee syyttäjä tai tuomari, jonka jälkeen poliisi päättää ajokiellon pituudesta kirjallisessa menettelyssä. Suullisia selvityksiä ajokiellon vaikutuksesta toimeentuloon ja välttämättömän liikkumiseen, ei oteta puhelimitse tai henkilökohtaisesti poliisiasemalle saapumallakaan vastaan. Selvitykset ja todistukset tulee toimittaa poliisille kirjallisesti, mielellään sähköpostitse, ohjeissa mainittuun osoitteeseen ja määräajassa. Suullinen kuuleminen on mahdollista ainoastaan, jos kirjallinen menettely tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Pelkkä halu antaa selvitys suullisesti ei ole peruste suulliselle kuulemiselle. Ajokieltoon määrättävät ovat pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaitoisia.
 
Ootko nyt varma, että asia meni näin? Alussahan saat ainoastaan väliaikaisen ajokiellon. Jos asia menee oikeuteen, eihän sitä varsinaista ajokieltoa määrätä? Tuollehan ei pitäisi olla väliä onko valittanut vai ei? Vai tarkoitatko, että olit ajokiellossa tuomioon asti?

Varsinainen ajokielto, joka määrätään poliisin lupavalvonnassa, voidaan määrätä vasta kun ajokieltorikosasiassa on saatu syyksi lukeva ratkaisu eli syyttäjän määräämä sakko tai tuomioistuimen tuomio. Päätöksen tekeminen lupavalvonnassa aloitetaan aikaisintaan muutaman viikon päästä väliaikaisen ajokiellon määräämisen jälkeen.

Ajokiellon määrääminen tapahtuu kirjallisessa menettelyssä, josta annetaan ohjeet väliaikaiseen ajokieltoon määräämisen yhteydessä. Poliisin lupahallinnosta ei lähtökohtaisesti olla yhteydessä henkilöön ennen päätöksen tekemistä varsinaisesta ajokiellosta. Väliaikaiseen ajokieltoon määrätyn tulee itse huolehtia saamiensa kirjallisten ohjeiden mukaisesti selvityksensä toimittamisesta poliisille määräajassa.

Ajokieltorikokseen syyllistymisen ratkaisee syyttäjä tai tuomari, jonka jälkeen poliisi päättää ajokiellon pituudesta kirjallisessa menettelyssä. Suullisia selvityksiä ajokiellon vaikutuksesta toimeentuloon ja välttämättömän liikkumiseen, ei oteta puhelimitse tai henkilökohtaisesti poliisiasemalle saapumallakaan vastaan. Selvitykset ja todistukset tulee toimittaa poliisille kirjallisesti, mielellään sähköpostitse, ohjeissa mainittuun osoitteeseen ja määräajassa. Suullinen kuuleminen on mahdollista ainoastaan, jos kirjallinen menettely tuottaa kohtuuttomia vaikeuksia. Pelkkä halu antaa selvitys suullisesti ei ole peruste suulliselle kuulemiselle. Ajokieltoon määrättävät ovat pääsääntöisesti luku- ja kirjoitustaitoisia.
Tapahtuneesta yli 20 vuotta aikaa, mutta muistaakseni meni siten, että ajokielto 3kk määrättiin vaikka oli tiedossa että sakko oli menossa käräjille ja tuota ajokiellon valitusta ei käsitelty kun valitus oli myöhässä.

Joka tapauksessa lopputulema oli että rikosta ei tapahtunut, mutta 3 kk ajokieltoa tuli.
 
Tapahtuneesta yli 20 vuotta aikaa, mutta muistaakseni meni siten, että ajokielto 3kk määrättiin vaikka oli tiedossa että sakko oli menossa käräjille ja tuota ajokiellon valitusta ei käsitelty kun valitus oli myöhässä.

Joka tapauksessa lopputulema oli että rikosta ei tapahtunut, mutta 3 kk ajokieltoa tuli.
Olisiko tuo sitten muuttunut jossain kohtaa. Ainakin tuo nykyinen systeemi vaikuttaa erilaiselta.
 
Syytön joutui vankilaan raiskauksesta, valehdellut nainen ei - Tampereen seutu - Ilta-Sanomat

"

TURUN hovioikeus on pitänyt ennallaan Pirkanmaan käräjäoikeuden viime vuoden syyskuussa antaman tuomion väärästä ilmiannosta. Käräjäoikeus tuomitsi nykyisin hieman alle 40-vuotiaan naisen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Nainen oli elokuussa 2016 valehdellut poliisille, että hänen entinen aviopuolisonsa olisi raiskannut hänet. Nainen toisti valheensa esitutkinnassa, käräjäoikeudessa ja vielä hovioikeudessa.

"

" VAIKKA OIKEUS ON nyt todennut naisen valehdelleen raiskauksesta, löytyy miehen rikosrekisteristä edelleen merkintä raiskauksesta. Rikosrekisterin puhdistaakseen miehen pitää vaatia tuomion purkua korkeimmasta oikeudesta. "



Eikö sivistysvaltiossa tällaisten pitäisi hoitua automaattisesti että jos sinut passitetaan toisten sanoilla vankilaan syyttömänä niin rikosterisi pitäisi puhdistua automaattisesti ilman että syytetyn tarvitsee alkaa vaatia mitään?
Sairasta on se, että vain naisen puheiden perusteella on tuomittu syytön mies vankilaan. Ja nainen selviää nuhteilla.
 
Sairasta on se, että vain naisen puheiden perusteella on tuomittu syytön mies vankilaan. Ja nainen selviää nuhteilla.
Ilmeisesti niistä muista miehen naiseen kohdistamista rikoksista on kumminkin löytynyt näyttöä jolloin naisen väite raiskauksesta voi tuntua uskottavammalta.
 
Ilmeisesti niistä muista miehen naiseen kohdistamista rikoksista on kumminkin löytynyt näyttöä jolloin naisen väite raiskauksesta voi tuntua uskottavammalta.
Voi, mutta rikosasioissa sen että syyttäjän näkemys on uskottavampi ei pitäisi riittää. Muutenhan syyllisyys ratkaistaan lähinnä sen perusteella kummalla on paremmat retoriset lahjat tai kumpi vaikuttaa paremmalta tyypiltä.

Väkivallaton raiskaus yksityistiloissa johon on yksissä tuumin menty on lähtökohtaisesti hyvin vaikea todistaa suuntaan tai toiseen. Millä sen nyt todistaa mikä väitetyn uhrin suostumus on tai ei ole ollut?

Jotenkin tuntuu, että tämän dilemmaan ratkaisuksi on nykyään herkästi tarjolla oikeusperiaatteesta luopuminen ja tuomiokynnyksen lasku.

Myönnettäköön, että perhesuhdeväkivaltaan syyllistyneen miehen ylimääräinen kakku ei nyt ole ehkä niitä vääryyksiä, jotka kauheasti sympatiaa herättää allekirjoittaneessa, mutta on se silti huolestuttavaa jos väärän tuomion saa pelkillä puheilla.
Ja väärästä ilmiannosta pitäisi tulla vähintään vastaava tuomio kuin vankeusrangaistuksen pituisesta törkeästä vapaudenriistossa + kunnianloukkauksesta muuten tulisi.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko tuo sitten muuttunut jossain kohtaa. Ainakin tuo nykyinen systeemi vaikuttaa erilaiselta.
Tieliikennelain 80 a §:n 1 momentissa (676/1990) säädettiin, jos ajo-oikeuden haltija ei tyytynyt poliisin mainitun lain 75 §:n 2 momentin 3 tai 4 kohdan nojalla määräämään ajokieltoon, hänellä oli oikeus saattaa asia yleisen alioikeuden käsiteltäväksi. Sitä varten hänen tuli ilmoittaa asia viikon kuluessa ajokieltopäätöksen tiedoksisaamisesta sen paikkakunnan alioikeuden kansliaan, jossa rikos on tehty.

Sittemmin lakia muutettiin niin, että noihinkin ajokieltopäätöksiin haettiin muutosta valittamalla 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista hallinto-oikeuteen. Myöhemmin lakia on vielä muutettu niin, että ajokielto määrätään vasta, kun ajoneuvon kuljettajan on todettu syyllistyneen siihen tekoon, jonka vuoksi ajokielto määrätään. Ajokieltopäätöksestä ei nykyään myöskään enää saa valittaa suoraan hallinto-oikeuteen, vaan siihen on ensin haettava 14 päivän kuluessa oikaisua poliisilta.
 
Romuauton kaupasta tuli riitaa ja noin 25 000 euroa kuluja molemmille osapuolille.


Onko oikeuskuluissa tapahtunut jonkinlaista inflaatiota lähivuosikymmeninä, vai onko touhu ollut aina näin järjenvastaista? Paljonkohan vastaavasta riidasta olisi saatu kuluja esim. 90- tai 80-luvulla?
 
Romuauton kaupasta tuli riitaa ja noin 25 000 euroa kuluja molemmille osapuolille.


Onko oikeuskuluissa tapahtunut jonkinlaista inflaatiota lähivuosikymmeninä, vai onko touhu ollut aina näin järjenvastaista? Paljonkohan vastaavasta riidasta olisi saatu kuluja esim. 90- tai 80-luvulla?
Mikä tuossa on järjenvastaista? Kenen tuo olisi kuulunut maksaa?
 
Ei kai, mutta on systeemissäkin jotain korjattavaa, jos pieniä riita-asioita ei saada käsiteltyä kevyemmin ja pienemmillä kuluilla.
Varmaan se riita-asia on just niin iso kuin osapuolet haluavat. Jos kumpikaan ei millään anna periksi niin tätä siitä sitten seuraa. Niin sanotusti ihan oma vika.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 370
Viestejä
4 867 058
Jäsenet
78 647
Uusin jäsen
Nina11

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom