Valmistalopaketit

Ohhoh onpas näissäkin eroja kuntien välillä.
jep. käsittääkseni turussa on tälläkin hetkellä vieläkin noin vuoden jono että saa edes rakennusluvan :D
toisaalta talvikuukausina rakentamista on vähemmän joten "talviaikana" voi olla että luvan saaminen onkin huomattavasti nopeampaa ?

edit
tässä muuten erään kontiotalon rakennuksesta 81 sivuinen kertomus... mukana paljon vinkkejä myöskin !
 
Viimeksi muokattu:
en muista että olenko jo linkittänyt tänne mutta tässä maarakennuksesta hyvä opaskirja ja hyviä neuvoja esim vakuutuksista ja vastuualueista jne

Ja ohessa kuva miltä näyttää 40metriä tietä omalla rinnetontillani :) (ylempänä aiemmissa viesteissäni lukee tarkempia tietoja)
tämän hetken saldo maatöistä : pyöristettynä 16 tonttua kulunut rahaa johon sisältyy 2 viikon työkoneet tuntitöinä + 2 ukkoa (toinen on metsuri/kaivurin apulainen ja toinen tietty ite kaivuri) puuta on kaadettu noin 30kpl, kantoja yms koukittu ylös samanverran ja pintamaata siirrelty noin 80m3. koska iso tontti ja ei naapureitaja rinne tontti niin kaikki maa aines jota on siirretty on hyötykäytetty alarinteen täyttöön sekä hinnassa on mukana neitseelliset sora ainekset ~500tonnia.

jos sinun tontillasi maa pitää viedä pois, oli se sitten hiekkaa/moreenia tai pintamaata tai ihan pelkkää kiveäkin niin sen pois vieminen olisi minullekkin maksanut varmasti 5-8tonttua vielä näiden kustannusten päälle. nyt onneksi sitä ongelmaa ei ollut.

kaikkien vaikeuksien yms jälkeen... vasemmalla iso kasa sitten puita joista pitäisi halkoja ruveta tekemään.
talon paikka tulee olemaan myös tuossa vasemmalla kasojen takana (missä näkyy hieman jo kaivinkonettakin).

oma projektini nyt on hyytynyt tähän ja nyt on pakko odotella vaan sitä rakennuslupaa että uskaltaa koukkia enemmän.
esim salaojat ja kaikki putkistot puuttuvat. toisaalta nyt kun on pintamaa jo käsitelty yms niin kun sitten joskus saadaan lupa aloittaa niin nuo koukkii maansisään ihan muutamassa päivässä.

onneksi tässä väliaikana saa sitten kuitenkin sähköt kohta tontille ja porakaivonkin jotta aika ei menisi totaalisen haaskuun....
sähköihin uppoaa erilliskeskuksen verran ja 80metriä axmk kaapelia niin noin pari tonttua.. 60metrin porakaivo maksaa noin 4500e ja siihen päälle uppopumppu ja siihen maanpäällinen tekniikka noin 3500e

edit2... jatkotarinaa jotta tietoa leviäisi muillekkin
missään ei muuten ole mitään selkeää tikapuukaaviota tms että missä järjestyksessä pitää mikäkin asia hoitaa... jotkut asiat taas hoidetaan nurinkurisesti ?
esim tontille saatava korko onkin aika yllättävä tapaus..
itse olisin halunnut tontilleni johonkin kallioon jo korkomittauksen samantien kun ruvettiin tietä tekemään että se tie tulisi nimenomaan oikeaan suunniteltuun korkoon samantien (asema piirustuksissa määritelty) mutta pitkällisen napinan jälkeen sainkin kuulla että yleensä korko tuodaan tontille VASTA rakennusluvan saamisen jälkeen !
tässä lienee toki realistinen syykin taustalla se ettei kukaan rupea oikean koron avulla tekemään jo etukäteen talonpohjien töitä ennen rakennuslupaa sillä ilman korkoahan näitä ei voisi tehdä (paitsi tietenkin itse jos saa sen korkomitan jotain toista kautta tms tontille) aaarghhh...
no sain kuitenkin koron tontille (ennen rakennuslupaa) ja sen avulla sainkin määriteltyä että talonpohjia varten ei tarvitsisi räjäyttää kalliota sinänsä ellei halua... muussa tapauksessa jos vasta rakennusluvan jälkeen olisi tontilla tehty muutama raapaisu kallioon saakka ja vasta sitten olisi selvinnytkin että tarvitaan räjäytyksiä niin vasta sitten olisin joutunut kyselemään että ehtiikö joku räjäyttäjä firma paikalle alle kuukauden varoitusajalla tms... nyt kun tiedän asioita etukäteen niin säästyn turhalta kuukauden odotusajalta (jos siis olisin räjäyttämässä jotain)...

