Yrittäjät paikkaavat usein työvoimavajetta toisilla yrittäjillä kuin työntekijällä. Ainakin rakennuspuolella parin päivän - puolen vuoden kiireapuun otetaan se paikallinen tmi tai oy. Työntekijä on kuluerä ellei nyt satu työllistämään itseään myymällä keikkoja asiakkaalle työnsä ohella.
No joudut kyllä sinne ihan dokkarit liitteeksi kassaan laittamaan. Työkkärihän ei ansiosidonnaista maksa, vaan kassa. Ja kassassa ovat tarkkoja kyllä.
Jep näin vähän ajattelinkin. Laitanpa sinne viestiä mikäli työttömyys nyt tulee ajankohtaiseksi.
Tässä on myös se ongelma, että myös kaupan alalla tarvitaan sitä työnohjausta ja varsinkin alussa varmasti toinen vanhempi työntekijä joutuu katsomaan perään jos tulee ongelmatilanteita.
Ettei vaan liittyisi siihen, että kaikille maksetaan niin vähän kuin voi, ja palkankorotuksia vältetään viimeiseen asti.
On käynyt vuosien varrella selväksi, että yritykset suojelee paskoja esihenkilöitä, vaikka niiden ainoa panos on taloudellisesti nettonegatiivinen. Ei varsinaisesti omalla kohdalla suoraan tapahtunut (täytyy kiittää onnea hyvistä esihenkilöistä), mutta kyllä täytyy ihmetellä mikä pyhä lehmä on esihenkilö, joka ei tuota mitään ja vieläpä sen lisäksi aiheuttaa asiakaskatoa, asiantuntijakatoa sekä myynti sakkaa.
Totta kai, oma viittaus oli lähinnä näihin joihinkin yksittäisiin tapauksiin, jotka saa jatkaa perseilyään.
Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, kehittyä ammattilaisena ja tasapainossa oleva työmäärä = Ei liikaa tekemistä työaikaan nähden mutta ei peukaloiden pyörittelyäkään. Kohtalainen palkka on itsestäänselvyys, ja se on toistaiseksi aina toteutunut omalla työuralla valmistumisen jälkeen. Ainakin minua turhauttaa tehdä asioita tavalla X, koska "näin on aina tehty" ja oma arvovalta ei mahdollista asioiden muuttamista järkevämmäksi. Myös joiden vanhojen patujen muutosvastarinta on jotain aivan käsittämätöntä. Viimeiset kolme vuotta on menty säästöliekillä valtakunnallisesti, jolloin ulkopuolista koulutusta ei ole enään järjestetty, ja omaehtoiseen kouluttautumiseen ei saa yleensä käyttää kallisarvioista työaikaa. Näistä syistä harkitsisin mielelläni työpaikan vaihtoa mutta tällä hetkellä ei ole oikein mistä valita, jos haluaa pysyä valtakunnan rajojen sisällä.
Mun kokemuksen mukaan ihmiset kestää / jaksaa ihan hyvin ajoittaisen ”liian tekemisen” jos ymmärtävät miksi se on tärkeätä. Sen sijaan jatkuvaan liikaan tekemiseen perustuva työmalli sopii harvemmille.
Kannattaa tässä aina huomioida että ongelma voi olla myös, ettei ole löytänyt oikeita argumentteja muutoksen perusteluiksi, perustelee väärälle tyypille tms.
Toiset pyörittelee peukaloitaan vuodesta toiseen = suojatyöpaikat. Sitten toisilla jatkuu "poikkeustila" vuodesta toiseen ja tahti kiihtyy jokaisen muutosneuvottelukierroksen jäljiltä.
Itselle on osunut kiireisimmät 3 vuotta uralle. Pääsee mukaan kaikkeen mielenkiintoiseen, mutta jatkuvasti lukuisia huomattavan tärkeitä asioita menossa rinnakkain. Jatkuvaa rummutusta, ylityöt huitelee jollain puolella lain rajoja, paljon matkoja vielä päälle. Alkaa olla aika kovilla vaikka ymmärtää hyvin näiden tehtävien olevan ihan pakko hoitua. Oman työn organisointi ja kalenterin varaus (omille) asioille on opeteltu kantapään kautta. Ammatillisesti 6/5 tilanne, henk. koht. haaveilee hiljaisesta viikosta.
Tulee myös mieleen, että on helppo kuvitella asiat tehtävän huonosti siinä kohtaa kuin ei ihan vielä ymmärrä suurempaa kokonaisuutta. Kriittiset kommentit ovat toki aina hyviä, ongelma tulee siinä kohtaa, jos kritiikkin antajalle ei saada perusteltua miksi muutos ei kannata. Vika voi olla joko perustelijassa tai sitten toinen ei halua kuunnella.
Tässä kandee vielä huomioida, että eri aloilla ylitöihin suhtaudutaan aika eri tavalla. Mulle on maksettu ylitöistä viimeksi 25v sitten, ja sen jälkeen niitä on ollut merkittävästi enemmän.
Mä olen aina luullut miettiväni kokonaisuutta, mutta silti aina liikkuessani organisaatiossa ylöspäin yllätyn siitä miten asioita mietitään abstraktimmin (ja usein edelleen fiksusti). Ehkä iso osa tyhmästä tekemisestä liittyy nimenomaan siitä miten abstraktia ajatusta muutetaan konkretiaksi.
Kompensaatio on tietysti yksi asia, enemmän hain tässä sitä, että on naimisissa työn kanssa. Hyvin ymmärtää johtajasopimukset, kun työajan ja vapaan raja alkaa hämärtyä. Pikkujuttuja random-aikoihin, jotka pakko hoitaa ettei hommat mene seis x määrällä ihmisiä. Ei ole kaikille sopivaa puuhaa, täytyy todella tuntea itsensä ja irrottaa töistä tietoisesti sit kun on mahdollisuus.
Ei kun liittyi siihen, ettei kannata palkata alalle sellaista henkilöä, jonka osaamisalue on aivan eri alalta; koska tietää, että kaveri on koko ajan jalka oven välissä oman alansa töihin. Varsinkin jos ko. henkilö on korkeakoulutettu, niin tuskinpa on halunnut 4-5v käydä koulua että työllistyisi aivan toisiin hommiin.
AI-hype mainittu. Meinaako se lineaarialgebra viedä meikäläisen naiset ja työpaikat kokonaan?Laaja tutkinus työelämän tulevaisuudesta. Tuosta voi saada jotain näkemystä siihen miten työelämä kehittyy ja mihinpäin ohjata nuoria.
Avainsana tuossa on "anticipate"
sieltähän se linkatusta pdf:sta selviää. Kuvissa vain muutamia tutkimuksen avainlöydöksiä.
www.businessinsider.com
www.businessinsider.com
Kuinkahan paljon tuossa on kysymys siitä että halutaan kampittaa kilpailijoita nappaamalla heidän johtavia tutkijoitaan.Minulle ällistyttävä yllätys miten AI-kiima muutti osan työvoimasta superhenkilöiksi samaan tapaan kuin parhaimmat urheilijat ovat olleet jo pitkään. Parhaat saavat ihan älyttömän kovia työtarjouksia ja heille myös rakennetaan puitteita kuntoon.
Meta just hired the co-creator of ChatGPT in an escalating AI talent war with OpenAI
Meta just scored a win in a multibillion-dollar battle with OpenAI over the hottest AI talents, by poaching a ChatGPT co-creator.
Parhaille maksetaan satojen miljoonien palkkaa 4v sopimuksesta
Inside Big Tech's big salary divide: 'I feel like we're all going to get fired'
From Meta to Microsoft, generative AI is accelerating Big Tech's salary divide.
Todella mielenkiintoinen muutos työelämään jossa voi vetää yhtäsuuruusviivoja urheilumaailmaan. Mielenkiintoista vaikuttaako tämä jollain tapaa tasapäistämiskulttuuriin ja mitkä yritykset/maat pärjäävät parhaiten. Jos aletaan olettamaan, että tekijöillä on eroa niin tästä voi seurata jännittäviä asioita myös työn vaatimuksiin, työaikoihin, työtehon mittaamiseen yms.
Mun käsitys on, että
Mieti nyt jos Suomessa se ahkerin ja tehokkain siivooja sais enemmän fyrkkaa kuin 20 vuotta talossa päivystänyt sähköasentaja. Menispä se niin, mutta pahoin pelkään
Täh?
"Ehkä pieni superosaajien tiimi ja isommat tuloerot ovat muuallakin kuin keinoälyssä nouseva trendi."
Siitä vain vaikka siivousfirma perustamaan ja palkkaat vain puolet normi siivousfirman väestä ja maksat niille tuplat… toimiihan toi teoriassa, mutta käytännössä oikein ei. Milläs takaat, että kaverit tekee oikeasti tehokkaasti töitä koko ajan?mistä löydät ne tyypit?
aurikacleaning.com
Jatkan urheiluanalogiaa. Ei kaikissa urheilulajeissa makseta samoja palkkoja kuin korkeimman tason jalkapallo tai NBL. Pitää olla sopivalla alalla, kyvykäs, kovaa työtä tekevä ja tuloksentekijä että palkka voisi skaalata. Ehkä meta&co aloittama boomi johtaa johonkin jännittävään.
www.businessinsider.com
Ei ollut tarkoitus antaa ymmärtää että asia menisi noin. Tai periaatteessa mikäli teet omaan laskuun (siivous)töitä voit saavuttaa tuon helposti.
Etkä varmaan tarkoittanutkaan, että alallakuin alalla on työntekijä_roolissa henkilöitä vetämässä 500x vuosipalkkoja alan keskipalkkaan nähden. Vaan, että erottautumalla joukosta, sen tulisi näkyä palkassa, joillain aloilla sen 500x ja toisissa 1,5x?Jatkan urheiluanalogiaa. Ei kaikissa urheilulajeissa makseta samoja palkkoja kuin korkeimman tason jalkapallo tai NBL. Pitää olla sopivalla alalla, kyvykäs, kovaa työtä tekevä ja tuloksentekijä että palkka voisi skaalata. Ehkä meta&co aloittama boomi johtaa johonkin jännittävään.
Hieman vastaavanlaisesti kuin meta niin google maksoi muutamasta tyypistä miljardeja. Loppu firma pilkottiin lihoiksi muille. Yksi puoli näissä meta, google & co acquihire hommissa että saavat kierrettyä monopolisyytoksia ja byrokratiaa kun ostavat ihmisiä yritysten sijaan. Google lienee haluaa windsurfin parhaat tyypit vääntämään koodausagentteja.
Windsurf's remains got snapped up quickly. Here's the intriguing reason why.
Cognition swiftly snapped up the remnants of Windsurf. The deal highlights the essential role of data in AI advancement.
Ajattelen niin, että jos joku voi oikeasti tehdä x-kertoimella tulosta työkavereihin syystä x,y,z niin tuo x-kerroin voi alkaa näkymään palkassa yhtälailla kuin se näkyy firman tuloksessa. Piilaaksossa tätä on tehty jossain määrin rsu-osakekannustimilla pitkän aikaa. Nykyiset satojen miljoonien kompensaatiot puskee tätä asiaa ihan uusille tasoille.
Olisi kaikilla aloilla hienoa jos työn tulos vaikuttaisi selkeämmin palkkaan. Tällä hetkellä näin on lähinnä myynnissä, koska tyhmempikin osaa laskea eron eri myyjien vaikutuksessa firman tulokseen.
Jos tuo pienet tiimit missä parhaat aivot toimii meta, google jne. firmoille niin voin kuvitella tulevaisuuden missä asiaa X kun aletaan tekemään niin halutaankin palkata pieni tiimi X:n ympärille jossa maailman parhaat tekijät + poistetaan byrokratia ja punateipit tiimin ympäriltä. Voi yleistyä tapa tehdä pienellä pätevällä porukalla(kera pitkien päivien) asioita sen sijaan, että kuvitellaan tarvittavan iso määrä porukkaa, tehdään 8-16 ma-pe ja ympärillä hillitön organisaatiohierarkia ja byrokratiahelvetti.
Tämä on se monessa firmassa oleva todellisuus mihin nuo nykyiset isomman maailman nykytrendit voivat tuoda muutosta. Tosin suomessa niin kova progressiivinen verotus, että vaikea palkkamuotoisella kompensaatiolla edes tehdä isoa eroa nettopalkkaan versus pienemmän progression, sivukulut ja pidemmät työajat mahdollistavissa maissa.
Mulla on taas hieman kaksijakoisia kokemuksia tilanteista. Jos hoidat asiat todella hyvin teet jotain extraa, melko pian joka toinen kollega ja kaikki pikkupomot on kyselemässä asioita ensi sijaisesti sinulta, sitten pääset perehdyttämään jokaista keltanokkaa, ja lopulta nakitetaan tuuraamaan lomailijoita tai lähtijöitä ilman mitään oikeaa perehdytystä. Jää helposti omat työt tekemättä, kun työaika kuluu kaikkeen ylimääräiseen, ja korvausrekryjä jätetään tekemättä, koska tuuraaja "hoitaa kaiken ilmaiseksi", ja tämän jälkeen liiton aktiivit kiertävät sinut kaukaa ja henkilöstöedustaja suunnilleen sylkee päin naamaa kohdatessaan. Parempaa liksaa tai toimenkuvan muutosta on turha kysyä, koska työnantajalla ei muka ole rahaa, ja pitää olla palkkatasa-arvo, myös kaikkien niiden lusmujen kanssa, jotka viihtyvät enemmän Iltaseiskan sivuilla ja sairaslomalla kuin oikeissa työtehtävissä.
Meillä saa tehdä omia kehitysprojekteja ja kokeiluja (jos työaika riittää), joista osa on saatu tuotantoon ja prosesseihin asti, mutta sitten on asioita, jotka obat paperilla ja prototyyppinä järkeviä, mutta päättävä porras ei uskalla ottaa näitä käyttöön henkilöstön vastareaktioita peläten. Eräs kommentti on jäänyt mieleen "Mitä Hannu ja Hilkka sitten tekisivät jatkossa?" (huom! nimet muutettuja). Työpaikan palkkalistoilla on siis yllättävän paljon yli 50 vuotiaita luusereita, jotka laskevat vain päiviä eläkkeelle pääsyyn, ja näiden työtehtäviä ei saa korvata automaatiolla, eikä henkilöitä saa siirtää mihinkään uusiin tehtäviin, koska eivät kykene tai edes halua oppia mitään uutta. Henkilöt saavat kuitenkin kertyneiden työvuosien ansiosta parempaa palkkaa kuin ne, joiden työpanos tekee firmalle tuloksen tai pitää kilpailukykyisenä myös tulevaisuudessa.
