Suomen valtion default 2030-luvulla

[Joku_242]

Totta helvetissä se kuuluu yhteiskunnan keskeisiin toimiin pitää huolta lapsista, vanhuksista, vammaisista ja sairaista mutta kyllä se jotenkin niin pitäisi toteuttaa ettei veronmaksaja joudu maksamaan siitä ilosta että toinen voi elää vähän leveämmin kuin se maksaja itse. Jos ei tohon perustulon suuntaan päästä niin ehkä siitä sosiaaliturvasta pitäisi säätää vähän isompi osa rahallisesta muodosta konkreettiseksi avuksi kuten kaupalta ojennettava ruokakassi ja sähkölaskun maksu.

Tarkalleen ottaen samalla rahalla kyllä elää paljon leveämmin siellä Pirkanmaan konkurssikypsimmässä kesäkaupungissa kuin Helsingissä... mutta joo, eipä valtion ole järkevää subventoida PK-seudun asuntomarkkinoita.

 

[finWeazel]

Monesti vaan otettu mallia siinä kohtaa, kun Ruotsi tajunnu että joku ei ollutkaan niin hyvä idea. Täällä sitten matkitaan samat virheet onnellisesti..

Mulla oli kontekstina enempi esim. VC maailma, wallenbergit ja ajatus siitä että kasvatetana ruotsalaisista yrityksistä suurempia ja pidetään omistus ruotsissa. Suomessa rahoitus haetaan hyvin nopeasti ulkomailta mikä johtaa myös omistuksen ja päätösvallan siirtymiseen ulos suomesta. Uusimpana esimerkkinä oura jolla johto ulkomaalaista, tehtaat siirtyneet suomen ulkopuolelle, omistus ulkomailla pääosittain. Nosti juuri 700Me rahoituskierroksen 11miljardin arvostuksella ja jonain päivänä pörssilistautuu. Olisi voinut toisenlaisella tavalla olla rahasampo suomelle, toisaalta ehkä menestyksessä tekee osansa se että suomalaiset teki teknologian ja muut hoiti loput.

 

[finWeazel]

Jäi mieleen se työteliäisyys millä heppu tavoitteli valtiotason diiliä teollisuuden alan innovaatiolla ja yhdellä rahoittajalla ja mietin että tosta pitäis suomalaisten yrittäjien ottaa oppia ja meilläkin pitäis olla yhteisövero paljon alemmalla tasolla että tohon olis matalampi kynnys lähteä.

Suomalaisissa näkee välillä kunnianhimoa ja kurinalaisuutta, mutta kyllä se kaikki onnistutaan hyvin lannistamaan kun peruskoulussa lasketaan vaatimustaso kehitysmaiden tasolle ja verotus on sairaalloisen progressiivista.

Tutunkuuluista hommaa, asiat oli ihan eri tavalla kun muutti suomesta piilaaksoon. Ei enää kuullut sitä "et sinä osaa, ei voi tehdä, ei voi onnistua, älä yritä, kuka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa lannistusviestiä". Tekemisen meininki next level. On noita suomessakin tekijöitä, mutta ne on paljon harvemmassa kuin esim. piilaaksossa.

Suomessa myös kauhistellaan, että eihän niitä työmääriä voi ihminen tehdä, orjatyötä yms. Ei ymmärretä että jos haluaa oikeasti eteenpäin niin pitäisi osa elämästä uhrata työlle, ehkä jopa se pienempi osa kun lyhyt aika kovaa voi tuottaa enempi kuin 70v-eläkeikään töissä läpsytellen. Vaikka marinin 4pv, 6h päivässä työviikot hulluttelu mistä on ulkomailla viime aikoinakin uutisoitu. Tällaisellahan suomi nousee kasvuun globaalissa kilpailussa eikä esim. intia, kiina ja usa missä työt vielä maistuu vie lounasta. Suomessa toki yrittäjät painaa kovaa töitä, ainakin ne jotka on isosti menestyneet, ei eroa piilaaksoon heidän osaltaan.

Sanna Marin - Finland's new Prime Minister - has called for a more flexible working schedule, comprised of a four-day working week and a six-hour working day, to be introduced, Mail Online reports.

Li Andersson - the leader of the Left Alliance and minister of education - greeted the proposal with enthusiasm saying, “It is important to allow Finnish citizens to work less. It is not a question of governing with a feminine style but offering help and keeping promises to voters.”

[Finland] New Prime Minister’s four-day working week plan

Sanna Marin - Finland's new Prime Minister - has called for a more flexible working schedule, comprised of a four-day working week and a six-hour working day, to be introduced, Mail Online reports. The Prime Minister said a flexible working schedule would give employees more time with their...

gpa.net

 

[Sikatiiker]

Tarkalleen ottaen samalla rahalla kyllä elää paljon leveämmin siellä Pirkanmaan konkurssikypsimmässä kesäkaupungissa kuin Helsingissä... mutta joo, eipä valtion ole järkevää subventoida PK-seudun asuntomarkkinoita.

Leveämmästä elämisestä en puhuisi. Asuminen on halvempaa koska palkat on matalampia, välimatkat on pidempiä ja palveluita sekä työpaikkoja vähemmän.

Mutta tein vertauksen pikkukuntiin siksi, että siellä ei vuokra-asujalla yleensä ole kovasti valinnanvaraa vaan on otettava se mitä saa ja jos tulot on vähän liian isot asumistukeen vitutus kasvaa suhteessa töissä käymisen hyötyihin.

Samoin tuo vertaus pätee jos molemmat asuisivat pk-seudulla sillä vertasin siinä eri tulotason ihmisiä joista toinen saa asumistukea ja toisella on "hieman liian isot palkkatulot". Tämä on sellainen juttu mikä tekee absoluuttisista tulorajoista hankalia, kannustaa pysymäänkin sen tulorajan alapuolella ja passivoi.

Se perustulo olisi sikäli tasapuolisempi että sillä maksaisi jokainen sen hintaista asumista, ruokaa ja liikkumista mistä olisi valmis maksamaan.

 

[Joku_242]

Leveämmästä elämisestä en puhuisi. Asuminen on halvempaa koska palkat on matalampia, välimatkat on pidempiä ja palveluita sekä työpaikkoja vähemmän.

No mutta siihenhän matalammat asumiskustannukset johtaa että rahaa riittää enemmän muuhun. Vaikka Helsingissä palkat on periaatteessa hieman parempia, ei ne lähellekään korvaa kovempia kuluja. Varsinkin kun lisäpalkasta menee puolet veroihin jo melko pienilläkin tuloilla.

Mutta tein vertauksen pikkukuntiin siksi, että siellä ei vuokra-asujalla yleensä ole kovasti valinnanvaraa vaan on otettava se mitä saa ja jos tulot on vähän liian isot asumistukeen vitutus kasvaa suhteessa töissä käymisen hyötyihin.

Mutta myös kysyntää on vähemmän ja hinnat matalampia. Se menee nimenomaan niin päin että Helsingissä tukien ja työssäkäymisen ero on pienempi kun asuminen vie niin paljon.

 

[Erkki_erikeepperi]

No mutta siihenhän matalammat asumiskustannukset johtaa että rahaa riittää enemmän muuhun. Vaikka Helsingissä palkat on periaatteessa hieman parempia, ei ne lähellekään korvaa kovempia kuluja. Varsinkin kun lisäpalkasta menee puolet veroihin jo melko pienilläkin tuloilla.



Mutta myös kysyntää on vähemmän ja hinnat matalampia. Se menee nimenomaan niin päin että Helsingissä tukien ja työssäkäymisen ero on pienempi kun asuminen vie niin paljon.

Aika harvalle Helsinki mikään unelmien asuinpaikkakunta onkaan. Enemmänkin sinne päädytään muista syistä.

Toisin sanoen Helsinki on vetovoimainen siitä huolimatta, että eurolla saa vähemmän eikä paikkakunta muutenkaan niin hirveästi nappaa.

Tarvitaanko Helsingissä asumiseen jotain "lisäkannustimia"? Tuskinpa nyt sentään. Ja kuka sen sanoo, että Helsingissä euron pitäisi riittää yhtä pitkälle kuin landella? Toihan on täysin absurdia.

Ja rahaa voi ehkä säästää asumalla kehäkunnissa. Julkiset toimii ja moottoritietkin vetää.

 

[chrisekh]

Ja rahaa voi ehkä säästää asumalla kehäkunnissa. Julkiset toimii ja moottoritietkin vetää.

Ja tassa tulee mielipide ero siita etta tuleeko asuntotuen olla sama kehakunnissa kuin stadissa. Minusta sen tulisi olla sama jotta ihmisilla olisi taloudellinen intensiivi saastaa rahaa eika optimoida tukia.

 

[BongisKhan]

Kaiken näköiset harkinnanvaraiset tai vastaavat missä rahat mitoitetaan kulujen mukaan pitäisi ehdottomati lopettaa. Kaikille tonni lapaan ja sanotaan että koita pärjätä. Tuo tietenkin täytyy verottaa agressiivisesti pois jotta valtion talous sen kestäisi. Siirtyisi vastuu ihmisille ja eikä kukaan kuolisi pakkaseen.

Itse olen ollut tätä mieltä jo pitkään. Perustulohan tuo on, vaikka monille se jo sanana aiheuttaa allergisia oireita. Käytännön tasollahan tuo toteutuu jo nyt ja kuka tahansa sen about tonnin kuussa saa kunhan jaksaa täytellä lippulappuset. Nykyisen systeemin ero tuollaiseen carte blanche - könttäsummaan on vaan se, että siinä on vitusti enemmän turhaa byrokratiaa, helkkaristi vähemmän itsemäärämisoikeutta ja aivan giganttisenvitusti kaikenmaailman typeriä kannustinloukkuja. Henkilökohtaisesti on vaikea ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi perustuloa mistään muusta syystä kuin a) ei ymmärrä mistä siinä oikeasti on kyse tai b) kategorisesti vastustaa sosiaalisia turvaverkkoja ja tulonsiirtoja. Noin muuten siitä olisi käytännössä pelkästään etua yhteiskunnallisella ja henkilökohtaisella tasolla.

Se, mitä olen itse perustulon kanssa pitkään pohtinut, on se kuinka saadaan ns. toissijaiset tukiverkot toimimaan, ilman että niistä tulee käytännössä ensisijaisia, kuten nykyisen toimeentulotuen kanssa on hyvin pitkälti käynyt. Eli käytännön tasolla: mitä perustulojärjestelmässä tehtäisiin ihmisille, jotka ryyppäisi/narkkaisi/uhkapelaisi koko perustulonsa ja ovat sen jälkeen taas käsi ojossa valtion suuntaan, jotta eivät olisi oikeasti päätymässä sinne pakkaseen kuolemaan? Jos heille annetaan vaan lisää rahaa, niin luodaan käytännössä vain kannustin sille, että hassaa kaikki rahansa.

Olen päätynyt siihen, että näille ihmisille systeemissä pitäisi olla jonkinlainen tilapäinen "huostaanottomekanismi", minkä tiedän kyllä kuulostavan aika karulta. Ideana kuitenkin lähinnä se, että ihmiset jotka omalla toiminnallaan osoittavat olevansa kyvyttömiä huolehtimaan itsestään esim. siten, että heillä ei ole vakituista osoitetta, päätyisivät tilapäiseen erikoismenettelyyn, jossa heidän perustulonsa lakkautetaan, heille osoitetaan joku valtion pyörittämä asumisyksikkö, jossa saa jaetun huoneen ja kolme lämmintä ateriaa päivässä, sekä pienen määrän käyttörahaa kuukaudessa. (eli käytännössä samat asiat, joita tällä hetkellä tarjotaan jo ventovieraille muiden maiden kansalaisille vastaanottokeskuksissa. Toki tämä olisi mieluiten vähän kustannustehokkaammin hoidettu...) Menetteylyn aikana on täysin vapaa tulemaan ja menemään miten haluaa, käymään töissä tai mitä ikinä, ja menettelystä pääsisi pois heti kun on näyttää, että on taas joku toinen virallinen osoite asuinpaikkana.

Toki tästä huolimatta olisi luultavasti pieni joukko ihmisiä, jotka onnistuisivat omalla toiminnallaan putoamaan molempien turvaverkkoja raoista läpi, mutta johonkin se raja on vaan vedettävä. Aivan kuten nytkin tehdään.

 

[Juhukka]

muutaman tämän herran ja eturivissä olevan olevan Matti V videoita katsellut. Kyllä osuu tähän päivään 10v takaiset puheet. Ollaan hölmölä kansaa, mutta näillä mennään mitä on.
taustaa pauli on paahtunut kirjanpitäjä tilintarkistaja uransa tehdyt numeroiden kanssa ruohonjuuritasolla. Nähnyt maailmaa rakkaudesta seikkailuun reppureissannut ympäri palloa kun mammonaa kovasta uurastuksesta kehkeytynyt vuosien saatossa. Vanhukset puhuvat niin nuoremmat ovat kuulolla

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=bu7-bK2ykok

 

[Sikatiiker]

No mutta siihenhän matalammat asumiskustannukset johtaa että rahaa riittää enemmän muuhun. Vaikka Helsingissä palkat on periaatteessa hieman parempia, ei ne lähellekään korvaa kovempia kuluja. Varsinkin kun lisäpalkasta menee puolet veroihin jo melko pienilläkin tuloilla.

Uudellamaalla se on vähän yksilöllistä tarvitseeko autoa (työn luonne ja sijainti, perhekoko yms), mutta pikkukunnissa järkevää toimivaa julkista liikennettä monin paikoin ei ole ja silloin auto on välttämättömyys lähes poikkeuksetta jokaiselle kotitaloudelle. Eli sitä rahaa ei välttämättä riitä enemmän muuhun, kun kulkemiseen menee sitä enemmän rahaa mitä enemmän kilometrejä kotoa on töihin, kauppaan ja terveyskeskukseen.

Pk-seudulla asuessa saatoin tilata ruokaa kotiin tai käydä 5-10km päässä ostoksilla myös iltamyöhään. Nykyään ja nuorempana olen tottunut siihen ettei kotiinkuljetusta ole ja kaupasta ei saa mitään esim. klo 21 tai 22 jälkeen. Nykyään voin ajella 24/7-sittariin, mutta 30km matka nostaa kynnystä lähteä.

Jos tarvitaan jotain spesifiä tuotetta jota ei ole jokaisessa myymälässä niin matka kauppakeskuksiin meillä on nykyisellään 30km yhteen ja 45km toiseen suuntaan. Käydään keskimäärin kerran tai kaksi kuussa näissä lasten vaatteita yms hakemassa. Etelämmässä nämä ostokset hoitui ruokaostosten yhteydessä käydessä 5-10km päässä.

Itse olen ollut tätä mieltä jo pitkään. Perustulohan tuo on, vaikka monille se jo sanana aiheuttaa allergisia oireita. Käytännön tasollahan tuo toteutuu jo nyt ja kuka tahansa sen about tonnin kuussa saa kunhan jaksaa täytellä lippulappuset.

Minua kaihertaa tässä periaatetasolla se, että eri ihminen saa erilaisen tuen asumiseensa. Pahin vertailuskenaario on, että toinen käy töissä ja asuu siinä mihin on hikisesti varaa ja vippaa kavereilta kymppejä toimeentuloonsa ja toinen saa asuntoshoppailla lempipalveluidensa lähistöltä ja rahaa jää shoppailuun.

Henkilökohtaisesti on vaikea ymmärtää, miksi kukaan vastustaisi perustuloa mistään muusta syystä kuin a) ei ymmärrä mistä siinä oikeasti on kyse tai b) kategorisesti vastustaa sosiaalisia turvaverkkoja ja tulonsiirtoja. Noin muuten siitä olisi käytännössä pelkästään etua yhteiskunnallisella ja henkilökohtaisella tasolla.

Luulen kans, että tuo ymmärtämättömyys on se suurin syy. Joskus ensimmäisiä kertoja perustulosta kuullessani sain käsityksen että se olisi suuremmalle osalle tuensaajista enemmän rahaa käteen ja järjestelmä tulisi sitä kautta kalliimmaksi. Nyt kun miettii miten korkeita tukipotteja Suomessa on saatu rakennettua erityistilanteissa eläville ihmisille niin näitähän oikeasti pitäisi tasata perustulomallia kohti.

Se, mitä olen itse perustulon kanssa pitkään pohtinut, on se kuinka saadaan ns. toissijaiset tukiverkot toimimaan, ilman että niistä tulee käytännössä ensisijaisia, kuten nykyisen toimeentulotuen kanssa on hyvin pitkälti käynyt. Eli käytännön tasolla: mitä perustulojärjestelmässä tehtäisiin ihmisille, jotka ryyppäisi/narkkaisi/uhkapelaisi koko perustulonsa ja ovat sen jälkeen taas käsi ojossa valtion suuntaan, jotta eivät olisi oikeasti päätymässä sinne pakkaseen kuolemaan? Jos heille annetaan vaan lisää rahaa, niin luodaan käytännössä vain kannustin sille, että hassaa kaikki rahansa.

Holhoamisen lisääminen ei periaatteessa ole hyvä suunta, mutta olen monesti miettinyt että pitäisi olla keino muuttaa näiden rahansa hassaavien sosiaalituki suoraan ruoaksi, laskun kuittaamiseksi automaattisesti suoraan sähkö- ja vesiyhtiöille ja vuokraisännälle. Nämä kun automatisoitaisiin niin laskutussopimus tehtäisiin esim. vesilaitoksen kanssa kertaluontoisesti eikä virkailijaresursseja haaskattaisi niihin kuin muutostilanteissa.

Periaatteessa tuo suoraan välttämättömyyksiin suunnattava osuus varmaan pitäisi sitten vähentää näiden yksilöiden perustulosta jollain poikkeusmenettelypykälällä.

 

[Joku_242]

Uudellamaalla se on vähän yksilöllistä tarvitseeko autoa (työn luonne ja sijainti, perhekoko yms), mutta pikkukunnissa järkevää toimivaa julkista liikennettä monin paikoin ei ole ja silloin auto on välttämättömyys lähes poikkeuksetta jokaiselle kotitaloudelle. Eli sitä rahaa ei välttämättä riitä enemmän muuhun, kun kulkemiseen menee sitä enemmän rahaa mitä enemmän kilometrejä kotoa on töihin, kauppaan ja terveyskeskukseen.

Pk-seudulla asuessa saatoin tilata ruokaa kotiin tai käydä 5-10km päässä ostoksilla myös iltamyöhään. Nykyään ja nuorempana olen tottunut siihen ettei kotiinkuljetusta ole ja kaupasta ei saa mitään esim. klo 21 tai 22 jälkeen. Nykyään voin ajella 24/7-sittariin, mutta 30km matka nostaa kynnystä lähteä.

Jos tarvitaan jotain spesifiä tuotetta jota ei ole jokaisessa myymälässä niin matka kauppakeskuksiin meillä on nykyisellään 30km yhteen ja 45km toiseen suuntaan. Käydään keskimäärin kerran tai kaksi kuussa näissä lasten vaatteita yms hakemassa. Etelämmässä nämä ostokset hoitui ruokaostosten yhteydessä käydessä 5-10km päässä.

Joo, isoissa kaupungeissa ei välttämättä tarvi autoa jos asuu keskustassa, mutta perheellisillä sellainen yleensä on kun ei asuta pienessä keskustakämpässä. Välimatkat tulee PK-seudulla myös yllättävän pitkiksi yllättävän helposti, esim. aika monet joutuu ajamaan 20-30km suuntaansa töihin. Ja vaikka olisikin keskustassa asuva sinkku, niin kaikki ne rahat mitä autottomuudesta säästyy menee asumiseen. Usein ei riitäkään, olettaen siis ettei auton tarvi olla uusi tai uudehko. Ja eihän autoa toisaalta tarvi pienessäkään kaupungissa jos asuu keskustassa ja työpaikka on kävely/pyöräilymatkan päässä...

Mutta mitä väliä sillä on, että kaupassa ei voi käydä iltayhdeksän jälkeen? Samoin ei tuo kerta tai kaksi kuussa asiointi johonkin muuhun kuin ruokakauppaan kuulosta isolta kuluerältä.

 

[Sikatiiker]

Mutta mitä väliä sillä on, että kaupassa ei voi käydä iltayhdeksän jälkeen? Samoin ei tuo kerta tai kaksi kuussa asiointi johonkin muuhun kuin ruokakauppaan kuulosta isolta kuluerältä.

Lähinnä siis niitä välimatkoja ja palvelujen kattavuutta niillä kuvasin. Kaikkia palveluita ei löydy läheltä ja joutuu vähän ajelemaan paikasta toiseen koska ostoskeskuksia ei ole niin tiheään. Nämä seikat lisää polttoainekulutusta ja auton välttämättömyyttä.

E: siis omia valintojahan nämä enimmäkseen on ja pohdin alun perin toisten valintojen maksattamista toisilla. Itse olen tällaisessa tilanteessa ollut saamapuolella ainoastaan valittuani jatko-opiskelut taannoin. Sekä pks että Pirkanmaalla asuessa on tullut vuokra-asunnot harkittua hinnan mukaan aika tarkasti, tosin nykyisellään oma valinta on omakotitalo.
E2: ja se opiskeluaikakin oli itselle stressaavaa lähinnä siksi, että toimeentulo oli kaikkea muuta kuin omaehtoista. Toki jos se olisi ollut leveään elämään riittävä olisi stressannut vähemmän, mutta aina se tupakkaan ja kaljoihin riitti ja johonkin ruokaan. Silloin tais tupakka-aski maksaa nippa nappa 5€ ja lava kurjalaa alennuksessa luokkaa 18€.

 

[Jeesbox]

Ja vaikka olisikin keskustassa asuva sinkku, niin kaikki ne rahat mitä autottomuudesta säästyy menee asumiseen.

Toki, mutta jos asuu omistusasunnossa, ni rahat saa myydessä takaisin.

 

[Joku_242]

Toki, mutta jos asuu omistusasunnossa, ni rahat saa myydessä takaisin.

Paitsi ettei usein saa, rahaa menee kuitenkin vastikkeeseen ja korkoihin. Lisäksi pitää muistaa vaihtoehtoiskustannukset kun rahat on kiinni seinissä eikä esim. paremmin tuottavassa indeksirahastossa.

 

[draco76]

Joo, isoissa kaupungeissa ei välttämättä tarvi autoa jos asuu keskustassa, mutta perheellisillä sellainen yleensä on kun ei asuta pienessä keskustakämpässä. Välimatkat tulee PK-seudulla myös yllättävän pitkiksi yllättävän helposti, esim. aika monet joutuu ajamaan 20-30km suuntaansa töihin.

Helsingissä voi asua perheellinenkin ilman autoa. Ei tarvitse edes keskustaa, jos asuu raiteiden lähellä. Metron ansiosta Espookin sopii ja ehkä osa Vantaata. Lähiöt sopii jopa keskustaa paremmin, jos asuu kauppakeskuksen lähellä. Itis on varsin hyvä, minusta helpompi kuin keskusta. Keskustassa toki pikkukauppoja ja erikoisliikkeitä enemmän. Kampissa meillä oli 120 neliön huoneisto.

Maakunnissa saa kyllä auton ja asunnon niillä asumiskuluilla, mutta asunto on samalla sijoitus.

 

[Sikatiiker]

Ylellä uutisoidaan nousseista vakuutusten hinnoista. Vakuutusyhtiöiden korvausmenot ovat kasvaneet niin rajusti että vakuutusten hinnat ovat nousseet satasilla vuodessa. Esimerkissä kerrotaan 1v helsinkiläislapsesta jonka terveysvakuutus on liki tuplaantunut vuoden 2022 439€:sta nykyiseen 840€:oon. Huolestuttavaa kehitystä samaan aikaan kun julkinen sote on kustannuksiltaan kriisiytymässä.

Vakuutusyhtiöiden lääke on kohottaa omavastuuosuutta ja hakea vakuutusyhtiön korvauksia vain isoimpiin kuluihin ja maksaa flunssakäyntien viulut itse.

Ihan loogista kehityskulkua että vakuutusmaksut nousevat jos korvausmenot kasvavat rajusti, mutta julkinen terveydenhuolto on valmiiksi ruuhkautunut ja tehoton sekä kallis järjestelmä. Tästä syystä varmaan monessa taloudessa vakuutusten merkitys onkasvanut ja vakuutusyhtiöiden toivoisi myös korvaavan mielellään asiakkaidensa kuluja eikä vain iloisena mainostavan kuinka elämä on helppoa ja huoletonta kun on vakuutus olemassa.

 

[Erkki_erikeepperi]

Ja tassa tulee mielipide ero siita etta tuleeko asuntotuen olla sama kehakunnissa kuin stadissa. Minusta sen tulisi olla sama jotta ihmisilla olisi taloudellinen intensiivi saastaa rahaa eika optimoida tukia.

Ota huomioon, että asumistuki ei suinkaan korvaa koko vuokraa, vaan iso osa jää vuokralaisen itsensä maksettavaksi, ja mitä isompi vuokra, sitä isompi osuus pitää itse maksaa.

Näin ollen luulisi jokaisella tuensaajalla olevan intressi asua mahdollisimman edullisesti. Se on sitten eri asia, jos on joku toimeentulotukiasiakas tms., sitten en osaa sanoa.

 

[Jeesbox]

Paitsi ettei usein saa, rahaa menee kuitenkin vastikkeeseen ja korkoihin. Lisäksi pitää muistaa vaihtoehtoiskustannukset kun rahat on kiinni seinissä eikä esim. paremmin tuottavassa indeksirahastossa.

Puhe oli siitä, että rahat säästyy autottomuudesta. Miten perustelet sitä, että auton omistaminen tuo lisää kassavirtaa? Jos sul on valintana, että asumiseen jää kuussa 1000 euroa, niin mielestäni on no-brainer pistää se tonni mieluummin lainan lyhennukseen ja vastikkeeseen kuin vuokraan. Tai sit asut jossain paskaloukossa jossain peräröörissä, joka ei ollut alkuperäisen viestin tapaus, vaan kyseessä oli keskustassa asuminen. Lisäksi, jos elät autottomana, niin voit lyhentää velkaa nopeammin. Nopeus riippuu siitä, millaisella autolla olet aikaisemmin ajanut, eli siis autoilun kustannuksista, jotka ovat tietääkseni muutakin kuin bensa-kuluja.

Tein huvikseni kuitenkin jotain laskelmia, jos siis unohdetaan tuo autottomuuden tuoma "lisävipu". Näitä en nyt niit tarvitse huomioida. Tässä keississä pääomaa on jo vähän kertynyt, mutta monilla (sinkuilla) tapaus on se, ettei massia juuri ole säästössä, kun PK-seudulle muutetaan.
Jos aatellaan vaikka 200 000 euron kämppää, josta voi saada vuokraa, sanotaanko nyt 800 euroa kuussa. Vastike on 200 euroa, joten tuloiksi ennen veroja jää 7200. Mikä sun ajatus vaihtoehtoiskustannuksista olis tässä tapauksessa? Sanotaanko vaikka esimerkiksi, että jos 200 000 kämpästä on maksanut jo 120 000, niin lainan uudelleen järjestämisen jälkeen asumisen kustannukseksi tulee vain 350 € + vastike per kuu. Toi on mielestäni melko edullista asumista, vaikka siinä tietty menettää 4320 € oletettua (3,6 % (mikä on sun oletettu tuottoprosentti?)) tuottoa (120 000 €:lle) indeksirahastosta, joka on 360 € per kuu. Nämä summattuna, niin asuminen maksaa oikeastaan 910 € per kuu, mutta on mielestäni vähemmän riskaabelia kuin osakkaisiin sijoittaminen edes välillisesti. Mutta tämä taitaa olla enemmän preferenssikysymys, vaikka tässä erityistapauksessa indekseihin pistäminen olisi parempi ratkaisu, mutta vain rahallisesti.

Edit: vaikka tietty tossa pitäis huomioida vielä se, että tuon 350 (miinus korot) saa itselleen, niin oikeastaan omistusasuminen tulee halvemmaksi, ellei sitten löydä PK-seudulta asuntoa, joka maksaa vain 565 €per kuu, joka lienee säädyllisestä asunnosta mahdottomuus.

 

[Erkki_erikeepperi]

Puhe oli siitä, että rahat säästyy autottomuudesta. Miten perustelet sitä, että auton omistaminen tuo lisää kassavirtaa? Jos sul on valintana, että asumiseen jää kuussa 1000 euroa, niin mielestäni on no-brainer pistää se tonni mieluummin lainan lyhennukseen ja vastikkeeseen kuin vuokraan. Tai sit asut jossain paskaloukossa jossain peräröörissä, joka ei ollut alkuperäisen viestin tapaus, vaan kyseessä oli keskustassa asuminen. Lisäksi, jos elät autottomana, niin voit lyhentää velkaa nopeammin. Nopeus riippuu siitä, millaisella autolla olet aikaisemmin ajanut, eli siis autoilun kustannuksista, jotka ovat tietääkseni muutakin kuin bensa-kuluja.

Tein huvikseni kuitenkin jotain laskelmia, jos siis unohdetaan tuo autottomuuden tuoma "lisävipu". Näitä en nyt niit tarvitse huomioida. Tässä keississä pääomaa on jo vähän kertynyt, mutta monilla (sinkuilla) tapaus on se, ettei massia juuri ole säästössä, kun PK-seudulle muutetaan.
Jos aatellaan vaikka 200 000 euron kämppää, josta voi saada vuokraa, sanotaanko nyt 800 euroa kuussa. Vastike on 200 euroa, joten tuloiksi ennen veroja jää 7200. Mikä sun ajatus vaihtoehtoiskustannuksista olis tässä tapauksessa? Sanotaanko vaikka esimerkiksi, että jos 200 000 kämpästä on maksanut jo 120 000, niin lainan uudelleen järjestämisen jälkeen asumisen kustannukseksi tulee vain 350 € + vastike per kuu. Toi on mielestäni melko edullista asumista, vaikka siinä tietty menettää 4320 € oletettua (3,6 % (mikä on sun oletettu tuottoprosentti?)) tuottoa (120 000 €:lle) indeksirahastosta, joka on 360 € per kuu. Nämä summattuna, niin asuminen maksaa oikeastaan 910 € per kuu, mutta on mielestäni vähemmän riskaabelia kuin osakkaisiin sijoittaminen edes välillisesti. Mutta tämä taitaa olla enemmän preferenssikysymys, vaikka tässä erityistapauksessa indekseihin pistäminen olisi parempi ratkaisu, mutta vain rahallisesti.

Mulle auto on niin tärkeä vekotin ja mukavuustekijä, että melkein mieluummin asuisin missä hyvänsä rotanloukossa millä hyvänsä ehdoilla kuin autosta luopuisin.

Se on ehkä eri asia, jos asuisi jossain lämpöisen maan suurkaupungissa. Suomessa kuitenkaan en halua ilman autoa elää, en edes Helsingissä haluaisi.

 

[Jeesbox]

Suomessa kuitenkaan en halua ilman autoa elää, en edes Helsingissä haluaisi.

Syitä ne tunnesyytkin ovat. Itse ajattelen sen mahdollisuutena säästää.

 

[Ninjin]

Julkinen talous | Suomen julkisen talouden velka kasvaa enemmän kuin missään muussa EU-valtiossa

Julkisen talouden velka oli kesäkuun lopussa 246 miljardia euroa eli 88 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

www.hs.fi

Suomen julkisen talouden velka kasvaa enemmän kuin missään muussa EU-valtiossa​

Julkinen talous|Julkisen talouden velka oli kesäkuun lopussa 246 miljardia euroa eli 88 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkisen talouden velka kasvaa nopeammin kuin yhdessäkään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa, ilmenee Eurostatin tiistaina julkaisemista tiedoista.

Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi huhti–kesäkuussa 4,3 prosenttiyksikköä edellisestä vuosineljänneksestä. Viime vuoden vastaavasta ajankohdasta velkasuhde kasvoi 7,8 prosenttiyksikköä.

Eurostatin mukaan Suomen julkisen talouden velka oli kesäkuun lopussa 246 miljardia euroa eli 88,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä suuri.


Kreikassa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli kesäkuun lopussa 151,2 prosenttia, Italiassa 138,3 prosenttia, Ranskassa 115,8 prosenttia, Belgiassa 106,2 prosenttia, Espanjassa 103,4 prosenttia ja Portugalissa 96,8 prosenttia.

Viisi vähiten velkaantunutta jäsenvaltiota ovat Viro, Luxemburg, Bulgaria, Tanska ja Irlanti. Virossa velkasuhde oli kesäkuun lopussa 23,2 prosenttia, Luxemburgissa 25,1 prosenttia, Bulgariassa 26,3 prosenttia, Tanskassa 29,7 prosenttia ja Irlannissa 33,3 prosenttia.

Alkaa jo Portugalin perävalot siintää silmissä kun tullaan niin kovaa perässä. Muutama viikko sitten taisi olla uutinen että Suomella on nyt Euroopan vai oliko jopa yksi maailman suurimmista julkisista sektoreista, meni jopa Ranskan ohi. Millonkohan Suomi pääsee sinne saajapuolelle Etelä-Euroopan maiden kanssa vai kerääkö päättäjät vielä poliittistapääomaa lähettelemällä rahaa Etelä-Eurooppaan koska Suomihan on niin Rikas maa.

Milloin tulee tukea siihen että Suomi on suhteettomasti kärsinyt Ukrainan sodasta Venäjän kaupan mentyä lähes nollaan? Joku aika sitten oli uutinen jossa Europarlamentaarikot sanoivat että paljon on tullut tukea sanoina ja paljon lupauksia käytävillä mutta mitään konkreettista Suomi ei ole saanut eikä kai tule saamaankaan. Puristetaan mehut pihalle ja nakataan roskiin, niin siinä käy. Näiltä Etelä-Euroopan mailta ei muuten kannata sodassakaan odottaa edes ilmaisia kypäriä ellei asu jossain rinnakkaistodellisuudessa.

Ilmeisesti setelien heittely sinne sun tänne ja äänien ostelu erilaisilla lupauksilla etuuksista ei olekaan se voittava ratkaisu jolla rakennetaan vauras maa. Nokian ja Venäjän kaupan pakokaasuilla pääsi suhteellisen pitkälle kunnes se seinä alkoi tulla vastaan. Ei varmasti auta että poliitikot täysin hulluissapäin imivät Suomeen porukkaa joka ei tule koskaan tekemään päivääkään töitä ja kaiken kukkuraksi toivat myös perheenjäsenet KELA:n luukulle ja löivät passit käteen Siellä on sitten sitä työvoimantarjontaa vai miksi sitä nimitettiin?

Ei taida Milein:n moottorisahakaan kohta riittää vaan tarvitaan ehkä joku sirkkeli tai vastaava väline julkisellesektorille.

 

[Joku_242]

Puhe oli siitä, että rahat säästyy autottomuudesta. Miten perustelet sitä, että auton omistaminen tuo lisää kassavirtaa? Jos sul on valintana, että asumiseen jää kuussa 1000 euroa, niin mielestäni on no-brainer pistää se tonni mieluummin lainan lyhennukseen ja vastikkeeseen kuin vuokraan. Tai sit asut jossain paskaloukossa jossain peräröörissä, joka ei ollut alkuperäisen viestin tapaus, vaan kyseessä oli keskustassa asuminen. Lisäksi, jos elät autottomana, niin voit lyhentää velkaa nopeammin. Nopeus riippuu siitä, millaisella autolla olet aikaisemmin ajanut, eli siis autoilun kustannuksista, jotka ovat tietääkseni muutakin kuin bensa-kuluja.

Tein huvikseni kuitenkin jotain laskelmia, jos siis unohdetaan tuo autottomuuden tuoma "lisävipu". Näitä en nyt niit tarvitse huomioida. Tässä keississä pääomaa on jo vähän kertynyt, mutta monilla (sinkuilla) tapaus on se, ettei massia juuri ole säästössä, kun PK-seudulle muutetaan.
Jos aatellaan vaikka 200 000 euron kämppää, josta voi saada vuokraa, sanotaanko nyt 800 euroa kuussa. Vastike on 200 euroa, joten tuloiksi ennen veroja jää 7200. Mikä sun ajatus vaihtoehtoiskustannuksista olis tässä tapauksessa? Sanotaanko vaikka esimerkiksi, että jos 200 000 kämpästä on maksanut jo 120 000, niin lainan uudelleen järjestämisen jälkeen asumisen kustannukseksi tulee vain 350 € + vastike per kuu. Toi on mielestäni melko edullista asumista, vaikka siinä tietty menettää 4320 € oletettua (3,6 % (mikä on sun oletettu tuottoprosentti?)) tuottoa (120 000 €:lle) indeksirahastosta, joka on 360 € per kuu. Nämä summattuna, niin asuminen maksaa oikeastaan 910 € per kuu, mutta on mielestäni vähemmän riskaabelia kuin osakkaisiin sijoittaminen edes välillisesti. Mutta tämä taitaa olla enemmän preferenssikysymys, vaikka tässä erityistapauksessa indekseihin pistäminen olisi parempi ratkaisu, mutta vain rahallisesti.

Edit: vaikka tietty tossa pitäis huomioida vielä se, että tuon 350 (miinus korot) saa itselleen, niin oikeastaan omistusasuminen tulee halvemmaksi, ellei sitten löydä PK-seudulta asuntoa, joka maksaa vain 565 €per kuu, joka lienee säädyllisestä asunnosta mahdottomuus.

Eikä ollut, auto ei tietenkään tuo kassavirtaa mutta se ja halpa asunto syrjässä voi viedä sitä vähemmän kuin asunto Helsingissä. Esim. muutaman kymmenen tonnin asunto jossain syrjempänä tulee aika halvaksi vaikkei arvonnousua olekaan odotettavissa, ja samoin vuokramarkkinat on halvempia.

Eikä mikään ole no-brainer, koska sitä tonnia ei voi pistää joko vuokraan tai omistusasumiseen vaan jälkimmäiseen menee yleensä paljon enemmän kassavirtaa ja lisäksi omaa pääomaa. Toki osa siitä jää omaan taskuun, muttei läheskään kaikki. Kaikki ei todellakaan ole kotiinpäin.

200e on melkoisen halpa vastike, lähinnä uudehkossa asunnossa on tuollaisia ja onko sellainen 200ke Helsingissä?

Jos oletetaan esim. 140ke lainaa 200ke asuntoon ja 60ke omaa pääomaa (kaiketi tarvitaan sen verran että lainaa ylipäätään saa?), vastaavan asunnon vuokrahinnan ollessa 800e/kk. 2,5% koroilla (marginaalin kanssa) siihen menee 292e/kk. Vaikka vastikkeeseen menisi vain 200e/kk, menisi suoraan muiden taskuihin jo 500e/kk eli ero vuoralla asumiseen olisi vain 300e/kk. Jos taas oletetaan 300e/kk vastike, ero olisi vain 200e/kk. Lisäksi asunnon omistaminen sitoo tiettyyn paikkaan eri tavalla kuin vuokraus.

Indeksirahastoilta voi olettaa pitkällä aikavälillä ehkä noin 7% tuottoa, eli se 60ke oma pääomakin tuottaisi keskimäärin 350e/kk ennen veroja. Ja tokihan indeksirahastosta ei kannattaisi kotiuttaa rahaa kuukausittain, jolloin veroja ei tarvi maksaa ja korkoa korolle -ilmiö pääsee jatkumaan tehokkaammin. Osakemarkkinoilla on toki omat riskinsä jos juuri tiettynä ajankohtana tarvisi rahaa, mutta ei asunnotkaan ole riskittömiä, varsinkaan tällaisessa auringonlaskun maassa jossa valoja pikkuhiljaa sammutellaan. Varsinkin ennen vanhaan asunnon osto velkaveiviillä nollakorkoaikana, asuntojen hintojen vielä noustessa, oli vielä kannattavaa, mutta tämä ei ole tae tulevasta.

 

[Jeesbox]

Eikä ollut, auto ei tietenkään tuo kassavirtaa mutta se ja halpa asunto syrjässä voi viedä sitä vähemmän kuin asunto Helsingissä. Esim. muutaman kymmenen tonnin asunto jossain syrjempänä tulee aika halvaksi vaikkei arvonnousua olekaan odotettavissa, ja samoin vuokramarkkinat on halvempia.

Ja vaikka olisikin keskustassa asuva sinkku, niin kaikki ne rahat mitä autottomuudesta säästyy menee asumiseen

Kyllä oli.
Itse tässä yritän perustella sitä, että ne rahat, jotka autottomuudesta säästyy, ei todellakaan mene asumiseen.

Eikä mikään ole no-brainer, koska sitä tonnia ei voi pistää joko vuokraan tai omistusasumiseen vaan jälkimmäiseen menee yleensä paljon enemmän kassavirtaa ja lisäksi omaa pääomaa. Toki osa siitä jää omaan taskuun, muttei läheskään kaikki. Kaikki ei todellakaan ole kotiinpäin.

Et sä mitään tuottoa saa siitä, että pistät tonnin vuokraan. Varsinkin, jos edellisiä säästöjä ei ole, niin ei vuokralla asuminen ole hyvä tapa kerätä pääomaa. Riippuu asunnon hinnasta ja vastikkeesta, paljonko tulee kotiinpäin, mutta mielestäni kannattaa niitä vastikkeita katsoa tarkasti, kun ostaa asunnon. Joku 220 € vastike on ihan realistinen uudehkossa yksiössä Helsingissä.

Jos oletetaan esim. 140ke lainaa 200ke asuntoon ja 60ke omaa pääomaa (kaiketi tarvitaan sen verran että lainaa ylipäätään saa?), vastaavan asunnon vuokrahinnan ollessa 800e/kk. 2,5% koroilla (marginaalin kanssa) siihen menee 292e/kk. Vaikka vastikkeeseen menisi vain 200e/kk, menisi suoraan muiden taskuihin jo 500e/kk eli ero vuoralla asumiseen olisi vain 300e/kk. Jos taas oletetaan 300e/kk vastike, ero olisi vain 200e/kk.

Indeksirahastoilta voi olettaa pitkällä aikavälillä ehkä noin 7% tuottoa, eli se 60ke oma pääomakin tuottaisi keskimäärin 350e ennen veroja. Ja tokihan indeksirahastosta ei kannattaisi kotiuttaa rahaa kuukausittain, jolloin veroja ei tarvi maksaa ja korkoa korolle -ilmiö pääsee jatkumaan tehokkaammin. Osakemarkkinoilla on toki omat riskinsä jos juuri tiettynä ajankohtana tarvisi rahaa, mutta ei asunnotkaan ole riskittömiä, varsinkaan tällaisessa auringonlaskun maassa jossa valoja pikkuhiljaa sammutellaan. Varsinkin ennen vanhaan asunnon osto velkaveiviillä nollakorkoaikana, asuntojen hintojen vielä noustessa, oli vielä kannattavaa, mutta tämä ei ole tae tulevasta.

Taitaa olla 10 %, mikä nykyään tarvitsee olla omaa rahaa.
Mut vaikka saa 350 euroa tuottoa 60 000 eurolle, ni silti täytyy asua jossain. 350 eurolla ei kummosta asuntoa hommata. Tohon täytyy pistää se 500 euroa kuussa lisää, ainakin suht. hyvällä alueella. Se menee täysin kankkulan kaivoon joka kuukausi. Tietty se on jännästi sama, joka laskelmassasi menee hukkaan myös omistusasujalta. Mut kyl mä yhä olen sitä mieltä, että jos ei ole pääomaa, ni kantsii ostaa omistusasunto. Ja itseäni hirvittäis jotenkin tuupata vaikka 100k€ indekseihin kertarysäyksellä. Liekkö sit joku psykologinen juttu, mutta konkreettinen omaisuus tuntuu turvallisemmalta.

Edit: ja kantsii huomioida myös se, että jossain vaiheessa omistusasujan ei tarvitse enää maksaa korkoja, vaikka tietty sit 200k€:llä olisi suurempi tuotto rahastoissa kuin 60k€:llä...

 

[Erkki_erikeepperi]

Syitä ne tunnesyytkin ovat. Itse ajattelen sen mahdollisuutena säästää.

Säästää mitä varten? Että sitten joskus myöhemmin voi elää "oikeaa elämää"?

Mä mieluummin elän tätä päivää. En tästä yhtään nuorrukaan enää.

Jos mulla ei olisi autoa, niin joutuisin käytännössä kokonaan luopumaan esimerkiksi sellaisesta asiasta kuin pilluun liittyvä seuraelämä. Ja kaikki muukin vapaa-ajan huvittelu. Paljon nappaa jossain spurgu-sporissa istuskella ja pysäkeillä paleltua, että pääsen sitten jaloittelemaan jonnekin orpona ukkona, jolla ei ole edes omaa kulkupeliä. Useimmat miehet on kyllä kanssani ihan samaa mieltä. Aika monet naisetkin.

 

[Jeesbox]

Säästää mitä varten? Että sitten joskus myöhemmin voi elää "oikeaa elämää"?

Mä mieluummin elän tätä päivää. En tästä yhtään nuorrukaan enää.

Jos mulla ei olisi autoa, niin joutuisin käytännössä kokonaan luopumaan esimerkiksi sellaisesta asiasta kuin pilluun liittyvä seuraelämä. Ja kaikki muukin vapaa-ajan huvittelu. Paljon nappaa jossain spurgu-sporissa istuskella ja pysäkeillä paleltua, että pääsen sitten jaloittelemaan jonnekin orpona ukkona, jolla ei ole edes omaa kulkupeliä. Useimmat miehet on kyllä kanssani ihan samaa mieltä. Aika monet naisetkin.

Nii, no tämä ei muuttanut mun käsitystä siitä, että se on tunnesyy.

Rahalla voi kuitenkin tehdä monia asioita, vaikka matkustella ja nähdä maailmaa. Monet myös eläköityvät aikaisemmin, jos ovat saaneet säästettyä sopivan potin. Itse pidän itseni jatkuvaa kehittämistä tärkeänä ja käytän säästämiäni rahoja siihen. Syitä rahan säästämiselle on niin paljon kuin on ihmisiä.

Itse olen huomannut, että lähinnä romaninaiset ovat auton perään ja tuntuis muutenkin hieman white trash -menolta hengailla naisten kanssa, jotka antavat pillua auton perusteella.

 

[Erkki_erikeepperi]

Nii, no tämä ei muuttanut mun käsitystä siitä, että se on tunnesyy.

Rahalla voi kuitenkin tehdä monia asioita, vaikka matkustella ja nähdä maailmaa. Monet myös eläköityvät aikaisemmin, jos ovat saaneet säästettyä sopivan potin. Itse pidän itseni jatkuvaa kehittämistä tärkeänä ja käytän säästämiäni rahoja siihen. Syitä rahan säästämiselle on niin paljon kuin on ihmisiä.

Itse olen huomannut, että lähinnä romaninaiset ovat auton perään ja tuntuis muutenkin hieman white trash -menolta hengailla naisten kanssa, jotka antavat pillua auton perusteella.

Ei kyse ole välttämättä siitä, että auto olisi naiselle tärkeä, vaan etenkin logistiikasta. Logistiikka on aika tärkeää, jossei asu jossain ihan pelipaikoilla. Eikä Suomessa sellaista pelipaikkaa oikein edes ole.

Mielestäni oma kulkupeli on aikuisen miehen standardi varuste ja vapauden käytännön toteuttaja. Jos ei ole liikkumisen vapautta, niin mitä väliä on millään muullakaan? Ei mitään.

 

[Jeesbox]

Ei kyse ole välttämättä siitä, että auto olisi naiselle tärkeä, vaan etenkin logistiikasta. Logistiikka on aika tärkeää, jossei asu jossain ihan pelipaikoilla. Eikä Suomessa sellaista pelipaikkaa oikein edes ole.

Mielestäni oma kulkupeli on aikuisen miehen standardi varuste ja vapauden käytännön toteuttaja. Jos ei ole liikkumisen vapautta, niin mitä väliä on millään muullakaan? Ei mitään.

Kyl mä sanon, että ainakin Helsingissä pääsee hyvin joka paikkaan julkisilla. Tietty sit perähikiälle, jos täytyy päästä, ni asia on eri. Usein kuitenkin myös niihin paikkoihin kulkevat pitkän linjan bussit, kuten Onnibussi. Junat kulkevat myös.

Sulla voi olla jotain pyhiä asioita, kuten peltilehmä, mutta itse en mitään esineitä sellaiseen asemaan kohota.

 

[Admiral General Aladeen]

Aletaan nyt sit jänkkämään henkilöauton tarpeesta itse kullekkin

 

[akse]

Mullakin on auto mutta aina kun joutuu johku lähtee ajelee niin ei nappais.