ehkäpä tämä ankeus helpottaa kunhan se varsinainen rakentaminen alkaisi...

pss... itse pitää myös muistaa tehdä verottajallekkin teetätetystä työstä kotitalouden rakentamis-ilmoitus...
toki sinne riittää hyvin se että kerää vain tehdyt päivät ja päivämäärät, y-tunnuksen ja maksetut eurot ilman alvia.
 

Liitteet

  • 20221005_170217.jpg
    20221005_170217.jpg
    6,1 MB · Luettu: 427
Viimeksi muokattu:
ja jatkoa.... huomasinkin juuri että jos tonttilohkon rajanaapurina on yleinen tie niin kaikki lausunnot tulee myös sitten pyytää tältä varsinaissuomalaiselta ely-keskukselta ja jossa käsittelyaika on minimissäänkin kuukaudesta puoleen vuoteen :O
voe juma*tauta.... eli vaikka talo ei tule lähellekkään tietä eikä rajanaapuri tiehen tule tonttitietä niin silti pitää nyt odotella jotain kolmen rivin lausuntoa varmaankin 6kk.... huoh....

muistutus siis kaikille muille. ostakaa tontti valmiiksi muodostettuna ja varatkaa aikaa suunnittelutarvelupiin (jos kaava-alueen ulkopuolella) ainakin 6kk ja varsinaiseen rakennuslupaankin sen 6kk niin et turhaan sitten odottele lupia liian nopeaan...

edit 09.11.2022 elykeskuksen lausunto tuli mutta koska suunnittelutarvelupa käsittely menee kaupunginkehityslautakunnan kautta niin pitää ensin odotella 3vk jotta lautakunta kokoustaa ja sitten sen jälkeen vielä on 30pv valitusaika ja vasta tämän jälkeen suunnittelutarvelupa on lainvoimainen ja rakennuslupa voidaan vihdoin ottaa käsittelyyn... huoh... näyttää siltä että ensivuoteen menee rakennusluvankin kanssa... höh
 
Viimeksi muokattu:
Talopakettien myynti romahti – Kastelli-talot ja Jukkatalo lomauttavat työntekijöitään

Harmikseen vaan tilaajille, mutta ilmeisesti alkaa näkyä kasvaneet kustannukset + nouseva korkotaso rakentamisessa. Mielenkiintoista seurata, että mikä on meno ja kustannustaso ensi vuonna.

Onko kukaan viimeaikoina käynyt pankin kanssa rakennuslainaneuvotteluita? Jos on, paljonko pankki on laskenut ns. varmuusvaraa kustannusarvion päälle? Koska toistaiseksi homma on vielä työn alla, en kerro tässä tarkkoja yksityiskohtia, mutta eräässä pankissa oli päädytty laskemaan rahoitustarvetta siten, että kun rakentajalla on ns. kokonaishinta, jonka vastaava mestari ja/tai talotoimittaja on määritellyt, niin siihen pankki tällä hetkellä edellyttää 20 % lisää....

Miten muuten kävi tässä tapauksessa? Pääsittekö pankin kanssa yhteisymmärrykseen ylityksen varautumiseen pankin kanssa?
 
Rakentamisen kustannuksissa on tultu jo alaspäin ja neuvotteluvaraa oli ihan erilailla nyt, kun vertaa vuoden takaiseen ajankohtaa, jolloin alkoi tekemään hankitulle tontille ensimmäisiä suunnitelmia.
 
Rakentamisen kustannuksissa on tultu jo alaspäin ja neuvotteluvaraa oli ihan erilailla nyt, kun vertaa vuoden takaiseen ajankohtaa, jolloin alkoi tekemään hankitulle tontille ensimmäisiä suunnitelmia.
Minkälaisista neuvotteluvaroista talopakettien kohdalla puhutaan? Jos vaikka avaimet käteen paketti olisi tasan 300k hinnastossa, niin paljonko tuossa voisi olla tinkivaraa? Entä onnistuuko neuvottelu ennemmin hinnasta tinkaamalla vaiko esim. helpommin lisäämällä lisähintaisia asioita pakettiin kuuluvaksi?
 
Minkälaisista neuvotteluvaroista talopakettien kohdalla puhutaan? Jos vaikka avaimet käteen paketti olisi tasan 300k hinnastossa, niin paljonko tuossa voisi olla tinkivaraa? Entä onnistuuko neuvottelu ennemmin hinnasta tinkaamalla vaiko esim. helpommin lisäämällä lisähintaisia asioita pakettiin kuuluvaksi?

Nyt taitaa olla aika hyvä aika tingata, kun yritysten tilauskirjat alkavat näyttää tyhjiltä. Meidän kohdalla kävi niin, että saimme tingattua hintaa 5.5k pienemmäksi ja saimme silti sisällytettyä hintaan vielä ylimääräistäkin kuten takan. Me teimme kilpailutuksen 2020 loppuvuodesta ja talotoimittaja oli Kastelli.
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?

Meillä vastaava tuli mittaamaan. Vesieristyksen ja laatoituksen kannalta myös kriittistä.

Montako viikkoa teillä on valusta?
 
Meillä vastaava tuli mittaamaan. Vesieristyksen ja laatoituksen kannalta myös kriittistä.

Montako viikkoa teillä on valusta?
Tekikö mittaukset pintakosteusmittarilla vai porareikä-/koepalamittauksella.
Valu tehty toukokuun lopulla eli 24viikkoa sitten. Pitäisi kyllä olla kuiva.
 
Tekikö mittaukset pintakosteusmittarilla vai porareikä-/koepalamittauksella.
Valu tehty toukokuun lopulla eli 24viikkoa sitten. Pitäisi kyllä olla kuiva.

Porareikä kun oltiin valmiiksi merkattu kohta johon lattialämmitysputket ei mene.

Kuvat jos teillä on lattialämmitysputkista(oletan että teillä myös on vesikiertolattialämmitys) niin yleensä eivät mene oviaukkojen yli eli ovien kynnyslistojen alta.

Itse porasin reiän ja vastaava tuli mittaamaan.
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?

Ite otettiin mittaukset Sikkumilta. Meillä valu oli heinäkuun ekalla viikolla ja mittaus suoritettiin nyt lokakuun alussa. Tekivät kolme pintamittausta ja kolme poramittausta ja lopputuloksena oli, että betoni ei ollut kuivunut vielä tarpeeksi. Tässä kuukauden sisällä otetaan taas uudet mittaukset.
 
Meillä maanvarainen 100mm betonilaatta, jonka päälle tulossa vinyylilankku/laatta.

Vinyylilankun myyjä vaatii:
"Kiviainespintaisten aluslattioiden suhteellisen kosteuden on oltava alle 85 % (RH).

HUOM. Valmistaja ei vastaa vaurioista, mikäli aluslattian kosteutta ei ole mitattu ja dokumentoitu ennen asennusta."

Ootteko millaiset mittaukset tehneet?

Aikoinaan meillä tehtiin valu kesäkuussa ja vielä marraskuussa osassa kohtaa oli suhteellinen kosteus ~83-86%. Meillä oli porattuna reiät "ympäri taloa" ja vastaava oli sitä mieltä et mikäli ei ole ihan superkiire, niin odotetaan et nousee yli 90%, niin voi olla varma että on kaikkialta kuiva. Lopuksi sitten tammikuussa vasta tuli vinyylit lattialle. Toki se kesä oli aika kostea silloin 2017.
 
Aikoinaan meillä tehtiin valu kesäkuussa ja vielä marraskuussa osassa kohtaa oli suhteellinen kosteus ~83-86%. Meillä oli porattuna reiät "ympäri taloa" ja vastaava oli sitä mieltä et mikäli ei ole ihan superkiire, niin odotetaan et nousee yli 90%, niin voi olla varma että on kaikkialta kuiva. Lopuksi sitten tammikuussa vasta tuli vinyylit lattialle. Toki se kesä oli aika kostea silloin 2017.
talossa ei ollut mitään lämmityksiä (lattialämmitys tms?) päällä tms ?
vai oliko kuivuminen hidasta lämmityksen kanssakin ?
 
talossa ei ollut mitään lämmityksiä (lattialämmitys tms?) päällä tms ?
vai oliko kuivuminen hidasta lämmityksen kanssakin ?

Oli lämmitystä; lattialämmitys kiersi jo heti kun sen sai pistää päälle ja sen lisäksi oli pari isompaa lämmitintä sisällä pöhisemässä. Se vaan otti pirun pitkään kuivua.
 
Moni unohtaa myös sen, että pelkkä lämmitys ei ole se juttu vaan ilma pitää saada kiertämään. Meilläki oli pari raksapuhallinta vaan kierättämässä ilmaa.

Lattialämmitys oli ns. peruskierrolla.
 
Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

kuvakaappaus-2022-11-16-.jpg
 
Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

kuvakaappaus-2022-11-16-.jpg
Vastaava systeemi ollu meillä 1.5kk lattiata kuivattamassa, kun maalämpöpumpun toimitus myöhässä.

Vielä omaan caseen. Tilasin huomiselle kosteusmittauksen koepalamenetelmällä.
 
Jäspi Apuwatti on pienikokoinen sähkökattila väliaikaiseen sähkölämmitykseen esim. talonrakennusvaiheessa.
Apuwatit ovat siirrettäviä sähköllä toimivia väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja apulämmönlähteitä joilla saa veden kiertämään vesikiertoisessa lattialämmityksessä kätevästi.
Apuwatin tuottaman veden lämpötila säädetään laitteeseen kiinnitetyllä termostaatilla.
Lämpötila voidaan valita väliltä 15-65°C.

kuvakaappaus-2022-11-16-.jpg
Meillä on ollut tällainen vähän vastaava systeemi raksalla, joskin vähän ronskimman näköinen. Ja ai hitto, että menee sähköä... Ekat 2 viikkoa meni sellainen 120 kWh vuorokaudessa ja sitten kävin laskemassa laitteesta termostaatin säätöä, kun ei enää perse kestänyt :dead: Lattia kyllä ehti kuivaa jo aiemmin, talossa oli kuivain/lämmitin hyrisemässä muutaman kuukauden. Toivottavasti kohta asentavat maalämpöpumpun, ennen kuin leipäjono kutsuu.
 
Lämmityksen ja ilmakierron lisäksi myös oleellista saada se märkä ilma sieltä rakennuksen sisältä pois, eli ikkunaa/ovea jatkuvasti auki tai ilmanvaihtoa päälle jos jo asennettuna. Kuivaimet myös auttaa, mutta aika tehottomia tarpeeseen nähden ja sitä vesisäliötä saa olla koko ajan tyhjäämässä jos ei virittele jotain viemäriratkaisua.
 
Maakosteaa betonia kannattaa myös harkita taloprojektissa lattiavaluun jos aikataulu on tiukka. Meille tuli samaan hintaan talotoimittajalta kuin perinteinen valu kun hiontaa ei tarvittu ja nopeutti projektia. Huokoisempaa tuo ilmeisesti on eli ei ole niin kestävää ja joku paremmin asioista tietävä osannee avata mahdollisia muita haittoja.
 
Lämmityksen ja ilmakierron lisäksi myös oleellista saada se märkä ilma sieltä rakennuksen sisältä pois, eli ikkunaa/ovea jatkuvasti auki tai ilmanvaihtoa päälle jos jo asennettuna. Kuivaimet myös auttaa, mutta aika tehottomia tarpeeseen nähden ja sitä vesisäliötä saa olla koko ajan tyhjäämässä jos ei virittele jotain viemäriratkaisua.

Lisäksi olennaista on, mitä päästetään sisälle. Rakennustyömailla pidetään syksyisin vaippa ummessa mahdollisuuksien mukaan, ettei kostea ilma ulkoa pääse hallitsemattomasti sisälle. Loggerit tietysti päällä kerää ilman lämpö- ja kosteusdataa koko ajan, ja mittauksilla todetaan tilanne. Ongelma voi tulla myös siitä, että betonin pinta kuivaa liian nopeasti, jolloin koko rakenteen kosteus ei poistu optimaalisesti. Nämä essonbaarinmiesten nyrkkisäännöt kuivamiselle jaksaa aina naurattaa.
 
113m2 jos on ja vähän huonekorkeutta, niin onko PILP vs maalämpö mitään järkeä? 13 000e kuulemma halvempi PILP mut uskoakko tuota?
 
113m2 jos on ja vähän huonekorkeutta, niin onko PILP vs maalämpö mitään järkeä? 13 000e kuulemma halvempi PILP mut uskoakko tuota?

Kuutio kertoo kaiken oleellisen eli lämmitettävä ala.

Riippuu paljolti myös siitä meinaatteko asua lähtökohtaisesti uudessa kohteessa enemmän kuin 10vuotta?

Meillä 510m3 ja maalämpö eikä se siltikää tee autuuaksi, koska käyttää se maalämpöpumppukin sähköä.
 
Kuutio kertoo kaiken oleellisen eli lämmitettävä ala.

Riippuu paljolti myös siitä meinaatteko asua lähtökohtaisesti uudessa kohteessa enemmän kuin 10vuotta?

Meillä 510m3 ja maalämpö eikä se siltikää tee autuuaksi, koska käyttää se maalämpöpumppukin sähköä.

Ei asuta, kuin maks 4v arvio. Ihan omaan käyttöön rakennetaan, mut tarkoitus yrittää minimoida "tappio" asumisesta. Toki voittokin kelpaisi, mutta tuskin tulossa muuttovalmiista.
 
Ei asuta, kuin maks 4v arvio. Ihan omaan käyttöön rakennetaan, mut tarkoitus yrittää minimoida "tappio" asumisesta. Toki voittokin kelpaisi, mutta tuskin tulossa muuttovalmiista.

En hukkaisia rahoja maalämpöön vaikka tällä hetkellä se myy hitokseen, kun lukee maalämpösana.

Uskon, että muutenkin kaupankäynti muuttuu hieman kun korot ylhäällä ja asuntojen hinnoissa jatkuvaa nousua.

Oikeaa vastausta tuohon ei ole, mutta jos teette ns. myyntiä varten niin väitän, että paremman hyödyn saa panostamalla vaikka tonnilla arkkitehtiin, joka tsekkaa teidän pohjan läpi ja tekee muutoksia esim. julkisvuun, ikkunoihin, jotka ei välttämättä tee yhtään lisää talopaketin hintaan.

Laadukkaat materiaaliratkaisut ja fiksut neliöt myyvät varmasti 4-5vuoden päästäkin.
 
Onko parempi idea sitten juurikin PILP seuraavana vaihtoehtona, ns. kustannusmielessä vai mikä?
Toisaalta tekis mieli "mahdollisimman halvalla" rakentaa, kun ei tule olemaan loppusijoituspaikka - koska "parempi tontti" on jo omistuksessa..

Sitä suuremmalla syyllä nyt olisi helppo demokohde teillä tehdä x-ratkaisuja jotka voisi toimia myös teidän talossa.


Mitään hinnat alkaen okt taloa en tekisi, koska okt nimenomaan ne kalliit investoidit ei näy. Monta kertaa näkee että aletaan sitten niissä näkyvissä asioissa säästämään, jotka vaikuttaa talon myymiseen.

Meillä maksoi ekovilla taloon +5000€ kun alunperin ajateltiin että asuttaisiin kauemmin.

Noh olisi kannattanut laittaa se 5000€ vaikka arkkitehtiin tai pihaan niin talon jälleenmyynti arvo olisi ollut toinen.
 
Onko parempi idea sitten juurikin PILP seuraavana vaihtoehtona, ns. kustannusmielessä vai mikä?
Toisaalta tekis mieli "mahdollisimman halvalla" rakentaa, kun ei tule olemaan loppusijoituspaikka - koska "parempi tontti" on jo omistuksessa..
PILP + ILP lienee se paras kombo. PILP:n teho ei riitä lämmitykseen todennäköisesti talvipakkasilla erityisen hyvällä hyötysuhteella, joten ilppi vaan kaveriksi.
 
VILP olisi varmaan järkevin tuollaiseen pienehköön kohteeseen.
Tää tässä just on ärsyttävää, ku kaikki heittelee VILP tai PILP. En minä tiiä! :D
Ilmalämpöpumppu muutenkin toki tulossa, niin sillä mietin.

Entä se jokeri, eli sähkölämmitys ja sit vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen PILP ja kotitalousväennykseen=
 
Tää tässä just on ärsyttävää, ku kaikki heittelee VILP tai PILP. En minä tiiä! :D
Ilmalämpöpumppu muutenkin toki tulossa, niin sillä mietin.

Entä se jokeri, eli sähkölämmitys ja sit vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen PILP ja kotitalousväennykseen=

Sähkölämmitys ja uudiskohde, onnea myyntiin jos sähkönkulutus on jatkossakin 15-20c/kWh.
 
Tää tässä just on ärsyttävää, ku kaikki heittelee VILP tai PILP. En minä tiiä! :D
Ilmalämpöpumppu muutenkin toki tulossa, niin sillä mietin.
No PILPeistä en oikein koskaan ole mitään hyvää kuullut. Lähtökohtaisesti muutenkin ajatus, että lämmitys ja IV-sotketaan keskenään on mielestäni huono.
Entä se jokeri, eli sähkölämmitys ja sit vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen PILP ja kotitalousväennykseen=
Tässä tuskin on järkeä kun sitten joudut ensin hankkimaan sen sähkölämmityksen (joku boileri käyttövettä ja lattialämmitysvettä lämmittämään).
 
No PILPeistä en oikein koskaan ole mitään hyvää kuullut. Lähtökohtaisesti muutenkin ajatus, että lämmitys ja IV-sotketaan keskenään on mielestäni huono.

Jos käytössä on takka ja tulee hukkalämpöä muista lähteistä, niin eikös tuo PILP ole silloin ihan pätevä kun ottaa ulos menevästä ilmasta sen lämmön talteen.
 
Jos käytössä on takka ja tulee hukkalämpöä muista lähteistä, niin eikös tuo PILP ole silloin ihan pätevä kun ottaa ulos menevästä ilmasta sen lämmön talteen.
Niin ottaa myös normaali LTO. Pakkasilla PILPistä loppuu äkkiä teho kun poistoilmaa ei ole niin paljon, että siitä saisi pumpattua energiaa lämmitystarpeen verran. Ei se auta yhtään mitään vaikka se poistoilma olisi pari astetta lämpimämpää.
 
kulutus.png


Tuossa 180m2 PILP + 2 ILP talon viime vuoden kulutus. Talo valmistunut 2001, 5 asukasta. Takkaa ei muistaakseni kovinkaan montaa kertaa lämmitytty talvella. Vuoden kokonaiskulutus 22000kWh. Luultavasti nykyaikainen talo isommilla eristyksillä vie vähemmän.
 
kulutus.png


Tuossa 180m2 PILP + 2 ILP talon viime vuoden kulutus. Talo valmistunut 2001, 5 asukasta. Takkaa ei muistaakseni kovinkaan montaa kertaa lämmitytty talvella. Vuoden kokonaiskulutus 22000kWh. Luultavasti nykyaikainen talo isommilla eristyksillä vie vähemmän.
Eli pelkkään lämmitykseen (ilman käyttövettä) menee talvikuukausina ~2500kWh. Nuo on suorasähkötalon lukemia.
 
Jos käytössä on takka ja tulee hukkalämpöä muista lähteistä, niin eikös tuo PILP ole silloin ihan pätevä kun ottaa ulos menevästä ilmasta sen lämmön talteen.

Mitä tuttavilla on noita PILP-järjestelmiä, niin olen ymmärtänyt että talvisin se käytännössä lämmittää vaan käyttövettä muut menee sähköllä. LTO sitten hoitaa tuloilman lämmittämisen.
Kyllähän nuo tuttavat ovat vähän tuota PILPiä manailleet, että olisi pitänyt investoida suoraan VILP. Tiedä häntä mitenkä paljon parempi se olisi ollut. Sanovat että ILP:llä ja runsaalla puun polttamisella saapi vähän kompensoitua tuota sähkönkulutusta.

Entä se jokeri, eli sähkölämmitys ja sit vasta rakennuksen valmistumisen jälkeen PILP ja kotitalousväennykseen=

Muistaakseni uudessa OKT:ssa taitaa mennä se 2 vuotta valmistumisen jälkeen ennen kuin saapi kotitalousvähennyksiä.
 
PILP on talvella sama kuin sähkölämmitys, ei se lämpö siihen poistoilmaan tyhjästä synny vaan se tehdään jollain, eli PILP tapauksessa sähköllä. Lämmityskauden ulkopuolella sillä toki tekee käyttövettä vähän paremmalla hyötysuhteella kuin pelkällä vastuksella
 
PILP on vähän sellainen välimallin viritys minun käsittääkseni. Vaatii melkoisen lämmintä poistoilmaa toimiakseen kunnolla eli jollain tavalla pitää tuottaa suuri määrä lämpöä, jotta sitä voidaan ottaa talteen :rolleyes:
Itse arpoisin VILP:n ja MLP:n välillä, mitä isompi kohde eli enemmän kuutioita, sitä enemmän kallistuisin MLP:n suuntaan. Pienissä kohteissa se ei ole mitenkään kustannustehokas ratkaisu, mutta kaikki riippuu niin paljon talosta itsestään. Meillä on 80-luvun alkupuolella rakennettu talo ja tuntuu pärjäävän ikäisekseen hyvin vähäisellä lämmityksellä kun LTO on hyvä ja lämmönjakomenetelmä tehokas.
 
Ei se PILP merkittävästi häviä VILP:lle tai MLP:lle. PILP kerää poistoilmasta lämpöä ja siirtää sen käyttö- sekä lämmitysveteen. Esimerkiksi aiemmassa asunnossa PILPin kautta menevä poistoilma lämmitti molempia. 95 neliön asunnossa sähköä kului n. 10kWh vuodessa vaikka esimerkiksi pelikone oli päällä 24/7, sauna lämpeni 4-5 kertaa viikossa sekä pyykin- ja asianpesukoneet pyöri päivittäin. Tuosta voi jotain hehtaarilukuja arvioida, mitä on mennyt pelkkään lämmitykseen.

Toki löytyy köyhän miehen malleja PILPeistä ja tuonkin pumpun saa säädettyä päin helvettiä käyttämään vastuksia ns. laikka kuumana ja silti kämppä kylmä ja lämmin vesi loppuu kesken. Oman kokemuksen mukaan hyvä PILP on energiatehokas ratkaisu.


Ps. itse laittaisin uudiskohteeseen MLP tai VILP, jos MLP ei ole mahdollista.
 
Oman kokemuksen mukaan hyvä PILP on energiatehokas ratkaisu.
Jauhaa hyvällä tehosuhteella, mutta kompura tehoton ja sisäilman energiamäärä rajallinen. Nykyaikainen eristys vaikuttaa merkittävästi uusien PILP-talojen kulutukseen. Näin ainakin oman kokemuksen mukaan.

MLP+LTO, jos optimaalinen sijainti poraukselle tai mahdollisuus laittaa vaakaputket.

VILP+LTO, jos maalämpö kustantaa liikaa. Takan käyttö suotavaa alle -15c.

PILP, jos takkaa ollaan valmiita polttamaan päivittäin alle -5c pakkasilla, ja/tai käytetään rinnalla ILP.

Oman kokemuksen perusteella PILPin (F470) kanssa sai säätää takan kanssa ja ILP tuotti omat ongelmansa lämmönjaon epätasaisuudella ja jäätyneiden sulatusvesien siirtämisen kanssa. Lisäksi tuo F470 on aivan surkea tuloilman lämpötilan säätämisessä.

Meillä 94m2 2016 okt vuosikulutus 5000kWh käyttösähkö + 7000kWh lämmitys. ILPillä leikattiin kulutusta 1000-2000kWh (hankala sanoa, kun oli kylmempi talvi). Uuteen taloon porattiin kaivo 60m savikerroksen läpi...
 
Viimeksi muokattu:
Ei se PILP merkittävästi häviä VILP:lle tai MLP:lle. PILP kerää poistoilmasta lämpöä ja siirtää sen käyttö- sekä lämmitysveteen. Esimerkiksi aiemmassa asunnossa PILPin kautta menevä poistoilma lämmitti molempia. 95 neliön asunnossa sähköä kului n. 10kWh vuodessa vaikka esimerkiksi pelikone oli päällä 24/7, sauna lämpeni 4-5 kertaa viikossa sekä pyykin- ja asianpesukoneet pyöri päivittäin. Tuosta voi jotain hehtaarilukuja arvioida, mitä on mennyt pelkkään lämmitykseen.

Toki löytyy köyhän miehen malleja PILPeistä ja tuonkin pumpun saa säädettyä päin helvettiä käyttämään vastuksia ns. laikka kuumana ja silti kämppä kylmä ja lämmin vesi loppuu kesken. Oman kokemuksen mukaan hyvä PILP on energiatehokas ratkaisu.


Ps. itse laittaisin uudiskohteeseen MLP tai VILP, jos MLP ei ole mahdollista.

Rohkenen epäillä tuota kulutusta, jos käyty 5x viikossa saunassa..
 
Rohkenen epäillä tuota kulutusta, jos käyty 5x viikossa saunassa..
Lenkkisauna joka juoksun jälkeen yhtenä tarkasteluvuonna eli 4-5 kertaa viikossa sekä satunnaisesti muu perhe muina aikoina. Se on jotain 1000-2000kWh vuodessa, mutta tuosta kannattaa huomioida PILPin keräävän lämmön poistoilmasta eli ei lämpö harakoille ole mennyt. Takkaa lämmitin ehkä kerran tai kaksi viikossa talvella. Alakerrassa huonelämpö ~21 ja yläkerrassa ~20. Laittaisin lukemia, mutta muuton jälkeen meni myös tilastotiedot.
 
Ei se PILP merkittävästi häviä VILP:lle tai MLP:lle. PILP kerää poistoilmasta lämpöä ja siirtää sen käyttö- sekä lämmitysveteen. Esimerkiksi aiemmassa asunnossa PILPin kautta menevä poistoilma lämmitti molempia. 95 neliön asunnossa sähköä kului n. 10kWh vuodessa vaikka esimerkiksi pelikone oli päällä 24/7, sauna lämpeni 4-5 kertaa viikossa sekä pyykin- ja asianpesukoneet pyöri päivittäin. Tuosta voi jotain hehtaarilukuja arvioida, mitä on mennyt pelkkään lämmitykseen.

Toki löytyy köyhän miehen malleja PILPeistä ja tuonkin pumpun saa säädettyä päin helvettiä käyttämään vastuksia ns. laikka kuumana ja silti kämppä kylmä ja lämmin vesi loppuu kesken. Oman kokemuksen mukaan hyvä PILP on energiatehokas ratkaisu.


Ps. itse laittaisin uudiskohteeseen MLP tai VILP, jos MLP ei ole mahdollista.
PILP kerää kyllä poistoilmasta lämpöä, mutta lämmityskaudella se lämpö ei poistoilmaan tule itsestään vaan se tehdään jollain. Esim. PILP:in vastuksilla tai takalla.
Meillä kuluu maalämpötalossa 225m2+66m2 11000-12000kw vuodessa. Takkaa lämmitin viime talvena kerran ja sitä edellisnä pari kertaa. Saunassa käydään 2-4krt viikossa ja tv:t, tietokoneet sun muut on melkeempä kokoajan päällä ja etätöitä tehdään säännöllisen epäsäännöllisesti. Pyykinpesukone, kuivausrumpu ja astianpesukone myös pyörii päivittäin. Meillä iso kulutus tulee todennäköisesti käyttöveden kierrosta, koska MLP laitteet on ulkorakennuksessa.
 
Lenkkisauna joka juoksun jälkeen yhtenä tarkasteluvuonna eli 4-5 kertaa viikossa sekä satunnaisesti muu perhe muina aikoina. Se on jotain 1000-2000kWh vuodessa, mutta tuosta kannattaa huomioida PILPin keräävän lämmön poistoilmasta eli ei lämpö harakoille ole mennyt. Takkaa lämmitin ehkä kerran tai kaksi viikossa talvella. Alakerrassa huonelämpö ~21 ja yläkerrassa ~20. Laittaisin lukemia, mutta muuton jälkeen meni myös tilastotiedot.

Noo, uskotaan ilman todisteluja. Vertasin automaattisesti meidän kulutukseen saunan osalta, kun se on n. 7kw/h ja yksi saunosmiskerta n. 2h. tekisi meidän kiukaalla 3500kwh/12kk
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 278
Viestejä
4 867 055
Jäsenet
78 628
Uusin jäsen
karskikatti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom