Valtion velka on eniten kokoomuslaisten luomaa. Yritysten ja hyvätuloisten rasitteita on kevennetty, veropohja ja tukipolitiikka on murennettu ja paskottu oikeistolaisen eturyhmäpolitiikan työkaluksi. Samalla on luotu paarialuokka, jonka asema on erittäin heikko. Tällä on saatu Suomi ennätyvelkaiseksi ja omatekoiseen lamaan.
Tämä terveydenhuoltomaksujen korotus on samaa. Se tulee kalliiksi, koska ihmiset eivät hakeudu hoitoon. Ylipäätään tämän hallituksen toimet (alirahoitus) sote-puolella tulevat erittäin kalliiksi, se lasku tulee vuosien kuluessa.
Mutta se tuli selväksi, että sinulle 800 eur/v ei ole kohtuuton. Ja muuta näkökulmaa et takuulla pysty muodostamaan.
"Veropohja ja tukipolitiikka murennettu ja paskottu oikeistolaisen eturyhmäpolitiikan työkaluiksi" yhdessä Euroopan korkeimpien verotusasteiden ja sosiaalitukien maassa? Kuulostaa harhaiselta, eihän oikeistolaista politiikkaahan ei ole 2000-luvun Suomessa kuin vähän yritetty ujuttaa sekaan sinne tänne pienissä määrin. Termistö tässä tuntuu olevan hukassa. Joku ilmaisikin tässä tai jossakin toisessa ketjussa mielestäni aika osuvasti Suomen puoluekentän suurten puolueiden poolin koostuvan eri värisistä demareista.
Edit tähän vielä selkeyttääkseni viestiäni: kyllä, Kokoomus on ollut eniten velkaa ottamassa ja miinuskorkoisina aikoinahan velkaa olikin järkevää ottaa, mutta se on nyt jatkunut ihan liian rajuna kasvuna ihan liian pitkään. Kaikki olemme kuitenkin samassa paskassa Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ja nyt pitäisi asiaa viedä oikeaan suuntaan. Näkisin, että siinä on kyllä oikeistoedustajilla vähän enemmän logiikkaa kuin ihan vasemmalta tulevissa äänenpainoissa, joista jää lähinnä sellainen mielikuva ettei mistään saa leikata ja entinen korkeampi elintaso takaisin.
Elintasossa ei ole valitettavasti muuta suuntaa kuin alaspäin, vaikka jaksaisi kuinka kauan hokea "mutta kun ne pienituloiset, ne pienituloiset" viestistä toiseen.. Parikymmentä vuotta venkoiltu vuoroin veronkorotuksia ja -alennuksia prosentti sinne ja toinen tänne, lapattu miljardeittain velkarahaa ulkomaille sekä keinotekoista "hyvinvointivaltion" elintasoa ylläpitämään.. Niin, siinäpä nyt on keitetty soppa edessämme lusikoitavana ja melkoiseen lanttusoppaan onkin tyytyminen.
Näkökulmassani 800€ vuosirajasta ei ole kyse niinkään pystymisestä muodostamaan erilainen näkökulma, vaan asioiden tarkastelusta omasta ja ikääntyvän ja sairastavan lähipiirin näkökulmasta. Aikanaan tarvitsin pienituloisena minimaalisen vähän terveydenhuoltopalveluita ja maksoin ne ns. mukisematta kun olen nuori ja terve. En olettanut, että ne tulisivat kuin manulle illallinen, mutta niinhän tuppaa usein käymään, että mitä enemmän annetaan, sitä enemmän ollaan valmiita vaatimaan.
Monella monisairaalla vanhuksella kun tuo 800€/vuosi tulee alkuvuodesta täyteen kevääseen mennessä tutkimusten ja jatkuvan lääkityksen myötä, niin johan korpeaisi jos tässä nyt pitäisi entistä enemmän maksaa nuorempien ja terveempienkin asiakasmaksujen kompensoimiseksi. Totta kai pienemmät asiakasmaksut olisivat kaikille tervetulleet, mutta kun valtion rahat loppuvat joka vuosi auttamatta kesken, niin tyhjästä on paha nyhjäistä.
Nyt on niiden mainitsemiesi eturyhmien lihavien vuosikymmenten jälkeen edessä laihat ja kylmää kyytiä luvassa. En minä tästä tule nauttimaan romahdusta pelätessä, mutta parempi tiedostaa faktat kuin elättää kuvitelmia entisestä tasosta tai jopa positiivisesta kehityksestä.
Asiakasmaksut nousevat jatkossakin. Sitten kun niitä ei enää kehdata nostaa, aletaan karsia tarjottavista palveluista.
Nyt valmistellaan ihmisiä keskusteluun siitä, mitä palveluita pystytään tulevaisuudessa tarjoamaan. Ennemmin tai myöhemmin on määriteltävä uudelleen, mitä palveluita Suomessa pystytään julkisella rahalla tarjoamaan ja mitä ei. Ei tämä ole enää puoluepoliittinen arvokysymys, vaan kustannuskysymys muiden joukossa, joka tulee väistämättä ratkaistavaksi.
Sitten Patjan mukaan pitäisi tehdä priorisointi siitä, mitä asioita Suomen sote-palveluissa tehdään aina, vaikka päällä olisi pandemia tai sotatila, ja mitä tehdään normaaleissa olosuhteissa aina.
Kolmanneksi pitäisi Patjan mukaan määritellä, mitä palveluita Suomi tarjoaa, jos siihen on varaa, ja lopuksi se, mitä ei tehdä julkisella rahalla.
Patjan mielestä poliitikkojen pitäisi uskaltaa vetää tästä johtopäätökset – tai ainakin puhua avoimesti siitä, mitä se tarkoittaa, jos kaikki nykyiset sairaalat jatkavat.
Patja huomauttaa, että hyvinvointialueiden tulee miettiä, miten niiden saama rajallinen valtionrahoitus hyödyttäisi eniten alueen väestöä. Hän korostaa, että sairaalat ovat kallein osa terveydenhuoltoa.
– Jos käytät sen rahan sairaalaan, se on pois perusterveydenhuollosta, joka huonosti toimiessaan kuormittaa sairaalaa.
Patja sanoo uskovansa, että Suomessa pystytään ratkaisemaan se, miten ikääntyvälle väestölle saataisiin riittävät sote-palvelut, vaikka hoitohenkilöstön eläköitymisaalto kolkuttelee oven takana.
Poliittisia irtopisteitä ei kuitenkaan ole jaossa. Patja toivoo, että parlamentaarisen, eli kaikkien eduskuntapuolueiden yhteisen, työryhmän myötä tämä vihdoin ymmärrettäisiin.